Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM

Transkriptio

1 Liikenne ja viestintäministeriö MINVA LVM LHO Kojo Veera(LVM) Viite Asia Epävirallinen liikenneministerikokous Luxemburgin puheenjohtajuuskauden epävirallinen liikenneministerikokous järjestetään Luxemburgissa Kokouksen aiheena on pyöräily. Kokouksessa kuullaan puheenvuoroja ja esitelmiä pyöräilyn edistämisestä sekä allekirjoitetaan ministereiden yhteinen julkilausuma pyöräilystä ilmastoystävällisenä liikennemuotona. Suomi pitää pyöräilyn edistämistä erittäin tärkeänä toimenpiteenä sekä ilmastopolitiikan että liikenteen sujuvuuden ja kaupunkiympäristöjen kehittämisen näkökulmasta. Pyöräilyn kasvulla on myös merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pyöräilyn turvallisuuteen. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen pyöräilyä koskevaksi julkilausumaksi. Suomi pitää pyöräilyn edistämistä tarpeellisena ja tukee yleisesti julkilausumassa esitettyjä toimenpiteitä. Suomi katsoo kuitenkin, että pyöräilyä tulee ensisijaisesti edistää osana koko liikennejärjestelmän kehittämistä, ei siitä irrallisena osasena. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu infrastruktuurin, palveluiden ja tiedon yhteen toimivasta kokonaisuudesta. Pyöräily sopii tällaiseen tulevaisuudenkuvaan saumattomana osana liikenteen palvelujen kokonaisuutta.

2 Asialista: 2(7) Pyöräily ilmastoystävällisenä liikennemuotona

3 Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LVE Jääskeläinen Saara (7) Asia Julkilausuma pyöräilystä ilmastoystävällisenä liikennemuotona Kokous Epävirallinen liikenneministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Luxemburgissa järjestettävän epävirallisen liikenneministerikokouksen aiheena on pyöräily. Kokouksessa kuullaan pyöräilyyn liittyviä esityksiä ja hyväksytään puheenjohtajamaa Luxemburgin valmistelema ministerien yhteinen julkilausuma pyöräilystä ilmastoystävällisenä liikennemuotona. Suomi pitää pyöräilyn edistämistä erittäin tärkeänä toimenpiteenä sekä ilmastopolitiikan että liikenteen sujuvuuden ja kaupunkiympäristöjen kehittämisen näkökulmasta. Suomessa on vuonna 2011 valmistunut kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia vuoteen Strategiaa täydentää vuonna 2012 valmistunut kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma. Strategian ja toimenpidesuunnitelman mukaisesti Suomen tavoitteena on lisätä kävely ja pyöräilymatkojen määrää 20 prosentilla ja vastaavasti vähentää henkilöautomatkojen määrää. Jos asetettuun tavoitteeseen vuonna 2020 päästään, Suomen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 0,15 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin viittä prosenttia koko liikenteen päästövähennystavoitteesta Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysten ohella kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä voidaan merkittävästi parantaa kaupunkiliikenteen sujuvuutta. Myös kansanterveydelliset hyödyt ovat huomattavat. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen aiheuttama vähennys henkilöautomatkojen määrissä kaupunkiseuduilla sujuvoittaisi liikennettä huomattavasti. Samalla se vähentäisi liikenteen aiheuttamaa melua ja terveydelle haitallisia päästöjä sekä parantaisi tätä kautta kaupunkiympäristöjen viihtyisyyttä. Suomessa on myös laskettu, että pyöräilyn lisäämisellä 20 prosentilla voitaisiin saavuttaa jopa miljardin euron hyödyt kansanterveyden parantumisen ansiosta. Suomi katsoo, että pyöräilyn edistämisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota pyöräilyn turvallisuuteen. Kävely ja pyöräily ovat niiden suoritteeseen suhteutettuna turvattomampia kulkutapoja kuin henkilöautolla tai joukkoliikennevälineellä kulkeminen. Pyöräilyn lisääminen voi sen vuoksi aluksi heikentää liikenneturvallisuutta, mutta vaikutus riippuu voimakkaasti siitä, millaisille väylille pyöräilyn kasvu ohjautuu. Lisäksi on huomattava, että pyöräilyn turvallisuus paranee, kun pyörämatkojen osuus

4 Pääasiallinen sisältö 4(7) kaikista matkoista kasvaa ja autoilijat oppivat ottamaan myös pyöräilijät huomioon osana liikennejärjestelmää. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen pyöräilyä koskevaksi julkilausumaksi. Suomi pitää pyöräilyn edistämistä tarpeellisena ja tukee yleisesti julkilausumassa esitettyjä toimenpiteitä. Suomi katsoo kuitenkin, että pyöräilyä tulee ensisijaisesti edistää osana koko liikennejärjestelmän kehittämistä, ei siitä irrallisena osasena. Siten esimerkiksi pelkästään pyöräilyä koskevien strategioiden laatiminen ei Suomen näkemyksen mukaan parhaalla mahdollisella tavalla tue pyöräilyn näkemistä olennaisena osana liikennepolitiikan kokonaisuutta, vaan korostaa päinvastoin entisestään sen erillisyyttä. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu infrastruktuurin, palveluiden ja tiedon yhteen toimivasta kokonaisuudesta. Liikennejärjestelmien digitalisoituessa fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan. Uusia palvelumarkkinoita vauhdittavat vähenevä kiinnostus oman auton omistamiseen ja nopeasti etenevä liikenteen automatisoituminen. Asiakkaan rooli vahvistuu: asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Pyöräily sopii tällaiseen tulevaisuudenkuvaan saumattomana osana liikenteen palvelujen kokonaisuutta. Pyöräilyn nykytilanteesta Suomessa Viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan suomalaiset tekevät noin kolmasosan matkoistaan jalan tai pyörällä. Kävelyn osuus on noin 22 prosenttia ja pyöräilyn noin 9 prosenttia. Viime vuosikymmenten trendinä on ollut henkilöauton kulkutapaosuuden kasvu ja samanaikaisesti kävelyn ja pyöräilyn osuuden pieneneminen. Tämä trendi on Suomessa ehkä kuitenkin kääntymässä, sillä ainakin monilla suurilla kaupunkiseuduilla kävely ja erityisesti pyöräilymatkojen määrät ovat olleet nousussa. Asiasta saadaan tuoretta tietoa, kun uusi henkilöliikennetutkimus valmistuu vuonna Koska kävellen ja pyörällä tehdyt matkat ovat lyhyitä, niiden osuus matkasuoritteesta (asukkaiden liikkumista kilometreistä) on selvästi pienempi kuin niiden osuus tehdyistä matkoista. Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus suomalaisten henkilöliikennesuoritteesta on noin viisi prosenttia. Se on kuitenkin saman verran kuin esimerkiksi junalla matkustettu matkasuorite. Eniten pyöräillään 0,5 3 kilometrin mittaisilla matkoilla. Näillä matkoilla pyöräilyn osuus on noin 16 prosenttia. Keskimääräinen pyörämatkan pituus Suomessa on kolme kilometriä. Pyöräilijöiden liikennekuolemien määrä on lähes puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana. Pyöräilykuolemien määrä on vähentynyt nopeammin kuin kaikkien tieliikennekuolemien kokonaismäärä. Loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrä on vähentynyt samalla aikavälillä viidenneksellä. Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantunut 820 pyöräilijää. Kaikista tieliikenteessä kuolleista 9 prosenttia ja loukkaantuneista 12 prosenttia on ollut pyöräilijöitä. Pyöräilyn turvallisuudessa on suuria kuntakohtaisia eroja.

5 Ministereiden julkilausuma pyöräilystä ilmastoystävällisenä liikennemuotona 5(7) Puheenjohtajamaa Luxemburgin ehdotus pyöräilyä koskevaksi julkilausumaksi sisältää taustaosion sekä ehdotukset toimenpiteiksi, jotka komission, jäsenmaiden sekä kuntien ja muiden paikallistason viranomaisten tulisi toteuttaa pyöräilyn edistämiseksi. Julkilausumaluonnoksessa komissiolle esitetään seuraavia toimenpiteitä: 1) Komission tulisi huolehtia siitä, että pyöräily integroitaisiin osaksi kaikkea EU:n liikennepolitiikkaa. 2) Komission tulisi laatia EU:lle yhteinen pyöräilystrategia, johon koottaisiin a) hyödyt, joita eri sektoreilla saavutettaisiin, jos pyöräilyn osuus kaikista matkoista kasvaisi, b) politiikka ja rahoituskeinot, joilla pyöräilyn osuutta voitaisiin kasvattaa c) keinot, joiden avulla pyöräily voitaisiin yhdistää osaksi edellä mainittuja EUpolitiikkoja ja rahoitusvälineitä. 3) Komission tulisi myös asettaa oma vastuutahonsa ( focal point ) pyöräilyn edistämiseksi. Tämä taho toimisi yhden luukun periaatteella komission yhteyshenkilönä pyöräilyyn liittyvissä kysymyksissä, helpottaisi parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken ja valvoisi EU:n pyöräilystrategian täytäntöönpanoa. Julkilausumaluonnoksen mukaan jäsenmaiden tulisi edistää pyöräilyä seuraavin toimenpitein: 1) Jäsenmaiden tulisi nimetä kansalliset vastuutahonsa pyöräilyn edistämiseksi. 2) Lisäksi niiden tulisi varmistaa, että kansalliset liikenteen infrastruktuurihankkeet tukisivat pyöräilyä yhtenä liikennemuotona, eivätkä heikentäisi sen asemaa. Myös kunnilta ja muilta aluetason toimijoilta toivotaan aloitteellisuutta pyöräilyn edistämisessä: 1) Kuntien ja muiden aluetason toimijoiden tulisi sisällyttää pyöräily osaksi paikallisia ja alueellisia hankkeita. Näissä tulisi huomioida sekä arki että vapaaajan liikkuminen. 2) Kuntien ja muiden aluetason toimijoiden tulisi yhdessä EU ja jäsenmaiden pyöräilyvastuutahojen kanssa hakea parhaita käytäntöjä ja yhteisiä rahoitusmahdollisuuksia pyöräilyn edistämiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUliikennejaoston kirjallinen menettely

6 EUministerivaliokunta (7) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Declaration of Ministers on Cycling as a climate friendly Transport Mode, Proposal by the Presidency, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, LVM, puh , sposti saara.jaaskelainen@lvm.fi EUTORItunnus Liitteet Viite

7 7(7) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi liikennepolitiikka, älyliikenne LVM EUE, LIIK, TRAFI, UM, VNK, YM