TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 3 Tase... 5 Konsernitilinpäätös... 8 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 8 Vakavaraisuuden hallinta... 8 Riskienhallinta Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä sekä hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Liedon Säästöpankin tuloslaskelma Liedon Säästöpankin tase Liedon Säästöpankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus... 47

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Liedon Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1895 Liedon Nuorisoseuran aloitteesta. Vuosi 2013 oli pankin 118. toimintavuosi. Pankilla oli vuoden päättyessä yhteensä 12 konttoria; Liedossa kolme, Turussa neljä sekä konttorit Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Pankilla oli vuoden päättyessä 10 palveluautomaattia sekä yksi palvelupääte. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 95,6 prosenttia (95,5). Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus (18 100). Pankin liiketoiminta Liedon Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti kannattavaan kasvuun ja asiakasmäärän sekä markkinaosuuden nostamiseen toimialueellaan. Pankin tase kasvoi vuoden aikana 10,1 prosenttia ja oli vuoden päättyessä 815,5 miljoonaa euroa (740,8). Luotonanto sisältäen kiinnitysluottopankkiin välitetyt luotot kasvoi 28,8 miljoonaa euroa, 4,0 prosenttia ja oli vuoden lopussa 750,2 miljoonaa euroa (721,4). Pankin varainhankinnan määrä kasvoi tilikauden aikana 61,9 miljoonaa euroa, 10,1 prosenttia ja oli tilikauden lopussa 675,2 miljoonaa euroa (613,3). Varainhankinta sisältää talletusten lisäksi liikkeeseen lasketut joukkovelkakirja- ja debentuurilainat määrältään 75,2 miljoonaa euroa (31,0). Pankki sai vuoden 2013 aikana yli uutta asiakasta ja asiakasmäärä oli lähes (54 200). Pankin liiketoiminnallinen tulos oli 7,0 miljoonaa euroa (7,2). Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli 175,1 miljoonaa euroa (203,8). Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uusluotonanto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on rajoitettu jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot ja SEB:n rahastot. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan.

4 2 Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä sekä varainhoidossa olevia varoja 119,1 miljoonaa euroa (88,0). Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun.liedon Säästöpankin yhteistyökumppaneina pankin toimialueella toimivat Turun Asuntomyynti Oy ja Välitysliike Turku Oy Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Vuoden 2013 lopulla Nordic Investment Bank (NIB) ja Liedon Säästöpankki käynnistivät yhteisen Pk-yritysten lainaohjelman, joka on suunnattu Lounais-Suomen pienille ja keskisuurille yrityksille ja kotitalouksille. Liedon Säästöpankki lainaa NIB:n varoja edelleen pk-yrityssektorin hankkeisiin, jotka parantavat tuottavuutta tai ympäristöä. Vuoden 2013 joulukuussa pankin Naantalin konttori muutti pankin omistukseensa hankkimiin toimitiloihin osoitteessa Tullikatu 13. Samassa yhteydessä konttorin toimintamallia uudistettiin asiakasneuvotteluja paremmin palveleviksi. Loppuvuoden 2013 aikana Liedon Säästöpankissa käytiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut pankin liiketoiminnan sopeuttamiseksi toimintaympäristössä ja asiakaskäyttäytymisessä tapahtuneisiin muutoksiin. Neuvotteluiden seurauksena pankin palveluksessa olevien henkilöiden määrä väheni runsaalla kymmenellä hengellä ja pankin Ilmaristen konttorin toiminnot yhdistettiin pääkonttorin toimintoihin ja Runosmäen konttorin toiminnot Turun Kauppatorin konttorin toimintoihin tammikuussa Lisäksi kassapalvelut keskitettiin Turussa Kauppatorin konttoriin ja kassapalvelujen tarjoamisaikaa rajoitettiin Kaarinan, Naantalin, Paimion ja Raision konttoreissa. Pankin hallitus on tehnyt päätöksen Littoisten konttorin toimintojen yhdistämisestä Kaarinan konttorin toimintoihin siinä vaiheessa kun Kaarinan konttorin uudet toimitilat alkukesästä 2014 valmistuvat. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen.

5 3 Viranomaisten ja sijoittajien näkökulmasta ryhmästä tulee yksi kokonaisuus, jolla on yksi vakavaraisuus ja yksi maksuvalmius. Yhteenliittymän keskusyhteisö valvoo ja ohjaa Säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta, mutta ei puutu Säästöpankkien paikalliseen asiakasliiketoimintaan. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. 25 Säästöpankkia, näiden mukana Liedon Säästöpankki, teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle kevään 2014 aikana, kun yhteenliittymän muodostamisesta on päätetty. Tavoitteena on aloittaa toiminta yhteenliittymänä vuoden 2015 alkuun mennessä. Tulos Liedon Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa (7 219 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 2,9 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,9 prosenttia (1,0). Liiketulokseen sisältyvät yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksen perusteella kirjatut kertaluonteiset kulut, noin 400 tuhatta euroa. Pankin kulu-tuotto - suhde oli 67,7 prosenttia (65,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,3 Nettopalkkiotuotot , ,7 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,3 36 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,7 Suojauslaskennan nettotulos ,8 53 Muut tuotot , ,1 Tuotot yhteensä , ,2 Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,5 Muut kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,2 Kulu-tuotto -suhde 67,70 65,29 61,90 Arvonalentumistappiot luotoista , ,3 Liikevoitto , ,6 Tilikauden voitto , ,1 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (13 565). Korkokate pieneni tuhannella eurolla, 10,4 prosenttia, edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli tuhatta euroa (2 380). Niiden vaikutus kuitenkin väheni edellisestä vuodesta lähes korkokatteen muutoksen verran.

6 4 Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (18 494), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 927 tuhatta euroa, 5,0 prosenttia. Korkokulut olivat tuhatta euroa (4 929). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 487 tuhatta euroa, 9,9 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Korkokulujen määrään vaikuttivat edellä mainitut korkojohdannaisista saadut korot sekä kiinteäkorkoisten käyttely- ja säästämistilien korkotasossa tehdyt laskupäätökset. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (5 851). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (6 611) ja palkkiokulujen 831 tuhatta euroa (759). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä tuhatta euroa (1 787), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 435 tuhatta euroa (589) ja muista välitetyistä tuotteista tuhatta euroa (1 198). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta tuhatta euroa (1 200), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (2 720) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 400 tuhatta euroa (400). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 9,4 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 73 tuhatta euroa (83). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita 18 tuhatta euroa (25) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 55 tuhatta euroa (57). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat tuhatta euroa (318). Tästä myyntivoitot- ja tappiot netto oli tuhatta euroa (318). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -867 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään tuhatta euroa (1 481). Saadut osingot ja rahastojen tuotto-osuudet olivat tuhatta euroa (1 146). Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 291 tuhatta euroa (120). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 918 tuhanteen euroon (214). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (6 251), mikä oli 2,3 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 3,4 prosenttia, tuhanteen euroon (5 372). Muut kulut, tuhatta euroa (2 255), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 725 tuhatta euroa (665). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 52,8 prosenttia, tuhanteen euroon (1 590). Liiketoiminnan muiden kulujen pääasiallisen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero, 570 tuhatta euroa. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 202 tuhatta euroa (160), jossa kasvua edellisvuodesta oli 42 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 236 tuhatta euroa (178). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 34 tuhatta euroa (18). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä.

7 5 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 10,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa 815,5 miljoonaa euroa (740,8). Taseessa olevien luottojen määrä oli 575,1 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 599,9 miljoonaa euroa. Liedon Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,4 Luotot , ,6 Muut saamiset , ,3 Sijoitukset , ,2 Saamiset luottolaitoksilta , ,6 Saamistodistukset , ,9 Osakkeet ja osuudet , ,1 Kiinteistöt , ,8 Johdannaissopimukset , ,5 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,5 Yleisön talletukset *) , ,2 Velat luottolaitoksille , ,5 Liikkeeseen lasketut velkakirjat ,0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,0 Oma pääoma , ,4 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,4 ROA % 0,8 0,9 1,0 ROE % 7,1 8,2 8,8 Omavaraisuusaste 10,5 10,9 10,7 Vakavaraisuussuhde 23,73 % 23,25 % 22,85 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Liedon Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 750,2 miljoonaa euroa (721,4). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 575,1 miljoonaa euroa (517,6) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 175,1 miljoonaa euroa (203,8). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 0,4 miljoonaa euroa (0,5). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 182,7 miljoonaa euroa (325,0). Luotonannon nettolisäys oli 28,8 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia. Pankin luotonannon kasvu oli tilikauden aikana jonkin verran nopeampaa kuin rahoitusmarkkinoilla keskimäärin. Kotitalouksien asuntoluottojen kasvutahti oli samaa luokkaa kuin Suomessa keskimäärin ja asuntoluottojen määrä lisääntyi 9,0 miljoonalla eurolla (46,1), 1,9 prosenttia, 481,6 miljoonaan euroon (472,6).

8 6 Yritysten ja yhteisöjen osuus pankin koko luotonannosta kasvoi 21,5 prosenttiin oltuaan vuotta aiemmin 20,1 prosenttia. Luottojen määrä oli 161,2 miljoonaa euroa (144,8) kasvun ollessa 16,4 miljoonaa euroa ja 11,3 prosenttia. Valtakunnan tasolla vastaava kasvuluku oli 6,2 prosenttia, joten pankki vahvisti edelleen otettaan yritysluotonannossa. Pankki on rahoittamassa useita RSkohteita toimialueellaan. Luotonannon hidastuminen edelliseen vuoteen verrattuna oli seurausta taloudellisen aktiviteetin hidastumisesta epävarmassa talousympäristössä maailmanlaajuisesti. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla ja niiden määrä oli 3,6 miljoonaa euroa (2,8). Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 prosenttia (0,3) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 14,1 miljoonaa euroa (19,9) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 28,9 miljoonaa euroa (41,5) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 70,5 miljoonaa euroa (36,5). Määrä oli 34,0 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 89,5 miljoonaa euroa (115,7), mikä on 22,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 50,0 miljoonaa euroa (37,5). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 15,8 miljoonaa euroa (13,2) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 34,1 miljoonaa euroa (24,3). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 15,2 miljoonaa euroa (14,7). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 7,8 miljoonaa euroa (7,5) ja sijoituskiinteistöjen arvo 7,4 miljoonaa euroa (7,2). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 223 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2013 aikana pankki myi kiinteistöjä 32 tuhannen euron arvosta ja osti 642 tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 99 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto.

9 7 Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 4,6 miljoonaa euroa (6,1), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 4,6 miljoonaa euroa (6,1). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 599,9 miljoonaa euroa (582,3). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 17,6 miljoonaa euroa eli 3,0 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 14,4 miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 355,9 miljoonaa euroa (341,4). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 3,2 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 244,1 miljoonaa euroa (240,9). Sijoittamistilien varojen vähäiseen kasvuun vaikutti varojen siirtyminen rahasto- ja vakuutussäästämiseen alhaisen korkotason vuoksi alkaen toteutettu kiinteäkorkoisten käyttely- ja säästämistilien korkotason lasku ei aiheuttanut siirtymää tililajilta toiselle. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 31,5 miljoonaa euroa (20,7). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 7,7 miljoonaa euroa (12,8). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 7,7 miljoonaa euroa (12,8). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana joukkovelkakirjalainoja 39,9 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 12,9 miljoonaa euroa, yhteensä 52,7 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 75,2 miljoonaa euroa (31,0), josta joukkovelkakirjalainoja 39,9 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 35,4 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 64,2 miljoonaa euroa (61,8). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 2,5 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 4,2 miljoonaa euroa (4,1).

10 8 Tilinpäätössiirtojen määrä kauden päättyessä oli 29,2 miljoonaa euroa (25,6) ja ne koostuivat kokonaisuudessaan luottotappiovarauksesta, jota kasvatettiin suurimmalla mahdollisella määrällä, 3,6 miljoonalla eurolla (kasvatettiin 3,0 miljoonaa euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista. Varauksesta 1,4 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Liedon Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 69,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja 85,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Liedon Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 24 milj. euroa (23). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 296 tuhatta euroa. Liedon Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Liedon Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat

11 9 vähimmäisrajat. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Liedon Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 116,3 miljoonaa euroa (106,0), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 39,2 miljoonaa euroa (36,5). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 79,8 miljoonaa euroa (73,9). Toissijaiset omat varat olivat 36,5 miljoonaa euroa (32,1), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 4,2 miljoonaa euroa (4,1) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus 35,4 miljoonaa euroa (31,0). Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 0,47 prosenttiyksikköä 23,73 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 16,28 % (16,20 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 23,73 % 23,25 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 16,28 % 16,20 % Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia.

12 10 Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Liedon Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan visioon ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia sekä itse laadittuja raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.

13 11 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 67,8 % (68,5 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 5,7 % (5,6 %) ja muiden 26,5 % (25,9 %). Valtaosa, 73,4 % (75,2 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu mallinnettuun maksukäyttäytymisen seurantaan ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seuraamalla. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta. Seuranta perustuu jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa suurimpien asiakkaiden tai asiakaskokonaisuuksien vakuusriskit koko luottokantaan kohdistuvan arvonalennustarkastelun yhteydessä. Tarkastelu käsittää suurimpien asiakkaiden tai asiakaskokonaisuuksien vastuut ja kattaa noin viidenneksen pankin koko luuottokannasta. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Lisäksi hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa pankin 20 suurimman asiakaskokonaisuuden vastuu- ja vakuustilanne yksityiskohtaisesti. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Pankin hallitus on päättänyt, että pankilla voi olla hallituksen erikseen hyväksymänä asiakasluottokannassaan asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittävät luottolaitoslain asettaman rajan 10 % pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Tällöin kyseeseen tulevat ainoastaan RS-kohderahoitukseen liittyvät vastuut, joissa eri rakennuskohteiden yhtäaikainen rakentaminen saattaa aiheuttaa 10 %:n rajan ylityksen. Pankin luottolaitosvastuille on pankin hallitus määritellyt enimmäismääräksi luottolaitoskohtaisesti % pankin omista varoista. Nämä rajat alittavat LLL määräyksen, jonka mukaan asiakasvastuu luottolaitoskokonaisuudelle ei saa ylittää pankin sisäistä rajaa, joka on maksimissaan 150 milj. euroa tai 100 % pankin omista varoista mikäli 25 % pankin omista varoista alittaa 150 milj. euroa.

14 12 Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Pankin hallitus on asettanut pankin maksuvalmiusrajaksi 5 % velkojen määrästä 1-6 kuukauden aikajänteellä. Maksuvalmiuden määrä on ollut edellä mainitulla kriteerillä yli kolminkertainen. Liedon Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina ja laskemalla liikkeeseen debentuuri- ja muita joukkovelkakirjalainoja pääasiassa omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 13,6 % (14,1 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Pankin omista varoista annettujen luottojen suhde varainhankintaan oli vuoden lopussa 85,2 % (84,3). Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennusteeseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa määritellyt puitteet pankin korkoriskin määrälle. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille.

15 13 Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten sekä volatiliteetin vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuottoriskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Pankin sijoitukset pörssinoteerattuihin osakkeisiin pl. pankkien osakkeet sekä osake- ja yhdistelmärahastoihin on hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa rajattu enintään 15 %:iin omista varoista. Tilinpäätöshetkellä näitä sijoituksia oli yhteensä 15,3 miljoonaa euroa. Muiden osakesijoitusten määrä oli tilinpäätöshetkellä 18,7 miljoonaa euroa. Arvopapereiden kurssimuutokset kasvattivat pankin omia varoja yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla kun käyvän arvon rahaston 4,2 miljoonan euron määrästä vähennetään laskennallinen verovelka. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan vuosittain hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on pieni verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin varoihin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin sitoutunut pääoma taseessa oli tilinpäätöshetkellä 7,6 miljoonaa euroa (7,5). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma taseessa oli määrältään 7,3 miljoonaa euroa (7,2), mikä on 0,90 % pankin taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöomaisuuden vuoden 2013 nettotuotto oli 6,7 % (5,5). Nettotuotolla tarkoitetaan kiinteistökohteen tuottoa suhteessa siihen sitoutuneeseen pääomaan. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyysejä säästöpankkien ti-

16 14 lasta ja kehityksestä sekä muiden talousanalyysejä tuottavien tahojen ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Pankin sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat pankin hallitus, toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet, esimiehet ja toimihenkilöt sekä Risk Controller, jonka suorittama sisäinen valvonta ja raportointi ovat lähtökohtana sisäisen tarkastuksen arviolle pankin sisäisen valvonnan laajuudesta ja riittävyydestä. Toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä sekä hallinto ja henkilöstö Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmis-

17 15 tä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtajan vastuulla on pankin strategian valmistelu ja toimeenpano sekä operatiivinen johtaminen. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Hallinto Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat tallettajien edustajat isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Liedon Säästöpankin isäntiin kuuluu 49 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut pelastusjohtaja Jari Sainio ja varapuheenjohtajana luokanopettaja Helena Dahl. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden ,37 euron voitosta päätettiin jättää ,37euroa vapaaseen omaan pääomaan ja jakaa ,00 euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin vastuullisuuskonseptiin liittyen. Kokouksessa päätettiin lisäksi perustaa asiakastoimikunnat korvaamaan aikaisemmat paikallishallitukset, paikallisisännät sekä konttoreiden valvojat. Jatkossa pankin hallitus nimittää konttorille tai konttoriryhmälle asiakastoimikunnan, jonka tavoitteena on kehittää säästöpankin toimintaa alueellisesti. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista, säästöpankkien yhteenliittymään liittymisestä sekä sääntöjen muuttamisesta. Pankin hallituksen jäseniksi kaudeksi valittiin erovuorossa olleet Jaakko Ossa ja Jari Sairanen uudelleen sekä ikänsä puolesta eroamaan joutuneen Matti Lautamäen tilalle vuodeksi 2014 valittiin toimitusjohtaja Auli Hänninen Liedosta. Matti Lautamäki valittiin kunniaisännäksi. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen kaudeksi Uusiksi isänniksi vuodeksi 2014 valittiin yrittäjä Pauli Nurmi ja opettaja Riina Kolkkala-Westerlund sekä vuosiksi yrittäjä Mari Mikkola ja kauppias Kimmo Lähtinen. Kunniaisänniksi valittiin isännät Lasse Kivistö, Teuvo Palmén ja Timo Suvanto. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Jari Sainio ja varapuheenjohtajana Helena Dahl. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala ja varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Syyskokouksessa päätettiin Liedon Säästöpankin liittymisestä muodostettavaan säästöpankkien yhteenliittymään, hyväksyttiin yhteenliittymän toimintaperiaatteet ja keskusyhteisön säännöt sekä päätettiin toimintaperiaatteiden noudattamista koskevan sitoumuksen antamisesta. Lisäksi päätettiin sääntöjen muuttamisesta lähinnä säästöpankkien yhteenliittymään liittymisen johdosta. Liedon Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Matti Lautamäki ja varapuheenjohtajana Kalle Vauranoja sekä toimitusjohtajana Jussi Hakala. Varatoimitusjohtajana on toiminut Tuukka Heinonen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa.

18 16 Hallituksen varsinaiset jäsenet vuonna 2013: Jäsen ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Dahl Päivi toimitusjohtaja 2012 Lautamäki Matti toimitusjohtaja 1994 Ossa Jaakko professori 2002 Sairanen Jari toimitusjohtaja 2012 Säteri Matti agronomi 1986 Vauranoja Kalle toimitusjohtaja 2003 Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT Henry Maarala ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Finanssivalvonta suoritti pankissa menettelytapoihin liittyvän tarkastuksen Pankin sisäistä tarkastusta on hoitanut tilikauden aikana KTM Anne Toivonen Audit Partners A & T Oy:stä. Vakavaraisuuden hallintaprosessin riippumattoman arvion on laatinut Audit Partners A & T Oy. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 121 henkilöä, joista pitkäaikaisesti poissa oli 11 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 110 ja määräaikaisessa 11 henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana kahdeksalla henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 47 vuotta. Pankissa lanseerattiin vuoden aikana pankin oma johtajuuskuva erillisen vuorovaikutus asiantuntijaorganisaation voimavarana koulutuksen yhteydessä. Esimiehille järjestettiin esimieskoulutusta vahvistamaan johtajuuskuvan käyttöönottoa. Tilikauden aikana keskityttiin osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja erityisesti sijoituspalvelututkintojen suorittamiseen (APV1-tutkinto). Koulutuspanostukset olivat euroa ja koulutuspäiviä pankin henkilökunnalle kertyi keskimäärin 5 päivää henkilöä kohden. Palkitsemisjärjestelmä ja lisäeläketurva Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio sekä kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa palkkiota asetettujen strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Saavutetut palkkiot maksetaan järjestelmän piirissä oleville henkilöille vuosittain voimaan tulleen Valtiovarainministeriön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmiä koskevan asetuksen 1372 mukaisesti pankin hallitus hyväksyy vuosittain palkitsemisen yleiset periaatteet johtoa ja koko henkilöstöä varten sekä valvoo periaatteiden noudattamista. Pankin palveluksessa olleilla toimihenkilöillä on työehtosopimukseen liittyen voimassa lisäeläketurva, joka mahdollistaa kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on ryhmäeläkesopimus, josta maksetaan eläkettä henkilön täytettyä 63 vuotta. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenväli-

19 17 tys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Laskentakeskus- ja arvokuljetuspalveluja hoitavat Loomis Suomi Oy ja G4S Cash Services Oy. Yhteiskuntavastuu Liedon Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Liedon Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Liedon Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 1,1 miljoonaa euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä noin 0,3 miljoonalla eurolla vuoden 2013 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Liedon Säästöpankin liiketoiminnan arvioidaan vuoden 2014 aikana kehittyvän olosuhteet huomioiden myönteisesti ja tavoitteena on pitää liiketoiminnan kannattavuus vähintään edellisen vuoden tasolla. Haasteen pankin vuoden 2014 liikevoitolle asettavat alhainen korkotaso sekä korkokatteeseen kohdistuvien suojaustoimenpiteiden vaikutuksen pieneneminen. Lisäksi eduskunnan säätämä pankkivero heikentää vuoden 2013 tavoin vuoden 2014 tulosta noin 0,6 miljoonalla eurolla. Uuden keskuspankin perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvät kertaluonteiset erät lisäävät lievästi kustannuksia vuoden 2014 aikana. Korkotason mahdollinen lasku alentaa korkokatetta jonkin verran ja nousu kasvattaa korkokatetta vastaavasti. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus aiheuttaa painetta talletuskorkojen nousuun kun samaan aikaan rahoitusmarkkinasektori valmistautuu koko euroaluetta koskevan likviditeettisääntelyn tuloon. Antolainauksen marginaalien arvioidaan kuluvan vuoden aikana nousevan edelleen jonkin verran millä on positiivinen vaikutus korkokatteeseen. Pankin talletusten ja joukkovelkakirjojen määrän arvioidaan kasvavan vuoden 2014 aikana luotonantoa vastaavasti kun taas debentuurien määrä pienenee uuden vakavaraisuussääntelyn vaikutuksesta. Rahasto- ja vakuutussäästämisaktiviteetin arvioidaan edelleen kasvavan mikäli osakemarkkinoiden kurssikehitys on suotuisa. Lisäksi indeksilainojen arvioidaan kiinnostavan asiakaskuntaa entistä enemmän. Pankin maksuvalmiuden ennakoidaan pysyvän edelleen hyvänä rahoituslähteiden monipuolistamistavoitteesta johtuen. Vakavaraisuussuhdelukuun vuonna 2014 vaikuttaa olennaisesti muuttuva vakavaraisuussääntely, jonka johdosta debentuurilainojen lukeminen omiin varoihin on mahdollista enää vain rajoitetusti. Tämä vaikuttaa pankin kokonaisvakavaraisuussuhdelukuun alentavasti mutta ensisijaisiin omiin varoihin perustuvaan suhdelukuun sääntelymuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttaa toiminnallisen tuloksen lisäksi riskipainotetun taseen kehitys sekä investoinnit säästöpankkien yhteenliittymään ennen Finanssivalvonnan yhteenliittymälle myöntämää toimilupaa.

20 18 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Liedon Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,73 euroa, josta tilikauden voitto on ,61 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden ,61 euron voitosta jätetään vapaaseen omaan pääomaan ,61 euroa ja ,00 euroa varataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin vastuullisuuskonseptiin liittyen.

21 19 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

22 20 Tilinpäätös Liedon Säästöpankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,47 Korkokulut (1.1) , ,13 KORKOKATE , ,34 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,30 Palkkiotuotot (1.3) , ,52 Palkkiokulut (1.3) , ,25 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) , ,20 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,37 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) , ,18 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,70 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,07 Hallintokulut , ,37 Henkilöstökulut (1.9) , ,67 Muut hallintokulut (1.10) , ,70 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,40 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,74 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,22 LIIKEVOITTO , ,34 Tilinpäätössiirrot , ,64 Tuloverot , ,33 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN , ,37 TILIKAUDEN VOITTO , ,37

23 21 Liedon Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,19 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,75 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,54 Saamistodistukset (2.3) , ,80 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta , ,80 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,97 Johdannaissopimukset (2.5) , ,77 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,38 Aineelliset hyödykkeet , ,87 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) , ,92 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,41 Muut aineelliset hyödykkeet , ,54 Muut varat (2.10) , ,68 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,90 Laskennalliset verosaamiset (2.18) , ,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,57

24 22 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,37 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,53 Talletukset , ,56 Muut velat , ,97 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.14) ,39 Muut velat (2.15) , ,22 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.16) , ,71 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.17) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.18) , ,69 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,52 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,18 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,18 OMA PÄÄOMA (2.22) Peruspääoma 1 000, ,00 Muut sidotut rahastot , ,75 Vararahasto , ,71 Käyvän arvon rahasto , ,04 Vapaat rahastot , ,83 Muut rahastot , ,83 Edellisten tilikausien voitto , ,92 Tilikauden voitto , ,37 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,57 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,89 Takaukset ja pantit , ,15 Muut , ,74 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,41 Muut , ,41

25 23 Liedon Säästöpankin rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,37 Tilikauden oikaisut , ,91 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,80 Saamistodistukset , ,90 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,19 Osakkeet ja osuudet , ,90 Muut varat , ,19 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,26 Velat luottolaitoksille , ,07 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,90 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,39 0,00 Muut velat , ,43 Maksetut tuloverot , ,82 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,92 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,80 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,60 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,59 Investointien rahavirta yhteensä , ,81 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako ,00 0,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,11 Rahavarat tilikauden alussa , ,83 Rahavarat tilikauden lopussa , ,94 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,19 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,75 Yhteensä , ,94 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,21 Maksetut korot , ,77 Saadut osingot , ,30 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,64 Tuloslaskelman verot , ,33 Käyvän arvon muutokset , ,18 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,84 Muut oikaisut , ,92 Yhteensä , ,91

26 24 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (150/2007) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Konsernitilinpäätös Pankin tytäryritykset ovat kiinteistöyhtiöitä eikä pankilla ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä. Luottolaitoslain 155 :n perusteella tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen, joten pankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on luokiteltu saamistodistukset, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka pankilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan:

27 25 - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset sekä lainat ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisesta on ollut objektiivista näyttöä. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkokulujen oikaisuna. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin.

28 26 Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 153 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti pääosin tuottoarvomenetelmää käyttäen. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Vähimmäistuottovaateena on pidetty riskittömän 10 vuoden joukkovelkakirjalainan tuottoa lisättynä 5 %- yksiköllä. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 2.8. Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoisia varauksia, muun muassa luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Luottotappiovarauksia on tilinpäätöksessä kirjattu määrä, jonka jälkeen elinkeinoverolain sallima enimmäismäärä, 5 % saamisista on saavutettu. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuunottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi.

29 27 Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvon arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapois-

30 28 toin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3 8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3-5 vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa ei ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen

31 29 Muut liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , ,22 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,02 Saamistodistuksista , ,75 Muut korkotuotot , ,48 Yhteensä , ,47 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista , ,31 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,18 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,99 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista ,39 Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa , ,19 pidettävistä veloista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus , ,73 kuin muilla veloilla Muut korkokulut , ,42 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,30 Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,17 Ottolainauksesta , ,75 Maksuliikenteestä , ,74 Omaisuudenhoidosta , ,17 Välitetystä toiminnasta , ,53 Takausten myöntämisestä , ,43 Muut palkkiotuotot , ,73 Yhteensä , ,52 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,39 Muut , ,86 Yhteensä , ,25

32 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Saamistodistuksista , , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä , , ,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 0,85 0,85 Tuloslaskelmaerä yhteensä , , ,85 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Saamistodistuksista , , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä , , ,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 848,20 0,00 848,20 Tuloslaskelmaerä yhteensä , , , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Saamistodistuksista , , , ,28 Osakkeista ja osuuksista , , ,05 Yhteensä , , , ,33 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Saamistodistuksista , , ,13 Osakkeista ja osuuksista -21,48 90,72 69,24 Yhteensä , , , Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten käyvän arvon , ,37 muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän arvon , ,55 muutos (netto) Yhteensä , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot , ,16 Vuokrakulut , ,00 Suunnitelman mukaiset poistot , ,97 Arvonalentumistappiot ,47 Muut tuotot , ,65 Muut kulut , ,67 Yhteensä , ,70

33 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta 9 707, ,64 kiinteistöomaisuudesta Luovutusvoitot omassa käytössä olevasta ,02 kiinteistöomaisuudesta Muut tuotot , ,43 Yhteensä , ,07 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,57 Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta , ,30 Muut kulut , ,87 Yhteensä , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,75 Henkilösivukulut , ,92 Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , ,64 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,84 Toimistokulut , ,67 Atk-kulut , ,03 Yhteyskulut , ,94 Edustus- ja markkinointikulut , ,22 Yhteensä , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,40 Aineelliset hyödykkeet , ,34 Aineettomat hyödykkeet , ,06 Arvonalentumiset ja niiden peruutukset ,91 Aineettomat hyödykkeet ,91 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,22 Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot , ,24 Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset , ,02 (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä , ,22 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , ,22

34 Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,32 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,75 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,75 Muut , ,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,00 Yhteensä , ,75 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton seniorluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen. 2.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,06 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ,36 Julkisyhteisöt , ,29 Kotitaloudet , ,70 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat , ,89 yhteisöt Ulkomaat , ,24 Yhteensä , ,54 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa , ,94 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset , ,24 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset , ,99 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen , ,98 arvonalentumistappio Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , ,21

35 Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä , ,00 Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät saamistodistukset Julkisesti noteeratut , ,00 Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,00 Julkisesti noteeratut , , , ,00 Muut , ,82 Eräpäivään asti pidettävät saamistodistukset , ,23 Julkisesti noteeratut , ,23 Muut , ,00 Yhteensä , , , ,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla , , Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet , ,97 Julkisesti noteeratut , ,93 Muut , ,04 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,97 -joista luottolaitoksissa , , Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2013 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , , , ,00 Korkojohdannaiset , , ,00 Koronvaihtosopimukset , , ,00 Osakejohdannaiset , , Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , , , ,00 Korkojohdannaiset , , , ,00 Koronvaihtosopimukset , , , ,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset , ,77 Korkojohdannaiset , ,77 Koronvaihtosopimukset , ,77 Osakejohdannaiset 7 392,40 Yhteensä , , Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet , ,38 Yhteensä , ,38

36 Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,13 Sijoituskäytössä , ,82 Yhteensä ,95 Rakennukset Omassa käytössä ,69 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,84 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,74 Sijoituskäytössä , ,62 Yhteensä ,27 Muut aineelliset hyödykkeet ,65 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,71 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.9 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2013 Hankintameno ,52 + tilikauden lisäykset ,01 - tilikauden vähennykset ,76 +/- siirrot erien välillä ,77 Hankintameno ,54 Kertyneet poistot ja arvonalennukset ,14 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat ,00 kertyneet poistot - tilikauden poistot ,48 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , Kirjanpitoarvo ,92 Kirjanpitoarvo ,38 Aineelliset hyödykkeet 2013 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,00 + tilikauden lisäykset , , , ,04 - tilikauden vähennykset , , ,75 +/- siirrot erien välillä , , ,77 Hankintameno , , , ,52 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , ,13 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat , , , ,48 kertyneet poistot - tilikauden poistot , , , ,16 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kirjanpitoarvo , , , ,71 Kirjanpitoarvo , , , ,87 Osakehuoneistojen aktivoidut perusparannusmenot on siirretty tilikauden 2013 aikana aineellisista hyödykkeistä aineettomiin hyödykkeisiin.

37 Muut varat Maksujenvälityssaamiset 93, ,87 Muut , ,81 Yhteensä , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,96 Muut , ,94 Yhteensä , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,37 Vaadittaessa maksettavat , ,99 Muut , ,38 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,56 Vaadittaessa maksettavat , ,85 Muut , ,71 Muut velat , ,97 Muut , ,97 Yhteensä , , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Joukkovelkakirjalainat , ,00 Yhteensä , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,62 Muut , ,60 Yhteensä , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,48 Muut , ,23 Yhteensä , ,71

38 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10% näistä velkojen yhteismäärästä Velan yksilöintitiedot Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Korko % Eräpäivä Liedon Sp deb.ii ,75% , ,00 2, Liedon Sp deb.i ,5% , ,00 2, Yhteensä , ,00 Omiin varoihin luettu määrä Liedon Sp deb.ii ,75% ,00 Liedon Sp deb.i ,5% ,00 Yhteensä ,00 Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin varoihin. Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Pankki pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka pankki edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 :n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. 2) Muut kuin yllämainitut velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin luottolaitoksen muilla veloilla Ikuiset lainat Debentuurilainat Velat yhteensä Velkojen yhteenlaskettu määrä , , Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat , , ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,57 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,49 Saamistodistukset , , ,05 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat , ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,57 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,40 Saamistodistukset , , ,37 Yhteensä , , ,34

39 37 Rahoitusvarat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta ,75 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,29 Saamistodistukset , , ,17 Yhteensä , , ,46 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat , ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,75 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,54 Saamistodistukset , , ,80 Yhteensä , , ,09 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,10 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,06 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,39 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,00 Yhteensä , , ,55 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,17 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,98 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,39 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ,00 Yhteensä , ,54 Rahoitusvelat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,98 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,40 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,00 Yhteensä , , ,38 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,37 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,53 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ,00 Yhteensä , ,90 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk.

40 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat , ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,75 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,54 Saamistodistukset , ,80 Johdannaissopimukset , ,77 Muu omaisuus , ,71 Yhteensä , ,57 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,37 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,53 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,39 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin , ,00 muilla veloilla Muut velat , ,91 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,71 Yhteensä , , Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,19 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,75 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,54 Saamistodistukset , , , ,80 Osakkeet ja osuudet , , , ,97 Johdannaissopimukset , , , ,77 Yhteensä , , , ,02 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,37 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,53 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,39 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin , , , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , , ,90 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut 2013 rahoitusinstrumentit Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,38 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot , Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,27 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot ,00

41 39 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti. Jaksotettuun hankintamenoon on arvostettu saamistodistuksia kirjanpitoarvoltaan ,00 euroa. Näille saamistodistuksille ei ole voitu määrittää käypää arvoa luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Peruspääoma 1 000, ,00 Muut sidotut rahastot , , , ,62 Vararahasto , ,71 Käyvän arvon rahasto , , , ,91 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,91 Vapaat rahastot , ,83 Muut rahastot , ,83 Edellisten tilikausien voitto , , , ,29 Tilikauden voitto , , , ,61 Oma pääoma yhteensä , , , ,35 Tilikauden 2012 voitosta oli jakamatta Jakopäätökset ovat ehdollisia. Käyvän arvon rahasto Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,59 josta laskennalliset verot , , ,14 Saamistodistukset , , , ,32 josta laskennalliset verot , , ,08 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,91 ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Omasta velasta annetut: Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille , ,90 Omasta velasta annetut yhteensä , ,90 Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Leasing ja muut vuokravastuut Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Alle 1 v , ,10 Yli 1v < 5 v , ,25

42 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,15 Muut asiakkaan puolesta kolmannen , ,74 hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,41 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,30 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliiketilisopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, jotka Aktia Pankki Oyj:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.5 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,32 Säästöpankkiliitto ry edustaa säästöpankkeja suhteessa Visa Europeen. Säästöpankkiliitto Visa Europen jäsenenä (Associate Member-jäsenyys) on ensisijaisesti vastuussa mahdollisesta korttiliiketoiminnassa syntyvästä vahingosta ja jäsenyyssopimuksen sekä Visan sääntöjen noudattamisesta Visa Europelle. Jäsenyyssopimuksen perusteella Visa Europe voi kohdistaa liitolle korvausvaatimuksia sopimuksen ja sääntöjen rikkomisesta. Koska Visa-kortteihin liittyvästä kaikesta liiketoiminnasta vastaavat säästöpankit, ne myös vastaavat viimekädessä kaikista mahdollisista korvauksista Visa Europelle. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 6 6 Määräaikainen henkilöstö 4 6 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä , ,36 toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , , Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä , , ,40 toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , , ,40 Lisäykset , ,00 Vähennykset , ,20 Lainaehdot: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin.

43 Lähipiiritiedot 2013 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Johto *) Sukulaisuus ,00 Yhteensä ,00 Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Lähipiiriin kuulumisen peruste 2012 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Johto *) Sukulaisuus , ,00 Määräysvalta ,00 Yhteensä , ,00 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt , Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki 5, , ,47 Henkivakuutusosakeyhtiö Duo 8, , ,21 Nooa Säästöpankki Oy 11, , ,68 Sp-Rahastoyhtiö Oy 8, , ,96 Oy Samlink Ab 2, , ,95 Sp-Koti Oy 9, , ,48 Säästöpankkien Holding Oy 8, ,31-123,65 Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy 8,82 Yhteensä , ,86 * Tilikauden 2012 oma pääoma ja voitto MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa itse tai yhteistyökumppaneidensa kanssa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankin hallussa olevat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen omaisuudenhoito , ,08 Yhteensä , , Tilintarkastajan palkkiot 2013 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus ,00 Yhteensä ,00

44 Pitkäaikaissäästäminen 2013 Eur Lkm Säästövarat yhteensä ,80 36 Talletukset yhteensä ,09 36 PS-tilit ,09 36 Asiakasvarat yhteensä ,71 Osakkeet 9 000,00 Rahastot ,71

45 43 7 VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (PILARI III) 7.1 Omat varat erittäin Ensisijaiset omat varat Maksettu oma pääoma 1 000, ,00 Rahastot , ,70 - Suunniteltu voitonjako , ,00 - Aineettomat hyödykkeet , ,38 - Rahoituslaitossijoitukset , ,46 Ensisijaiset omat varat yhteensä , ,86 Toissijaiset omat varat Ylemmät toissijaiset omat varat , ,04 Alemmat toissijaiset omat varat , ,00 - Rahoituslaitossijoitukset , ,45 Toissijaiset omat varat yhteensä , ,59 Omat varat yhteensä , , Omien varojen vähimmäismäärä Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Omien varojen vähimmäismäärä Omien varojen vähimmäismäärä Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,99 Saamiset yrityksiltä , ,65 Vähittäissaamiset , ,24 Kiinteistövakuudelliset saamiset , ,73 Erääntyneet saamiset , ,83 Sijoitusrahastosijoitukset , ,40 Muut erät , ,42 Luottoriski yhteensä , ,26 Markkinariski (valuuttakurssiriski) Operatiivinen riski , ,76 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä , , Kokonaisvastuut riskipainoittain Luotto- ja vastapuoliriski Riskipaino (%) , , , , , , , , , , , , , ,92 Yhteensä , , Kokonaisvastuiden keskimääräinen arvo tilikaudella vastuuryhmittäin Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta , ,15 Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta , ,95 Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisilta , ,65 laitoksilta Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,33 Saamiset yrityksiltä , ,92 Vähittäissaamiset , ,94 Kiinteistövakuudelliset saamiset , ,15 Erääntyneet saamiset , ,61 Sijoitusrahastosijoitukset , ,47 Muut erät , ,45 Yhteensä , ,62

46 Kokonaisvastuiden maturiteettijakauma vastuuryhmittäin *) Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,55 Saamiset yrityksiltä , , ,91 Vähittäissaamiset , , ,45 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,40 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,08 Erääntyneet saamiset , , ,63 Yhteensä , , ,02 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,44 Saamiset yrityksiltä , , ,18 Vähittäissaamiset , , ,04 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,91 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,67 Erääntyneet saamiset , , ,74 Yhteensä , , ,98 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,80 Saamiset yrityksiltä , , ,90 Vähittäissaamiset , , ,26 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,61 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,12 Erääntyneet saamiset , , ,55 Yhteensä , , ,24 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,65 Saamiset yrityksiltä , , ,16 Vähittäissaamiset , , ,69 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,23 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,76 Erääntyneet saamiset , , ,09 Yhteensä , , ,58 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. 7.6 Kokonaisvastuut vastuuryhmittäin vastapuolittain *) Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,98 Saamiset yrityksiltä , , , , ,68 Vähittäissaamiset , , , , ,09 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , , ,80 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,66 Erääntyneet saamiset , , , , ,54 Yhteensä , , , , ,75 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,15 Saamiset yrityksiltä , , , , ,16 Vähittäissaamiset , , , , ,03 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , , ,90 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,44 Erääntyneet saamiset , , , , ,27 Yhteensä , , , , ,95

47 45 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. 7.7 Operatiivisen riskin laskelma 2011 Omien varojen vähimmäismäärä Bruttotuotot yhteensä , , ,49 Tuottoindikaattori , , , , Omien varojen vähimmäismäärä Bruttotuotot yhteensä , , ,89 Tuottoindikaattori , , , ,76 Tuottoindikaattori lasketaan Finanssivalvonnan standardin 4.3i perusmenetelmän mukaisesti. Omien varojen vähimmäismäärä = positiivisten vuotuisten tuottoindikaattorien summa / niiden vuosien lukumäärällä, joina tuottoindikaattori on ollut positiivinen. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan sitä tappionvaaraa, joka pankeille saattaa aiheutua riittämättömistä tai puutteellisista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä.

48

49

50 Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku