Vates-päivät 2016 Torstai , klo 9-11

Transkriptio

1 Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia kommunikoida yhteisössään ja yhteiskunnassa. Tikoteekki kehittää toimintamalleja ja kommunikoinnin materiaaleja. Keskus tiedottaa, toteuttaa puhelinneuvontaa sekä konsultoi kommunikoinnin ja avustavan tietotekniikan ratkaisuista. Papunet Papunet edistää esteetöntä ja tasa-arvoista viestintää verkkopalveluiden avulla. Papunet on saavutettava verkkosivusto eri keinoin kommunikoiville ja tietokonetta käyttäville ihmisille, Papunet kouluttaa ja konsultoi esteettömistä verkkopalveluista sekä tekee verkkosivujen esteettömyysarviointeja. 1

2 Saavutettavuusyksikkö Selkokeskus Selkokeskuksen tavoite on edistää selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria. Selkokeskus ideoi selkokielisiä aineistoja, julkaisee selkokielisiä lehtiä, toimittaa verkkosivustoja, toteuttaa tiedotushankkeita, toimii alan yhteistyö- ja tiedotuskanavana ja tuottaa selkokieleen liittyviä palveluja, Esityksen rakenne 1. Puhevammaisuus Mitä on puhevammaisuus? Tarve erilaisille ratkaisuille on kasvanut puhevammapuolella 2. Vuodesta 1996 vuoteen 2016 Lyhyt katsaus 90-luvulle Missä ollaan nyt? 3. Tulevaisuuden teknologioita Teknologian aluetta, jotka oikein toteutettuina lisäävät yhdenvertaisuutta ja joka tapauksessa tulevat vaikuttamaan kaikkien ihmisten elämään 2

3 Mitä on puhevammaisuus? Puhevammaisella ihmisellä tarkoitetaan kuulevaa ihmistä, joka ei tule arjen kommunikointitilanteissa toimeen puheen avulla. Hänen on vaikea tuottaa tai ymmärtää puhetta. Usein puhevammaan liittyy myös lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Suomessa on noin ihmistä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia. Heistä noin tarvitsee puhetta korvaavia apuvälineitä. Joidenkin arvioiden mukaan väestöstä noin puoli prosenttia on vaikeasti puhevammaisia ihmisiä. He ovat ihmisiä, jotka eivät pysty puhumaan tai ymmärtämään puhetta. Yli suomalaista eli noin 10 % väestöstä hyötyy selkokielestä puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämiseksi (Selkokielen tarvearvio 2014). 5 Mihin puhe- tai kommunikaatiovaikeus voi liittyä? Puhe- ja kommunikaatiovaikeus voi liittyä: puhe- ja ääntöelimistön toimimattomuuteen tai vaikeuteen tuottaa ja ymmärtää kielellisiä ilmaisuja. Kielelliset vaikeudet heijastuvat puheen lisäksi kykyyn lukea ja kirjoittaa aivojen kehityksellisiin häiriöihin, jotka heijastuvat henkilön kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kyky havaita ympäristöä ja reagoida toisten ihmisten viestintään voi olla rajoittunut. synnynnäisiin kommunikaatiovaikeuksiin ja liittyä esimerkiksi CP-oireyhtymään, kehitysvammaisuuteen, autismin kirjon muotoihin tai lasten kehityksellisiin kielihäiriöihin. äkillisiin tai eteneviin neurologisiin sairauksiin tai seurauksiin. Niitä ovat esimerkiksi aivoverenkierron häiriöt, aivovammat, MS- ja ALS-tauti sekä dementoivat sairaudet. 6 3

4 Lukumääriä sairaus- ja vammaryhmittäin Suomessa on kehitysvammaisia ihmisiä noin , joista puhevammaisia on noin CP-vammaisia ihmisiä noin 6 500, joista puhevammaisia on noin autismin kirjon ihmisiä noin , joista puhevammaisia on noin lapsia, joilla on kielellinen erityisvaikeus noin , joista puhevammaisia on noin ihmisiä, joilla on aivovamma noin , joista puhevammaisia on noin ihmisellä aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ihmisiä noin , joista puhevammaisia on noin Lukumääriä sairaus- ja vammaryhmittäin Suomessa on ALS-tautia sairastavia ihmisiä noin 450, joista puhevammaisia on noin 300 muita eteneviä sairauksia sairastavia ihmisiä noin 1 000, joista puhevammaisia on noin 100. Lukuun ei ole laskettu muistisairaiden ihmisten joukkoa. Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli suomalaista, kaiken kaikkiaan sairastuneita on Suomessa jo yli Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä tulee väistämättä lisääntymään. Selkokielen käyttäjäryhmiä Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä. Puhevammaisten ihmisten lisäksi selkokielestä hyötyvät myös henkilöt, joilla on erityisiä lukemis- ja kirjoitusvaikeuksia, sekä kasvavana ryhmänä ikäihmiset. 8 4

5 Puhumaton ei ole olematon 9 AAC-apuvälineiden ja sovellusten tarve kasvaa Yhä suurempi joukko ihmisiä tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä (AAC) Nämä ihmiset tarvitsevat erilaisia kommunikaatiovälineitä erilaisiin tarpeisiin: kasvokkaiskommunikaatioon, kirjoitettuun kommunikaatioon, välineitä internetin eri sovellusten hyödyntämiseen, multimedian käyttöön, mobiililaitteiden hyödyntämiseen yms. yms. Käytettävissä on kasvava määrä AAC-järjestelmiä, joita on kehitetty avustettuun ja itsenäiseen kommunikointiin Ei vain puheen tuottamiseen vaan erilaisiin mobiiliteknologian hyödyntämiseen liittyviin tarpeisiin 5

6 AAC-apuvälineiden ja sovellusten tarve kasvaa Tietoisuus eri menetelmistä on kasvanut ja niiden käyttö on aikaisempaa hyväksytympää Myös odotukset AAC-menetelmien käyttäjien merkitykselliseen osallistumiseen ovat kasvaneet Esimerkiksi työssä, kouluympäristössä ja vapaa-ajalla Missä oltiin vuonna 1996 Tietokoneet pöytäkoneita tai kömpelöitä kannettavia tabletti-tyyppisiä laitteita ei näköpiirissäkään, kännykät isoja ja niissä puhelumahdollisuus + tekstiviestit Internetin käyttö vähäistä Akkutekniikka kehittymätöntä 6

7 Missä oltiin vuonna 1996 Ohjelmistot suoraan maahantuojilta Erityisohjelmistoja melko vähän Puhevammaisille ihmisille suunnitellut laitteet kalliita ja kömpelöitä erityisratkaisuja Usein toki toimiviakin, LightWriter Laitteet olivat usein kalliita Mitä on nyt, 2016 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyntäminen lähes kaikessa on todellisuutta (toki) Tietokoneita ja päätelaitteita on hyvin erilaisia kännykät ovat tehokkaita tietokoneita on erikokoisia kosketusnäytöllisiä laitteita On myös tietokoneita (muitakin kuin kännykät), joiden toimintaperiaate perustuu pitkälle siihen, että laite on koko ajan yhteydessä verkkoon (esim Chromebook) Akkutekniikka ja tiedontallennuskapasiteetti on kehittynyt todella paljon Moni uusi tekniikka on tuloillaan Lisätty todellisuus Hahmontunnistus Erilaiset ohjaustavat Puettava teknologia Yms. yms. 14 7

8 Mitä on vuonna 2016 erityisesti puhevammapuolella Erilaisia ohjelmistoja on saatavilla suoraan verkosta Verkosta saa ja kokeillaan erityisesti tablet laitteille (ipad): GoTalk Now, TalkTablet,, Widgit Go Ohjaintapa sitoo Windowsiin -> kytkinsovelluksia saa ipadiin, mutta tuki vaihtelee Kehitetty jo myös aivosähkökäyriä lukevia: Emotiv Epoc+, Insight ( !) Äänellä ohjaaminen mahdollista (Suomessa vähemmän): OsX-alustalle on olemassa toimiva sovellus Katseohjaus on tätä päivää hinnat tulleet voimakkaasti alas: pelikäyttöön muutamia satasia, apuvälinekäyttöisetkin vain muutamia tuhansia euroja 15 Mitä on vuonna 2016 erityisesti puhevammapuolella Kommunikointiohjelmista on mahdollista lähettää esimerkiksi sähköpostia Sovellukset usein nykyisin vielä erillisiä eri elämän tilanteisiin On erilaisia online-järjestelmiä kommunikointitaulujen, harjoitusten ja tulostettavan materiaalin käyttöön Myös sosiaalinen media! KaveriPiiri Uutisia Selkosanomat kuvilla 16 8

9 1. Toiminta siirtyy edelleen lisää verkkoon SaaS: Software as a Servive Henkilökohtainen data on siirtynyt pilveen ja siihen päästään käsiksi useilla eri tarkoitukseen kehitetyillä mobiililaitteilla. Erityisesti terveys- ja kuntoilualoilla on tuotu markkinoille erilaisia sensoreita, joilla kerätään jatkuvasti dataa. Esimerkki: puhesynteesiohjelmat verkkopalveluille SaaS-ohjelmistoja käytetään yleensä Internet-selaimella, joten ohjelman käyttöönotto on (yleensä) helppoa Papunetin kuvatyökalu Noin kommunikointitaulun tallennusta tai tulostusta vuonna 2015 Puhuri kommunikoinnin harjoitteluohjelma internetissä Papuri: kuvasarjojen tekemiseen Yhä älykkäämmät laitteet Äly lisää myös sovellettavuutta Ei tarvita yhtä laitetta yhteen tarkoitukseen, vrt. mobiililaitteet Apuvälinekäyttö myös, vrt. eri kommunikoinnin sovellukset ja ipad Reaaliaikainen kääntäminen Mahdollista jo nyt, esim. Skype Translator Suomen kieli on haaste Autoilu Yhdysvalloissa 10% autoista ilman kuljettajaa Siirtyminen paikasta toiseen helpoksi myös puhevammaiselle ihmiselle Hahmontunnistus Laitteet voivat piankin ymmärtää näkemänsä yhtä hyvin tai paremmin kuin ihminen Esimerkiksi kuvan sisällön selittäminen sokealle ihmiselle 18 9

10 3. Henkilökohtainen verkko ja esineiden internet Laitteiden yhteentoimivuus ja datan kerääminen taustalla (vrt. turvatekniikka ikäihmisille) Tässä olennaista myös SaaS ja laitteiden älykkyys, kohdat 1 ja 2 Tuhat miljardia laitetta (sensoria) internetissä vuonna 2022 Tällä hetkellä terveys- ja kuntoilutekniikassa jo paljon käytössä Personointi: Uudet teknologiat mahdollistavat AAC-työkalujen personoinnin merkittävästi paremmin kuin aikaisemmin Erityisesti kontekstuaalista tietoa sekä toimintaympäristöstä että sosiaalisesta tilanteesta voidaan käyttää AAC symbolikirjastojen optimointiin. Äänitallennus mahdollistaa puhekykyään etenevästi menettävän henkilön oman äänen tallentamisen äänisyntesoijaa varten Ilman kosketusta toimivat käyttöliittymät Aivosähkökäyriin perustuva tietokoneen ohjaus Lukee myös kasvonilmeitä Äänellä ohjaaminen myös suomeksi Tällä hetkellä ei kaikissa käyttöympäristöissä mahdollista Lähitulevaisuudessa aivan varmasti Katseohjauksen tulevaisuus ja mahdollisuudet Hinnan halventuneet selvästi parin viime vuoden aikana Mahdollistaa täysipainoisen tietokoneella työskentelyn motorisista haasteista huolimatta 20 10

11 5. Puettava teknologia Älykellot Älylasit (Google Glass, Oculus Rift, Microsoft HoloLens) 10% silmälaseista internetissä vuonna 2023 Autistiselle henkilölle kumppanin tunnetilan näyttäminen, MS HoloLens Visuaaliset vihjeet toiminnan ohjaamisessa Älyhanskat Viitottu sisältö puheeksi Lisätty todellisuus Paljon mahdollisuuksia esimerkiksi tuetun työn ohjaamisessa 21 11