Länsi-Uudenmaan Säästöpankki

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 5 Tulos... 6 Tase... 8 Konsernitilinpäätös Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloslaskelma Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tase Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Isännät ja hallitus Henkilökunta

4 Toimitusjohtajan katsaus MARKKINAKORKOTASO PUOLITTUI Vuoteen 2014 lähdettiin hyvin matalista markkinakorkotasoista. Silti markkinakorot kuitenkin vielä puolittuivat vuoden mittaan. Varainhankintapuolella talletuskasvun ylläpitäminen absoluuttisesti matalilla talletuskoroilla oli haasteellista ja korkokatteen saaminen puolestaan aiheutti paineita luottomarginaalien nostoon. Asiakasnäkökulmasta markkinakorkotason lasku eliminoi lievää marginaalitason nousua, joten luottojen kokonaiskorot pysyivät melko lailla ennallaan. KANNATTAVUUTTA HAETTIIN TUOTTOJA LISÄÄMÄLLÄ Länsi-Uudenmaan Säästöpankin konttoriverkosto ja henkilöstö säilyi muuttumattomana, joten kannattavuutta ei lähdetty hakemaan asiakaspalvelusta säästämällä. Tavoitteeksi asetettiin aktiivisuuden lisääminen asiakaskohtaamisissa, mistä seurasi runsaan 1800 uuden asiakkaan lisäksi tuntuva nousu niin korkokatteeseen kuin palkkiotuottoihinkin. YHTEENLIITTYMÄ ALOITTI Säästöpankkien yhteenliittymä muodostettiin aivan tilikauden lopussa. Yhteenliittymästä syntyvät rationalisointihyödyt alkavat kuitenkin konkretisoitua vasta kuluvan tilikauden aikana. VUODEN 2015 NÄKYMIÄ Geopoliittiset jännitteet Euroopan itäosissa muodostanevat suurimmat epävarmuustekijät lähiaikojen taloudelliselle kehitykselle. Sijaintinsa ja kaupankäyntisuhteidensa takia Suomi kärsii keskimääräistä laajemmin Venäjän pakotteista. Suomessa julkisen talouden tasapainottaminen jatkuu ja työllisyystilanne säilynee haasteellisena. Euroopan Keskuspankin elvytystoimien pysyvämmistä vaikutuksista käytännön tasolle ei toistaiseksi ole näyttöä. Taloudellinen toimintaympäristö tulee näistä lähtökohdista olemaan vaikea ja markkinakorkotaso matala. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimialue kehittyvässä osassa Suomea mahdollistanee kuitenkin pankkitoiminnan harjoittamisen suunnilleen viime vuoden tahtiin. Pankin tulostavoite on asetettu lähestulkoon viime vuoden tasolle. Jukka Suominen toimitusjohtaja 3

5 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2014 oli pankin 144. toimintavuosi. Pankki toimii Uudellamaalla. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 10 konttoria; Lohjan keskustassa, Virkkalassa, Lohjan Asemalla, Nummelassa, Kirkkonummella, Karjalohjalla, Saukkolassa, Pusulassa, Sammatissa ja Karkkilassa. Säästöpankkiryhmä Säästöpankkien yhteenliittymä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään, johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Toimintaympäristö Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä on havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne osoittavat merkittävää parantumista, kun taas Euroopan talouden ongelmaksi on muodostunut hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen johtivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla sekä niistä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet osaltaan heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa ja erityisesti Suomessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki teki päätöksen aloittaa arvopaperien osto-ohjelman, jonka avulla keskuspankki pyrkii kasvattamaan taseensa kokoa ja sitä kautta nostamaan inflaatio-odotuksia euroalueella. Poliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet siihen, että keskuspankki on vasta nyt reagoinut deflaation uhkaan mittavampien toimenpiteiden muodossa. Samanaikaisesti euroalueen rakenteelliset ongelmat, työmarkkinoiden joustamattomuus ja julkisen sektorin alijäämä ovat osaltaan hidastaneet euroalueen talouden elpymistä. Myös markkinoiden näkökulmasta EKP on toiminut verrattain hitaasti ja toimenpiteiden laajuus ei ole ollut riittävä. EKP:n mahdollisuudet toteuttaa julkistetut toimenpiteet ovat kyseenalaisia ja perinteisten rahapolitiikan keinojen olles- 4

6 sa tehottomia on olemassa merkittävä riski siitä, että euroalue ajautuu entistä vaikeampaan tilanteeseen. Merkittävänä epävarmuustekijä tulevan vuoden osalta on se, miten EKP:n ilmoittamat toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi tullaan toteuttamaan ja mitä vaikutuksia tällä on reaalitalouteen. Korkotaso sekä yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo hyvin alhaisella tasolla ja korkotason laskulla nykyiseltä tasoltaan tulee olemaan ainoastaan marginaalinen vaikutus reaalitalouteen. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävällä rahapolitiikalla ja on onnistunut kääntämään talouden kasvu-uralle mittavilla toimenpiteillään. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuonna Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden tuomat muutokset viennin rakenteeseen. Toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat edenneet hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut muuta euroaluetta heikompi ja nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ei ole nähtävissä tulevana vuonnakaan. Suomen talouden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat tulevan hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Epävarmuus talouden kehityksestä ei kuitenkaan heijastunut osakemarkkinoille. Osakekurssit nousivat vuoden aikana merkittävästi kaikilla päämarkkinoilla. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ylläpitää likviditeettiä ja korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä jatkossa. Tämä osaltaan tulee tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita myös tulevana vuonna. Näkymät Yhdysvaltojen talouden osalta ovat positiiviset vuoden 2015 osalta. Tällä saattaa olla vaikutuksia vientikysyntään Euroopassa ja yhdessä heikentyvän euron kanssa nämä tekijät edesauttavat Euroopan mahdollisuuksia saada talous kasvu-uralle. Pankin liiketoiminta Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja parantamaan kannattavuuttaan etenkin tuottoja lisäämällä. harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta, että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät rahoitus-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2014 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankin omasta taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitusrahastoina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot. Pankki välittää asiakkailleen pääomaturvattuja sijoitusobligaatioita emissioista. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajina ovat Sp-Rahastoyhtiö Oy ja SEB Varainhoito Suomi. Rahastovarainhoidossa ja varainhoitovakuutuksissa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa yhteensä tuhatta euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälitys- ja säilytyspalveluja. 5

7 Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp- Henkivakuutus Oy, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Palvelujen hoito siirtyi Säästöpankkien Keskuspankille marraskuun alussa 2014 Bonum Pankki Oy:ltä ja Aktia Pankki Oyj:ltä, jotka jatkoivat palvelujen hoitoa sanottuun ajankohtaan asti sen mukaisesti kuin oli sovittu. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Kiinteistövälitystoiminta on jatkunut asuntomarkkinatilanteeseen nähden vilkkaana Lohjalla, Nummelassa ja Kirkkonummella. Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus Oy. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja muodostaminen Säästöpankkiryhmä kertoi elokuussa 2013 julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Yhteenliittymän keskusyhteisö muodostettiin Säästöpankkiliitosta, mitä koskevat päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2013 Säästöpankkien päätösten jälkeen. Hakemus jätettiin Finanssivalvonnalle toukokuussa ja Finanssivalvonta myönsi Säästöpankkiliitolle keskusyhteisön toimiluvan Toiminta yhteenliittymänä aloitettiin Tulos Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa (3 020 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 44,5 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,7 prosenttia (0,5). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvusta. Maltillinen lainamarginaalien nostaminen ja yhtenäinen hinnoittelu kaikissa konttoreissa kasvattivat tuottoja yhteensä tuhatta euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 63,6 prosenttia (71,6). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: 6

8 Tuhatta euroa 01-12/ /2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate , ,3 Nettopalkkiotuotot , ,6 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,8 Suojauslaskennan nettotulos ,2 Muut tuotot , ,1 Tuotot yhteensä , ,6 Henkilöstökulut , ,4 Muut hallintokulut , ,6 Muut kulut , ,4 Kulut yhteensä , ,9 Kulu-tuotto -suhde 63,59 71,57 62,73 Arvonalentumistappiot luotoista ,3-262 Liikevoitto , ,3 Tilikauden voitto ,5 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (4 795). Korkokate kasvoi tuhannella eurolla tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 380 tuhatta euroa (319). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (8 947), jossa kasvua edellisvuodesta oli tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Luottokannan kasvu ja marginaalitason nousu vaikuttivat positiivisesti korkotuottojen määrään. Korkokulut olivat tuhatta euroa (4 153). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 301 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (4 559). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (5 101) ja palkkiokulujen 738 tuhatta euroa (542). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 971 tuhatta euroa (1 130), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -81 tuhatta euroa (218) ja muista välitetyistä tuotteista tuhatta euroa (913). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta tuhatta euroa (1 078), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (2 223), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 373 tuhatta euroa (277). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat hinnoittelumuutokset ja välitettyjen rahasto- ja vakuutustuotteiden määrän kasvu. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 36,2 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 1 tuhatta euroa (-4). Erä koostuu kokonaan valuuttatoiminnan nettotuotoista. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat tuhatta euroa (2 930). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat tuhatta euroa (2 930). Suojauslaskennan nettotulos oli 5 tuhatta euroa (-5). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. 7

9 Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään tuhatta euroa (927). Saadut osingot olivat 133 tuhatta euroa (129), jossa kasvua edellisvuoteen oli 4 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 254 tuhatta euroa (237). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 123,6 prosentilla tuhanteen euroon (562). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle, mm. yhteenliittymän myötä merkitystään menettäneen säästöpankkien vapaaehtoisen vakuusrahaston purkamisen johdosta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (3 901), mikä oli 0,2 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui henkilöstön määrän vähenemisestä. Muut hallintokulut pienenivät 6,3 prosenttia, tuhanteen euroon (3 659). Kulujen pienentyminen johtui pääosin markkinointikulujen vähentymisestä. Muut kulut, tuhatta euroa (1 889), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 124 tuhatta euroa (159). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 22,7 prosenttia, tuhanteen euroon (1 731). Tämä johtui mm. pankkiveron ja talletussuojarahaston kannatusmaksun kasvusta. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli tuhatta euroa (733), jossa kasvua edellisvuodesta oli 384 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli tuhatta euroa (807). Arvonalentumisten peruutuksia ei kirjattu ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 19 tuhatta euroa (24). Muutokset saamiskohtaisissa arvonalentumisissa olivat maltillisia ja kasvu tuli lähinnä saamisryhmäkohtaisista arvonalentumisista, joiden laskennallinen käsittely ei ole vertailukelpoinen aiempaan vuoteen. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 5,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa ja talletusten määrä tuhatta euroa. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,9 Luotot , ,9 Muut saamiset ,3 Sijoitukset , ,2 Saamiset luottolaitoksilta , ,6 Saamistodistukset , ,4 Osakkeet ja osuudet , ,4 Kiinteistöt , ,5 Johdannaissopimukset , ,3 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,3 Yleisön talletukset *) , ,4 Velat luottolaitoksille , Liikkeeseen lasketut velkakirjat ,4 0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) ,4 0 8

10 Oma pääoma , ,2 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,2 ROA % 0,6 0,5 0,9 ROE % 6,0 5,0 8,3 Omavaraisuusaste 9,7 9,2 10,9 Vakavaraisuussuhde 15,81 % 15,58 % 18,15 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Länsi-Uudenmaan Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 130 tuhatta euroa (192). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 2,2 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat tuhatta euroa (2 774) eli 273 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,6 prosenttia (0,6) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat tuhatta euroa. Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta vuoden 2014 aikana. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (12 936) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (24 724) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (59 570). Määrä oli tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat 9

11 rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (33 968), mikä on 32,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (73 788). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (11 556) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (62 232). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (7 547). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (3 117) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (4 430). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 184 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä tuhatta euroa (1 839), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli tuhatta euroa (1 839). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 3,2 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 6,0 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli tuhatta euroa eli 1,6 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa ( ). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (60 019). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä kolmen muun pankin kanssa joukkovelkakirjalainan, josta Länsi-Uudenmaan Säästöpankin osuus oli tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (29 939), jotka muodostuivat joukkovelkakirjalainoista. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. 10

12 Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (41 961). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli tuhatta euroa (646). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta tuhatta euroa (646). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (18 342). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (18 342). Vuonna 2014 luottotappiovarausta kasvatettiin 888 tuhatta euroa (kasvatettiin tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 77, %:sti omistamat tytäryhtiöt. Pankin tytäryhtiöt Koy Lohjan Pankkitalo, Koy Virkkalankulma, As Oy Lohjan Honkanotko, Koy Linnaistenkatu 4, Koy Nummelankulma ja Koy Nummi-Pusulan Keskustie 5, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Vakuusrahasto ja talletussuoja on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki voidaan antaa jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi , että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyy, 11

13 kun rahaston valtuuskunta hyväksyy purkamista koskeva lopputilityksen keväällä Länsi- Uudenmaan Säästöpankin osuus palautettavista varoista on noin tuhatta euroa. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien muodostama Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 271 tuhatta euroa. kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien turva Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkiryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan/ylläpitämään. Omat varat ja vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astui voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. 12

14 Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Säästöpankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa -verkkopalvelussa. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (53 259), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (27 350). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) määrä oli tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli tuhatta. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, pankin vakavaraisuussuhde nousi 0,23 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 15,81 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 15,06 % (15,58 %). Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti tuloksen lisäksi riskipainotettujen erin pieneneminen. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus

15 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,06 % 15,58 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 15,06 % 15,58 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,81 % 15,58 % *) 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaan ne on esitetty voimassa olleiden lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisina Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. 14

16 Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja pienyrittäjät sekä maa- ja metsätalousasiakkaat. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista henkilöasiakkaiden osuus on noin 74,2 % (72,9 %), yritysasiakkaiden 20,4 % (21,5 %), maatalousasiakkaiden 4,2 % (4,8 %) ja muiden 1,2 % (0,8 %). Valtaosa, 75,8 % (76,3 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille luotonmyöntämisoikeutetuille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kerran vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Johtoryhmä seuraa luottoriskejä myös sektorikohtaisesti. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Likviditeettiriski hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. 15

17 Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pyrkii sijoittamaan varainhankinnastaan pitkällä tähtäimellä prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin LCR-vaateet huomioiden ja talletuksiin keskuspankkiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 17,6 % (15,1 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2014 aikana pankin rahoitusasema pysyi ennallaan. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso laskisi yhden tai kahden prosenttiyksikön verran. Korkotason noustessa yhden prosenttiyksikön verran, pankin korkoriski 12 kk:n korkokatteesta oli + 20 prosenttia ja korkotason noustessa kaksi prosenttiyksikköä korkoriski oli + 31 prosenttia. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailuky- 16

18 kyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 5 tuhatta euroa (-5). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään tuhatta euroa (646), joka koostuu myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli tuhatta euroa (641), mikä on 4,6 % (1,2 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (3 614). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma suureni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (4 794) tuhatta euroa, mikä on 1,0 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 5,1 prosenttia (5,4 %) sitoutuneelle pääomalle laskettuna. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Säästöpankissa tunnistetaan merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja 17

19 järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Pankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti -tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle, joka käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat 17 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin isäntiin kuuluu 60 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut Pekka Räsänen ja varapuheenjohtajana Kaarlo Stenbäck. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitosta ,40 euroa päätettiin siirtää ,40 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja jakaa ,00 euroa yleishyödyllisiin ympäristöön liittyviin tarkoituksiin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin Sari Koski, Markku Uittamo, Sari Koskinen ja Maria Luhtala. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Pekka Räsänen ja varapuheenjohtajana Kaarlo Stenbäck. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala sekä varatilintarkastajaksi KPMG Oy Ab. 18

20 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin hallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jaakko Puomila ja varapuheenjohtajana Paavo Säiläkivi sekä toimitusjohtajana Jukka Suominen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Jukka Nurmisto. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Heikkilä Raija 2008 alkaen Kekkonen Raimo 2007 Lepola Tarja 2008 Mattila Veli-Pekka 2007 Mild Johan 2014 Palenius Timo 2012 Puomila Jaakko 2008 Säiläkivi Paavo 2002 Uotila Marjut 2009 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 69 (70) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 63 (64) ja osaaikaisia 5 (5) henkilöä ja määräaikaisia 1 (1). Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 49 vuotta. Perhe- ja opintovapaalla oli vuoden aikana 4 henkilöä. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 410 (462) päivää. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Henry Maarala, KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab. Säästöpankkitarkastus antoi lokakuussa arvion pankin arvonalentumisprosessista. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A & T Oy. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan 19

21 sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa vajaan kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Lisäeläketurva perustuu työehtosopimuksen määräyksiin. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), ja jos hänelle aiotaan maksaa yli vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion kokonaismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3-5 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudellista riskiä. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Palkanlaskenta on ulkoistettu Silta Oy:lle. Pankin sijoitusten hoito on osittain ulkoistettu Aktia Asset Management Oy Ab:lle ja Sp-Rahastoyhtiö Oy Ab:lle. 20

22 Yhteiskuntavastuu Länsi-Uudenmaan Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Länsi-Uudenmaan Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa 841 tuhatta euroa. Pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta vuoden 2014 aikana päätöksillään tukea alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 40 tuhannella eurolla. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Epävarma yleinen talouskehitys deflaatiouhkineen saattaa heikentää lainakysyntää. Lainakysynnän supistuminen saattaisi lisätä pankkien keskinäistä hintakilpailua antolainauksessa, mikä näkyisi korkotuottojen supistumisena ja toisi haasteita korkokatteen kehittymiseen. Ottolainauksen kasvattamista vaikeuttaa matala markkinakorkotaso, mikä ei tee talletustuotoista asiakasnäkökulmasta kovin houkuttelevia. Kokonaisuutena pankin liiketoiminnan arvioidaan kuitenkin kehittyvän suhteellisen suotuisasti vuoden 2015 aikana. Pankin liiketuloksen tavoitellaan pysyvän vähintään vuoden 2014 tasolla, jos markkinakorkotaso pysyy markkinaodotusten mukaisesti nykytasolla eikä Suomen tai Euroopan taloudessa tapahdu mitään ennakoimatonta.. Mikäli korkotaso nousisi lievästi, olisi sillä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakkaampi korkotason nousu sen sijaan voisi rasittaa tulosta arvonalentumistappioiden lisääntymisellä niin luotoissa kuin sijoituksissakin. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Länsi-Uudenmaan Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,66 euroa, josta tilikauden voitto on ,82 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan edellisten tilikausien voittovaroihin ,82 euroa Yhteensä ,82 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. 21

23 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot *100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä 22

24 Tilinpäätös Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloslaskelma TULOSLASKELMA eur eur Korkotuotot (1.1) , ,87 Korkokulut (1.1) , ,64 KORKOKATE , ,23 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,12 Palkkiotuotot (1.3) , ,87 Palkkiokulut (1.3) , ,02 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 1 120, ,09 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,00 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) 4 967, ,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,31 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,67 Hallintokulut , ,47 Henkilöstökulut (1.9) , ,37 Muut hallintokulut (1.10) , ,10 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,37 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,66 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,65 LIIKEVOITTO , ,94 Tilinpäätössiirrot , ,44 Tuloverot , ,90 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,60 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,60 23

25 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,91 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,50 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,33 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,43 Saamistodistukset (2.3) , ,50 Muilta , ,50 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,73 Johdannaissopimukset (2.5) , ,76 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,18 Aineelliset hyödykkeet , ,87 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) , ,61 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,66 Muut aineelliset hyödykkeet , ,60 Muut varat (2.10) , ,43 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,28 Laskennalliset verosaamiset (2.17) , ,91 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,83 24

26 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,62 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,86 Talletukset , ,22 Muut velat , ,64 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.14) , ,41 Muut velat (2.15) , ,12 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.16) , ,66 Laskennalliset verovelat (2.17) , ,39 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,06 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,19 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,19 OMA PÄÄOMA (2.21) Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma 3 868, ,32 Muut sidotut rahastot , ,42 Vararahasto , ,49 Käyvän arvon rahasto , ,93 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,24 Tilikauden voitto (tappio) , ,60 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,83 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,12 Takaukset ja pantit , ,12 Muut , ,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,80 Muut , ,80 25

27 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituslaskelma Rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,60 Tilikauden oikaisut , ,07 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,46 Saamistodistukset , ,88 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,18 Osakkeet ja osuudet , ,93 Muut varat , ,47 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,01 Velat luottolaitoksille , ,87 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,52 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,41 Muut velat , ,79 Maksetut tuloverot , ,05 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,17 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,58 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,54 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 0,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,12 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,05 Rahavarat tilikauden alussa , ,19 Rahavarat tilikauden lopussa , ,24 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,91 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,33 Yhteensä , ,24 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,70 Maksetut korot , ,11 Saadut osingot , ,12 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,44 Tuloslaskelman verot , ,90 Käyvän arvon muutokset , ,00 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,73 Muut oikaisut 0, ,00 Yhteensä , ,07 26

28 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Säästöpankkiryhmä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutusyhtiö, Sp-Koti, Sp-Holding ja Säästöpankkien Vakuusrahasto. Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Säästöpankkiryhmä ei muodosta kirjanpitolaissa määriteltyä konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsenosuuspankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä ns. laskentateknistä emoyhtiötä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta. Yhdisteltyä tilinpäätöstä varten Säästöpankkiryhmässä sovelletaan yhtenäisiä tilinpäätösperiaatteita. Pankit laativat erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti siten, kuin EU on standardit hyväksynyt. Talletuspankkien yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. 27

29 Konsernitilinpäätös Pankin tytäryritykset ovat kiinteistöyhtiöitä eikä pankilla ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä. Luottolaitoslain 12 luvun 10 :n 3 momentin perusteella tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen, joten pankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. 28

30 Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkokulujen oikaisuna. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. 29

31 Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahintamenetelmää käyttäen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 2.8. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin on aikaisempina vuosina tehty asiantuntijoiden arvioihin perustuvia ja Rahoitustarkastuksen hyväksymiä arvonkorotuksia. Mikäli arvonkorotetun omaisuuden arvo on alentunut alle kirjanpitoarvon tai jos omaisuus tai osa siitä on luovutettu tai tuhoutunut, arvonkorotusta on peruutettu vastaavasti. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Arvonkorotuksista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Jos laskennallinen verovelka on olennainen, se ilmoitetaan liitetietona. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuunottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. 30

32 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvon arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta vuotta ja koneiden ja kaluston 31

33 osalta 5-8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3-5 vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen 32

34 Muut liitetiedot LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOS- KEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , ,28 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,71 Saamistodistuksista , ,98 Muut korkotuotot , ,90 Yhteensä , ,87 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista , ,21 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,22 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,46 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista , ,83 Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa , ,83 pidettävistä velois- ta Muut korkokulut , ,96 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,12 Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,71 Ottolainauksesta , ,03 Maksuliikenteestä , ,96 Omaisuudenhoidosta , ,03 Välitetystä toiminnasta , ,43 Takausten myöntämisestä , ,69 Muut palkkiotuotot , ,02 Yhteensä , ,87 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,68 Muut , ,34 Yhteensä , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 120,97 0, ,97 Tuloslaskelmaerä yhteensä 1 120,97 0, ,97 33

35 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Valuuttatoiminnan nettotuotot ,09 0, ,09 Tuloslaskelmaerä yhteensä ,09 0, , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista ,50 0, , ,02 Osakkeista ja osuuksista ,18 0, , ,79 Yhteensä ,68 0, , ,81 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista ,50 0, , ,04 Osakkeista ja osuuksista ,17 0, , ,97 Yhteensä ,67 0, , , Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten käyvän arvon , ,78 muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän arvon , ,78 muutos (netto) Yhteensä 4 967, , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokra- ja osinkotuotot , ,40 Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Muut tuotot 3 010, ,94 Muut kulut , ,67 Yhteensä , , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta , ,98 kiinteistöomaisuudesta Muut tuotot , ,69 Yhteensä , ,67 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,94 Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta , ,04 Muut kulut , ,68 Yhteensä , ,66 34

36 1.9 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut , ,83 Eläkekulut , ,78 Muut henkilösivukulut , ,05 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,33 Toimistokulut , ,05 Atk-kulut , ,32 Yhteyskulut , ,88 Edustus- ja markkinointikulut , ,52 Yhteensä , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,37 Aineelliset hyödykkeet , ,21 Aineettomat hyödykkeet , ,16 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,30 Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot , ,58 Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot ,64 0,00 Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset , ,28 (-) Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista 0, ,35 eristä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot 0, ,35 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä , ,65 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkinaalueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,11 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina 35

37 TASETTA KOSKEVAT LIITETI- DOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,33 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,33 Muut , ,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,00 Yhteensä , ,33 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton seniorluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen. 2.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,74 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,02 Kotitaloudet , ,05 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat , ,99 yhteisöt Ulkomaat 0, ,63 Yhteensä , ,43 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa , ,09 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset , ,93 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset ,64 0,00 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset , ,21 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen arvonalentumistappio , ,78 Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , , Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,50 Julkisesti noteeratut , , , ,50 Muut ,00 0, ,00 0,00 Yhteensä , , , ,50 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0, ,00 0,00 36

38 2.4 Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet , ,73 Julkisesti noteeratut , ,63 Muut , ,10 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,73 -joista luottolaitoksissa , ,50 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Muissa yrityksissä , ,00 Yhteensä , ,00 Omistukset on arvostettu hankintamenoon. 2.5 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2014 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 0,00 0, , ,00 Käyvän arvon suojaus 0,00 0, , ,00 Korkojohdannaiset 0,00 0, , ,00 Koronvaihtosopimukset 0,00 0, , ,00 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä 2013 Suojaavat johdannaissopimukset 0,00 0, , ,00 Käyvän arvon suojaus 0,00 0, , ,00 Korkojohdannaiset 0,00 0, , ,00 Koronvaihtosopimukset 0,00 0, , ,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset ,39 0, ,76 0,00 Käyvän arvon suojaus ,39 0, ,76 0,00 Korkojohdannaiset ,39 0, ,76 0,00 Koronvaihtosopimukset ,39 0, ,76 0,00 Yhteensä ,39 0, ,76 0, Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto Aineettomat hyödykkeet IT-kulut 0,00 0,00 Muut kehittämismenot 0,00 0,00 Konserniliikearvo 0,00 0,00 Muut aineettomat hyödykkeet , ,18 Yhteensä , , Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,19 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,51 37

39 Rakennukset Omassa käytössä ,35 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,58 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,31 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,88 Muut aineelliset hyödykkeet ,94 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,91 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.9 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2014 Hankintameno ,06 + tilikauden lisäykset ,00 Hankintameno ,06 Kertyneet poistot ja arvonalennukset ,88 - tilikauden poistot ,04 Kertyneet poistot ja arvonalennukset ,92 Kirjanpitoarvo ,14 Kirjanpitoarvo ,18 Aineelliset hyödykkeet 2014 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,00 + tilikauden lisäykset 0,00 0, , ,92 Hankintameno , , , ,92 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , ,38 - tilikauden poistot , , , ,88 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , ,26 Kertyneet arvonkorotukset , ,20 0, ,25 Kertyneet arvonkorotukset , ,20 0, ,25 Kirjanpitoarvo , , , ,91 Kirjanpitoarvo , , , , Muut varat Maksujenvälityssaamiset 535,52 658,94 Muut , ,49 Yhteensä , ,43 38

40 2.11 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,97 Muut , ,31 Yhteensä , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,62 Vaadittaessa maksettavat , ,69 Muut , ,93 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,22 Vaadittaessa maksettavat , ,15 Muut , ,07 Muut velat , ,64 Muut , ,64 Yhteensä , , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Joukkovelkakirjalainat , , , ,00 Yhteensä , , , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,74 Muut , ,38 Yhteensä , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,78 Muut , ,88 Yhteensä , , Laskennalliset verovelat ja - saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , ,23 39

41 2.18 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat Emo 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0, , ,00 Saamiset luottolaitoksilta , ,12 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,51 Saamistodistukset 0, , ,50 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ,00 0, ,00 Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,35 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,57 Saamistodistukset ,00 0, ,50 Yhteensä , , ,42 Rahoitusvarat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0, , ,50 Saamiset luottolaitoksilta ,33 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,84 Saamistodistukset 0, , ,00 Yhteensä , , ,34 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0, ,50 Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,33 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,43 Saamistodistukset ,50 0, ,50 Yhteensä , , ,76 Rahoitusvelat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,60 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,28 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,73 Yhteensä , , ,61 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,00 0, ,48 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,19 0, ,72 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,73 Yhteensä ,19 0, ,93 40

42 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,04 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,68 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,41 Yhteensä , , ,13 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,62 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,64 0, ,86 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,41 Yhteensä ,64 0, ,89 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ,00 0, ,50 0,00 Saamiset luottolaitoksilta ,35 0, ,33 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,57 0, ,43 0,00 Saamistodistukset ,50 0, ,50 0,00 Johdannaissopimukset ,39 0, ,76 0,00 Muu omaisuus , , , ,77 Yhteensä , , , ,77 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,48 0, ,62 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,72 0, ,86 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,73 0, ,41 0,00 Muut velat ,77 0, ,51 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,26 0, ,66 0,00 Yhteensä ,96 0, ,06 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,91 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,33 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,43 Saamistodistukset , , , ,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,73 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,00 Johdannaissopimukset , , , ,76 Yhteensä , , , ,16 41

43 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,62 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,86 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,41 Yhteensä , , , ,89 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit Emo 2014 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,49 Emo 2013 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,39 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Emo Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma 3 868,32 0,00 0, ,32 Muut sidotut rahastot , , , ,97 Vararahasto ,49 0,00 0, ,49 Käyvän arvon rahasto , , , ,48 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,48 Edellisten tilikausien voitto , , , ,84 Tilikauden voitto , , , ,82 Oma pääoma yhteensä , , , ,95 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,18 josta laskennalliset verot , , , ,29 Saamistodistukset , , , ,30 josta laskennalliset verot , , , ,58 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,48 42

44 ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ TASEEN ULKOPUOLISIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön Eläke-Fennian kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,12 Muut asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi , ,00 annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,80 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,92 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliiketilisopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, jotka Aktia Pankki Oyj:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takauksen kattama toiminta on päättynyt marraskuussa 2014, kun säästöpankkien maksuliiketilit siirtyivät Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:lle, eikä takauksista ole sen jälkeen voinut enää syntyä vastuuta. 3.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,59 Säästöpankkiliitto osk edustaa säästöpankkeja suhteessa Visa Europeen. Säästöpankkiliitto Visa Europen jäsenenä (Associate Member-jäsenyys) on ensisijaisesti vastuussa mahdollisesta korttiliiketoiminnassa syntyvästä vahingosta ja jäsenyyssopimuksen sekä Visan sääntöjen noudattamisesta Visa Europelle. Jäsenyyssopimuksen perusteella Visa Europe voi kohdistaa liitolle korvausvaatimuksia sopimuksen ja sääntöjen rikkomisesta. Koska Visa-kortteihin liittyvästä kaikesta liiketoiminnasta vastaavat säästöpankit, ne myös vastaavat viimekädessä kaikista mahdollisista korvauksista Visa Europelle. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LII- TETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 5 5 Määräaikainen henkilöstö 1 1 Yhteensä

45 4.2 Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja , ,00 ja hänen sijaisensa Yhteensä , , Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ,46 0, , ,00 ja hänen sijaisensa Yhteensä ,46 0, , ,00 Lisäykset , ,00 Vähennykset , ,97 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot Lähipiiriin kuulumisen peruste 2014 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,77 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,77 0,00 0,00 0,00 Lähipiiriin kuulumisen peruste 2013 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,98 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,98 0,00 0,00 0,00 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYK- SISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,22 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,27 Muut , Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Helsinki 3, , ,72 Sp-Henkivakuutus Oy, Espoo 6, , ,77 Nooa Säästöpankki Oy, Helsinki 6, , ,13 44

46 Oy Samlink Ab, Espoo 6, , ,53 Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 7, , ,73 Sp Taustataiturit Oy, Somero 20, , ,89 Säästöpankkien Holding Oy, Espoo 6, , ,00 Sp Koti Oy, Espoo 7, , ,30 Säästöpankkien Keskupankki Suomi Oy, Espoo 7, , ,16 Yhteensä , ,31 * Tilikauden 2013 oma pääoma ja voitto MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankki tarjoaa omaisuudenhoitopalvelua Pankin hallussa olevat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen omaisuudenhoito , ,58 Yhteensä , ,58 Pankin hallussa olevat asiakasvarat 6.2 Tilintarkastajan palkkiot 2014 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 7 874,00 Yhteensä 7 874, Pitkäaikaissäästäminen 2014 Säästövarat yhteensä ,16 8 Talletukset yhteensä ,54 8 PS-tilit ,54 8 Asiakasvarat yhteensä ,62 Osakkeet ,62 Eur Lkm 45

47 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Lohjalla 18. päivänä helmikuuta 2015 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin hallitus Raija Heikkilä Raimo Kekkonen Tarja Lepola Veli-Pekka Mattila Johan Mild Marjut Uotila Timo Palenius Paavo Säiläkivi hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Suominen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lohjalla 18. päivänä helmikuuta 2015 Henry Maarala, KHT 46

48 Isännät ja hallitus ISÄNNÄT LOHJA LOHJAN ASEMA KARJALOHJA KARKKILA KIRKKONUMMI Honka Markku Huvila Pertti Kullaa Eija Kuosmanen Mikko Juottonen Anne Laakso Heikki Lahtinen Tero Lemberg Ari Leppilahti Antti Lipponen Juha Mäntyharju Kari-Pekka Ojanen Antti Olin Juhani Peltonen Kaija Prusi Mikko Räsänen Pekka Sepponen Erkki Suominen Arto Syväoja Leena Tamminen Markku Väre Jari Österberg-Hurme Jutta Isotupa Eija Pekki Pauli Soukka Maili Ervasto Pentti Haatio Yrjö Seger Päivi Fäldt Anne Hellgren Päivi Kiuru Eeva Palmu Olli Rytkönen Eveliina Suntioinen Harry Tallgren Mika Kangas Johannes Karlsson Tiina NUMMELA PUSULA SAMMATTI SAUKKOLA VIRKKALA HALLITUS Varsinaiset jäsenet Jokisuu Outi Koponen Pekka Kurttila Pia Noro Tiina Pietilä Jukka Puumala Arto Liukko Kari Lahti Pekka Lamminen Kari Ventomaa Tuomas Selenius Matti Mattila Erkki Salonen Rauli Korhonen Pauli Kuosmanen Petri Saala Leena Vesikkala Heli Leskinen Irja Pesonen Jorma Puttonen Eeva Stenbäck Kaarlo Sundholm Carola Österman Frej Heikkilä Raija Kekkonen Raimo Lepola Tarja Mattila Veli-Pekka Mild Johan Palenius Timo Puomila Jaakko Säiläkivi Paavo Uotila Marjut 47

49 Henkilökunta Aarnio Pirjo Berghäll Eeva Brofeldt Sirpa Candolin Adrian Gottberg Nina Heerman Annette Heinonen Sari Hekkala Sakari Honkanen Kirsi Jolkkonen Teemu Juntikka-Jokinen Sanna Kaario Kirsi Kaisti Ville Kajander Helena Kalatie Pia Koistinen Raija Kollin Sinikka Koski Lisbeth Kuparinen Päivi Kurki Juha Kyllönen Anna Lahti Minna Laine Päivi Leijola Eeva-Liisa Liimatta Raija Lindfors Tiina Lindholm Outi Loskin Lea Lähteenmäki Stina Mäenpää Anna Mäkelä Eira Mäki Tiia Mäkilä Kari Nieminen Tuomas Niinimäki Vuokko Nikander Hannele Norrgård Nisse Nurmisto Jukka Nyman Seija Ohtonen Jaana Oksanen Mari Paaso Tuomo Paganus Virpi Peltonen Marja Pihlaja Mirka Poikonen Ritva Päärni Niina Ruohorinne Marja Saarinen Krista Salmi Tarja Salo Maritta Savelainen Hannele Seger Jaana Selenius Ulla Selin Marina Sinkko Maarit Sorvali Tiina Suominen Jukka Takari-Jaakkola Tiina Talvasto Marja Vaajamo-Rezaji Riikka Vesterlund Merja Vikman Marjut Vilppula Jenna Vilppunen Anneli Virta Marja Vuorinen Kirsi Välimaa Pekka Åhlfors Sirkku 48

50 Y-tunnus Laurinkatu 48, Lohja Puhelin Faksi