YLIHÄRMÄN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2012

Transkriptio

1 YLIHÄRMÄN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2012 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Päämajantie 17, Ylihärmä Käyntiosoite: Päämajantie 17, Ylihärmä Kotipaikka: Kauhava

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2012 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 3 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 6 Riskienhallinta... 8 Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Ylihärmän Säästöpankin tuloslaskelma Ylihärmän Säästöpankin tase Ylihärmän Säästöpankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 38

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Ylihärmän Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2012 oli pankin 112. toimintavuosi. Pankki toimii Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 5 konttoria, joista kolme on uuden Kauhavan alueella Ylihärmässä, Alahärmässä ja Kauhavalla sekä konttorit Isossakyrössä ja Lapualla. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2012 oli 93,3 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Pankin liiketoiminta Ylihärmän Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja parantamaan kannattavuuttaan. Ylihärmän Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2012 lopussa oli tuhatta euroa. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Gyllenbergin ja SEB:n rahastot. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutusryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Lähivakuutus-yhteistyön päätyttyä on sovittu säästöpankkien ja Lähivakuutuksen välillä, että Duon omistus siirtyy kokonaan säästöpankeille ja Lähivakuutus-ryhmän myyntiorganisaation toimesta myyty Duon riskihenkivakuutuskanta siirretään LähiTapiola ryhmän henkivakuutusyhtiöön. Duo tulee jatkossakin tarjoamaan kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Alahärmän konttori uudistettiin Ylihärmän Säästöpankin uuden ilmeen mukaiseksi kertomusvuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

4 2 Tulos Ylihärmän Säästöpankin liikevoitto oli 105 tuhatta euroa (138 tuhatta euroa vuonna 2011). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 33 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,1 prosenttia (0,1). Liiketuloksen heikkeneminen johtui korkotason laskusta, joka aiheutti korkokatteen 7 %:n alentumisen. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 96,3 prosenttia (95,9). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2011 Muutos-% *) 01-12/2010 Muutos-% **) Korkokate , ,3 Nettopalkkiotuotot , ,6 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,0 Muut tuotot ,2 83-6,7 Tuotot yhteensä , ,2 Henkilöstökulut , ,3 Muut hallintokulut , ,3 Muut kulut , ,8 Kulut yhteensä , ,8 Kulu-tuotto -suhde 96,33 95,88 97,16 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto ,0 56 Tilikauden voitto ,6 16 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (2 007). Korkokate pieneni 7,0 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (3 338), jossa kasvua edellisvuodesta oli 2,7 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (1 331). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 17,2 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 836 tuhatta euroa (758). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 963 tuhatta euroa (882) ja palkkiokulujen 127 tuhatta euroa (124). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 157 tuhatta euroa (127), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 4 tuhatta euroa (3) ja muista välitetyistä tuotteista 154 tuhatta euroa (124). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 262 tuhatta euroa (257), palkkiot maksuliikenteestä 428 tuhatta euroa (365) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 66 tuhatta euroa (56). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat hinnoittelumuutokset, lainaturvavakuutusten myynti ja volyymien kasvu. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 2,5 prosenttia. Valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 2 tuhatta euroa (1).

5 3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 106 tuhatta euroa (24). Tästä myyntivoitotja tappiot olivat 106 tuhatta euroa (25). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 75 tuhatta euroa (77). Saadut osingot olivat 21 tuhatta euroa (14), jossa kasvua edellisvuoteen oli 7 tuhatta euroa. Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 15,3 prosentilla 53 tuhanteen euroon (63). Väheneminen aiheutui asiamiespostista luopumisesta syksyllä, joka alensi bruttotuottoja. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 310), mikä oli 0,7 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui eläkkeelle siirtymisistä johtuvasta henkilömäärän vähenemisestä. Muut hallintokulut kasvoivat 3,1 prosenttia, 990 tuhanteen euroon (961). Kulujen nousu johtui atk-kulujen 8 %:n kasvusta. Muut kulut, 488 tuhatta euroa (477), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 118 tuhatta euroa (98). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 2,5 prosenttia, 370 tuhanteen euroon (379). Liiketoiminnan muita kuluja kasvattivat omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden korjauskulut ja poistojen määrän kasvu sekä yleisten kustannusten nousu. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 1 tuhatta euroa (-20), jossa kasvua edellisvuodesta oli 21 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 2 tuhatta euroa (0). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 2 tuhatta euroa (20). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2012 aikana 5,0 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Ylihärmän Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,8 Luotot , ,8 Sijoitukset , ,3 Saamiset luottolaitoksilta , ,5 Osakkeet ja osuudet ,8 Kiinteistöt , ,3 Yleisön talletukset *) , ,6 Velat luottolaitoksille , ,7 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,4 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,4 Oma pääoma , ,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,6 ROA % 0,1 0,1 0,0 Omavaraisuusaste 8,9 9,2 9,7

6 4 Vakavaraisuussuhde 23,73 % 23,96 % 23,66 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Ylihärmän Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa (99 150) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (1 160). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 350 tuhatta euroa (477). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 5,6 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat hyvänä pysynyt luotonkysyntä koko toimialueella niin asunto-, yritys- kuin maatalousluottojen osalta. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 186 tuhatta euroa (38) eli 148 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,2 prosenttia (0,0) pankin taseessa olevien luottojen yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (2 625) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 325) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (20 505). Määrä oli tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (2 713). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (1 389) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (1 324). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa.

7 5 Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (1 101). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 098) ja sijoituskiinteistöjen arvo 3 tuhatta euroa (3). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.9. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 116 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 4,2 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 538 tuhatta euroa eli 0,8 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (67 524). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 10,0 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (39 046). Alhaisena jatkunut ja edelleen alentunut korkotaso on suosinut parempituottoisia pidemmäksi aikaa sidottuja talletuksia ja aiheuttanut jonkin verran siirtymää käyttely- ja muilta avistatileiltä. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 49 tuhatta euroa (39). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 0 tuhatta euroa (0). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä 6 muun pankin kanssa debentuurilainan, josta pankin osuus oli tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (3 642), josta debentuurilainoja tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (8 383). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 139 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 67 tuhatta euroa (-10). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 67 tuhatta euroa (-10). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 221). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (4 176). Vuonna 2012 luottotappiovarausta kasvatettiin 40 tuhatta euroa (kasvatettiin 60 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,6 prosenttia saamisista. Varauksesta 843 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin -20 tuhatta eurolla (lisättiin 7).

8 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Ylihärmän Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,4 milj. euroa (22,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 51 tuhatta euroa. Ylihärmän Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Ylihärmän Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Ylihärmän Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Ylihärmän Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (15 095), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (5 041). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (11 462). Toissijaiset omat varat olivat tuhatta euroa (3 632), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 67 tuhatta euroa (-10) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus tuhatta euroa (3 642). Ylihärmän Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 0,22 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 23,73 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 16,53 % (18,19 %).

9 7 VAKAVARAISUUSLASKELMA Emo Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Operatiivinen riski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 23,73 % 23,96 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 16,53 % 18,19 % Ylihärmän Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi seuraavat tekijät, kuten taseen kasvu, debentuurilainan liikkeeseenlasku ja käyvän arvon rahaston muutokset. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi vakavaraisuusasetukseksi ja direktiiviksi. Ehdotus pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin vakavaraisuussuosituksiin, eli niin sanottuun Basel III kehikkoon. Ehdotuksen sisältöä koskevat neuvottelut ovat kesken Euroopan unionissa ja voimaantuloajankohta tulee siirtymään neuvottelujen pitkittymisen takia mahdollisesti jopa vuodella eteenpäin. Uusi sääntely muun muassa tiukentaa pankkien pääomavaatimuksia ja asettaa likviditeetille uusia vaatimuksia. Lopulliset vaikutukset selviävät sen jälkeen, kun sisällöstä on päästy EU:ssa yksimielisyyteen. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan pysyvän tulevaisuudessakin hyvällä tasolla.

10 8 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Ylihärmän Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään pyri hakemaan. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 67,0 % (67,5 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 19,0 % (19,0 %) ja muiden 14,0 % (13,5 %). Valtaosa, 62,6 % (64,0 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin

11 9 hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Järjestämättömien luottojen taso raportoidaan hallitukselle 10 kertaa vuodessa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan 1 2 kuukauden välein raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Ylihärmän Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pyrkii sijoittamaan varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 11,7 % (12,7 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2012 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita.

12 10 Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli ,64 prosenttia vuoden 2011 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /-22 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +50/-22 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvomuutoksia käyvän arvon rahastoon, josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 67 tuhatta euroa (-10). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 67 tuhatta euroa (-11), mikä on 0,4 % (-0,1 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla oli vuodenvaihteessa yksi sijoitus, joka ylitti 25 % pankin omista varoista. Sijoitus oli Säästöpankki Kassa B rahastosijoitus, jota kuitenkin on alennettu sen jälkeen sellaiseen tasoon, että se ei enää ylitä 25 %:a pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Pankilla ei ole sijoituskiinteistöjä tällä hetkellä.

13 11 Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.9. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 098). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma on edellisen vuoden tasoa. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat oli kutsuttu pidettävään säästöpankkikokoukseen, mutta kokouksessa ei ollut osanottajia, joten äänivaltaisten tallettajien edustajia isäntien syyskokoukseen ei tullut valituksi. Ylihärmän Säästöpankin isäntiin kuuluu 48 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen ja varapuheenjohtajana turkistarhausyrittäjä Olli-Pekka Hietamäki.

14 12 Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitosta ,05 euroa päätettiin siirtää ,05 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja jakaa 5 000,00 euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Jaakko Pukkinen ja varapuheenjohtajana Olli-Pekka Hietamäki. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Marja Huhtala sekä varatilintarkastajiksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Ylihärmän Säästöpankin hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Juhani Taipale ja varapuheenjohtajana Jorma Lammi sekä toimitusjohtajana Erkki Järvi. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut alkaen aluejohtaja Aarno Heinonen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 23 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: jäsenyyden alkamisvuosi Taipale Juhani sähköinsinööri 1997 Lammi Jorma maanviljelijä/yrittäjä 2004 Ekola Juhani suunnittelupäällikkö 2012 Hakala Panu myymäläpäällikkö 2012 Kankaanpää Esa tuntiopettaja/yrittäjä 2012 Kuusikko Erkki kunnallisneuvos/työsuojeluasiantuntija 2000 Ylinen Jaakko maanviljelijä/yrittäjä 1999 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 22,5 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 22 (26) ja osaaikaisia 1 (3) henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana 6 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 46 vuotta. Pankki kouluttaa jatkuvasti henkilökuntaansa ajankohtais- ja eritysosaamisen kehittämiskoulutuksilla. Henkilöstöä rohkaistaan osallistumaan RAVA-, APV1-, JEAT- ja MBA-koulutuksiin. APV1-koulutusta on suorittamassa neljä toimihenkilöä ja MBAkoulutusta yksi henkilö. Pankki järjesti Säästöpankkiliiton kehittämään Askel-projektiin liittyvän koulutuspäivän koko henkilökunnalle. Henkilökunnan koulutukseen käytetyt varat olivat n euroa. Pankin varsinaisena tilintarkastajana ovat toiminut KHT Marja Huhtala sekä varatilintarkastajana KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut PriceWaterhouseCoopers Oy asti. Tarkastajina sieltä ovat toimineet vuorotellen KHT Kari Rantala ja VT Tero Malmivaara alkaen sisäisen tarkastuksen on hoitanut Audit Partners A & T Oy. Tarkastajina sieltä ovat toimineet KTK Tuoman Kuusinen ja KTM Leena Jussila. Audit Partners A & T Oy on hoitanut myös pankin vakaudenhallinnan riippumattoman arvion tekemisen kertomusvuonna. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus.

15 13 Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen puheenjohtaja saa kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa hallituksen vuosittain päättämä pienehkö määrä palkkiota asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana 62-vuotiaana. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitysja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Ylihärmän Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Ylihärmän Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Ylihärmän Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2012 yhteisöjen tuloveroa 18 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä tuhannella eurolla vuoden 2012 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus, vaikkakin trendi toimialalla on mieluummin luottomarginaaleja nostava.

16 14 Uuden vahinkovakuutuskumppanin valinta Lokakuussa Säästöpankit valitsivat uudeksi vahinkovakuutuskumppanikseen Suomen Vahinkovakuutus Oy:n. Yhtiö tarjoaa Säästöpankeille räätälöidyt vakuutuspalvelut ns. white label -mallin mukaisesti, ja Säästöpankit myyvät vakuutukset oman brändinsä mukaisella Säästöpankin vakuutukset -nimellä. Valikoimaan kuuluvat kaikki tavallisimmat henkilöasiakkaan tarvitsemat vahinkovakuutuspalvelut, kuten koti-, ajoneuvo-, vene-, matka- ja tapaturmavakuutukset. Uuden vakuutuspalvelun toiminta alkaa keväällä Säästöpankkien vakuutusyhteistyö Lähivakuutuksen kanssa päättyi alkuvuodesta 2012, kun Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyivät. Yhteistyö Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kanssa Säästöpankit ovat välittäneet Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluottoja vuodesta 2005 lähtien ja omistavat pankin osakkeista 37,2 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa Aktia Hypoteekkipankin 3,9 miljardin euron lainakanta sisälsi runsaat asuntolainaa. Säästöpankkien välittämien asuntolainojen osuus koko lainakannasta oli 36,8 prosenttia (1,4 miljardia euroa). Aktia Hypoteekkipankin hallitus päätti pidetyssä kokouksessaan, että pankki keskittyy jatkossa huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto ohjataan omistajapankkien omiin toimintoihin. Hypoteekkipankki ei ole myöntänyt uusia asuntoluottoja lokakuun 2012 jälkeen. Omien keskusluottolaitospalvelujen rakentaminen Säästöpankkien yhteistyökumppani Aktia ilmoitti tammikuun 2013 lopussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Päätös tehtiin yhteistuumin Säästöpankkien ja POP Pankkien kanssa. Tilannetta ennakoiden Säästöpankkiryhmä aloitti oman keskusluottolaitospalvelunsa rakentamisen loppuvuodesta Palvelu valmistuu siirtymäkauden aikana vuoden 2015 alkuun mennessä. Aktian päätöksellä ei ole vaikutusta Säästöpankkien toimintaan tai asiakkaille tarjottaviin palveluihin. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Ylihärmän Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,77 euroa, josta tilikauden voitto on ,33 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - siirretään vapaan oman pääoman rahastoon ,33 euroa - käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin 5 000,00 euroa Yhteensä ,33 euroa Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle edellä olevan mukaisesti 5000 euron pääoman jakamista lahjoituksina yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

17 15 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

18 16 Tilinpäätös Ylihärmän Säästöpankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,19 Korkokulut (1.1) , ,71 KORKOKATE , ,48 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,04 Palkkiotuotot (1.3) , ,63 Palkkiokulut (1.3) , ,34 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 1 545,44 581,14 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,32 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) -131,05-128,88 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,03 Hallintokulut , ,54 Henkilöstökulut (1.9) , ,89 Muut hallintokulut (1.10) , ,65 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,52 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,43 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) -716, ,02 LIIKEVOITTO , ,95 Tilinpäätössiirrot , ,80 Tuloverot , ,10 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,05 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,05

19 17 Ylihärmän Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,66 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,89 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,18 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,50 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,69 Aineelliset hyödykkeet , ,60 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) 2 550, ,00 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,86 Muut aineelliset hyödykkeet , ,74 Muut varat (2.10) 5 147, ,83 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,56 Laskennalliset verosaamiset (2.18) 3 229, ,80 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71

20 18 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,29 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,86 Talletukset , ,84 Muut velat , ,02 Muut velat (2.15) , ,17 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.16) , ,92 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.17) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.18) , ,24 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,48 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,14 Vapaaehtoiset varaukset , ,09 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,23 OMA PÄÄOMA (2.22) Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma 1 000, ,00 Muut sidotut rahastot , ,56 Vararahasto , ,85 Käyvän arvon rahasto , ,29 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot , ,39 Muut rahastot , ,39 Tilikauden voitto (tappio) , ,05 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,20 Takaukset ja pantit , ,66 Muut , ,54 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,40 Muut , ,40

21 19 Ylihärmän Säästöpankin rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,05 Tilikauden oikaisut , ,42 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,14 Saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,72 Osakkeet ja osuudet , ,56 Muut varat , ,14 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,90 Velat luottolaitoksille , ,20 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,55 Muut velat , ,55 Maksetut tuloverot -553, ,84 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,93 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset 2 478,75 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,29 Investointien rahavirta yhteensä , ,29 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,22 Rahavarat tilikauden alussa , ,77 Rahavarat tilikauden lopussa , ,55 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,66 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,89 Yhteensä , ,55 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,91 Maksetut korot , ,65 Saadut osingot , ,04 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,80 Tuloslaskelman verot , ,10 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista h , ,52 Yhteensä , ,42

22 20 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (150/2007) sekä Rahoitustarkastuksen tilinpäätösstandardin 3.1 mukaisesti. Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Rahoitustarkastuksen tilinpäätösstandardin 3.1 mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon.