AVAIN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2013

Transkriptio

1 AVAIN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA 2013 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Jääkärintie 60 Käyntiosoite: Jääkärintie 60, Kauhava Kotipaikka: Kauhava

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 tilinpäätös... 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Avain Säästöpankin tuloslaskelma Avain Säästöpankin tase Avain Säästöpankin konsernituloslaskelma Avain Säästöpankin konsernitase Avain Säästöpankin konsernin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 54

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Avain Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2013 oli pankin 111. toimintavuosi. Pankki toimii Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 9 konttoria, kolmen maakunnan alueella. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 95,4 prosenttia. Vuoden lopussa yli pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Avain Säästöpankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Finsumäen Säästölä Oy muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 100 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. Emoyhtiön osuus konsernin tilikauden liikevoitosta on 93,8 prosenttia ja taseesta 99,8 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. Pankin liiketoiminta Avain Säästöpankin tulos saavutti pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettaman tavoitteen. Avain Säästöpankin liiketoiminnan kasvu jatkui voimaana tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa sekä parantamaan kannattavuuttaan ja lisäämään markkinaosuuttaan. Avain Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi ja Sp Varainhoito Oy. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna 2015.

4 2 Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Kiinteistövälitystoiminta on jatkunut vilkkaana koko vuoden. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus Oy. Pankin otti vuoden aikana käyttöön yrityksen lainaturvatuotteen, osaketalletus- ja varainhoitovakuutustuotteet sekä kauppiaspalvelut tuotteen. Pankki laski liikkeelle debentuurilainan yhdessä kolmen muun säästöpankin kanssa. Finanssivalvonta hyväksyi joulukuussa pankin kantarahaston korottamista koskevan tarjousesitteen. Pankki perusti vuoden lopulla liiketoiminnasta riippumattoman riskicontrollercompliance toiminnon. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. Viranomaisten ja sijoittajien näkökulmasta ryhmästä tulee yksi kokonaisuus, jolla on yksi vakavaraisuus ja yksi maksuvalmius. Yhteenliittymän keskusyhteisö valvoo ja ohjaa Säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta, mutta ei puutu Säästöpankkien paikalliseen asiakasliiketoimintaan. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. Marraskuussa 25 Säästöpankkia teki päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle kevään 2014 aikana, kun yhteenliittymän muodostamisesta on päätetty. Tavoitteena on aloittaa toiminta yhteenliittymänä vuoden 2015 alkuun mennessä. Tulos Avain Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa (2 225 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 22,8 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,8 prosenttia (1,2). Liiketuloksen heikkeneminen johtui matalasta markkinakorkotasosta sekä pankin kilpailukyky- ja toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa vahvistavista toimitilainvestoinneista ja muista resursoinneista sekä ensimmäistä kertaa maksetusta väliaikaisesta pankkiverosta. Pankin kulu-tuotto - suhde oli 72,8 prosenttia (64,0). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

5 3 Tuhatta euroa 01-12/ /2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,5 Nettopalkkiotuotot , ,5 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,0-135 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,3 Suojauslaskennan nettotulos ,3 28 Muut tuotot Tuotot yhteensä , ,4 Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,0 Muut kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,2 Kulu-tuotto -suhde 72,83 64,02 67,11 Arvonalentumistappiot luotoista ,3 Liikevoitto , ,9 Tilikauden voitto , ,4 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (4 066). Korkokate pieneni 10,7 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 489 tuhatta euroa (838). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (4 991), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 15 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen ja saamistodistusten korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (926). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 45,3 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille ja veloista luottolaitoksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (1 603). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (1 761) ja palkkiokulujen 209 tuhatta euroa (158). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 368 tuhatta euroa (309), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 74 tuhatta euroa (66) ja muista välitetyistä tuotteista 295 tuhatta euroa (243). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 624 tuhatta euroa (454), palkkiot maksuliikenteestä 848 tuhatta euroa (793) sekä palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 159 tuhatta euroa (140). Palkkiotuottojen kasvuun vaikutti pääasiallisesti liiketoimintavolyymien nousu. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 32,5 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 74 tuhatta euroa (245), joka muodostui tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen realisoitumattomista arvostusvoittoista ja tappioista. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 383 tuhatta euroa (105). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 383 tuhatta euroa (105). Suojauslaskennan nettotulos oli -14 tuhatta euroa (-14). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 477 tuhatta euroa (214). Saadut osingot olivat 280 tuhatta euroa (180), jossa kasvua edellisvuoteen oli 101 tuhatta euroa. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 146

6 tuhannella 188 tuhanteen euroon (42). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 857), mikä oli 12,2 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui pankin henkilöstöresurssien vahvistamisesta pankin joissain konttoreissa. Muut hallintokulut kasvoivat 8,4 prosenttia, tuhanteen euroon (1 328). Kulujen nousu johtui toimisto- ja atk -kulujen kasvusta. Muut kulut, tuhatta euroa (796), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 146 tuhatta euroa (86). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 41,2 prosenttia, tuhanteen euroon (710). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheuttivat alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero ja keskusrahalaitoskulut. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 26 tuhatta euroa (12), jossa kasvua edellisvuodesta oli 14 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 37 tuhatta euroa (14). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 11 tuhatta euroa (2). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 26,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,2 prosenttia. Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,9 prosenttia. Avain Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) 4 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,3 Luotot , ,3 Sijoitukset , ,9 Saamiset luottolaitoksilta , ,9 Saamistodistukset , ,9 Osakkeet ja osuudet ,4 Kiinteistöt , ,9 Johdannaissopimukset , ,1 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,1 Yleisön talletukset *) , ,4 Velat luottolaitoksille Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,8 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,8 Oma pääoma , ,2 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,8 ROA % 0,7 0,9 0,8 ROE % 7,9 9,9 8,9 Omavaraisuusaste 8,0 9,6 9,0 Vakavaraisuussuhde 19,47 % 20,94 % 22,93 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto

7 5 Avain Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (25 976). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (1 511). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 20,6 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat pankin henkilöstöresurssien kasvu ja joidenkin kilpailijoiden toiminnan supistaminen pankin toimialueella. Pääosa luotonannosta kohdentui asumisen ja maatalouden luotoihin. Poikkeuksellisen matala korkotaso tuki luotonannon kehitystä Avain Säästöpankilla ei ollut järjestämättömiä saamisia tilikauden lopussa, ja ne olivat näin ollen 42 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (3 709) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (6 114) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (8 271). Määrä oli 292 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkinaarvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (32 424), mikä on 27,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (4 892). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 212) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (2 680). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 315 tuhatta euroa (348). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 145 tuhatta euroa (145) ja sijoituskiinteistöjen arvo 170 tuhatta euroa (202). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 41 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2013 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 35 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 3 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Johdannaissopimukset

8 6 Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä tuhatta euroa (1 891), joka oli käypää arvoa suojaavista johdannaisista. Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 22,9 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 17,0 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (93 821). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 31,6 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (63 231). Muutokseen vaikuttivat pankin toimialueen elinkeinorakenteeseen perustuvien tulovirtojen kehittyminen ja pankin omat aktiiviset varainhankintatoimenpiteet. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (5 451). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille. Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (3 371). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä kolmen muun pankin kanssa debentuurilainan, josta pankin osuus oli tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen, debentuurilainojen, määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (5 700). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (13 671). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 325 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 487 tuhatta euroa (470). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Omaan pääomaan sisältyy kantarahasto, jonka suuruus on tuhatta euroa (4 000). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (6 825). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (6 811). Vuonna 2013 luottotappiovarausta kasvatettiin tuhatta euroa (kasvatettiin 173 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,4 prosenttia saamisista. Varauksesta 446 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. tilinpäätös

9 7 Avain Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 100 %:sti omistama Finsumäen Säästölä Oy. n liikevoitoksi muodostui tuhatta euroa (2 311) ja tilikauden tulokseksi tuhatta euroa (1 758). tase oli tuhatta euroa ( ). n oma pääoma oli tuhatta euroa (19 289). n emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä 41 tuhatta euroa (0). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Avain Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 78 tuhatta euroa. Avain Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Avain Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoimintaalueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Avain Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Avain Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (24 035), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (9 182). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (17 865). Toissijaiset omat varat olivat tuhatta euroa (6 170), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 487 tuhatta euroa (470) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus tuhatta euroa (5 700). Avain Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 1,47 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 19,47 prosenttia. Ensisijaisten

10 omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 13,85 % (15,57 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 19,42 % (21,12 %). 8 VAKAVARAISUUSLASKELMA Emo Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Markkinariski Valuuttariski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 19,47 % 20,94 % 19,42 % 21,12 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 13,85 % 15,57 % 13,85 % 15,80 % Avain Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi debentuurilainan liikkeelle lasku ja käyvän arvon rahaston muutos. Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaati-

11 9 mus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korkoja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Avain Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonantoohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 63,5 % (60,7 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 22,7 % (25,8 %) ja muiden 13,9 % (13,5 %). Valtaosa, 66,4 % (64,9 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä.

12 Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja johtoryhmälle sekä muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 4 kertaa vuodessa kaikki yli 250 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Avain Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 92 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 20,8 % (15,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. 10 Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle.

13 Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli -17/+11 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti -17/+17 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 60 tuhatta euroa (230). Lisäksi realisoitumattomia arvonmuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 487 tuhatta euroa (470), joka oli myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 546 tuhatta euroa (700), mikä on 2,0 % (2,9 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. 11 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maaalueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista

14 vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (2 162). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 880 (739) tuhatta euroa. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto oli 4,1 prosenttia (4,5 %). Sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto muodostuu pankin ja sen konserniin kuuluvan Finsumäen Säästölä Oy:n omistamien, konsernin ulkopuolelle vuokraamien liikehuoneistojen, asuntojen ja tonttien vuokratuotoista. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, johtoryhmä, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. 12

15 13 Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen Hei eivät valinneet edustajia isäntien syyskokouksessa toimitettuun isäntien vaaliin. Avain Säästöpankin isäntiin kuuluu 65 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut maatalousmyyjä Jarmo Kumpula ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Heikki Hakala. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin jakokelpoisista varoista ,58 euroa päätettiin jakaa kantarahasto-osuuden omistajille voitto-osuuksia ,00 euroa. Lisäksi päätettiin siirtää ,03 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Isäntien kevätkokouksessa päätettiin pankin toiminimen muuttamisesta Kortesjärven Säästöpankista nimeksi Avain Säästöpankki. Uusi toiminimi otettiin käyttöön alkaen. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Sääntöjen mukaisen ikäpykälän vuoksi ei uudelleen valittavien isäntien tilalle valittiin 5 uutta isäntää. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Jarmo Kumpula ja varapuheenjohtajana Heikki Hakala. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Tatu Huhtala sekä varatilintarkastajiksi KHT Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Avain Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Erkki Loukola ja varapuheenjohtajana Armas Pitkäjärvi saakka ja alkaen Markku Tyynismaa. Toimitusjohtajana on toiminut Mikko Ruuska ja varatoimitusjohtajana Hannu Hautaniemi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Erkki Loukola maanviljelijä, Kauhava 1991 Armas Pitkäjärvi turkistarhaaja, Kauhava 1992 Kari Aho rikosylikonstaapeli, Kokkola 1998 Erkki Laide myyntipäällikkö, Kaustinen 2003 Riikka Mäkikauppila tradenomi, Sievi 2012 Markku Tyynismaa metsätalousteknikko, Kauhava 2004 Juhani Viitala toimitusjohtaja, Kauhava 2001, jäsenyys päättyi 11/ 2013 Pankin johtoryhmän kuuluu Mikko Ruuska puheenjohtajana, Hannu Hautaniemi varapuheenjohtajana sekä Susanna Järvenpää ja Maria Pilbacka. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 38 (37) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 30 (32), osa-aikaisia 1(0) henkilöä ja kokoaikaisia määräaikaisia 5 (3). Pitkäaikaisilla vapailla oli 2 (2) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana yhdellä henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 47,5 vuotta. Pankki on panostanut henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen. Pankin henkilökunnasta suurin osa on suorittanut sijoituspalvelututkinnon ja suuri osa rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon. Lisäksi henkilökunta on suorittanut johtamiseen liittyviä tutkintoja sekä erilaisia muita ammatillista osaamista vahvistavia koulutuksia. Pankki on käyttänyt taloudellisia resursseja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja tarjonnut henkilöstölleen tuen ja mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen laajentamiseen. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Tatu Huhtala, KHT ja varatilintarkastajana KHT- Tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen Audit Partners A&T Oy:lle. Sisäisinä tarkastajina ovat toimineet Tuomas Kuusinen ja Leena Jussila. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouk-

16 sessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Pankilla on hallituksen hyväksymä johtoa ja muuta henkilöstä koskeva palkitsemisjärjestelmä. Hallitus vahvistaa maksettavat tulospalkkiot ja valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista. Palkitsemisjärjestelmä on oikeassa suhteessa pankin kokoon, organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkion lisäksi kuukausikohtaisen palkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään euron määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempina. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa vuoden välillä. Lisäeläketurva voi perustua työehtosopimuksen tai työsopimuksen määräyksiin. 14 Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:iin, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Avain Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Avain Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Avain Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 185 tuhatta euroa. Pankki edisti omalla toiminnallaan toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa. Säästöpankit järjestivät Säästäväisyysviikolla Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen kohdentamisesta. Äänestys järjestettiin toista kertaa. Vuoden 2012 äänestyksen perusteella Säästöpankit jakoivat tukea 480 tuhannen euron arvosta. Vuoden 2013 jaettavaksi tukisummaksi on arvioitu 430 tuhatta euroa.

17 15 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Finanssivalvonta on hyväksynyt pankin kantarahaston korotusemission tarjousesitteen. Kantarahaston korotusannin määrä on vähintään euroa ja enintään euroa. Korotusannissa annettavat kantarahasto-osuudet ovat yleisön merkittävissä ajalla Pankin hallituksen tiedossa ei ole muita seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2014 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän lähes edellisvuoden tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Avain Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,59 euroa, josta tilikauden voitto on ,01 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan kantarahasto-osuuksille voitto-osuutena ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan ,01 euroa Yhteensä ,01euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.