Vuorovaikutus ja kommunikointi;

Transkriptio

1 Vuorovaikutus ja kommunikointi; miten kohtaan ihmisen, jolla on kehitysvamma? KEHITYSVAMMAINEN ASIAKKAANA JA PALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ KOULUTUS- JA TYÖKOKOUSPÄIVÄ JOENSUU, ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PUHETERAPEUTTI, OIVA-OHJAAJA IRJA SKOGSTRÖM, PKSSK/HONKALAMPI-KESKUS

2 Aiheet: Kehitysvammaisen henkilön kommunikaation haasteet ja tuen tarpeet Mitä vuorovaikutustaitoja tarvitsen vuorovaikutuskumppanina LOVIT Vuorovaikutusta tukevat toimintamallit (Kehitysvammaliitto): Voimauttava vuorovaikutus, HYP (Huomioivaa yhdessäoloa päivittäin), OIVA Vuorovaikutuksen ja kommunikaatiotaitojen yhteys käyttäytymiseen

3 Ihminen, jolla on kehitysvamma, puhevamma - yksilöllisyys: sama diagnoosi erilainen tapa ja taidot olla vuorovaikutuksessa ja kommunikoida (persoona, kokemukset jne. ) - vuorovaikutuksen, puheen ymmärtämisen ja ilmaisun pulmat osana kokonaispakettia ; kehitysvamman aste, autismikirjon erityispiirteet, tarkkaavaisuus ja keskittyminen, oman toiminnan ohjailu, motoriikan ja aistisäätelyn pulmat, psyykkinen vointi jne. - Hyvin monilla (myös puhuvilla) on vaikeutta vuorovaikutuksen perustaidoissa -> kommunikoinnin perusta

4 Kommunikoinnin perusta Opitaan normaalisti ensimmäisenä, pohja muulle oppimiselle: Yhdessä olemisesta nauttiminen, muiden lähellä oleminen Katsekontaktin käyttäminen ja ymmärtäminen Ilmeiden käyttäminen ja toisten ilmeiden lukeminen Huomion suuntaaminen toiseen ihmiseen, läsnä oleminen, keskittyminen vuorovaikutukseen Vuorottelu, vuorotellen tekeminen, yhdessä toimiminen Fyysinen kontakti, olemuskielen käyttäminen ja ymmärtäminen, henkilökohtainen tila Eleiden ja ilmeiden käyttö, niiden merkityksen ymmärtäminen Tunteiden ymmärtäminen ja ilmaiseminen Oman aktiivisuustason sääteleminen Äänen, ääntelyn, sanojen ja puheen merkityksellinen käyttö à kuinka aloittaa, ylläpitää ja lopettaa sosiaalisia tilanteita, kohtaamisia onnistuneesti

5 Puheen ymmärtäminen Puheen ymmärtämisen vaikeuteen liittyvät tyypillisesti mm. kapea kuulomuisti hidas prosessointi konkreettinen ja kapea sanavarasto kielellisten rakenteiden ymmärtämisen vaikeus PUHEEN ymmärtämistaitoja arjessa yliarvioidaan, mm. koska vain pieni osa ilmaisustamme tapahtuu kielellisesti ohjattu toiminta sujuu -> malli, tuttuus, rutiinit, tuttujen avainsanojen ymmärtäminen omatoiminen -> kommunikoinnin sijasta toimii itse -> riski väärintulkinnoille, odotetaan liikaa ja TUETAAN LIIAN VÄHÄN

6 Itseilmaisu Puheen ymmärtäminen on usein parempaa kuin puheen tuottaminen, poikkeuksena esim. ekolalinen puhe Puheilmaisua ei kehity kaikille, liittyy usein kokonaiskehityksen tasoon ja liitännäisvammoihin, -häiriöihin Puheilmaisu voi olla niukkaa, epäselvää, yksipuolista. Puheen käyttö suhteessa tilanteeseen voi olla epätarkoituksenmukaista. Yksipuoliset aiheet, jankuttaminen -> kommunikoinnin perustan puutteet mm. heikot keskustelutaidot, tarve saada huomiota, osallistua. Kielellisten taitojen osalta esim. sanavaraston kapeus, nimeämisvaikeus. Turvallisuuden tunteen hakeminen. Äänen tuottaminen, ääntely on myös olennainen osa itseilmaisua. Siihen on tärkeää vastata. Toiminnallinen ilmaisu, esim. kädestä pitäen ohjaaminen Eleet, osoittaminen Olemuskieli= esim. katse, ilmeet, asennot, liikkeet, toiminnan nopeus ja rytmi esim. hengitysrytmi Kehitysvammaisen kumppanin oman kielen ja ilmaisukeinojen oppiminen harjoitellen ja kokemuksen kautta. AAC-keinojen hallinta ja käyttäminen on osa ammattitaitoa ja työtä.

7 Vuorovaikutuksen ja kommunikaation erilaiset tehtävät Toiminnallista tarkoitusta palveleva kommunikaatio Esim. haluan vessaan N. 35 % keskusteluista Sosiaalinen kommunikaatio Mukavaa yhdessä olemista, yhdessä viihtymistä, small talkia Välttämätöntä psyykkiselle hyvinvoinnille Viestii hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta N. 65 % keskusteluista

8 Milloin vuorovaikutukseen tarvitaan tukea? Jos vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot ovat puutteelliset -> vähän mahdollisuuksia onnistuneisiin sosiaalisiin tilanteisiin -> yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys Kuitenkin jokaisella ihmisellä on tarve ja oikeus OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA OLLA YHDESSÄ ILMAN TAVOITTEITA OHJATA VUOROVAIKUTUSTA HALUAMAANSA SUUNTAAN Kehitysvammaisilla on sama perustarve kuin kaikilla: tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ja vaikuttaa siihen, mitä hänelle tapahtuu. (Seppälä 2009, Haastavat tilanteet ja vuorovaikutus) Onnistuneet sosiaaliset keskustelut lisäävät halua toimia ja olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa.

9 Onnistuneen vuorovaikutuksen elementit: LOVIT (Kehitysvammaliitto) LOVIT -muistisääntö: L Ole LÄSNÄ: Ole rento ja kiireetön. Virity toiseen. Havainnoi. Viesti ilmeillä ja olemuksella läsnäoloa ja kiinnostusta. O ODOTA: Anna tilaa ja aikaa. Odota hänen aloitteitaan ja kuuntele. Pidä taukoja. Rohkaise tarvittaessa. V VASTAA: Vastaa ja reagoi herkästi ja eri tavoin. Kommentoi näkemääsi, toisen viestintää.

10 LOVIT I MUKAUTA ILMAISUA : Eläydy keskustelukumppanin kokemusmaailmaan. Toimi sopivassa tahdissa. Käytä hänelle tuttuja ja ymmärrettäviä viestintätapoja. T TARKISTA yhteisymmärrys: Havainnoi, toimiiko yhteinen kielenne vai pitääkö sitä mukauttaa. Ymmärtääkö hän sinua ja sinä häntä? Tarvitseeko kumppani tauon?

11 Ilmaisun mukauttamisen keinoja Selkokieli Olemuskieli Tukiviittomat; tietoa, viittomakuvia, videoita ja linkkejä Papunetissä Kuvakommunikaatio; valmiita kuvastoja ja materiaaleja (papunet.net/materiaalia/materiaaliakuvakommunikointiin). Papunetin kuvatyökalu, jossa valokuvia, piirroskuvia, tukiviittomakuvia. Nopein ja joustavin tapa piirtää kuva itse siinä hetkessä kun se tarvitaan!

12 Miten helpottaa puhutun viestin ymmärtämistä? q Puhu lyhyesti ja rauhallisesti. q Käytä tuttuja puhekielen sanoja. q Käytä selkeitä rakenteita: esim. kieltämisen sijaan kerro mitä pitää tehdä q Yksi asia kerrallaan. q Pidä taukoja, anna aikaa prosessoida q Ota olemuskieli, äänensävyt tietoisesti käyttöön q Konkretisoi ja visualisoi avainsanoja: esineet, mallin näyttäminen, eleet, tukiviittomat, piirtäminen, valmiit kuvat -> puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot

13 Miten helpottaa puhutun viestin ymmärtämistä ennakointi kuvien avulla Esimerkkinä ennakointi: o Erityisen tärkeää: Uudet, harvinaiset tai äkillisesti muuttuvat tilanteet, epämiellyttävät asiat o Ymmärtämisen tuki: Mitä minulta odotetaan? Mitä tapahtuu, milloin tämä loppuu? Onko tämä turvallista? Selvitetään ennakkoon YMMÄRRETTÄVÄSTI, mitä tulee tapahtumaan. (konkretia, visualisointi, ENSIN- SITTEN sopimus) Varmistetaan, että ainakin lopuksi seuraa jotakin mukavaa. Annetaan riittävästi aikaa, edetään rauhallisesti. Tarjotaan vaihtoehtoja/vaikutusmahdollisuuksia, kun se on mahdollista. Rauhallisuus ja neutraali positiivisuus, myös jälkeenpäin vaikka tilanne ei olisi sujunut ok Mitä ja miten puhumme henkilön itsensä kuullen rakennetaan onnistumisen pohjaa myös seuraavaan vast. tilanteeseen.

14 Esimerkkejä ennakoinnista kuvien avulla

15 Voimauttava vuorovaikutus (Intensive Interaction): mistä on kyse? Voimauttavaa vuorovaikutusta on käytetty jo 20 vuoden ajan ja tutkimukset ovat osoittaneet sen vaikuttavaksi. Mukava ja luonnollinen tapa olla vuorovaikutuksessa henkilöiden kanssa, jotka toimivat vuorovaikutuksessa varhaisten taitojen varassa esim. kehitysvammaan tai autismin kirjon piirteisiin liittyen. Perustuu varhaisen vuorovaikutuksen kautta opittuihin kehitysvaiheisiin. Lähtee taidoista, joita henkilöllä jo on. Voi käyttää kaikenikäisten henkilöiden kanssa. Ei sulje pois mitään muita kommunikaation muotoja ja keinoja.

16 Olemuskielen kokemuksellista oppimista: Voimauttava vuorovaikutus Kuka tahansa lähihenkilö voi käyttää näitä periaatteita koulutustaustasta riippumatta; lisää vuorovaikutusosaamista omaan työhön. Vahvistaa vuorovaikutussuhdetta. Voimauttaa molempia. Auttaa tuntemaan kommunikointikumppanin paremmin miten hän viestii, mistä hän pitää Lisää mahdollisuuksia onnistuneisiin vuorovaikutustilanteisiin ja tuo hyvinvointia sekä elämänlaatua molemmille. Vuorovaikutuksessa tuetaan kommunikoinnin perustan oppimista. Kommunikointi on tärkein asia, jonka opimme! Mahdollistaa henkilölle sosiaalisia keskusteluja hänen omilla keinoillaan. Voi vähentää haastavaa käyttäytymistä.

17 Voimauttava vuorovaikutus: miten alkuun? Varaa kahdenkeskistä aikaa, jolloin voit keskittyä vuorovaikutukseen. Virittäydy samalle taajuudelle. Älä kiirehdi. Pidä taukoja. Katsele ja odota. Anna itsellesi aikaa tehdä havaintoja. Anna kumppanin johtaa tilannetta. Vastaa asioihin, joita hän tekee. Jäljittele, mene mukaan. Käyttäydy niin yksinkertaisesti, että kumppanisi ymmärtää sinua. Huolehdi, että tilanne on molemmille miellyttävä. Tee toistuvasti. Nauti yhdessäolosta! (Videoesimerkki)

18 Huomioivaa Yhdessäoloa päivittäin (HYP) Tausta-ajatuksena mm. voimauttava vuorovaikutus ja sen vieminen käytäntöön. Kehittänyt australialainen puheterapeutti Sheridan Foster (HOP, Hanging Out Program), materiaali käännetty suomeksi Tikoteekissa. Materiaali vapaasti käytettävissä Papunetissa, Tikoteekki järjestää lyhyitä HYP-käynnistäjäkoulutuksia. HYP:in tavoitteena innostaa paljon tukea tarvitsevan henkilön lähiyhteisö päivittäisiin, mukaviin yhdessäolon hetkiin noin kuukauden kokeilujaksolla. Aloitus helposti ja nopeasti pienellä perehtymisellä. Päivittäin 10 min vuorovaikutusta 100% läsnäollen.

19 HYP-jakso 1. HYP:in esittely työyhteisölle Papunetin materiaalien pohjalta (45 min). Mietitään, olisiko yhteisössä kohdehenkilöä, joka hyötyisi vuorovaikutushetkistä. 2. HYP:in käynnistyskokous (45 min), jossa kerrataan HYP:in periaatteet, mietitään mahdolliset hyödyt kumppanille ja tiimille sekä sovitaan/keskustellaan käytännön toteutuksesta. Milloin, kuka, missä, mitä voisi tapahtua, videoidaanko 3. Kokeilujaksolla päivittäin 10 min tuokioita 20x (n. 1 kk), lyhyt kirjaus (mikä onnistui/ei, mitä voisi kokeilla seuraavalla kerralla). Vapaaehtoinen videointi jakson alku- ja loppuvaiheessa. 4. Lopetuskokous (45min), jakson arviointi, mitä opittiin, mitä ja miten teemme jatkossa. Mieti omaa työyhteisöäsi kuka voisi hyötyä HYP-tuokioista? Voisiko HYP onnistua meillä?

20 HYP-kokemuksia HYP:iä eri puolilla Suomea Helsingissä Tikoteekin käynnistämänä (iltapäivätoiminta, koulu, ryhmäkoti), Pirkanmaalla (osastoja, ryhmäkoti), Honkalampi-keskuksen koulussa ja päivätoiminnassa, osastoilla, eri puolilla Pohjois-Karjalaa mm. pienluokassa, päivätoiminnassa, asumispalveluissa. Kokemuksia: Rauhoittaa vuorovaikutukseen. Kumppanille omaa aikaa. Kumppani pystyi vastavuoroiseen kontaktiin, tekemään aloitteita. Kumppanilla mahdollisuus kokeilla vaikutusmahdollisuuksiaan. Mukavaa yhdessäoloa kummallekin. Kumppanista on opittu uusia asioita, mm. huumorintaju. Huomattu, että vuorovaikutuksessa pitäisi olla enemmän heittäytymistä tilanteeseen. Tarvittavien lääkkeiden määrä on vähentynyt, käyttäytyminen rauhoittunut. HYP:iä on usein haluttu jatkaa ja kokeilla uusien kumppaneiden kanssa. Esimiesten tuki on tärkeää onnistumiselle. Helppo, ei vaadi paljon resursseja, voi lähteä kokeillen liikkeelle, koko tiimi mukana.

21 Videon käyttö vuorovaikutuksesta oppimisen apuna OIVA-vuorovaikutusmalli: Voimavaralähtöistä Tietyn yhteisön/tiimin vuorovaikutuksen tutkimista ja vahvistamista Video-ohjaustapaamiset Koulutettu OIVA-ohjaaja tukena Kumppaneina puhevammaisia, muistisairaita henkilöitä, joiden kanssa vuorovaikutus voi olla vaikeaa. Tavoitteena olla vuorovaikutuksessa LOVIT ja lisätä sitä hyvää, jota yhteisössä jo on. Yhteisön omat tavoitteet ja kysymykset lähtökohtina. Työskentelytavat: OIVA-prosessi (työyhteisö) syksystä kevääseen, tavoite vuorovaikutuskulttuurin muutos; asiakkaille enemmän huomiota, hyvien toimintatapojen tunnistaminen ja vahvistaminen, työssä jaksaminen, keskustelu OIVA-videoklinikka (yhden asiakkaan lähihenkilöt esim. koulu, koti, terapeutit) n. 6 kk, verkoston yhteistyö ja tavoitteet, positiivisuus ja uudet näkökulmat, tulevaan suuntautuminen.

22 Vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen yhteys käyttäytymiseen Kokeneen kollegan TOP-2 tarkistuslista kehitysvammaisten ja haastavasti käyttäytyvien henkilöiden toimintaympäristöissä: Onko riittävästi vuorovaikutusta? Onko vuorovaikutus lämmintä, hänenkin aloitteistaan lähtevää? Ennakointi? Onko se ilmaistu ymmärrettävästi ja johdonmukaisesti? (Mielen) terveyttä suojaavia tekijöitä (mukaillen Hongisto ym. 2008: Mieli myllertää. Opas kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukemiseen KVTL ry): Elämän ymmärrettävyys: selkeys ja ennakoitavuus. Keinoina AAC, päiväjäsennykset, kuvat, selkeä viestintä, elämäntarinan hahmottaminen ( (esim. kuvapäiväkirja), kokemusten ja tunteiden jäsentäminen. Elämänhallinta: koettu mahdollisuus vaikuttaa itselle tapahtuviin asioihin niillä keinoilla, joita henkilöllä on. Omat tottumukset,, turvallisuuden tunne, arjen taitojen harjoitteleminen ja ylläpitäminen sopivalla tasolla. Elämän merkityksellisyys: ihmissuhteet, omat aikaansaannokset, harrastukset -> onnistumiset ja kyvykkyyden tunne. Kaikki nämä liittyvät vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon! Miten minä taitavampi kommunikointikumppani pystyn vaikuttamaan, että nämä ovat mahdollisia?

23 Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen (HAASTE-hanke) Erityistä tukea tarvitsevien ja haastavasti käyttäytyvien henkilöiden lähihenkilöille tietoa ja materiaalia netissä ( Haastavaan käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä ja niihin liittyvät oppaat: Kommunikaation tukeminen Vahvuuksien tukeminen Ennakointi Aistitoimintojen huomioiminen Stressin huomioiminen Seksuaalisuuden huomioiminen

24 Tiedon lähteitä: Papunet Youtube videoita hakusanalla Intensive Interaction (mm. Dave Hewett, Phoebe Caldwell) Nind, M. & Hewett, D. (2011). Voimauttava vuorovaikutus. Opas toimintatavan käyttöön. Kehitysvammaliitto. Puhakka, A. (2012). Vuorovaikutus voimauttaa. Ketju 2/2012. Voimauttava vuorovaikutus, linkkejä mm. perehdytysmateriaaleihin HYP-materiaalit OIVA-vuorovaikutusmalli HAASTE-hanke