Asia Komission julkinen kuuleminen kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoillepääsystä

Transkriptio

1 Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM PAO Huhtanen Iida(LVM) JULKINEN Asia Komission julkinen kuuleminen kansainvälisen linjaautoliikenteen markkinoillepääsystä Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen kansainvälisen linjaautoliikenteen markkinoillepääsyä koskevan sääntelyn toimivuudesta (Public consultation on the review of Regulation (EC) No 1073/2009 on common rules for access to the international market for coach and bus services). Kuuleminen koskee kansainvälisen linjaautoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen EY/561/2006 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY/1073/2009, kansainvälistä linjaautoliikennettä koskeva asetus). Kuuleminen alkoi ja päättyy Käynnissä olevan kuulemisen lisäksi lainsäädännön arvioinnissa voidaan hyödyntää haastatteluita sekä erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Arviointivaiheen päätyttyä on odotettavissa komission yhteenveto ja päätelmät, joiden perusteella komissio oletettavasti ryhtyy valmistelemaan lainsäädännön muutosta. Tämänhetkisen tiedon mukaan varsinainen lainsäädäntöehdotus on odotettavissa vuoden 2017 puolivälin tienoilla osana laajempaa liikenteen hinnoittelua ja markkinoita koskevaa lainsäädäntöpakettia. Suomi esittää kantanaan kansainvälisen linjaautoliikenteen markkinoillepääsyä koskevan sääntelyn toimivuutta koskevaan julkiseen kuulemiseen seuraavaa. Kansainvälinen linjaautoliikenne on Suomessa ollut toistaiseksi vähäistä, oletettavasti johtuen Suomen maantieteellisestä sijainnista sekä markkinoiden pienestä koosta. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kansainväliset linjaautokuljetukset vaatisivat Lappia lukuun ottamatta laivamatkan kuljetusten yhteyteen. Asetuksen soveltamisalaan liittyvät kysymykset ovat kuitenkin aiheuttaneet jossakin määrin tulkinta ja valvontaongelmia Suomessa. Selkeiden ja yhdenmukaisten sääntöjen luominen on kannatettavaa. Suomi pitää tärkeänä, että linjaautoliikenteen markkinoita vapautetaan ja alan kilpailukykyä parannetaan unioninlaajuisesti.

2 Pääasiallinen sisältö 2(5) Lisäksi asetuksen säännökset liittyvät kiinteästi kansallisen linjaautoliikenteen markkinoillepääsyn periaatteisiin. Tältä osin keskeinen unionilainsäädäntö on rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten ETY/1191/69 ja ETY/1107/70 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 1370/2007 (palvelusopimusasetus). Suomessa kansallisen säännöllisen reittiliikenteen harjoittaminen edellyttää unionin oikeuden mukaisesti alalletuloluvan eli joukkoliikenneluvan tai yhteisön liikenneluvan sekä lisäksi reittiliikenneluvan, josta on säädetty kansallisesti. Reittiliikennelupa on lähtökohtaisesti myönnettävä hakijalle, mutta tästä voidaan poiketa tietyissä tilanteissa. Merkittävin reittiliikenneluvan hylkäämiskriteeri on se, että haettu liikenne aiheuttaisi jatkuvaa ja vakavaa haittaa palvelusopimusasetuksen mukaisesti eli julkisia palveluhankintoja koskevalla sopimuksella hankitulle liikenteelle. Kansalliseen lainsäädäntöön on ehdotettu muutosta, jonka mukaan kaksiportaisesta lupajärjestelmästä luovuttaisiin ja reittiliikenteen harjoittaminen olisi vapaata kaikille alalletuloluvan haltijoille, ellei reitille olisi asetettu palvelusopimusasetuksen mukaista yksinoikeutta, jolle reittiliikenne aiheuttaisi jatkuvaa ja vakavaa taloudellista haittaa. Muutos on eduskunnan käsiteltävänä (hallituksen esitys liikennekaareksi, HE 161/2016 vp). Suomi pitää markkinoiden toimivuuden kannalta tärkeänä, että linjaautoliikenteen markkinoita koskevat säännöt olisivat yhdenmukaisia kaikissa jäsenvaltioissa ja että tällä hetkellä hyvin monimutkaisia markkinoillepääsyn sääntöjä yksinkertaistettaisiin. Selkeyden vuoksi saattaisi olla kannatettavaa laajentaa kansainvälistä linjaautoliikennettä koskevan asetuksen soveltamisala koskemaan myös kansallisia säännöllisen liikenteen markkinoita. Edellytyksenä kuitenkin on, että tämä ei lisäisi linjaautoliikenteen markkinasääntelyn määrää vaan vähentäisi ja yhdenmukaistaisi sitä. Liikennejärjestelmän ja linjaautoliikenteen markkinoiden toimivuuden kannalta on olennaista, että sääntelyllä säilytetään mahdollisuus suojata palvelusopimusasetuksen mukaan hankittua liikennettä. Suomi pitää terminaalien käytön ehtoja keskeisinä markkinoillepääsyn kannalta ja kannattaa menettelytapoja koskevan, kaikille jäsenvaltioille yhteisen ja kilpailuoikeudellisista lähtökohdista tehtävän ohjeistuksen laatimista. Lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ei nähdä tässä asiassa tarpeellisina. Kuuleminen liittyy kansainvälisen linjaautoliikenteen markkinoillepääsyä koskevan sääntelyn toimivuuden tarkasteluun. Komissio haluaa selvittää, voisiko linjaautoalan toimintaedellytyksiä parantaa yhdenmukaistamalla jäsenmaiden markkinoillepääsyä koskevaa lainsäädäntöä ja vapauttamalla sekä kansallisia että kansainvälisiä linjaautoliikenteen markkinoita. Kuuleminen koskee kansainvälisen linjaautoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen EY/561/2006 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY/1073/2009). Asetuksen pääasiallinen sisältö ja käytäntö Suomessa Asetuksessa säädetään yhteisön alueella tapahtuvan kansainvälisen henkilökuljetuksen harjoittamisen edellytyksistä. Asetuksen mukaan kansainvälisen linjaautoliikenteen harjoittaminen edellyttää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämää yhteisön liikennelupaa alalletulolupana. Suomessa yhteisön liikenneluvan myöntää EteläPohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, samoin kuin

3 3(5) yhteisön liikennelupaa vastaavan kansallisen alalletuloluvan eli joukkoliikenneluvan. Lisäksi säännöllinen kansainvälinen liikenne edellyttää erillistä lupaa, jonka Suomessa myöntää se toimivaltainen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, jonka alueella säännöllisen liikenteen reitti on. Asetuksen mukaan säännöllisen liikenteen lupa voidaan jättää myöntämättä, jos jäsenvaltio katsoo, että kyseinen liikenne aiheuttaisi vakavaa haittaa julkisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen alaisen liikenteen kannattavuudelle. Satunnaisliikennettä ja tilapäistä kabotaasiliikennettä saa harjoittaa pelkän yhteisön liikenneluvan nojalla. Näissäkin kuljetuksissa on oltava kuljetuskirja valvontaa varten. Toimijan omaan lukuun, voittoa tavoittelematta harjoitettava liikenne perustuu todistuksiin ja sitä eivät koske mitkään lupajärjestelmät. Kuulemisen sisältö Julkinen kuuleminen on toteutettu kuuteen osaan jaetulla kyselylomakkeella, jossa vastaajaa pyydetään ilmoittamaan monivalintaasteikolla näkemyksensä kysyttävään asiaan. Kysely alkaa johdannolla, jossa kerrotaan kyselyn tarkoituksesta ja tavoitteista. Kyselyn toinen osa sisältää kysymykset liittyen vastaajaan (mm. vastaajataho). Kolmas osa kyselyä koskee linjaautoliikenteen sääntelyn mahdollisia puutteita. Neljännessä osassa selvitetään vastaajan näkemyksiä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen toimivuudesta ja vaikutuksista toimialaan. Viidennessä osassa kysytään, olisiko uudesta EUlainsäädännöstä tai suosituksista hyötyä kansainvälisessä linjaautoliikenteessä. Kuudennessa ja viimeisessä osassa vastaaja voi esittää muita mahdollisia asiaan liittyviä huomioita. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kirjallinen menettely EUliikennejaostossa (EU22) Lausunnon antoi Linjaautoliitto ry. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kansainvälistä linjaautoliikennettä koskevan asetuksen mukaisista viranomaisista ja luvista säädetään kansallisesti joukkoliikennelaissa (869/2009). Taloudelliset vaikutukset Taloudellisten vaikutusten arviointi ei ole tässä vaiheessa mahdollista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

4 4(5) Suomi vastaa kuulemisen kyselylomakkeeseen edellä kuvatun kannan mukaisesti. Asiakirjat Komission tiekartta kansainvälistä linjaautoliikennettä koskevan lainsäädännön tarkastelusta ( ) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Iida Huhtanen, LVM, Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi