Vuosikertomus toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO. Toimitusjohtajan katsaus 3. Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus 4

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Vuosikertomus toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 3 Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus 4 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2012 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta 5 Tulos 6 Tase 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot 11 Riskienhallinta 13 Hallinto ja henkilöstö 17 Yhteiskuntavastuu 19 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 19 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä 20 Tunnuslukujen laskentakaavat 21 Tilinpäätös 22 Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 25 Liitetiedot 26 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 26 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 42 Tilinpäätösmerkintä 42 Tilintarkastuskertomus 43 Hallinto Toimipaikat

3 Toimitusjohtajan katsaus Maailmantalous kulki selkeästi kahdella raiteella Yhdysvaltain talouden kasvaessa ja EU-alueen talouden kutistuessa vuoden aikana. Kehittyvillä markkinoilla kasvu jatkui, mutta kasvuvauhti hidastui etenkin Kiinassa länsimaiden kysynnän jäädessä odotuksista. Kevään kasvua vauhditti elintarvikkeiden sekä polttonesteiden hintojen lasku. Myös Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla pohja löytyi kevään aikana. USA:n talouskehitys alkoi kuitenkin vuoden kuluessa osoittaa hidastumisen merkkejä, mikä sai maan keskuspankin tekemään alkusyksystä huomattavia lisätoimia asuntomarkkinoiden tukemiseksi. Harmaita hiuksia aiheuttivat Kreikan velkojen leikkaus sekä kahdet vaalit, joiden ansiosta Kreikan hallitsematon konkurssi kuitenkin vältettiin. Velkakriisi uhkasi levitä myös Espanjaan ja Italiaan, mutta tämä kehitys saatiin pysäytettyä Euroopan keskuspankin tukilupauksilla kesän aikana. Myös kesän huono sato ja siitä seurannut elintarvikehintojen nousu sekä öljyn hinnan nousu takaisin alkuvuoden tasoille jarruttivat talouskasvua syksyn aikana. EU pääsi kuitenkin sopuun useista suurista uudistuksista vuoden aikana: Kreikan velkojen leikkaamisesta sekä pysyvän vakausrahaston ja eurovaltioista erillisen pankkivalvontaviranomaisen perustamisesta. Nämä päätökset vähensivät huomattavasti maailmantalouden epävarmuutta. Luottamuksen kasvun myötä markkinat piristyivät ja sijoitusten arvot nousivat merkittävästi vuoden viimeisinä kuukausina. Suomen talous vajosi taantuman porteille toisella vuosipuoliskolla. Vienti sujui heikosti ja kuluttajien luottamuksen heikentyminen vähensi kotimaista kysyntää. Maailmantalouden ongelmat ja heikentynyt kilpailukyky vähensivät omalta osaltaan vientiä. Vielä suurempi ongelma viennissä on kuitenkin teollisuuden rakenne, joka ei ole muuttunut markkinoita vastaavaksi. Nokia-sektorin romahdusta ja perinteisen paperiteollisuuden supistumista ei ole pystytty paikkaamaan uusilla toimialoilla. Lopputulemana Suomen talouden kasvu jäi nollan tuntumaan ja työttömyys kääntyi kasvuun. Tämän seurauksena suunnitelma julkisen sektorin talousongelmien ratkaisusta kasvun kautta joutui romukoppaan. Poliittiset päättäjät joutuvat nyt ratkomaan Suomen talousongelmia uudelta pohjalta, joka vaikuttaa kaikkien elämään. Huolimatta toimintaympäristön ongelmista pystyimme Säästöpankki Optiassa toteuttamaan perusstrategiamme mukaista asiakaslähtöistä toimintaa. Keskeisin tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme turvallinen pankkisuhde ja toimialan paras palvelukokonaisuus. Tämä edellyttää, että omat asiamme ovat kunnossa. Optian vakaa taloudellinen asema, tuloksellinen toiminta ja hyvä riskien hallinta luovat erinomaiset lähtökohdat turvalliselle ja hyvälle asiakassuhteelle. Tästä saimme hyvän todistuksen asiakkailtamme myös viime vuonna. Asiakkaiden antama arvosana toiminnastamme oli kiitettävä yhdeksän ja uskomattomat 96 prosenttia asiakkaistamme on halukas suosittelemaan Optiaa uusille asiakkaille. Tämä toimii myös käytännössä. Viime vuonna saimme uusia asiakkaita ennätykselliset 5 300, joista kaksi kolmasosaa tuli suosituksen kautta. Myös toiminnallisesti ja tuloksellisesti onnistuimme hyvin. Toimintavolyymimme kasvoi selvästi markkinoita nopeammin ja asiakkaiden käyttämät palvelut kasvoivat hyvää vauhtia. Taloudellinen tuloksemme vahvistui edellisestä vuodesta ja antaa hyvän pohjan toimintamallimme toteuttamiselle ja sen edelleen kehittämiselle. Tästä kiitos asiakkaille, jotka ovat näin vastanneet myönteisesti tavoitteellemme hyvästä pankkipalvelusta. Kiitos kaikille optialaisille, jotka ovat toteuttaneet tavoitteemme mukaista toimintaa. Kiitos myös kaikille luottamushenkilöille, jotka ovat tärkeä yhdysside asiakkaisiin. Näillä eväillä on hyvä käynnistää Optian 130. toimintavuosi 2013! Risto Sundqvist toimitusjohtaja 3

4 Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus Säästöpankkien 190. toimintavuosi sujui ennakoidusti. Toimintaamme vuonna 2012 kuvaavat aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Teimme hyvän tuloksen erittäin haastavassa toimintaympäristössä ja tulevien sääntelypaineiden alla; liikevoitto oli 67,1 miljoonaa euroa, mikä oli 2,7 prosenttia edellisvuotista parempi. Olemme edelleen yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Säästöpankit ovat asiakkaittensa turvasatama talouden myrskyissä. Säästöpankit ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Muodostamme Suomen vanhimman pankkiryhmän ja olemme ylpeitä siitä. Ennen Säästöpankkien perustamista rahojen tallettaminen pankkiin oli varakkaiden yksinoikeus. Vasta ensimmäisen Säästöpankin perustaminen vuonna 1822 käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan Suomessa. Perustamisesta asti olemme olleet itsenäinen, suomalainen pankkiryhmä. Päätehtävämme ei ole tuottaa voittoa kasvottomille osakkeenomistajille, vaan edistää asiakkaittemme säästämistä. Tämä arvopohja antaa meille tukevan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristö Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat haastavat. Talouskehitys heikkeni entisestään, ja EU:n vakava sisäinen kriisi jatkui. Epävarmuus ja EU:n taloustilanteen heikkous laskivat korkotason ennätyksellisen alas, mikä tuki kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Irtisanomisuutiset valtasivat lehtien otsikot ja yhä useampi suomalainen kohtasi työttömyyden ensi kertaa. Matala korkotaso toi mittavia haasteita vähittäispankkitoiminnan kannattavuudelle. Oli varsin ymmärrettävää, että suomalaisten usko omaan talouteen heikentyi ja oman talouden suunnittelujänne lyhentyi. Syksyllä julkaistun Säästämisbarometrimme mukaan yli neljännes suomalaisista uskoi oman taloutensa heikentyvän seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla muuttui yhä vakavammaksi vuoden 2012 aikana. Epävarmuus jatkuu ja merkittävä riski on, että epävarmuus syvenee vuonna EU:n finanssikriisi ei hellitä ja jälkivaikutukset vyöryttävät synkkiä pilviä Suomen ylle. Finanssikriisistä ja taantumasta selviytymistä vaikeuttaa entisestään finanssialan sääntelyn kiristyminen koko EU:ssa. Kiristyvän sääntelyn voimaantulo vaiheittain lähivuosina ja Suomen hallituksen pankkeihin kohdistuvat toimet eivät voi olla horjuttamatta raha- ja pääomamarkkinoiden sekä suomalaisen yhteiskunnan vakautta. Säästöpankit jatkoivat vahvaa asiakastyötään Säästöpankit toteuttivat edelleen määrätietoisesti strategiaansa. Ryhmän kasvu jatkui, kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus oli jälleen Suomen parhaimmistoa. Vuosi 2012 oli ensimmäinen uuden strategian vuosi. Strategian mukaisesti Säästöpankit ovat asiakkaan asialla. Tämä erottaa meidät muista pankeista. Meille on tärkeää turvata suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Kärkisijat lukuisissa asiakastyytyväisyystutkimuksissa osoittavat, että liiketoimintamme on aidosti asiakaslähtöistä. Kasvu, kannattavuus ja hyvä vakavaraisuus ovat tärkeitä myös vuonna Säästöpankit näkyvät entistä vahvemmin vastuullisena toimijana omassa toimintaympäristössään. Uskon, että yhä useampi suomalainen valitsee Säästöpankin omaksi pankikseen. Me pidämme, mitä lupaamme: hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Pasi Kämäri toimitusjohtaja Säästöpankkiliitto 4

5 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Säästöpankki Optia on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2012 oli pankin 129. toimintavuosi. Pankilla on toimipisteitä Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Pankin asiakaskunta muodostuu pääasiassa kotitalouksista, ammatinharjoittajista, pien- ja keskisuurista yrityksistä sekä maa- ja metsätalousyrittäjistä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 17 konttoria, Iisalmessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kiuruvedellä, Kuopiossa, Kuusamossa, Lapinlahdella, Oulussa, Kempeleessä, Pyhäsalmessa, Rautavaaralla, Rovaniemellä, Sonkajärvellä, Torniossa, Varpaisjärvellä ja Vieremällä. Pankilla on palvelupisteet Nilsiässä ja Pielavedellä, jotka ovat avoinna rajoitetun ajan viikossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2012 oli 97,0 prosenttia. Vuoden lopussa yli pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Pankin liiketoiminta Säästöpankki Optian liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Keskeiset tavoitteet tilikaudella olivat korkea asiakastyytyväisyys, markkina-aseman vahvistaminen ja kannattava kasvu. Säästöpankki Optia harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2012 lopussa oli 181,3 miljoonaa euroa. Säästöpankilla on välittämiensä luottojen osalta rajoitettu jälleenrahoitusvelvoite, joka koskee luottoluokituslaitoksen Hypoteekkipankin joukkolainoille määräämää ylivakuusvaadetta sekä välitettyjen luottojen sellaisia osia, joita ei lain tai Hypoteekkipankin joukkolainaohjelman ehtojen perusteella oteta huomioon joukkolainojen vakuutena. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Gyllenbergin ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Gyllenberg. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 12,4 miljoonaa euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutusryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Lähivakuutus-yhteistyön päätyttyä on sovittu säästöpankkien ja Lähivakuutuksen välillä, että Duon omistus siirtyy kokonaan säästöpankeille ja Lähivakuutus-ryhmän myyntiorganisaation toimesta myyty Duon riskihenkivakuutuskanta siirretään LähiTapiola ryhmän henkivakuutusyhtiöön. Duo tulee jatkossakin tarjoamaan kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 91,6 miljoonaa euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. Säästöpankit perustivat vuoden 2010 lopussa 5

6 uuden kiinteistönvälitysketjun, jonka keskusyhtiö on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchisingperiaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Säästöpankki Optia on osakkaana yhtiössä, mutta toimialueella ei ole sovittu ketjuun kuuluvia kiinteistönvälityssopimuksia Tulos Säästöpankki Optian liikevoitto oli 17,4 miljoonaa (13,5 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liike- voitto kasvoi edellisestä vuodesta 3,9 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,8 prosenttia (1,6). ). Liiketuloksen hyvä kehitys oli tulosta toiminnan volyymien kasvusta, hyvästä palkkiotuottokehityksestä, taseen korkoriskien hallinnasta ja tulosvaikutteisten johdannaisten arvonnoususta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 50,1 prosenttia (54,1). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2011 Muutos-% *) 01-12/2010 Muutos-% **) Korkokate , ,7 Nettopalkkiotuotot , ,1 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,6 Suojauslaskennan nettotulos Muut tuotot , ,2 Tuotot yhteensä , ,8 Henkilöstökulut , ,9 Muut hallintokulut , ,9 Muut kulut , ,7 Kulut yhteensä , ,6 Kulu-tuotto -suhde 50,14 54,15 53,72 Arvonalentumistappiot luotoista ,8 Liikevoitto , ,1 Tilikauden voitto , ,7 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui 23,9 miljoonaa euroa (22,3). Korkokate kasvoi 7,0 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 6,4 miljoonaa euroa (6,1). Korkotuottojen määrä oli 30,8 miljoonaa euroa (28,3), jossa kasvua edellisvuodesta oli 8,7 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 6,9 miljoona euroa (6,0). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 15,1 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa 6

7 yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 8,6 miljoonaa euroa (7,3). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 9,5 miljoonaa euroa (8,2) ja palkkiokulujen 0,9 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasoa. Palkkiotuottojen hyvä kasvu oli tulosta volyymikasvusta. Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 2,2 miljoonaa euroa (1,9), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,4) ja muista välitetyistä tuotteista 1,7 miljoonaa euroa (1,6). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 2,6 miljoonaa euroa (2,2) ja palkkiot maksuliikenteestä 3,4 miljoonaa euroa (3,1). Palkkiokulut olivat yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 3,8 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 0,6 miljoonaa euroa (-2,1). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita -1,0 miljoonaa euroa (0). Tuloserä sisältää kaupankäyntijohdannaisista tulokseen kirjattavan käyvän arvon muutoksen 1,6 miljoonaa euroa (-2,1). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 2,3 miljoonaa euroa (1,4). Tästä myyntivoitot- ja tappiot netto oli 2,7 miljoonaa euroa (1,4). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -0,4 miljoonaa euroa (0). Suojauslaskennan nettotulos oli -0,1 miljoonaa euroa (0,1). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 1,0 miljoonaa euroa (0,9). Saadut osingot 0,2 miljoonaa ovat edellisen vuoden tasoa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostunut 0,5 miljoonaa euroa on edellisen vuoden tasoa. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 27,0 prosentilla 0,3 miljoonaan euroon (0,2). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 8,5 miljoonaa euroa (7,5), mikä oli 14,2 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilöstön määrän kasvusta ja palkkojen noususta. Muut hallintokulut kasvoivat 17,2 prosenttia, 6,9 miljoonaan euroon (5,9). Kulujen nousu johtui pääasiassa atk- ja markkinointikulujen kasvusta. Muut kulut, 2,8 miljoonaa euroa (2,9), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä 0,6 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasoa. Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 2,6 prosenttia, 2,2 miljoonaan euroon (2,3). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 0,7 miljoonaa euroa (0,2), jossa kasvua edellisvuodesta oli 0,5 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 0,8 miljoonaa euroa (0,3). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 0,1 miljoonaa euroa, joka on edellisen vuoden tasoa. Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä liiketoiminnan volyymiin suhteutettuna. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2012 aikana 13,3 prosenttia ja oli vuoden lopussa 1 050,3 miljoonaa euroa (927,0). Taseessa olevien luottojen määrä 7

8 oli 757,4 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 794,3 miljoonaa euroa. Säästöpankki Optian taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,3 Luotot , ,3 Muut saamiset , ,2 Sijoitukset , ,8 Saamiset luottolaitoksilta , Saamistodistukset , ,0 Osakkeet ja osuudet , ,0 Kiinteistöt , ,8 Johdannaissopimukset , ,6 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,4 Johdannaissopimukset vastattavaa ,0 128 Yleisön talletukset *) , ,5 Velat luottolaitoksille , Oma pääoma , ,5 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,8 ROA % 1,5 1,1 1,3 Omavaraisuusaste 13,5 13,2 14,2 Vakavaraisuussuhde 18,75 % 19,05 % 20,46 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos

9 Luotonanto Säästöpankki Optian luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 938,7 miljoonaa euroa (843,8). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 757,4 miljoonaa euroa (656,7) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 181,3 miljoonaa euroa (187,2). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1,5 miljoonaa euroa (1,7). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 376,8 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 94,9 miljoonaa euroa eli 11,3 prosenttia. Luotonannon kasvuun vaikuttivat luottojen hyvä kysyntä nykyisessä asiakaskunnassa ja asiakaskunnan kasvu. Luottovolyymi kasvoi kaikissa asiakassegmenteissä. Järjestämättömät saamiset olivat 7,6 miljoonaa euroa (3,5) eli 4,1 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,8 prosenttia (0,4) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 32,9 miljoonaa euroa (29,3) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 27,3 miljoonaa euroa (21,8) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 41,3 miljoonaa euroa (60,7). Määrä oli 19,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 151,3 miljoonaa euroa (119,0), mikä on 27,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 45,6 miljoonaa euroa (49,8). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 14,0 miljoonaa euroa (13,4) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 31,6 miljoonaa euroa (36,4). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 17,4 miljoonaa euroa (17,8). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo 10,0 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasoa ja sijoituskiinteistöjen arvo 7,4 miljoonaa euroa (7,7). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 0,1 miljoonalla eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. 9

10 Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 14,8 miljoonaa euroa (12,2), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 12,0 miljoonaa euroa (10,2) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 2,8 miljoonaa euroa (2,0). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Lisäksi pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä operatiiviseen suojaukseen, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa. Tällaiset johdannaiset käsitellään kirjanpidossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Johdannaisten negatiivinen arvo taseen vastattavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat, oli yhteensä 0,6 miljoonaa euroa (2,2). Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 794,3 miljoonaa euroa (716,5). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 77,8 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 45,5 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 486,2 miljoonaa euroa (440,7). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 32,3 miljoonaa euroa eli 11,7 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 308,1 miljoonaa euroa (275,9). Talletusten kasvuun vaikutti ensisijaisesti asiakasmäärän kasvu. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Velat luottolaitoksille olivat 60,7 miljoonaa euroa (30,4). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille 41,2 miljoonaa euroa (20,1), jotka ovat repomyyntejä. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 117,3 miljoonaa euroa (100,7). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 16,5 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 10,8 miljoonaa euroa (5,2). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 3,9 miljoonaa euroa (4,3) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 6,9 miljoonaa euroa (0,9). Luottotappiovarauksen määrä kauden päättyessä oli 33,3 miljoonaa euroa (29,1). Vuonna 2012 luottotappiovarausta kasvatettiin 4,2 miljoonaa euroa (kasvatettiin 3,1 miljoonaa euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,8 prosenttia saamisista. Varauksesta 4,1 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. 10

11 Konsernitilinpäätös Pankki ei laadi konsernitilinpäätöstä, koska Koy Iisalmen Pohjolankatu 6, Koy Vieremän Säästötalo, Koy Kiuruveden Muotikulma, Koy Kiuruveden Säästötalo ja Koy Iisalmen Louhenkatu 7 ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Säästöpankki Optia kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23 milj. euroa (22). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuk sista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta sataan tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 0,4 miljoonaa euroa. Säästöpankki Optia kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Säästöpankki Optia on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Säästöpankki Optia julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankki Optian omat varat yhteensä olivat 129,3 miljoonaa euroa (113,2), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 55,2 miljoonaa euroa (47,5). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 127,0 miljoonaa euroa (113,2). Toissijaiset omat varat olivat 2,3 miljoonaa euroa (0,0), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 6,9 miljoonaa euroa (0,9). 11

12 VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 18,75 % 19,05 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 18,41 % 19,05 % Säästöpankki Optian vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 0,30 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 18,75 prosenttia. Vakavaraisuussuhdetta laski antolainaus- ja sijoitusvolyymien kasvu. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,41 % (19,05 %). Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi vakavaraisuusasetukseksi ja -direktiiviksi. Ehdotus pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin vakavaraisuussuosituksiin, eli niin sanottuun Basel III kehikkoon. Ehdotuksen sisältöä koskevat neuvottelut ovat kesken Euroopan unionissa ja voimaantuloajankohta tulee siirtymään neuvottelujen pitkittymisen takia mahdollisesti jopa vuodella eteenpäin. Uusi sääntely muun muassa tiukentaa pankkien pääomavaatimuksia ja asettaa likviditeetille uusia vaatimuksia. Lopulliset vaikutukset selviävät sen jälkeen, kun sisällöstä on päästy EU:ssa yksimielisyyteen. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan pysyvän tulevaisuudessakin hyvällä tasolla. 12

13 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Säästöpankki Optian riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämää rään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestel mään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriski seen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavarai suutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden ris kien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät ris kikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asia kassektoreittain, toimialoit tain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maa seutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 76,6 % (77,0 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 6,6 % (6,8 %) ja muiden 16,7 % (16,3 %). Valtaosa, 77,9 % (78,5 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suo ritta maan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasi akkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luotto päätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukai sesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskritee- 13

14 reiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymi seen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakas kokonai suuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 25 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pan kin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Säästöpankki Optia hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen pääosin talletuk sina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleen rahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoitta malla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoi siin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 10,2 % (13,4 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2012 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet johdannaisten käyttöön. Pankki suojaa operatiivisesti korkoriskiään, mutta ei sovella suojauslaskentaa, jolloin johdannaiset käsitellään kirjanpidossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaiku- 14

15 tusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli ,9 / -0,7 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti 3,0 / -3,0 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Pankilla on johdannaissopimuksia, joilla se operatiivisesti suojaa korkoriskiään, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa, jolloin ne kirjanpidossa käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5 Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 0,5 miljoonaa euroa (-2,1). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon määrältään 10,8 miljoonaa euroa (5,2), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 3,9 miljoonaa euroa (4,3) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 6,9 miljoonaa euroa (0,9). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 10,9 miljoonaa euroa (3,2), mikä on 8,4 % (2,9 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä.. Lisäksi pankki voi sijoittaa muihin kuin valtioiden, kuntien tai luottolaitosten saamistodistuksiin enintään 200 miljoonaa euroa. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät 15

16 kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalenta mistar peita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 10,0 miljoonaa euroa (10,1). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 7,7 miljoonaa euroa (7,9), mikä on 0,7 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 7,1 %. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastuk selle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden val vonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus kä sittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa. 16

17 Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat neljä tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Säästöpankki Optian isäntiin kuuluu 75 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut maanmittausinsinööri Kari Tuppurainen ja varapuheenjohtajana rikoskomissario Veli Pallonen. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitto ,31 euroa päätettiin siirtää pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevista isännistä valittiin uudelleen Perttu Kauppinen, Olavi Kärkkäinen, Veli Pallonen, Kirsti Puurunen, Pekka Ruotsalainen ja Juhani Räisänen Iisalmesta, Petri Ahonen Rautavaaralta, Mirva Huttunen-Savolainen ja Reijo Keränen Sonkajärveltä, Matti Hiltunen Vieremältä, Leena Pietikäinen Kiuruvedeltä, Tapio Mäkelä ja Ulla Terho Oulusta, Matti Martikainen Kuopiosta, Tuula Hirvonen Jyväskylästä, Raimo Saarelainen Joensuusta sekä Jarmo Juntunen ja Hannu Komulainen Kajaanista. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin Sinikka Kiiskinen Iisalmesta, Hannu Martikainen Varpaisjärveltä, Pekka Kattainen ja Risto Juntunen Kiuruvedeltä, Minna Mikkonen Lapinlahdelta, Tuija Kauppi ja Markku Kärkkäinen Pyhäjärveltä, Sakari Savolainen Kuopiosta ja Reijo Liimatainen Jyväskylästä. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Kari Tuppurainen ja varapuheenjohtajana Veli Pallonen. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuunalaisena tilintarkasta- jana KHT Pekka Loikkanen ja varatilintarkastajana KHT Silja Komulainen. Säästöpankki Optian hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Antero Savolainen ja varapuheenjohtajana johtaja Eero Halonen. Pankin toimitusjohtaja on Risto Sundqvist. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Ensio Kainulainen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Hallituksen jäsenet: Halonen Eero, johtaja Himberg Titta, hallintosihteeri, saakka Kauhanen Heikki, toimitusjohtaja Korkiakoski Juha, rehtori, alkaen Lehtomäki Kalevi, urakoitsija, saakka Lukkarinen Ilpo, toimitusjohtaja Mykkänen Eero, tekninen johtaja Määttälä Katja, toimitusjohtaja, alkaen Savolainen Antero, toimitusjohtaja Toivanen Heikki, toimitusjohtaja Tuovinen Antero, maanviljelijä Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 158 (148) henkilöä, joista vakinaisia oli 153 (135) ja määräaikaisia 5 (13) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana yhdeksällä henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45,7 vuotta Pankin tilintarkastajina ovat toimineet vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Pekka Loikkanen ja varatilintarkastajana KHT Silja Komulainen KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Tauno Korhonen pl. pankin sijoitustoiminta, jonka tarkastuksen suorittivat pankin tilintarkastajat. 17

18 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten ja konttorinjohtajien työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan isäntien vahvistama kiinteä vuosipalkkio ja sen lisäksi kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtajaa ja johtoryhmää lukuun ottamatta voidaan maksaa enintään yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on erilliset hallituksen vahvistamat tulospalkkausjärjestelmät, jotka mahdollistavat enintään kolmen kuukauden palkkaa vastaavan tulospalkan saamisen. Lisäksi pankilla on henkilöstörahasto, johon maksettava voittopalkkio voi vastata enintään yhden kuukauden palkkaa. Voittopalkkion määräytymisperusteen päättää vuosittain pankin hallitus. Vuonna 2012 määräytymisperuste oli liikevoiton suhde viiden muun suurimman säästöpankin liikevoittoon. Henkilöstörahastoon maksettavan voittopalkkion tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta pitkällä tähtäimellä. Henkilöstörahastoon kuuluvat kaikki yli 6 kk palveluksessa olleet henkilöt toimitusjohtajaa lukuun ottamatta. Pankin hallitus on vahvistanut käytössä olevat palkitsemisjärjestelmät ja palkitsemisessa noudatetaan viranomaisten määräyksiä sekä palkitsemisen edellytysten että maksimimäärien osalta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa vuoden välillä. Tämä koskee niitä henkilöitä, jotka ovat aikanaan olleet Säästöpankkien Eläkekassan jäseniä. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitysja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. 18