AITO SÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2014

Transkriptio

1 AITO SÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2014 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Kauppakatu 14 B 8, Tampere Käyntiosoite: Kauppakatu 14, Tampere Kotipaikka: Tampere

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 2 Tulos... 3 Tase... 5 Konsernitilinpäätös... 8 Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Aito Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma Aito Säästöpankki Oy:n tase Aito Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 44

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 13 konttoria, Tampereella, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Kangasalla, Nokialla, Pirkkalassa, Pälkäneellä, Valkeakoskella ja Ylöjärvellä. Aito Säästöpankki Oy on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Aito Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2014 oli pankin 6. toimintavuosi. Pankki toimii Pirkanmaan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Säästöpankkiryhmä Säästöpankkien yhteenliittymä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Aito Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään, johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Toimintaympäristö Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä on havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne osoittavat merkittävää parantumista, kun taas Euroopan talouden ongelmaksi on muodostunut hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen johtivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla ja sitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet osaltaan heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa, mutta erityisesti Suomessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki teki päätöksen aloittaa arvopaperien osto-ohjelman, jonka avulla keskuspankki pyrkii kasvattamaan taseensa kokoa ja sitä kautta nostamaan inflaatio-odotuksia euroalueella. Poliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet siihen, että keskuspankki on vasta nyt reagoinut deflaation uhkaan mittavampien toimenpiteiden muodossa. Samanaikaisesti euroalueen rakenteelliset ongelmat, työmarkkinoiden joustamattomuus ja julkisen sektorin alijäämä ovat osaltaan hidastaneet euroalueen talouden elpymistä. Myös markkinoiden näkökulmasta EKP on toiminut verrattain hitaasti ja toimenpiteiden laajuus ei ole ollut riittävä. EKP:n mahdollisuudet toteuttaa julkistetut toimenpiteet ovat kyseenalaisia ja perinteisten rahapolitiikan keinojen ollessa tehottomia on olemassa merkittävä riski siitä, että euroalue ajautuu entistä vaikeampaan tilanteeseen. Merkittävänä riskitekijänä tulevan vuoden osalta on, miten EKP:n ilmoittamat toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi tullaan toteuttamaan ja mitä vaikutuksia tällä on reaalitalouteen. Korkotaso

4 2 sekä yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo hyvin alhaisella tasolla ja korkotason laskulla nykyiseltä tasoltaan tulee olemaan marginaalinen vaikutus reaalitalouteen. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävän rahapolitiikan osalta ja on onnistunut kääntämään talouden kasvu-uralle mittavien toimenpiteiden myötä. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuonna Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden tuomat muutokset viennin rakenteeseen. Toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat edenneet hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut muuta euroaluetta heikompi ja nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ei ole nähtävissä tulevana vuonna. Suomen kannalta merkittävä tekijä ovat tulevan hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Epävarmuus talouden kehityksestä ei kuitenkaan heijastunut osakemarkkinoille. Osakekurssit nousivat vuoden aikana merkittävästi kaikilla päämarkkinoilla. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ylläpitää likviditeettiä ja korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä jatkossa. Tämä osaltaan tulee tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita myös tulevana vuonna. Näkymät Yhdysvaltojen talouden osalta ovat positiiviset vuoden 2015 osalta. Tällä saattaa olla vaikutuksia vientikysyntään Euroopassa ja yhdessä heikentyvän euron kanssa nämä tekijät edesauttavat Euroopan mahdollisuuksia saada talous kasvu-uralle. Pankin liiketoiminta Aito Säästöpankki Oy:n liiketoiminnan kasvu ja tulos ylittivät pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja kannattavuuttaan. Aito Säästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta, että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2014 lopussa oli 59,7 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 4,1 miljoonaa euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 107,8 miljoonaa euroa. (69,8) Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp- Henkivakuutusyhtiö, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen.

5 3 Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Palvelujen hoito siirtyi Säästöpankkien Keskuspankille marraskuun alussa 2014 Bonum Pankki Oy:ltä ja Aktia Pankki Oyj:ltä, jotka jatkoivat palvelujen hoitoa sanottuun ajankohtaan asti sen mukaisesti kuin oli sovittu. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Säästöpankin tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja muodostaminen Säästöpankkiryhmä kertoi elokuussa 2013 julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Yhteenliittymän keskusyhteisö muodostettiin Säästöpankkiliitosta, mitä koskevat päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Hakemus jätettiin Finanssivalvonnalle toukokuussa ja Finanssivalvonta myönsi Säästöpankkiliitolle keskusyhteisön toimiluvan Toiminta yhteenliittymänä aloitettiin Tulos Aito Säästöpankki Oy:n liikevoitto oli tuhatta euroa (4 445 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 47,2 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,0 prosenttia (0,8). Pankin kulu-tuotto -suhde oli 62,6 prosenttia (71,0). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate , ,5 Nettopalkkiotuotot , ,7 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos ,0 Muut tuotot , ,4 Tuotot yhteensä , ,6 Henkilöstökulut , ,1 Muut hallintokulut , ,8 Muut kulut , ,9 Kulut yhteensä , ,1 Kulu-tuotto -suhde 62,56 71,02 69,49 Arvonalentumistappiot luotoista ,4

6 4 Liikevoitto , ,3 Tilikauden voitto ,4 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (8 081). Korkokate kasvoi 19,9 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli tuhatta euroa (1 285). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (12 127), jossa kasvua edellisvuodesta oli 22,9 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (4 046). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 28,9 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (6 259). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (6 818) ja palkkiokulujen 658 tuhatta euroa (559). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä tuhatta euroa (1 176), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 12 tuhatta euroa (171) ja muista välitetyistä tuotteista tuhatta euroa (1 005). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta tuhatta euroa (2 415), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (2 608) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 184 tuhatta euroa (106) Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 17,8 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 71 tuhatta euroa (129). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita - 35 tuhatta euroa (15) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 106 tuhatta euroa (113). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat tuhatta euroa (577). Tästä myyntivoitot ja -tappiot olivat tuhatta euroa (577). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita 27 tuhatta euroa (0). Suojauslaskennan nettotulos oli 18 tuhatta euroa (-37). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään tuhatta euroa (625). Saadut osingot olivat 148 tuhatta euroa (127), jossa kasvua edellisvuoteen oli 21 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -219 tuhatta euroa (41). Ero, 260 tuhatta euroa, johtui kiinteistön myyntitappiosta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 795 tuhannella eurolla tuhanteen euroon (458). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Kasvuun vaikutti säästöpankkien vakuusrahaston palautus. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista, sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (4 509), mikä oli 6,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 1,4 prosenttia, tuhanteen euroon (4 345). Muut kulut, tuhatta euroa (2 249), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 379 tuhatta euroa (438). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 30,2 prosenttia tuhanteen euroon (1 811).

7 5 Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 607 tuhatta euroa (86), jossa kasvua edellisvuodesta oli 521 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 766 tuhatta euroa (149). Arvonalentumistappioiden määrän kasvu johtuu saamisryhmäkohtaisesta varauksesta, jota ei aiempina vuosina ole tehty. Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 159 tuhatta euroa (63). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 15,3 prosenttia ja oli vuoden lopussa 732,9 miljoonaa euroa (635,7). Taseessa olevien luottojen määrä oli 512,8 miljoonaa euroa. Yleisön talletusten määrä oli 512,5 miljoonaa euroa. Aito Säästöpankki Oy:n taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,5 Luotot , ,3 Muut saamiset , ,4 Sijoitukset , ,3 Saamiset luottolaitoksilta , ,2 Saamistodistukset , ,1 Osakkeet ja osuudet , Kiinteistöt , ,3 Johdannaissopimukset , ,3 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,3 Yleisön talletukset *) , ,2 Velat luottolaitoksille , Liikkeeseen lasketut velkakirjat , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) ,6 0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,5 Oma pääoma , ,6 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,5 ROA % 0,8 0,7 0,7 ROE % 12,1 10,5 9,8 Omavaraisuusaste 6,4 6,3 7,1 Vakavaraisuussuhde 13,41 % 17,16 % 19,32 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Aito Säästöpankki Oy:n luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 572,5 miljoonaa euroa (552,4). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 512,8 miljoonaa euroa (483,3) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 59,7 miljoonaa euroa (69,1). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (0,3).

8 6 Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 136,6 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 20,1 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 1,9 miljoonaa euroa (2,7) eli 0,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 prosenttia (0,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 5 miljoonaa euroa. Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 20,9 miljoonaa euroa (11,2) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 10,7 miljoonaa euroa (13,1) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 93,0 miljoonaa euroa (64,1). Määrä oli 28,9 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 57,5 miljoonaa euroa (41,0), mikä on 40,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 46,8 miljoonaa euroa (26,9). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 10,1 miljoonaa euroa (7,0) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 36,7 miljoonaa euroa (19,8). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 9,3 miljoonaa euroa (9,9). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 5,7 miljoonaa euroa (5,8) ja sijoituskiinteistöjen arvo 3,6 miljoonaa euroa (4,1). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 54 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2014 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 508 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 353 tuhannen euron nettomääräinen myyntitappio. Pankki ei kirjannut tilikauden aikana arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta (-100).

9 7 Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 4,8 miljoonaa euroa (2,4), joka muodostui käypää arvoa suojaavista johdannaisista. Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua ja osaketalletusta. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset ja osakeoptiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 512,5 miljoonaa euroa (475,9). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 36,6 miljoonaa euroa eli 7,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 20,6 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 298,9 miljoonaa euroa (278,3). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 16,0 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 213,6 miljoonaa euroa (197,6). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 61,0 miljoonaa euroa (34,8). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat Repomyyntejä. Näitä oli 7,9 miljoonaa euroa (0,0). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodistuksia 119,8 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 8,0 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 95,2 miljoonaa euroa (70,8), josta sijoitustodistuksia oli 55,3 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 20,0 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 20,0 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 27,0 miljoonaa euroa (22,4). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 4,6 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 1,2 miljoonaa euroa (0,3). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat vapaaehtoiset varaukset, jonka muodostavat luottotappiovaraukset. Luottotappiovaraus oli 24,7 miljoonaa euroa (23,5). Vuonna 2014 luottotappiovarausta kasvatettiin 1,3 miljoonaa euroa (kasvatettiin 3,1 miljoonaa euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,5 prosenttia saamisista. Varauksesta 1,3 miljoonaa euroa on siirretty osakepääomaan.

10 8 Konsernitilinpäätös Pankin tytäryhtiöt Koy Ikaalisten Säästökeskus, Koy Ikaalisten Wanha Pääkonttori, Koy Hakalan Liikekeskus ja Koy Toivontori on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Vakuusrahasto ja talletussuoja Aito Säästöpankki Oy on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki voidaan antaa jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi , että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyy, kun rahaston valtuuskunta hyväksyy purkamista koskeva lopputilityksen keväällä Aito Säästöpankki Oy:n osuus palautettavista varoista on noin 1,5 milj. euroa. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien muodostama Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 310 tuhatta euroa. Aito Säästöpankki Oy kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat.

11 9 Sijoittajien turva Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkiryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Aito Säästöpankki Oy on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan. Omat varat ja vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi vakavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astui voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen, että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Säästöpankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Aito Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.

12 10 Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Aito Säästöpankki Oy:n omat varat (TC) yhteensä olivat 50,6 miljoonaa euroa (57,5), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 30,2 miljoonaa euroa (26,8). Ensisijainen pääoma (T1) oli 39,1 miljoonaa euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 39,1 miljoonaa euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 11,6 miljoonaa euroa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Aito Säästöpankki Oy:n vakavaraisuussuhde laski 3,75 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 13,41 prosenttia. Vakavaraisuuden merkittävä lasku johtui Säästöpankkien Keskuspankin pääomittamisesta sekä uuden sääntelyn myötä muuttuneesta debentuurilainojen käsittelystä vakavaraisuuslaskennassa. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 10,35 % (11,78 %). Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 10,35 % 11,78 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 10,35 % 11,78 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 13,41 % 17,16 % *) 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaan ne on esitetty voimassa olleiden lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisina

13 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja

14 12 luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 80,8 % (81,5 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 3,8 % (3,8 %) ja muiden 15,4 % (14,7 %). Valtaosa, 81,5 % (80,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 800 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Likviditeettiriski hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Aito Säästöpankki Oy hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 100 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrument-

15 13 teihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 26,5 % (23,0 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2014 aikana pankin rahoitusasema oli vakaa. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 1/1 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/+ 1/2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 124 tuhatta euroa (77). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään tuhatta euroa (348), joka muodostui myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli tuhatta euroa (425), mikä on 2,5 % (0,7 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista.

16 14 Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (5 905). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (4 387) tuhatta euroa, mikä on 0,5 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Säästöpankissa tunnistetaan merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Pankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.

17 15 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Säästöpankkiosakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin maaliskuussa Yhtiökokouksessa käsiteltiin vuoden 2013 tilinpäätös. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Tilikauden tuloksesta jaettiin osinkoina 200 tuhatta euroa. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pertti Leppäsen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Asko Koskinen. Aito Säästöpankki Oy:n hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Eero Laesterä ja varapuheenjohtajana Timo Saraketo sekä toimitusjohtajana Pirkko Ahonen. Varatoimitusjohtajana on toiminut Jani Eenola. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Eero Laesterä pj. hallintotieteiden tohtori 2010 Timo Saraketo vpj. toimitusjohtaja 2010 Hannu Ala-Kapee hankintaesimies 2012 Asko Koskinen toimitusjohtaja 2014 Erkki Nurmi yrittäjä 2011 Pauliina Talonen yrittäjä 2013 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 80 henkilöä. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Henry Maarala KHT ja varatilintarkastajana KHT-yhteisö KPMG Oy. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A&T Oy. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Osakeyhtiömuotoisen säästöpankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita pankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamisensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhtei-

18 16 söistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkion vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Palkanlaskenta on ulkoistettu Silta Oy:lle. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Aito Säästöpankki Oy:n yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Aito Säästöpankki Oy:lle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Aito Säästöpankki Oy huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta

19 17 maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 20 tuhannella eurolla vuoden 2014 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2015 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Arvonalentumisten oletetaan säilyvän alhaisella tasolla Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Aito Säästöpankki Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat ,32 euroa, josta tilikauden voitto on ,96 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan osinkona ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan ,96 euroa Yhteensä ,96 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

20 18 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

21 19 Tilinpäätös Aito Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma Korkotuotot (1.1) , ,19 Korkokulut (1.1) , ,21 KORKOKATE , ,98 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,74 Palkkiotuotot (1.3) , ,70 Palkkiokulut (1.3) , ,79 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) , ,33 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,62 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) , ,78 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,27 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,75 Hallintokulut , ,89 Henkilöstökulut (1.9) , ,83 Muut hallintokulut (1.10) , ,06 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,48 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,51 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,90 LIIKEVOITTO , ,04 Tilinpäätössiirrot , ,02 Tuloverot , ,64 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,38 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,38

22 20 Aito Säästöpankki Oy:n tase VASTAAVAA Käteiset varat , ,03 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,52 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,91 Saamistodistukset (2.3) , ,52 Muilta , ,52 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,29 Johdannaissopimukset (2.5) , ,93 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,99 Aineelliset hyödykkeet , ,64 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) , ,30 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,12 Muut aineelliset hyödykkeet , ,22 Muut varat (2.10) , ,37 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,08 Laskennalliset verosaamiset (2.18) , ,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,01

23 21 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille (2.12) , ,71 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,75 Talletukset , ,65 Muut velat , ,10 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.14) , ,11 Muut velat (2.15) , ,07 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.16) , ,51 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.17) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.18) , ,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,15 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,48 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,48 OMA PÄÄOMA (2.22) Osakepääoma (2.23) , ,00 Muut sidotut rahastot , ,02 Käyvän arvon rahasto , ,02 Vapaat rahastot , ,61 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,61 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,37 Tilikauden voitto (tappio) , ,38 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,38 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,01 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,74 Takaukset ja pantit , ,36 Muut , ,38 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,96 Muut , ,96

24 22 Aito Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,38 Tilikauden oikaisut , ,86 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,49 Saamistodistukset , ,89 Saamiset luottolaitoksilta , ,39 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,10 Osakkeet ja osuudet , ,58 Muut varat , ,47 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,75 Velat luottolaitoksille , ,63 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,05 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,11 Muut velat , ,04 Maksetut tuloverot , ,76 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,26 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,42 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,96 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,09 Investointien rahavirta yhteensä , ,29 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,55 Rahavarat tilikauden alussa , ,71 Rahavarat tilikauden lopussa , ,16 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,03 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,13 Yhteensä , ,16 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,11 Maksetut korot , ,49 Saadut osingot , ,74 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,02 Tuloslaskelman verot , ,64 Käyvän arvon muutokset , ,33 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,76 Muut oikaisut , ,11 Yhteensä , ,86

25 23 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Säästöpankkiryhmä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Sp-Henkivakuutusosakeyhtiö, Sp-Rahastoyhtiö sekä Sp-Koti. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutusyhtiö, Sp-Koti, Sp-Holding ja Säästöpankkien Vakuusrahasto. Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Säästöpankkiryhmä ei muodosta kirjanpitolaissa määriteltyä konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsenpankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä ns. laskentateknistä emoyhtiötä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta. Yhdisteltyä tilinpäätöstä varten Säästöpankkiryhmässä sovelletaan yhtenäisiä tilinpäätösperiaatteita. Pankit laativat erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti siten, kuin EU on standardit hyväksynyt. Talletuspankkien yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista.

26 24 Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Konsernitilinpäätös Pankin tytär- ja osakkuusyritykset ovat kiinteistöyhtiöitä ja holding-yhtiö. Luottolaitoslain 12 luvun 10 :n perusteella tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen, joten pankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu yhdistelmäinstrumentit, jotka sisältävät kytketyn johdannaisen, jota ei ole erotettu pääsopimuksesta sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon.

27 25 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokiteltujen erien käyvän arvon muutokset on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki käyttää osakeoptioita suojatakseen osaketalletuksiin liittyvää osakeriskiä käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on osaketalletuksen lisätuotto. Pankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkokulujen oikaisuna. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin.

28 26 Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 2.8. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen

29 27 huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvon arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 5 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 10 vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot

30 28 Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen

31 29 Muut liitetiedot LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , ,99 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,89 Saamistodistuksista , ,75 Johdannaissopimuksista 0, ,60 Muut korkotuotot , ,96 Yhteensä , ,19 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 3 967,44 910,25 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,72 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,37 Yleiseen liikkeeseen lasketuista , ,14 velkakirjoista Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa , ,85 pidettävistä veloista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus , ,08 kuin muilla veloilla Muut korkokulut -715, ,75 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,74 Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,97 Ottolainauksesta , ,74 Maksuliikenteestä , ,65 Omaisuudenhoidosta , ,69 Välitetystä toiminnasta , ,04 Takausten myöntämisestä , ,01 Muut palkkiotuotot , ,60 Yhteensä , ,70 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,20 Muut , ,59 Yhteensä , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Saamistodistuksista , , ,33 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä , , ,33 Tuloslaskelmaerä yhteensä , , ,33 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muu- Yhteensä

32 30 tappiot(netto) tokset(netto) Saamistodistuksista , , ,33 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä , , ,33 Tuloslaskelmaerä yhteensä , , , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Saamistodistuksista ,89 0, , ,23 Osakkeista ja osuuksista , , , ,22 Yhteensä , , , ,45 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Saamistodistuksista ,30 0, , ,89 Osakkeista ja osuuksista ,37 0, , ,73 Yhteensä ,67 0, , , Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten käyvän , ,47 arvon muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän arvon , ,69 muutos (netto) Yhteensä , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot , ,17 Suunnitelman mukaiset poistot , ,28 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) , ,54 Arvonalentumistappiot 0, ,00 Muut tuotot , ,38 Muut kulut , ,54 Yhteensä , , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta , ,26 kiinteistöomaisuudesta Muut tuotot , ,49 Yhteensä , ,75 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,55 Kulut omassa käytössä olevasta , ,54 kiinteistöomaisuudesta Muut kulut , ,42 Yhteensä , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,25 Henkilösivukulut , ,58 Eläkekulut , ,06 Muut henkilösivukulut , ,52 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,01 Toimistokulut , ,03 Atk-kulut , ,19

33 31 Yhteyskulut , ,50 Edustus- ja markkinointikulut , ,33 Yhteensä , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,48 Aineelliset hyödykkeet , ,17 Aineettomat hyödykkeet , ,31 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , , , , ,39 0, , , , ,20 0, , ,20 0, , , , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,61 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,13 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,13 Muut , ,39 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,39 Yhteensä , ,52 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton seniorluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen. 2.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,18 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,80 Julkisyhteisöt 0, ,00 Kotitaloudet , ,06

34 32 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat , ,28 yhteisöt Ulkomaat 0, ,59 Yhteensä , ,91 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla , ,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa , ,42 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset , ,83 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset ,39 0,00 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset , ,22 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen -251, ,76 arvonalentumistappio Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , , Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ,00 0, ,00 0,00 saamistodistukset Julkisesti noteeratut 0,00 0, ,00 0,00 Muut ,00 0, ,00 0,00 Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,00 Julkisesti noteeratut , , , ,00 Muut ,94 0, ,21 0,00 Yhteensä , , , ,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla ,00 0, ,00 0, Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja , ,48 osuudet Julkisesti noteeratut , ,03 Muut , ,45 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,48 -joista luottolaitoksissa , ,80 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Muissa yrityksissä , ,81 Yhteensä , ,81 Omistukset on arvostettu hankintamenoon. 2.5 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2014 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , , , ,00 Käyvän arvon suojaus , , , ,00 Korkojohdannaiset , , , ,00 Koronvaihtosopimukset , , , ,00 Osakejohdannaiset , ,00 0, ,00

35 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , , , ,00 Käyvän arvon suojaus , , , ,00 Korkojohdannaiset , , , ,00 Koronvaihtosopimukset , , , ,00 Osakejohdannaiset 0, ,00 0, ,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset ,53 0, ,93 0,00 Käyvän arvon suojaus ,53 0, ,93 0,00 Korkojohdannaiset ,79 0, ,17 0,00 Koronvaihtosopimukset ,79 0, ,17 0,00 Osakejohdannaiset ,74 0, ,76 0,00 Yhteensä ,53 0, ,93 0, Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet , ,99 Yhteensä , , Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,65 Sijoituskäytössä , ,88 Yhteensä ,53 Käypä arvo Rakennukset Omassa käytössä ,45 Sijoituskäytössä , ,93 Yhteensä ,38 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,23 Sijoituskäytössä , ,39 Yhteensä ,62 Muut aineelliset hyödykkeet ,68 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,21 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.9 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2014 Hankintameno ,26 + tilikauden lisäykset ,43 - tilikauden vähennykset ,75 Hankintameno ,94 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , tilikauden poistot ,75 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , Kirjanpitoarvo ,92 Kirjanpitoarvo ,99

36 34 Aineelliset hyödykkeet 2014 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,08 + tilikauden lisäykset 0, , , ,53 - tilikauden vähennykset ,05 0, , ,88 Hankintameno , , , ,73 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , tilikauden poistot , , , ,08 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kirjanpitoarvo , , , ,21 Kirjanpitoarvo , , , Muut varat Maksujenvälityssaamiset , ,93 Muut , ,44 Yhteensä , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,93 Muut , ,15 Yhteensä , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,71 Vaadittaessa maksettavat , ,40 Muut , ,31 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,65 Vaadittaessa maksettavat , ,77 Muut , ,88 Muut velat , ,10 Muut , ,10 Yhteensä , , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Sijoitustodistukset , , , ,00 Joukkovelkakirjalainat , , , ,00 Yhteensä , , , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,09 Muut , ,98 Yhteensä , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,81 Muut , ,70 Yhteensä , , Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10% näistä velkojen yhteismäärästä

37 35 Velan yksilöintitiedot Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Korko % Eräpäivä Aito Sp deb. I ,5 % , ,00 2, Aito Sp deb. I ,75 % , ,00 3, Aito Sp deb. I 2012 float , ,00 2, Sp deb. I ,85 % , ,00 2, Yhteensä , ,00 Omiin varoihin luettu määrä Omiin varoihin kelpaavat ,00 T2-kelpoiset debentuurit ,10 Yhteensä ,10 Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen toissijaisiin omiin varoihin. Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Pankki pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka pankki edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 :n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista sekä laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta arvonalentumistappiona tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat Emo 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,23 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,58 Saamistodistukset 0, , ,40 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,08 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,07 Saamistodistukset , , ,52 Yhteensä , , ,67 Rahoitusvarat Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 0,00 0, ,00

38 36 Saamiset luottolaitoksilta , ,39 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,65 Saamistodistukset , , ,56 Yhteensä , , ,21 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat , , ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,52 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,91 Saamistodistukset , , ,52 Yhteensä , , ,95 Rahoitusvelat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,03 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,49 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , ,57 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,09 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,00 0, ,80 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,00 0, ,92 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,73 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,00 0, ,45 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,84 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,72 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , ,00 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,56 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,71 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,10 0, ,75 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,11 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,10 0, ,57 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan

39 37 määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,00 0, ,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,08 0, ,52 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,07 0, ,91 0,00 Saamistodistukset ,52 0, ,52 0,00 Johdannaissopimukset ,53 0, ,93 0,00 Muu omaisuus ,20 0, ,13 0,00 Yhteensä ,40 0, ,01 0,00 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,80 0, ,71 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,92 0, ,75 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,73 0, ,11 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus ,00 0, ,00 0,00 kuin muilla veloilla Muut velat ,13 0, ,07 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,63 0, ,51 0,00 Yhteensä ,21 0, ,15 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,03 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,52 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,91 Saamistodistukset , , , ,52 Osakkeet ja osuudet , , , ,48 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,81 Johdannaissopimukset , , , ,93 Yhteensä , , , ,20 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,71 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,75 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,11 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , , , ,00 kuin muilla veloilla Yhteensä , , , ,57 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut Emo 2014 rahoitusinstrumentit Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,88 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot ,00 Emo 2013 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,48 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot ,00 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta

40 38 Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Emo Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Osakepääoma ,39 0,00 0, ,39 Osakepääomaan siirretty luottotappiovaraus ,61 0,00 0, ,61 Muut sidotut rahastot , , , ,21 Käyvän arvon rahasto , , , ,21 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,21 Vapaat rahastot ,61 0,00 0, ,61 Sijoitetun vapaan oman pääoman ,61 0,00 0, ,61 rahasto Edellisten tilikausien voitto , , , ,75 Tilikauden voitto , , , ,96 Oma pääoma yhteensä , , , ,53 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,99 josta laskennalliset verot 8 178, , , ,50 Saamistodistukset , , , ,22 josta laskennalliset verot , , , ,81 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , , Osakepääoma Aito Säästöpankki Oy:n osakkeiden lukumäärä on kpl. Osakkeiden hankintaa koskevat rajoitukset: Jos pankin osake siirtyy muulle kuin pankin osakerekisteriin merkitylle osakkeenomistajalle, siirronsaajan on viipymättä ilmoitettava siitä pankin hallitukselle ja osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa osake. Osakkeenomistajan etuoikeus uusiin osakkeisiin osakepääomaa korotettaessa: Mikäli pankki päättää osakepääoman korottamisesta, vaihtovelka- tai optiolainan ottamisesta taikka optio-oikeuksien taikka muiden pankin osakkeisiin oikeuttavien arvopapereiden liikkeelle laskemisesta, menettelyssä on ensisijaisesti noudatettava osakkeenomistajien merkintäetuoikeutta. Omistajasäätiön jättäessä käyttämättä sille kuuluvan merkintäoikeuden on toisella omistajasäätiöllä toissijainen oikeus merkitä edellä tarkoitetut pankin osakkeet tai pankin osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit. Mikäli toissijaista merkintäoikeutta haluaa käyttää useampi kuin yksi omistajasäätiö, määräytyy toissijaisen merkintäoikeus kyseisten tahojen kesken osakeomistusten suhteessa, joka niiden osalta oli voimassa ennen uusmerkinnän tai pankin osakkeisiin oikeuttavien arvopapereiden liikkeellelaskun toteuttamista. ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ TASEEN ULKOPUOLI- SIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Omasta velasta annetut: Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 0,00 0, , ,42 Omasta velasta annetut yhteensä 0,00 0, , ,42 Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön (Työeläkeyhtiö Elo) kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole.

41 Leasing ja muut vuokravastuut Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Alle 1 v , ,00 Yli 1v < 5 v , ,00 Yli 5v 0, , Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,36 Muut asiakkaan puolesta kolmannen , ,38 hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,96 joista luottolupaukset , ,96 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,70 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliiketilisopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, jotka Aktia Pankki Oyj:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta.takauksen kattama toiminta on päättynyt marraskuussa 2014, kun säästöpankkien maksuliiketilit siirtyivät Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:lle, eikä takaukista ole sen jälkeen voinut enää syntyä vastuuta. 3.5 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,59 Säästöpankkiliitto osk edustaa säästöpankkeja suhteessa Visa Europeen. Säästöpankkiliitto Visa Europen jäsenenä (Associate Member-jäsenyys) on ensisijaisesti vastuussa mahdollisesta korttiliiketoiminnassa syntyvästä vahingosta ja jäsenyyssopimuksen sekä Visan sääntöjen noudattamisesta Visa Europelle. Jäsenyyssopimuksen perusteella Visa Europe voi kohdistaa liitolle korvausvaatimuksia sopimuksen ja sääntöjen rikkomisesta. Koska Visa-kortteihin liittyvästä kaikesta liiketoiminnasta vastaavat säästöpankit, ne myös vastaavat viimekädessä kaikista mahdollisista korvauksista Visa Europelle. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 1 1 Määräaikainen henkilöstö 9 6 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , ,41 Yhteensä , ,41

42 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Luotot Takaukset Luotot Takaukset , , , ,40 Yhteensä , , , ,40 Vähennykset , ,07 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2014 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Omistajayhteisön johto ,58 0,00 0, ,79 Sukulaisuus ,71 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,82 0,00 0, ,59 Yhteensä ,11 0,00 0, , Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Omistajayhteisön johto ,75 0,00 0, ,19 Sukulaisuus ,00 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,49 0,00 0, ,39 Yhteensä ,24 0,00 0, ,58 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Saamisia ja sijoituksia koskevat pääasialliset ehdot: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,08 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,01 Muut , Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki, 1, , ,72 Helsinki Sp-Henkivakuutus Oy, Espoo 3, , ,77 Nooa Säästöpankki Oy, 5, , ,13 Helsinki Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 5, , ,73 Säästöpankkien Holding Oy, 6, , ,00 Espoo Oy Samlink Ab, Espoo 2, , ,53 Sp-Koti Oy, Espoo 8, , ,30 Säästöpankkien Keskuspankki 7, , ,16 Suomi Oy, Espoo Yhteensä , ,42 * Tilikauden 2013 oma pääoma ja voitto

43 41 MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankki tarjoaa omaisuudenhoitopalvelua Pankin hallussa olevat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen omaisuudenhoito ,70 0,00 Yhteensä ,70 0,00 Pankin hallussa olevat asiakasvarat 6.2 Tilintarkastajan palkkiot 2014 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus ,10 Veroneuvonta 1 271,91 Muut palvelut 744,00 Yhteensä , Pitkäaikaissäästäminen 2014 Eur Lkm Säästövarat yhteensä ,78 23 Talletukset yhteensä 7 948,08 23 PS-tilit 7 948,08 23 Asiakasvarat yhteensä ,70 Rahastot ,70

44 42 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tampereella 16. päivänä helmikuuta 2015 Aito Säästöpankki Oy:n hallitus Eero Laesterä Timo Saraketo Asko Koskinen Erkki Nurmi Hannu Ala-Kapee Pauliina Talonen Pirkko Ahonen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Tampereella 16. päivänä helmikuuta 2015 Henry Maarala, KHT

45 Tilintarkastuskertomus 43

46 44 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Pääkirja/päiväkirja Tasekirja Tositteet Reskontrat Asiakasreskontrat (koneelliset) Salkkukirjanpito Ostoreskontra (eoffice) Ostoreskontra Kassapäiväkirja Kassaraportit Palkkakirjanpito Käyttöomaisuusreskontra Johdannaisten reskontra Käsin ylläpidettävät reskontrat Vuokrasaamiset Säilytystapa Elektroninen arkisto Sidottu kirja Paperituloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Paperitosite Atk-tuloste Atk-tuloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Excel-tiedosto Excel-tiedosto Tositelajit 10 Maksuliiketilin tiliotteen tapahtumat 20 Ostolaskut 21 Toimitusjohtajan kulut 22 Henkilökunnan kulut 25 Ostolaskujen suoritukset 30 Ostolaskut, eoffice -pankit, ei-pankissa kiertävät laskut 32 Matkalaskut 40 Myyntisaamiset (Samlink, SPL, POPL) 45 Myyntisaamisten suoritukset (Samlink, SPL, POPL) 51 Salkkukirjanpito 53 Ottolainaus, maksuliiketilin korko 54 Valuuttakassa, agiot 56 Konekieliset viennit muista reskontrista, QS-kassalla kirjattavat tapahtumat 58 Konekieliset kustannuspaikkojen väliset siirrot 60 Sisäisen laskennan tositteet 61 Konekielinen sisäisen laskennan tietojen välitys 70 Muistiotositteet 71 Pääkirjakirjaukset 75 Palkkaviennit, maksetut palkat 80 Jaksotustositteet, purettavat viennit 82 Konekieliset laskennalliset erät 83 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, lomapalkat 84 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, sivukulut pl. sosiaaliturvamaksut 85 Poistot 99 Tuloksen kirjaus