ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2013

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2013 SISÄLLYSLUETTELO Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Valtakatu 32, Lappeenranta Käyntiosoite: Valtakatu 32, Lappeenranta Kotipaikka: Lappeenranta

2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 3 Konsernitilinpäätös... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Etelä-Karjalan Säästöpankin tuloslaskelma Etelä-Karjalan Säästöpankin tase Etelä-Karjalan Säästöpankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 64

3 !1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Etelä-Karjalan Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2013 oli pankin 138. toimintavuosi. Pankki toimii Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 12 konttoria. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 95,1 prosenttia. Pankin liiketoiminta Etelä-Karjalan Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Etelä-Karjalan Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli 52,1 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 65,2 miljoonaa euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus.

4 !2 Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Tulos Etelä-Karjalan Säästöpankin liikevoitto oli 8,3 miljoonaa euroa (7,1 miljoonaa euroa vuonna 2012). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 17,4 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,4 prosenttia (1,2). Pankin kulu-tuotto -suhde oli 55,1 prosenttia (58,1). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /201 2 Muutos- % *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,5 Nettopalkkiotuotot , ,5 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,8 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Muut tuotot ,8 Tuotot yhteensä , ,7 Henkilöstökulut , ,8 Muut hallintokulut , ,1 Muut kulut , ,2 Kulut yhteensä , ,4 Kulu-tuotto -suhde 55,10 58,12 54,69 Arvonalentumistappiot luotoista ,3 Liikevoitto , ,0 Tilikauden voitto , ,0 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui 11,2 miljonaaa euroa (12,8). Korkokate pieneni 12,4 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 2,0 miljoonaa euroa (2,3).

5 !3 Korkotuottojen määrä oli 12,9 miljoonaa euroa (16,2), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 20,4 prosenttia. Korkokulut olivat 1,7 miljoonaa euroa (3,4). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 1,7 miljoonaa euroa. Nettopalkkiotuotot olivat 4,9 miljoonaa euroa (4,4). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 5,7 miljoonaa euroa (5,2) ja palkkiokulujen 0,8 miljoonaa euroa (0,8). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (0,9), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1) ja muista välitetyistä tuotteista 0,8 miljoonaa euroa (0,8). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 1,2 miljoonaa euroa (1,1), palkkiot maksuliikenteestä 2,9 miljoonaa euroa (2,5) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 0,4 miljoonaa euroa (0,3). Palkkiokulut olivat viime vuoden tasolla. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat -0,2 miljoonaa euroa (-1,2). Tästä myyntivoitot- ja tappiot netto oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,1). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita 0,3 miljoonaa euroa (-1,1). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 3,4 miljoonaa euroa (1,5). Saadut osingot olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,6). Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 2,1 miljoonaa euroa (0,6). Sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin sisältyy 1,9 miljoonan euron myyntivoitto. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 0,8 miljoonaan euroon (0,3). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 4,3 miljoonaa euroa (4,2), mikä oli 3,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 5,2 prosenttia, 4,3 miljoonaan euroon (4,1). Muut kulut, 2,0 miljoonaa euroa (1,7), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 0,2 miljoonaa euroa (0,2). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 17,6 prosenttia, 1,8 euroon (1,5). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 0,4 miljoonaa euroa (0,2), jossa kasvua edellisvuodesta oli 0,2 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 0,6 miljoonaa euroa (0,4). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 0,2 miljoonaa euroa (0,2). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 1,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 614,9 miljoonaa euroa (605,7). Taseessa olevien luottojen määrä oli 475,5 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 479,0 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

6 !4 Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,4 Luotot , ,4 Muut saamiset ,2 28-0,2 Sijoitukset , ,1 Saamiset luottolaitoksilta , ,5 Saamistodistukset , ,4 Osakkeet ja osuudet ,8 Kiinteistöt , ,5 Johdannaissopimukset , ,9 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,9 Yleisön talletukset *) , ,3 Velat luottolaitoksille ,6 Oma pääoma , ,7 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,5 ROA % 1,0 0,8 0,9 Omavaraisuusaste 20,2 19,5 18,3 Vakavaraisuussuhde 35,45 % 34,90 % 34,57 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Etelä-Karjalan Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 527,6 miljoonaa euroa (517,2). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 475,5 miljoonaa euroa (456,0) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 52,1 miljoonaa euroa (61,2). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 0,5 miljoonaa euroa (0,6). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 136,3 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 10,4 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia. Järjestämättömät saamiset olivat 3,8 miljoonaa euroa (4,7) eli 0,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,8 prosenttia (1,0) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.

7 !5 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 9,6 miljoonaa euroa (15,6) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 14,5 miljoonaa euroa (16,3) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.9. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 46,2 miljoonaa euroa (70,8). Määrä oli 24,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 29,9 miljoonaa euroa (30,8), mikä on 2,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 41,8 miljoonaa euroa (19,5). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 12,6 miljoonaa euroa (10,1) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 29,2 miljoonaa euroa (9,4). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 14,0 miljoonaa euroa (18,2). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 6,2 miljoonaa euroa (6,2) ja sijoituskiinteistöjen arvo 7,8 miljoonaa euroa (12,0). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 0,2 miljoonalla eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2013 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja kiinteistöjä 3,4 miljoonan euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 1,9 miljoonan euron nettomääräinen myyntivoitto. Pankki purki tilikaudella arvonkorotuksia 0,7 miljoonalla eurolla (0,0) ja kirjasi arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta yhteensä -0,3 miljoonaa euroa (0,0). Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (4,4), joka muodostui rahavirtaa suojaavista johdannaisista. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 479,0 miljoonaa euroa (473,7). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 5,3 miljoonaa euroa eli 1,1 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 16,7 miljoonaa euroa eli 4,5 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 390,8 miljoonaa euroa (374,1). Sijoittamis- ja

8 asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 11,3 miljoonaa euroa eli 11,4 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 88,2 miljoonaa euroa (99,6).!6

9 !7 Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Velat luottolaitoksille olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,3). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 110,9 miljoonaa euroa (104,7). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 6,2 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 2,8 miljoonaa euroa (2,5). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 1,2 miljoonaa euroa (2,6) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 1,6 miljoonaa euroa (-0,1). Tilinpäätössiirtoja ovat vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 17,7 miljoonaa euroa (18,2). Tästä luottotappiovaraus oli 17,7 miljoonaa euroa (18,2). Vuonna 2013 luottotappiovarausta purettiin -0,5 miljoonaa euroa (purettiin -0,7 miljoonaa euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,6 prosenttia saamisista. Varauksesta 5,9 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Etelä-Karjalan Säästöpankki ei laadi konsernitilinpäätöstä. Pankin tytäryhtiöt on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Etelä-Karjalan Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 24 milj. euroa (23). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 0,2 miljoonaa euroa. Etelä- Karjalan Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Etelä-Karjalan Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit

10 !8 kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Etelä-Karjalan Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Etelä-Karjalan Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 118,0 miljoonaa euroa (110,0), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 26,6 miljoonaa euroa (25,2). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 118,0 miljoonaa euroa (110,2). Toissijaiset omat varat olivat 0,0 miljoonaa euroa (- 0,1). Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 0,55 prosenttiyksikköä 35,45 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 35,45 % (34,94 %).

11 !9 VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Markkinariski Valuuttariski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 35,45 % 34,90 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 35,45 % 34,94 % Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa

12 !10 käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Etelä-Karjalan Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain.

13 !11 Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 79,4 % (80,3 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 2,2 % (2,1 %) ja muiden 18,4 % (17,6 %). Valtaosa, 77,7 % (79,0 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Etelä-Karjalan Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 4,2 % (6,0 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä

14 !12 eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /-17 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +57/-17 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (4,4), joka muodostui rahavirtaa suojaavista johdannaisista. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuus-vaatimukseen. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -19 tuhatta euroa (-0,2 miljoonaa euroa). Lisäksi realisoitumattomia arvonmuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon määrältään 2,8 miljoonaa euroa (2,5), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 1,2 miljoonaa euroa (2,6) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 1,6 miljoonaa euroa (-0,1). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 2,5 miljoonaa euroa (1,2), mikä on 2,1 % (1,1 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin.

15 !13

16 !14 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan, liiketoimintastrategiansa mukaisesti pankki on pienentänyt kiinteistösijoituksiin sitoutuneita pääomia. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 6,2 miljoonaa euroa (6,2). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 7,8 miljoonaa euroa (12,0), mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 5,9 prosenttia (6,0). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista.

17 !15 Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat 5 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Etelä-Karjalan Säästöpankilla vuonna 2013 oli 49 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut urakoitsija Juha Helkala Lappeenrannasta. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana on toiminut mittamies Kari Rikkilä Lappeenrannasta ja toisena varapuheenjohtajana teknikko Jari Kurki Imatralta. Isäntien syyskokouksessa valittiin uusiksi isänniksi valintasihteeri Riikka Hämäläinen ja maanviljelijä Petri Kuokka Lappeenrannasta, nuorisotyöntekijä Allan Mylläri, vastaanottokodinjohtaja Maritta Mälkiä ja ylikonstaapeli Jouni Salminen Imatralta sekä maanviljelijä Seppo Poutiala Savitaipaleelta. Etelä-Karjalan Säästöpankin hallintoneuvostoon kuuluu 12 jäsentä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana on toiminut vuoromestari evp Lasse Malin Kouvolasta. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana on toiminut asianajaja Jarmo Salmi Imatralta ja toisena varapuheenjohtajana koulutuspäällikkö Heli Korpinen Lappeenrannasta. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Pankin hallitukseen kuuluivat toimintavuonna toimitusjohtaja Jarmo Partanen puheenjohtajana sekä varsinaisina jäseninä pankinjohtajat Pekka Ruokonen, Pekka Ryynänen ja Hannu Valkeapää ja varajäsenenä pankinjohtaja Ilkka Haapalainen. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 82 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 76 (77) ja osa-aikaisia 6 (4) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 1 henkilöllä. Vuonna 2013 koulutuspäiviä oli yhteensä 181. Vuoden aikana APV1-tutkinnon suoritti 5 henkilöä. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT Henry Maarala ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A&T Oy.

18 !16 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallintoneuvoston jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Säästöpankin hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa pankin toimintaa lain ja pankin sääntöjen mukaan. Hallintoneuvosto valitsee ja vapauttaa toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenet sekä määrää heidän palkka- ja palkitsemisperusteensa, antaa isäntien kevätkokoukselle lausunnon pankin tilinpäätöksestä sekä tilintarkastuskertomuksesta. Hallintoneuvosto päättää pankin toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta tai organisaation olennaisesta muuttamisesta sekä valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa säästöpankin hallintoa. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Hallintoneuvosto määrää hallituksen puheenjohtajan, joka toimii samalla pankin toimitusjohtajana sekä hallituksen jäsenten ja varajäsenen palkka- ja muut edut. Hallintoneuvoston jäsenille maksetaan isäntien määräämä kiinteä vuosipalkkio ja sen lisäksi kokouskohtainen palkkio. Hallituksen jäsenillä on kuukausipalkan lisäksi käytössä hallintoneuvoston vahvistama palkitsemisjärjestelmä, jonka mukaan voidaan maksaa palkkio pankin taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Pankki on vuonna 2008 perustanut henkilöstörahaston, johon maksettavan voittopalkkion määräysperusteet päättää vuosittain pankin hallitus. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilöstö-rahastoon kuuluvat kaikki yli 6 kk pankin palveluksessa olleet toimihenkilöt. Hallituksen jäsenet ja varajäsen eivät kuulu henkilöstörahaston piiriin Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Loomis Suomi Oy:n rahahuoltojärjestelmää.

19 !17 Yhteiskuntavastuu Etelä-Karjalan Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Etelä-Karjalan Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Etelä-Karjalan Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 2,3 miljooaa euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Etelä-Karjalan Säästöpankin isäntien ylimääräinen kokous pidettiin Pankin toiminnallisesta rakenteesta isännät tekivät päätökset pankkiliiketoimintaan keskittyvän Etelä-Karjalan Säästöpankki Oy:n perustamisesta sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön perustamisesta. Lisäksi isännät hyväksyivät Etelä-Karjalan Säästöpankin ja Oma Säästöpankki Oy:n yhdistymiseen tähtäävän aiesopimuksen. Pankkiliiketoiminnan yhdistymisen myötä syntyy Suomen suurin ja taloudellisesti vahva säästöpankki. Pankin toimialue laajenee kattamaan Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Hämeen ja Satakunnan alueet. Pankin pääkonttori sijaitsee Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö tulee olemaan suurin yksittäinen omistaja (yli 48%) uudessa pankissa. Säästöpankkien edustajat päättivät Säästöpankkiliiton ylimääräisessä kokouksessa Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisesta, sen toimintaperiaatteiden hyväksymisestä sekä Säästöpankkiliiton muuttamisesta osuuskunnaksi, joka toimii yhteenliittymäpankkien keskusyhteisönä. Etelä-Karjalan Säästöpankin isäntien tekemän päätöksen mukaisesti Etelä-Karjalan Säästöpankki jää tämän yhteenliittymän ulkopuolelle. Tehdyillä päätöksillä ei ole vaikutusta pankin päivittäiseen toimintaan tai asiakaspalveluun. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Etelä-Karjalan Säästöpankin liikevoiton odotetaan pysyvän vuoden 2013 tasolla matalana jatkuvasta korkotasosta huolimatta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Etelä-Karjalan Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,37 euroa, josta tilikauden voitto on ,43 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto ,43 euroa siirretään vapaan oman pääoman rahastoon.

20 !18 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

21 !!19 Tilinpäätös Etelä-Karjalan Säästöpankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,49 Korkokulut (1.1) , ,42 KORKOKATE , ,07 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,06 Palkkiotuotot (1.3) , ,31 Palkkiokulut (1.3) , ,15 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) , ,23 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,46 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,39 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,15 Hallintokulut , ,79 Henkilöstökulut (1.9) , ,97 Muut hallintokulut (1.10) , ,82 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,03 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,65 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,63 LIIKEVOITTO , ,04 Tilinpäätössiirrot , ,32 Tuloverot , ,58 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,78 TILIKAUDEN VOITTO , ,78

22 !!20 Etelä-Karjalan Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,29 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,36 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,96 Saamistodistukset (2.3) , ,53 Muilta , ,53 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,11 Johdannaissopimukset (2.5) , ,53 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,81 Aineelliset hyödykkeet , ,04 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.9) , ,87 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.9) , ,59 Muut aineelliset hyödykkeet , ,58 Muut varat (2.10) , ,84 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,61 Laskennalliset verosaamiset (2.16) , ,66 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,74

23 !!21 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,71 Talletukset , ,71 Muut velat , ,00 Muut velat (2.14) , ,42 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.15) , ,45 Laskennalliset verovelat (2.16) , ,99 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,69 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,26 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,26 OMA PÄÄOMA (2.20) Peruspääoma 2 000, ,00 Muut sidotut rahastot , ,86 Vararahasto , ,23 Käyvän arvon rahasto , ,63 Vapaat rahastot , ,62 Muut rahastot , ,62 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,53 Tilikauden voitto (tappio) , ,78 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,79 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,74 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,26 Takaukset ja pantit , ,36 Muut , ,90 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,05 Muut , ,05

24 !!22 Etelä-Karjalan Säästöpankin rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,78 Tilikauden oikaisut , ,68 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,32 Saamistodistukset , ,53 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,33 Osakkeet ja osuudet , ,31 Muut varat , ,87 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,76 Velat luottolaitoksille , ,24 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,97 Muut velat , ,97 Maksetut tuloverot , ,21 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,19 Investointien rahavirta Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarat, vähennykset ,00 0,00 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,08 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,65 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,73 Rahavarojen nettomuutos , ,92 Rahavarat tilikauden alussa , ,57 Rahavarat tilikauden lopussa , ,65 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,29 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,36 Yhteensä , ,65 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,20 Maksetut korot , ,14 Saadut osingot , ,06 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,32 Tuloslaskelman verot , ,58 Käyvän arvon muutokset ,45 0,00 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,13 Muut oikaisut , ,71 Yhteensä , ,68