Luonnos kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Transkriptio

1 Luonnos kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaksi ja vnp:ksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1

2 Miksi kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää? Ilmastosyyt: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016): liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee 2030 mennessä vähentää 50 % (vertailuvuodesta 2005) Keskeinen osa tavoitteen saavuttamista on henkilöautoliikenteen kasvun taittaminen kaupunkiseuduilla ja ihmisten liikkumistarpeiden ohjaaminen henkilöautolle vaihtoehtoisiin kulkumuotoihin Kävely ja pyöräily: energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena 30 % kasvu näiden matkojen määrissä vuoteen 2030 Kansanterveyssyyt: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tärkeää myös kansanterveydellisesti. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä. Mittasuhde asialle hahmottuu hyvin sote-uudistukselle asetetun 3 miljardin säästötavoitteen näkökulmasta. 2

3 Miksi kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää -2 Liikennejärjestelmän sujuvuus: Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisellä voidaan vähentää autoliikenteen ruuhkia ja parantaa koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Kävely ja pyöräily ovat tärkeä osa joukkoliikenteen matkaketjuja. Joukkoliikenteen toimivuus paranee, jos matkaketjujen kaikki osat ovat toimivia. Toimintojen saatavuus myös jalan ja pyörällä edistää tasa-arvoa (palvelut saatavilla myös ilman auton omistamis- tai käyttöpakkoa). Kaupunkiympäristöjen terveellisyys ja turvallisuus: Kävely ja pyöräily ovat saasteettomia eivätkä aiheuta melua. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen turvallisemmiksi vähentää liukastumis- ja kaatumistapaturmia sekä muita kävelyn ja pyöräilyn onnettomuuksia. kävelykeskustojen lisääminen edistää alueiden liike-elämää, kaupungin imagoa sekä asukkaiden viihtyvyyttä. 3

4 Kävelyn ja pyöräilyn potentiaali Henkilöautolla tehtävien matkojen osuus nousee merkittävästi jo 1 2 km pituisilla matkoilla Potentiaalia siis olemassa kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen noin 2-10 km matkoilla sähköpyörällä myös tätä pidemmillä Lisäksi kävely tai pyöräily osana esim. joukkoliikenteen matkaketjua: ovelta ovelle eri kulkumuotoja yhdistelemällä tällöin potentiaalia korvata pidempiäkin automatkoja Lähde: HLT

5 Edistämisohjelman tavoitteet Tavoitteena on lisätä sekä kävely- että pyörämatkojen määrää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (nykytilaan verrattuna). Vuonna 2030 kävelyn ja pyöräilyn yhteinen kulkutapaosuus nousee nykyisestä noin 30 prosentista prosenttiin. Tämä merkitsee, että vuonna 2030 kävelyja pyöräilymatkoja tehdään vähintään noin 450 miljoonaa enemmän kuin nyt. Matkamäärien kasvusta huolimatta kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden tulee entisestään parantua. Tavoitteena on, että vähintään puolet uusista kävely- ja pyöräilymatkoista tulisi siirtymänä henkilöautomatkoista. Tällä hetkellä henkilöautolla tehtävien matkojen osuus nousee merkittävästi jo 1 2 kilometrin mittaisilla matkoilla, joten potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen on nähtävillä runsaasti. Yhdessä joukkoliikenteen ja liikenteen muiden palveluiden kanssa kävely ja pyöräily voivat korvata henkilöauton käyttöä myös pitemmillä matkoilla. Kansantalouden näkökulmasta tavoitteena on ns. plussavisio: liikenteen päästöjen, liikennekuolemien ja liikenneonnettomuuksien vähentämisellä yhdessä kansanterveyden parantumisen kanssa haetaan yhteiskunnalle miljardien eurojen säästöjä. 5

6 Toimenpidekokonaisuudet 1. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollistava yhdyskuntarakenne 2. Laadukas kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuri 3. Kävely- ja pyöräilyväylien kunnossapito ja hoito 4. Kävely ja pyöräily osana liikenteen palvelukokonaisuutta 5. Liikkumisen ohjaus 6. Pyörämatkailu 7. Lainsäädännön, ohjeistuksen ja koulutuksen kehittäminen 8. Hallinnon rakenteiden kehittäminen ja poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen 9. Taloudelliset ohjauskeinot 10. Seuranta 6

7 1. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollistava yhdyskuntarakenne 1. Kävely ja pyöräily otetaan aidosti huomioon kaikilla kaavatasoilla sekä kuntien rakennusjärjestyksissä. (YM, kunnat, maakunnat) 2. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä jatketaan osana valtion, kaupunkien ja kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia, esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia (MAL-sopimukset). (LVM, Liikennevirasto, YM, ARA, kaupunkiseudut, kunnat, ELY-keskukset/ maakunnat, TEM, VM) 3. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti kuntien, maakuntien ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta. (LVM, Liikennevirasto, kunnat, maakunnat) 4. Valtion infrainvestointien yhteydessä parannetaan myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita hankkeen vaikutusalueella. (Liikennevirasto, ELY-keskukset/ maakunnat) 5. Säännöllisesti tarvittavia lähipalveluita ohjataan kävelyn ja pyöräilyn kannalta suotuisille alueille kaavoituksen ja julkisten palvelujen sijoittumista koskevien päätösten avulla. (Kunnat, maakunnat) 7

8 2. Laadukas kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuri 1. Kaupunkialueilla painotetaan yhä enemmän laadukkaan kävely- ja pyöräilyinfran rakentamista. (Kunnat, ELYkeskukset / maakunnat) 2. Toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen, viisivuotinen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma. (LVM, Liikennevirasto, kunnat) 3. Käynnistetään valtakunnallisen pyöräilyverkon parantaminen. (Kunnat, LVM, Liikennevirasto, ELYkeskukset / maakunnat) 4. Kehitetään kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavia olosuhteita (mm. pyöräpysäköinti, sosiaalitilat) asuinkiinteistöissä, työpaikkakiinteistöissä sekä oppilaitoksissa. (Kiinteistöjen rakennuttajat ja omistajat, kunnat) 8

9 3. Kävely- ja pyöräilyväylien kunnossapito ja hoito 1. Varmistetaan jalkakäytävien ja pyöräteiden hyvä kunto ja poistetaan niihin liittyvää korjausvelkaa sekä valtion väyläverkolla että kaupungeissa. (LVM, Liikennevirasto, ELY-keskukset / maakunnat, kunnat) 2. Taataan kävely- ja pyöräilyväylien hyvä hoitotaso myös infran pituuden kasvaessa. (Liikennevirasto, ELY-keskukset / maakunnat, kunnat) 3. Parannetaan sekä valtion että kuntien kävely- ja pyöräilyväylien kuntoon liittyvää tiedonkeruuta ja tiedottamista sekä kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä sääpalveluita. (Kunnat, Liikennevirasto, ELYkeskukset / maakunnat, Pyöräilykuntien verkosto, Pyöräliitto, sää- ja kelitietojen palveluntarjoajat, Ilmatieteen laitos) 9

10 4. Kävely ja pyöräily osana liikenteen palvelukokonaisuutta 1. Kävely ja pyöräily otetaan huomioon suunnittelussa osana matkaketjuja. Hyödynnetään vahvasti digitalisaatiota sujuvien matkaketjujen helpottamiseksi. (Kunnat, ELY-keskukset/ maakunnat, Liikennevirasto, joukkoliikenneviranomaiset, liikenteen palveluja tarjoavat yritykset) 2. Helpotetaan pyörien ja erilaisten liikkumista helpottavien välineiden, esim. rollaattoreiden, pyörätuolien ja lastenrattaiden kuljettamista joukkoliikennevälineissä ja joukkoliikenneterminaaleissa. (Joukkoliikenneviranomaiset ja liikenteen palveluja tarjoavat yritykset, Liikennevirasto, Matkahuolto) 3. Edistetään kaupunkipyöräjärjestelmien rakentamista ja kehittämistä eri kaupungeissa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. (Pyöräilykuntien verkosto, Pyöräliitto, kunnat, yritykset) 4. Kannustetaan ja tuetaan kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien palveluiden sekä uudenlaisten liikkumispalveluiden kehittämistä. (Yritykset ym. palveluiden tarjoajat, LVM, TEM) 10

11 5. Liikkumisen ohjaus 1. Jatketaan liikkumisen ohjaus toimintaa sekä valtakunnallisesti että seututasolla. Huolehditaan siitä, että liikkumisen ohjaus -toiminta vakiintuu ja sen rahoitus säilyy riittävällä tasolla myös maakuntauudistuksen jälkeen. (LVM, Liikennevirasto, maakunnat, kunnat) 2. Kehitetään työpaikkojen liikkumisen ohjausta. (Liikennevirasto, kunnat / kuntayhtymät, YM, STM, OKM / Kunnossa kaiken ikää ohjelma, Valtion liikuntaneuvosto, työnantajatahot, THL, työterveyshuolto) 3. Kehitetään päiväkotien ja koulujen liikunta- ja liikennekasvatusta. (Kunnat, Liikennevirasto, Pyöräilykuntien verkosto, Pyöräliitto, OKM / Liikkuva koulu -ohjelma, STM, Liikenneturva, Valtion liikuntaneuvosto, Koululiikuntaliitto) 4. Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistä koskevan periaatepäätöksen tavoitteita palveleva 2-vuotinen viestintäkampanja. (LVM, Liikennevirasto, Pyöräilykuntien verkosto, Pyöräliitto, muut toimijat) 11

12 6. Pyörämatkailu 1. Merkitään EuroVelo -reitit ja muut valtakunnalliset pyörämatkailureitit maastoon uuden tieliikennelain mukaisilla opasteilla. Hyödynnetään digitalisaatiota reittien käytettävyyden ja markkinoinnin parantamiseksi. (Liikennevirasto, ELY-keskukset/ maakunnat, Visit Finland, matkailutoimijat, Pyöräliitto, Pyöräilykuntien verkosto, Metsähallitus, Suomen Latu) 2. Huolehditaan siitä, että maastopyöräilyn ja kävelyreittien perustamiseen ja ylläpitoon Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla on käytettävissä riittävä rahoitus. (Metsähallitus, YM, MMM) 3. Selvitetään mahdollisuudet perustaa pyörämatkailun koordinointikeskus vastaamaan pyöräreittien kehittämisestä, ylläpidosta, koordinoinnista ja markkinoinnista. (Liikennevirasto, TEM, järjestöt, kunnat, ELY-keskukset/ maakunnat, Pyöräilykuntien verkosto) 12

13 7. Lainsäädännön, ohjeistuksen ja koulutuksen kehittäminen 1. Otetaan huomioon kävelyn ja pyöräilyn edistämistavoitteet lainsäädännön kehittämisessä. (LVM, YM, STM) 2. Päivitetään tarpeelliselta osin Liikenneviraston kävely- ja pyöräilyväylien suunnittelemista, rakentamista ja kunnossapitoa koskevat ohjeet (mm. Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu ohje ja talvikunnossapidon ohje). (Liikennevirasto) 3. Käynnistetään pyörämekaanikkokoulutus osana ajoneuvoalan peruskoulutusta. (OKM, Opetushallitus, ammattioppilaitokset) 13

14 8. Hallinnon rakenteiden ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen 1. Huolehditaan siitä, että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen näkyy sekä valtion, maakuntien että kuntien tehtävien kuvauksissa ja että kävelylle ja pyöräilylle on osoitettu vastuuhenkilöt kaikille hallinnon tasoille. Nimetään Suomeen kävelyn ja pyöräilyn kansallinen koordinaattori. (LVM, Liikennevirasto, ELY-keskukset/ maakunnat, kunnat) 2. Huolehditaan siitä, että kävelylle ja pyöräilylle on kunnissa, maakunnissa ja valtion tasolla riittävät resurssit. (Ministeriöt, kunnat, maakunnat, järjestöt) 3. Kannustetaan kuntia valmistelemaan omia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia ja/tai viisaan liikkumisen suunnitelmia. (LVM, Liikennevirasto, kunnat) 14

15 9. Taloudelliset ohjauskeinot 1. Kehitetään liikenteen verotusta ja/tai hinnoittelua niin, että kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus henkilöautoon verrattuna kasvaa. (VM, LVM) 2. Otetaan käyttöön määräaikainen sähköpyörien hankintatuki. (LVM, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) 15

16 10. Seuranta 1. Seurataan vuosittain kävelyn ja pyöräilyn määrien kehittymistä. Arvioidaan kävelyn ja pyöräilyn vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen. (LVM, Liikennevirasto, kunnat, ELY-keskukset/ maakunnat, Pyöräilykuntien verkosto, Valtion liikuntaneuvosto) 2. Seurataan tässä periaatepäätöksessä esitettyjen toimenpiteiden toteutumista vuosittain. (LVM) 16

17 Jatkotoimenpiteet Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma viimeistellään helmi-maaliskuussa lausuntokierroksella saatujen kommenttien pohjalta Ohjelmasta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös maaliskuussa 2018 Ohjelmaan liittyvästä rahoituksesta (mm. kuntien ja valtion yhteinen investointiohjelma ja sähköpyörien hankintatuki) päätetään erikseen keväällä 2018 Rahoitus osin kehyksen sisältä, osin uutta rahaa? 17