KALANNIN SÄÄSTÖPANKKI VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 KALANNIN SÄÄSTÖPANKKI VUOSIKERTOMUS 2013 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Alinenkatu 26, Uusikaupunki Käyntiosoite: Alinenkatu 26, Uusikaupunki Kotipaikka: Uusikaupunki

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 201 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta 1 Tulos 3 Tase.. 5 tilinpäätös. 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot. 8 Vakavaraisuuden hallinta. 8 Riskienhallinta 10 Hallinto ja henkilöstö. 14 Yhteiskuntavastuu. 16 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 16 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä 17 Tunnuslukujen laskentakaavat 18 Tilinpäätös.. 19 Kalannin Säästöpankin tuloslaskelma Kalannin Säästöpankin tase 20 Kalannin Säästöpankin rahoituslaskelma. 21 Kalannin Säästöpankin konsernituloslaskelma 23 Kalannin Säästöpankin konsernitase 24 Kalannin Säästöpankin konsernin rahoituslaskelma.. 25 Liitetiedot 27 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 55 Tilinpäätösmerkintä.. 55 Tilintarkastuskertomus. 56

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Kalannin Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2013 oli pankin 117. toimintavuosi. Pankki toimii Vakka-Suomessa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 5 konttoria, Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungeissa sekä Taivassalon ja Vehmaan kunnissa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 94,2 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Kalannin Säästöpankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankintalo muodostavat konsernin. yhtiö omistaa 100 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. yhtiön osuus konsernin tilikauden tuloksesta on 94,9 prosenttia ja taseesta 100 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. Pankin liiketoiminta Kalannin Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Kalannin Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan.

4 2 Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. Viranomaisten ja sijoittajien näkökulmasta ryhmästä tulee yksi kokonaisuus, jolla on yksi vakavaraisuus ja yksi maksuvalmius. Yhteenliittymän keskusyhteisö valvoo ja ohjaa Säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta, mutta ei puutu Säästöpankkien paikalliseen asiakasliiketoimintaan. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle kevään 2014 aikana, kun yhteenliittymän muodostamisesta on päätetty. Tavoitteena on aloittaa toiminta yhteenliittymänä vuoden 2015 alkuun mennessä.

5 3 Tulos Kalannin Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa (1 404 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 19,0 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,7 prosenttia (0,9). Liiketuloksen heikkeneminen johtui erityisesti korkokatteen laskusta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 69,0 prosenttia (66,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,8 Nettopalkkiotuotot , ,9 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,7-49 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,6 Suojauslaskennan nettotulos ,1 11 Muut tuotot , ,9 Tuotot yhteensä , ,8 Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,3 Muut kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,5 Kulu-tuotto -suhde 68,97 66,31 70,20 Arvonalentumistappiot luotoista ,8 1 Liikevoitto , ,9 Tilikauden voitto , ,0 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (2 811). Korkokate pieneni 19,9 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 499 tuhatta euroa (544). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (3 834), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 17,2 prosenttia. Korkokulut olivat 924 tuhatta euroa (1 023). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 9,7 prosenttia. Korkokatteen lasku johtui pääosin poikkeuksellisen alhaisesta markkinakorkotasosta. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (1 438). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (1 600) ja palkkiokulujen 165 tuhatta euroa (163). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 428 tuhatta euroa (365), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 90 tuhatta euroa (107) ja muista välitetyistä tuotteista 338 tuhatta euroa (258). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolaina-

6 4 uksesta 506 tuhatta euroa (449) ja palkkiot maksuliikenteestä 670 tuhatta euroa (586). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 1,6 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 1 tuhatta euroa (108). Erä koostui tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen realisoitumattomista arvostusvoittoista ja tappioista. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 525 tuhatta euroa (245), joka muodostui myyntivoitosta- ja tappioista. Suojauslaskennan nettotulos oli -3 tuhatta euroa (-10). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 521 tuhatta euroa (421). Saadut osingot olivat 266 tuhatta euroa (271), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 5 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 70 tuhatta euroa (89). Ero, 19 tuhatta euroa, johtui pääosin sijoituskiinteistökannan supistumisesta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 186 tuhanteen euroon (61). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 414), mikä oli 0,6 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 3,6 prosenttia, tuhanteen euroon (1 323). Kulujen nousu johtui merkittäviltä osin atk- kulujen kasvusta. Muut kulut, 631 tuhatta euroa (587), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 75 tuhatta euroa (128). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 21,0 prosenttia, 556 tuhanteen euroon (459). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 395 tuhatta euroa (285), jossa kasvua edellisvuodesta oli 111 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 414 tuhatta euroa (301). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 19 tuhatta euroa (16).

7 5 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 2,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Kalannin Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,3 Luotot , ,3 Muut saamiset ,5 33-1,9 Sijoitukset , ,9 Saamiset luottolaitoksilta , ,3 Saamistodistukset , ,1 Osakkeet ja osuudet , ,7 Kiinteistöt , ,7 Johdannaissopimukset , ,8 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,8 Yleisön talletukset *) , ,6 Velat luottolaitoksille ,9 51 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,5 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,5 Oma pääoma , ,8 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,3 ROA % 0,5 0,8 0,8 ROE % 4,8 7,5 7,8 Omavaraisuusaste 10,6 10,3 10,0 Vakavaraisuussuhde 26,75 % 25,54 % 22,79 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Kalannin Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (25 075). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 434 tuhatta euroa (577). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli 984 tuhatta euroa eli 0,7 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä kasvoi, mutta säilyi kohtuullisella tasolla.

8 6 Järjestämättömät saamiset olivat tuhatta euroa (734) eli tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,4 prosenttia (0,6) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (4 814) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (5 177) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (6 833). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (8 519), mikä on 9,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (13 226). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 262) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (10 964). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (4 046). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 501) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (2 545). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 83 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2013 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 580 tuhannen euron arvosta ja osti 208 tuhannella eurolla. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä tuhatta euroa (1 630), joka muodostui käypää arvoa suojaavista johdannaisista. Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen.

9 7 Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 10,5 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (84 876). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 19,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (37 193). Markkinakorkotason alhaisuudesta johtuen kiinteäkorkoisten käyttely- ja säästötilien hyvityskorkoa alennettiin alkaen. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (1 228). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 0 tuhatta euroa (1 000). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana debentuurilainoja tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (8 196). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (12 342). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 914 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 366 tuhatta euroa (350). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Omaan pääomaan sisältyy vuonna 2006 liikkeeseen laskettu kantarahasto, jonka suuruus on tuhatta euroa (2 000). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 774). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (4 774). Vuonna 2013 luottotappiovarausta purettiin -195 tuhatta euroa (kasvatettiin 242 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,0 prosenttia saamisista. Varauksesta 496 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. tilinpäätös Kalannin Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 100 %:sti omistama Koy Uudenkaupungin Säästöpankintalo. Pankin tytäryhtiö Koy Taivassalon Säästöpankintalo on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieni tytäryhtiö. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen.

10 8 n liikevoitoksi muodostui tuhatta euroa (1 376) ja tilikauden tulokseksi tuhatta euroa (1 046). tase oli tuhatta euroa ( ). n oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli tuhatta euroa (15 649). n emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä 203 tuhatta euroa (35). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kalannin Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 58 tuhatta euroa. Kalannin Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Kalannin Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kalannin Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kalannin Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (23 424), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (7 337). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (15 421). Toissijaiset omat varat olivat tuhatta euroa (8 003), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 366 tuhatta euroa (350) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus tuhatta euroa (7 768).

11 9 Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 1,21 prosenttiyksikköä 26,75 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 17,60 % (16,82 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 25,92 % (25,10 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Markkinariski Valuuttariski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 26,75 % 25,54 % 25,92 % 25,10 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 17,60 % 16,82 % 17,06 % 16,53 % Kalannin Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen tuloksen lisäksi vaikutti debentuurilainakannan kasvu. Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehto-

12 10 jen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kalannin Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain.

13 11 Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista yksityisasiakkaiden osuus on 54% (52%), yritysasiakkaiden 29 % (31 %), maatalousasiakkaiden 17% (17%) ja muiden 0% (0 %). Valtaosa, 67,4 % (67,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kerran vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kalannin Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa kokonaisvarainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 5,9 % (8,8 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana.

14 12 Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset.. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 20/13 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 40/13 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -2 tuhatta euroa (98). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 366 tuhatta euroa (350), joka koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 364 tuhatta euroa (448), mikä on 1,5 % (1,9 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista.

15 13 Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Liiketoimintastrategiansa mukaisesti pankki on pienentänyt kiinteistösijoituksiin sitoutuneita pääomia. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 501). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (2 545) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 3,42 prosenttia (3,50 %). Nettotuoton alhaisuus johtuu pääosin siitä, että myynnissä olevia tiloja on ollut tyhjillään ja tuottamattomina. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan.

16 14 Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat kaksi tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Kalannin Säästöpankin isäntiin kuuluu 44 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut maanviljelijä Rauli Rauhala ja varapuheenjohtajana vanhustyönohjaaja Kirsi Routi-Pitkänen. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin jakokelpoisista varoista ,02 euroa päätettiin jakaa kantarahasto-osuuden omistajille voitto-osuuksia ,00 euroa. Lisäksi päätettiin siirtää ,70 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja ,00 euroa jaettavaksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Pankin isäntien lukumääräksi vuodelle 2014 vahvistettiin 40 isäntää. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin yrittäjä Petri Iiskala ja yrittäjä Janne Isotalo. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Rauli Rauhala ja varapuheenjohtajana Kirsi Routi-Pitkänen. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala sekä varatilintarkastajiksi KHT-yhteisö KPMG Oy. Kalannin Säästöpankin hallitukseen kuului vuonna jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Peltola ja varapuheenjohtajana Erkko Teerimaa sekä toimitusjohtajana Timo Reivonen. Toimitusjohtajan sijaisena toimi Timo Räsänen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa.

17 15 Hallituksen varsinaiset jäsenet 2013: Leino Pauli maanviljelijä, 1986 Nuutila Päivi varatuomari, 2013 Peltola Heikki toimitusjohtaja, 2009 Sannola Päivi tutkimus- ja kehitysjohtaja, 2010 Teerimaa Erkko maanviljelijä, 2001 Varjo Leila kirjanpitäjä, 2007 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 29 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 24 (25) ja osaaikaisia 1 (4) henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana 2 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45,3 vuotta Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Henry Maarala, KHT ja varatilintarkastajana KHT-yhteisö KPMG Oy. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana vuonna 2013 toimi KTM Kristina Kangas. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan kaikkia niitä päätöksiä, sopimuksia, periaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan pankin johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Pankin hallitus hyväksyy palkitsemisjärjestelmän yleiset perusteet pankin johtoa ja henkilöstön varten, valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista ja arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Säästöpankkien palkkasuositusneuvottelukunta antaa pankille suosituksen toimitusjohtajan palkkauksesta. Henkilöstön palkitseminen on ohjeistettu hallituksen päättämässä pankin palkkapolitiikassa. Palkitsemisjärjestelmän kiinteällä palkkiolla tarkoitetaan tiettyyn ajanjaksoon tai muuhun suorituksesta tai tuloksesta riippumattomaan tekijään sidottua palkkiota tai palkkaa. Muuttuvalla palkkiolla tarkoitetaan palkkiosaajan suoritukseen tai taloudellisiin tai muihin tekijöihin sidottua palkkaa tai muuta palkkiota. Pankin muuttuvan palkkion enimmäismäärä palkkionsaajaa kohden on palkkasuositusneuvottelukunnan suosituksen puitteissa.

18 16 Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Lisäksi pankki omistaa kahden muun säästöpankin kanssa tasaosuuksin SP Back Office Oy:n, joka hoitaa osakaspankkiensa toimintaprosessien taustatehtäviä ja puhelinpalvelua. Yhteiskuntavastuu Kalannin Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Kalannin Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Kalannin Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 360 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 31 tuhannella eurolla vuoden 2013 aikana. Säästöpankit järjestivät Säästäväisyysviikolla Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen kohdentamisesta. Äänestys järjestettiin toista kertaa. Vuoden 2012 äänestyksen perusteella Säästöpankit jakoivat tukea 480 tuhannen euron arvosta vuonna Vuodelta 2013 jaettavaksi tukisummaksi on arvioitu 430 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti myös vuoden 2014 aikana. Todennäköisesti vuoden 2014 ajan jatkuva alhainen korkotaso tulee heikentämään pankin tulosta, tehdyistä korkosuojauksista huolimatta. Sijoitustoiminnan tuottojen määrän odotetaan vähenevän ja arvonalennustappioiden ennakoidaan supistuvan vuoden 2013 tasolta. Pankin tavoitteena on lisätä aktiiviasiakkaitten määrää, ylläpitää tuloksellista toimintaa ja turvaavaa vakavaraisuuden tasoa myös vuonna Liiketoimintavolyymien ennakoidaan kasvavan kohtuullisesti vuoden aikana.

19 17 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Kalannin Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,11 euroa, josta tilikauden voitto on ,09 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan kantarahasto-osuuksille voitto-osuutena ,00 euroa - käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan ,09 euroa Yhteensä ,09 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

20 18 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut * 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

21 19 Tilinpäätös Kalannin Säästöpankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,76 Korkokulut (1.1) , ,19 KORKOKATE , ,57 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,85 Palkkiotuotot (1.3) , ,85 Palkkiokulut (1.3) , ,42 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 1 450, ,97 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,40 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) , ,45 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,55 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,08 Hallintokulut , ,17 Henkilöstökulut (1.9) , ,82 Muut hallintokulut (1.10) , ,35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,59 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,71 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,29 LIIKEVOITTO , ,64 Tilinpäätössiirrot , ,67 Tuloverot , ,27 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,70 TILIKAUDEN VOITTO , ,70

22 20 Kalannin Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,74 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,02 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,58 Saamistodistukset (2.3) , ,45 Muilta , ,45 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,32 Johdannaissopimukset (2.5) , ,22 Aineettomat hyödykkeet (2.6) , ,79 Aineelliset hyödykkeet , ,90 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.7) , ,98 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.7) , ,01 Muut aineelliset hyödykkeet , ,91 Muut varat (2.9) , ,99 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.10) , ,87 Laskennalliset verosaamiset (2.16) , ,03 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,91

23 21 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.11) , ,43 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.12) , ,35 Talletukset , ,51 Muut velat , ,84 Muut velat (2.13) , ,50 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.14) , ,18 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.15) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.16) , ,51 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,97 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,93 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,93 OMA PÄÄOMA (2.20) Peruspääoma 504,56 504,56 Kantarahasto (2.21) , ,00 Muut sidotut rahastot , ,43 Vararahasto , ,22 Käyvän arvon rahasto , ,21 Vapaat rahastot , ,51 Muut rahastot , ,51 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,81 Tilikauden voitto , ,70 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,91 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,29 Takaukset ja pantit , ,49 Muut , ,80 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,23 Muut , ,23 Tase-ero 0,00 0,00

24 22 Kalannin Säästöpankin rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,70 Tilikauden oikaisut , ,33 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,10 Saamistodistukset , ,66 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,59 Osakkeet ja osuudet , ,82 Muut varat , ,97 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,15 Velat luottolaitoksille , ,08 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,93 Muut velat , ,14 Maksetut tuloverot , ,10 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,02 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,34 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,89 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,23 Investointien rahavirta yhteensä , ,00 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,02 Rahavarat tilikauden alussa , ,78 Rahavarat tilikauden lopussa , ,76 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,74 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,02 Yhteensä , ,76 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,84 Maksetut korot , ,78 Saadut osingot , ,85 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,67 Tuloslaskelman verot , ,27 Käyvän arvon muutokset 2 327, ,45 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,40 Muut oikaisut 52, ,54 Yhteensä , ,33

25 23 Kalannin Säästöpankin konsernituloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,94 Korkokulut (1.1) , ,19 KORKOKATE , ,75 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,85 Palkkiotuotot (1.3) , ,45 Palkkiokulut (1.3) , ,42 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 1 450, ,97 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,40 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) , ,45 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,80 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,08 Hallintokulut , ,17 Henkilöstökulut (1.9) , ,82 Muut hallintokulut (1.10) , ,35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,77 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,24 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,29 LIIKEVOITTO , ,96 Tuloverot , ,08 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,88 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN , ,88 TILIKAUDEN VOITTO , ,88

26 24 Kalannin Säästöpankin konsernitase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,74 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,46 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,21 Saamistodistukset (2.3) , ,45 Muilta , ,45 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,32 Johdannaissopimukset (2.5) , ,22 Aineettomat hyödykkeet (2.6) , ,79 Aineelliset hyödykkeet , ,16 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.7) , ,21 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.7) , ,29 Muut aineelliset hyödykkeet , ,66 Muut varat (2.9) , ,99 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.10) , ,72 Laskennalliset verosaamiset (2.16) , ,03 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,09

27 25 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.11) , ,43 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.12) , ,91 Talletukset , ,07 Muut velat , ,84 Muut velat (2.13) , ,50 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.14) , ,65 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.15) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.16) , ,53 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,02 OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖOSUUS (2.20) Peruspääoma 504,56 504,56 Kantarahasto (2.21) , ,00 Muut sidotut rahastot , ,43 Vararahasto , ,22 Käyvän arvon rahasto , ,21 Vapaat rahastot , ,51 Muut rahastot , ,51 Edellisten tilikausien voitto(tappio) , ,69 Tilikauden voitto , ,88 OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖOSUUS YHTEENSÄ , ,07 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,09 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,29 Takaukset ja pantit , ,49 Muut , ,80 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,23 Muut , ,23 Tase-ero 0,00 0,00

28 26 Kalannin Säästöpankin konsernin rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,88 Tilikauden oikaisut , ,41 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,55 Saamistodistukset , ,66 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,67 Osakkeet ja osuudet , ,82 Muut varat , ,60 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,89 Velat luottolaitoksille , ,08 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,49 Muut velat , ,32 Maksetut tuloverot , ,10 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,47 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,34 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,00 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,23 Investointien rahavirta yhteensä , ,11 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,58 Rahavarat tilikauden alussa , ,78 Rahavarat tilikauden lopussa , ,20 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,74 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,46 Yhteensä , ,20 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,02 Maksetut korot , ,78 Saadut osingot , ,85 Tilikauden oikaisut: Tuloslaskelman verot , ,08 Käyvän arvon muutokset 2 327, ,45 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,34 Muut oikaisut 52, ,54 Yhteensä , ,41

29 27 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin ja sen konsernin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (150/2007) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. tilinpäätöksen laajuus tilinpäätös sisältää emoyhtiön Kalannin Säästöpankin ja sen tytäryhtiön tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä on käsitelty yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun emoyhtiöllä on yli puolet osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai määräysvalta määräytyy muutoin kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä mainitulla tavalla. Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta yhtiöiden liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, mutta jotka eivät ole tytäryhtiöitä. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konsernilla on vähintään 20 prosenttia mutta enintään 50 prosenttia osakkuusyhtiön osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Luottolaitoslain 155 :ään perustuen tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen. n tilinpäätös antaa poisjättämisestä huolimatta oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedot konsernitilinpäätökseen yhdistellyistä ja yhdistelemättömistä tytär - ja osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetiedossa 5.1 ja 5.2. Konsolidointi Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on sisällytetty konsernitilinpäätökseen emopankin tilinpäätösperiaatteiden mukaisina. Yhdistely on tehty rivi-riviltä hankintamenomenetelmää käyttäen. n sisäiset tuotot ja kulut, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu. n keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Keskinäisen omistuksen eliminoinnissa syntyvä konserniaktiiva on kohdistettu rakennuksille ja poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. erotus, jota ei ole kyetty kohdistamaan, on kirjattu tilinpäätökseen konserniliikearvoksi tai konsernireserviksi. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset.

30 28 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu yhdistelmäinstrumentit, jotka sisältävät kytketyn johdannaisen, jota ei ole erotettu pääsopimuksesta sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokiteltujen erien käyvän arvon muutokset on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan.

31 29 Pankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkokulujen oikaisuna. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 153 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahinta- ja tuottoarvomenetelmää käyttäen. Kauppahintamenetelmää on käytetty etupäässä asuntojen ja maaalueiden arvioinnissa. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää laskennallista verovelkaa vähentämättä. taseessa konserniyritysten poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä niiden muutos konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.

32 30 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon.

33 31 Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3-8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin ja muiden yksittäisten konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei yhtiötasolla ole kirjattu. tilinpäätöksessä konserniyritysten poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan ja niiden muutos konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen

34 32 LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , , , ,23 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,23 Saamistodistuksista , , , ,67 Muut korkotuotot ,42 598, ,42 598,81 Yhteensä , , , ,94 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 513, ,47 513, ,47 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , , , ,32 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,93 Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa , , , ,43 pidettävistä veloista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus , , , ,88 kuin muilla veloilla Muut korkokulut -61,29 59,51-65,60 59,51 Yhteensä , , , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , , , ,85 Yhteensä , , , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , , , ,59 Ottolainauksesta , , , ,96 Maksuliikenteestä , , , ,99 Omaisuudenhoidosta , , , ,02 Välitetystä toiminnasta , , , ,69 Takausten myöntämisestä , , , ,56 Muut palkkiotuotot , , , ,64 Yhteensä , , , ,45 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , , , ,03 Muut , , , ,39 Yhteensä , , , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 0, , ,00 Tuloslaskelmaerä yhteensä 0, , ,00

35 33 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 0, , ,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot -0,03 0,00-0,03 Tuloslaskelmaerä yhteensä -0, , ,97 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 0, , ,00 Tuloslaskelmaerä yhteensä 0, , ,00 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 0, , ,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot -0,03 0,00-0,03 Tuloslaskelmaerä yhteensä -0, , , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 1 661,00 0, , ,32 Osakkeista ja osuuksista ,71 0, , ,15 Yhteensä ,71 0, , ,47 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 214,00 0, , ,62 Osakkeista ja osuuksista ,14 0, , ,78 Yhteensä ,14 0, , ,40 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 1 661,00 0, , ,32 Osakkeista ja osuuksista ,71 0, , ,15 Yhteensä ,71 0, , ,47

36 34 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja -tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 214,00 0, , ,62 Osakkeista ja osuuksista ,14 0, , ,78 Yhteensä ,14 0, , , Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten , , , ,24 käyvän arvon muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän , , , ,69 arvon muutos (netto) Yhteensä , , , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot , , , ,11 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,57 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) -52,74 0,00-52,74 0,00 Muut tuotot 0,00 0,00 541,94 599,44 Muut kulut , , , ,18 Yhteensä , , , , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot , , , ,08 Yhteensä , , , ,08 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , , , ,46 Kulut omassa käytössä olevasta , , , ,57 kiinteistöomaisuudesta Muut kulut , , , ,21 Yhteensä , , , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,32 Henkilösivukulut , , , ,50 Eläkekulut , , , ,36 Muut henkilösivukulut , , , ,14 Yhteensä , , , , Muut hallintokulut Toimistokulut , , , ,14 Atk-kulut , , , ,85 Edustus- ja markkinointikulut , , , ,30 Muut hallintokulut , , , ,06 Yhteensä , , , ,35

37 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,77 Aineelliset hyödykkeet , , , ,64 Aineettomat hyödykkeet ,35-85, ,35-85,13 Yhteensä , , , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,74 Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot , , , ,89 Arvonalentumisten peruutukset ja , , , ,15 palautukset (-) Takauksista ja muista taseen 2 528, , , ,45 ulkopuolisista eristä Arvonalentumisten peruutukset ja 2 528, , , ,45 palautukset (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä , , , ,29 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , , , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , , , ,85 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , , , ,46 Kotimaisilta luottolaitoksilta , , , ,46 Muut , , , ,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta , , , ,00 Yhteensä , , , ,46 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton seniorluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen.

38 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , , , ,85 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0, ,65 0, ,65 Kotitaloudet , , , ,12 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat , , , ,80 yhteisöt Ulkomaat , , , ,79 Yhteensä , , , ,21 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0, ,00 0,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa , , , ,04 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset , , , ,89 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot , , , ,43 - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen arvonalentumistappio 0, ,40 0, ,40 Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , , , , Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ,00 0, ,00 0,00 saamistodistukset Muut ,00 0, ,00 0,00 Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,00 Julkisesti noteeratut , , , ,00 Muut ,90 0, ,00 0,00 Yhteensä , , , ,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0, ,50 0,00

39 37 Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ,00 0, ,00 0,00 saamistodistukset Muut ,00 0, ,00 0,00 Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,00 Julkisesti noteeratut , , , ,00 Muut ,90 0, ,00 0,00 Yhteensä , , , ,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0,00 0,00 0, Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet , , , ,32 Julkisesti noteeratut , , , ,69 Muut , , , ,63 Osakkeet ja osuudet yhteensä , , , ,32 -joista luottolaitoksissa , , , ,90 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Muissa yrityksissä , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Omistukset on arvostettu hankintamenoon. 2.5 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2013 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 0, ,00 0, ,00 Korkojohdannaiset 0, ,00 0, ,00 Osakejohdannaiset 0, ,00 0, , Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , ,00 Korkojohdannaiset , ,00 Osakejohdannaiset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2013 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 0, ,00 0, ,00 Korkojohdannaiset 0, ,00 0, ,00 Osakejohdannaiset 0, ,00 0, ,00

40 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 0, ,00 0, ,00 Korkojohdannaiset 0, ,00 0, ,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset ,85 0, ,22 0,00 Korkojohdannaiset ,05 0, ,22 0,00 Osakejohdannaiset 2 140,80 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,85 0, ,22 0,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannais-sopimukset ,85 0, ,22 0,00 Korkojohdannaiset ,05 0, ,22 0,00 Osakejohdannaiset 2 140,80 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,85 0, ,22 0, Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet , , , ,79 Yhteensä , , , , Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä , ,52 Sijoituskäytössä , , , ,00 Yhteensä , ,34 Rakennukset Omassa käytössä , ,06 Sijoituskäytössä , , , ,00 Yhteensä , ,24 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä , ,95 Sijoituskäytössä , , , ,00 Yhteensä , ,80 Muut aineelliset hyödykkeet , ,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,38 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon.

41 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet Hankintameno , ,58 + tilikauden lisäykset , ,74 - tilikauden vähennykset , ,79 +/- siirrot erien välillä , ,78 Hankintameno , ,31 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , ,79 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet , ,59 poistot - tilikauden poistot , ,73 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , ,11 Kirjanpitoarvo , ,20 Kirjanpitoarvo , ,79 Aineelliset hyödykkeet 2013 Sijoituskiinteistöt Muut kiinteistöt ja Muut Yhteensä ja sijoituskiinteistöosakkeet kiinteistöosakkeet aineelliset hyödykkeet Hankintameno , , , ,51 + tilikauden lisäykset ,00 0, , ,00 - tilikauden vähennykset ,74 0,00 0, ,74 +/- siirrot erien välillä ,78 0,00 0, ,78 Hankintameno , , , ,99 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , ,61 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet ,59 0,00 0, ,59 poistot - tilikauden poistot , , , ,55 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , ,57 Kirjanpitoarvo , , , ,42 Kirjanpitoarvo , , , ,90 Aineelliset hyödykkeet 2013 Sijoituskiinteistöt Muut kiinteistöt ja Muut Yhteensä ja sijoituskiinteistöosakkeet kiinteistöosakkeet aineelliset hyödykkeet Hankintameno , , , ,27 + tilikauden lisäykset , , , ,79 - tilikauden vähennykset , ,26 0, ,45 +/- siirrot erien välillä ,78 0,00 0, ,78 Hankintameno , , , ,83 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , ,11 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet ,59 0,00 0, ,59 poistot - tilikauden poistot , , , ,93 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , ,45 Kirjanpitoarvo , , , ,38 Kirjanpitoarvo , , , ,16 Osakehuoneistojen aktivoidut perusparannusmenot on siirretty tilikauden 2013 aikana aineellisista hyödykkeistä aineettomiin hyödykkeisiin.

42 Muut varat Muut , , , ,99 Yhteensä , , , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , , , ,49 Muut , , , ,23 Yhteensä , , , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , , , ,43 Vaadittaessa maksettavat , , , ,50 Muut , , , ,93 Yhteensä , , , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , , , ,07 Vaadittaessa maksettavat , , , ,10 Muut , , , ,97 Muut velat , , , ,84 Muut , , , ,84 Yhteensä , , , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , , , ,94 Muut 9 841, , , ,56 Yhteensä , , , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , , , ,78 Muut , , , ,87 Yhteensä , , , , Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10% näistä velkojen yhteismäärästä Velan yksilöintitiedot Kirjanpitoarvo Korko % Eräpäivä Kalannin Sp deb ,00 0, Kalannin Sp deb ,00 1, Kalannin Sp deb ,00 2, Yhteensä ,00 Omiin varoihin luettu määrä Kalannin Sp deb ,00 Kalannin Sp deb ,00 Kalannin Sp deb ,00 Yhteensä ,00 Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin.

43 41 Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Pankki pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka pankki edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 :n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. 2) Muut kuin yllämainitut velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin luottolaitoksen muilla veloilla Ikuiset lainat Debentuurilainat Velat yhteensä Velkojen yhteenlaskettu määrä 0, , , Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. tilinpäätöksessä vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista on kirjattu laskennallinen verovelka. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset ,95 Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,17 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,61 Saamistodistukset , , ,94 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,17 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,42 Saamistodistukset , , ,24 Yhteensä , , ,83 Rahoitusvarat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,02 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,00 Saamistodistukset , , ,95 Yhteensä , , ,95

44 42 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,02 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,58 Saamistodistukset , , ,45 Yhteensä , , ,05 Rahoitusvarat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,29 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,61 Saamistodistukset , , ,94 Yhteensä , , ,55 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,29 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,37 Saamistodistukset , , ,24 Yhteensä , , ,90 Rahoitusvarat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,46 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,00 Saamistodistukset , , ,95 Yhteensä , , ,95 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,46 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,21 Saamistodistukset , , ,45 Yhteensä , , ,12 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,34 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,83 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,17

45 43 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,34 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,33 0, ,01 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,33 0, ,35 Rahoitusvelat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,50 0, ,93 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,96 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,89 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,43 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,84 0, ,35 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,84 0, ,78 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,34 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,83 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,17 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,34 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,33 0, ,89 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,33 0, ,23 Rahoitusvelat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,50 0, ,93 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,96 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,89

46 44 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,43 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,84 0, ,91 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,84 0, ,34 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,00 0, ,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,17 0, ,02 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,42 0, ,58 0,00 Saamistodistukset ,24 0, ,45 0,00 Johdannaissopimukset ,85 0, ,22 0,00 Muu omaisuus ,89 0, ,64 0,00 Yhteensä ,57 0, ,91 0,00 Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,00 0, ,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,29 0, ,46 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,37 0, ,21 0,00 Saamistodistukset ,24 0, ,45 0,00 Johdannaissopimukset ,85 0, ,22 0,00 Muu omaisuus ,40 0, ,75 0,00 Yhteensä ,15 0, ,09 0,00 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,34 0, ,43 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,01 0, ,35 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin ,00 0, ,00 0,00 muilla veloilla Muut velat ,33 0, ,01 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,30 0, ,18 0,00 Yhteensä ,98 0, ,97 0,00

47 45 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,34 0, ,43 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,89 0, ,91 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin ,00 0, ,00 0,00 muilla veloilla Muut velat ,39 0, ,03 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,81 0, ,65 0,00 Yhteensä ,43 0, ,02 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,74 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,02 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,58 Saamistodistukset , , , ,45 Osakkeet ja osuudet , , , ,32 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,00 Johdannaissopimukset , , , ,22 Yhteensä , , , , Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,74 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,46 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,21 Saamistodistukset , , , ,45 Osakkeet ja osuudet , , , ,32 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,00 Johdannaissopimukset , , , ,22 Yhteensä , , , ,40 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,43 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,35 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , , ,00 Yhteensä , , , ,78 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,43 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,91 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , , ,00 Yhteensä , , , ,34 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa.

48 46 Taseessa käypään arvoon arvostetut 2013 rahoitusinstrumentit Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , ,43 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot , Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , ,14 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot , Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , ,43 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot , Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , ,14 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot ,00 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.3. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana Tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Tiliauden lopussa Peruspääoma 504,56 0,00 0,00 504,56 Kantarahasto ,00 0,00 0, ,00 Muut sidotut rahastot , , , ,10 Vararahasto ,22 0,00 0, ,22 Käyvän arvon rahasto , , , ,88 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,88 Vapaat rahastot ,51 0,00 0, ,51 Muut rahastot ,51 0,00 0, ,51 Edellisten tilikausien voitto , , , ,51 Tilikauden voitto , , , ,09 Oma pääoma yhteensä , , , ,77

49 47 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Peruspääoma 504,56 0,00 0,00 504,56 Kantarahasto ,00 0,00 0, ,00 Muut sidotut rahastot , , , ,10 Vararahasto ,22 0,00 0, ,22 Käyvän arvon rahasto , , , ,88 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,88 Vapaat rahastot ,51 0,00 0, ,51 Muut rahastot ,51 0,00 0, ,51 Edellisten tilikausien voitto , , , ,14 Tilikauden voitto , , , ,41 Oma pääoma yhteensä , , , ,72 Vapaaseen omaan pääomaan sisältyvät jakokelvottamat erät 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,90 josta laskennalliset verot , ,13 0, ,73 Saamistodistukset , , , ,98 josta laskennalliset verot ,62 0, , ,25 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,88 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,90 josta laskennalliset verot , ,13 0, ,73 Saamistodistukset , , , ,98 josta laskennalliset verot ,62 0, , ,25 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,88 Tiedot hallituksen voimassaolevista uusmerkintää ja/tai vaihtovelkakirjalainan ottamista koskevista valtuuksista Kantarahasto Kalannin Säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärä on kpl. Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus voitonjakoon säästöpankkilain ( /1502)41 :ssä säädetyllä tavalla. Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus osallistua isäntien vaaliin, osuudenomistajan äänimäärä on omistettujen kantarahasto-osuuksien määrä kuitenkin enintään 10 ääntä.

50 48 ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön Eläke-Fennian kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.2 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , , , ,49 Muut asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi , , , ,80 annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , , , ,23 joista luottolupaukset , , , ,23 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , , , ,52 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliiketilisopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, jotka Aktia Pankki Oyj:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.3 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,32 Säästöpankkiliitto ry edustaa säästöpankkeja suhteessa Visa Europeen. Säästöpankkiliitto Visa Europen jäsenenä (Associate Member-jäsenyys) on ensisijaisesti vastuussa mahdollisesta korttiliiketoiminnassa syntyvästä vahingosta ja jäsenyyssopimuksen sekä Visan sääntöjen noudattamisesta Visa Europelle. Jäsenyyssopimuksen perusteella Visa Europe voi kohdistaa liitolle korvausvaatimuksia sopimuksen ja sääntöjen rikkomisesta. Koska Visa-kortteihin liittyvästä kaikesta liiketoiminnasta vastaavat säästöpankit, ne myös vastaavat viimekädessä kaikista mahdollisista korvauksista Vesa Europelle.

51 49 HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä , , , ,70 toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , , , , Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä ,03 0, ,00 0,00 toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä ,03 0, ,00 0,00 Lisäykset , ,00 Vähennykset , ,82 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 tilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto Kiinteistö Oy Uudenkaupungin 100, , ,33 Säästöpankintalo, Uusikaupunki Yhteensä , , tilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,42 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Muut , Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Helsinki 0, , ,47 Henkivakuutusosakeyhtiö Duo, Espoo 2, , ,21 Nooa Säästöpankki Oy, Helsinki 1, , ,68 Oy Samlink Ab, Espoo 0, , ,95 Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 2, , ,96 Säästöpankkien Holding Oy, Espoo 2, ,31-123,65 Sp-Koti Oy, Espoo 2, , ,48 Säästöpankkien Keskuspankki Oy,Espoo 1,84 0,00 0,00 Yhteensä , ,86 * Tilikauden 2012 oma pääoma ja voitto

52 50 MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Pankissa ei hoideta ns. täyden palvelun omaisuudenhoitoa. 6.2 Tilintarkastajan palkkiot 2013 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 3 460,00 Tilintarkastuslain 1 :n 1 mom. 2 kohdassa 400,00 tarkoitetut toimeksiannot Yhteensä 3 860,00 KONSERNIIN KUULUVAA LUOTTOLAITOSTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 7.1 in kuuluvaa luottolaitosta koskevat tiedot n emoyhtiö on Kalannin Säästöpankki. Jäljennös konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Kalannin Säästöpankissa, osoitteessa Alinenkatu UUSIKAUPUNKI. 7.2 Muilta konserniyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille suoritetut rahoituskulut Korkotuotot 1 071, , Saamiset konserniyrityksiltä ja velat niille Saamiset luottolaitoksilta , ,37 Saamiset yhteensä , ,37

53 51 8 VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (PILARI III) 8.1 Omat varat erittäin Ensisijaiset omat varat Maksettu oma pääoma , , , ,56 Rahastot , , , ,30 - Suunniteltu voitonjako , , , ,00 - Aineettomat hyödykkeet , , , ,79 - Rahoituslaitossijoitukset , , , ,66 Ensisijaiset omat varat yhteensä , , , ,41 Toissijaiset omat varat Ylemmät toissijaiset omat varat , , , ,21 Alemmat toissijaiset omat varat , , , ,53 - Rahoituslaitossijoitukset , , , ,66 Toissijaiset omat varat yhteensä , , , ,08 Omat varat yhteensä , , , , Omien varojen vähimmäismäärä Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Omien varojen vähimmäismäärä Omien varojen vähimmäismäärä Omien varojen vähimmäismäärä Omien varojen vähimmäismäärä Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , , ,27 Saamiset yrityksiltä , , , ,10 Vähittäissaamiset , , , ,66 Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , ,70 Erääntyneet saamiset , , , ,98 Sijoitusrahastosijoitukset , , , ,09 Muut erät , , , ,85 Luottoriski yhteensä , , , ,65 Markkinariski (valuuttakurssiriski) 0, ,58 0, ,58 Operatiivinen riski , , , ,57 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä , , , , Kokonaisvastuut riskipainoittain Luotto- ja vastapuoliriski Riskipaino (%) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,75 Yhteensä , , , , Kokonaisvastuiden keskimääräinen arvo tilikaudella vastuuryhmittäin Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta , , , ,22 Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta , , , ,01 Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisilta , , , ,06 laitoksilta Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , , ,86 Saamiset yrityksiltä , , , ,80 Vähittäissaamiset , , , ,79 Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , ,40 Erääntyneet saamiset , , , ,02 Sijoitusrahastosijoitukset , , , ,75 Muut erät , , , ,10 Yhteensä , , , ,01

54 Kokonaisvastuiden maturiteettijakauma vastuuryhmittäin *) Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,92 Vähittäissaamiset , , ,36 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,46 Saamiset yrityksiltä , , ,22 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,57 Erääntyneet saamiset , , ,82 Yhteensä , , ,36 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,06 Vähittäissaamiset , , ,97 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,63 Saamiset yrityksiltä , , ,07 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,29 Erääntyneet saamiset , , ,87 Yhteensä , , , Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,06 Vähittäissaamiset , , ,66 Saamiset yrityksiltä , , ,32 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,78 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,58 Erääntyneet saamiset , , ,52 Yhteensä , , ,92 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,03 Vähittäissaamiset , , ,75 Saamiset yrityksiltä , , ,48 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,67 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,06 Erääntyneet saamiset , , ,43 Yhteensä , , ,42 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,92 Vähittäissaamiset , , ,37 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,46 Saamiset yrityksiltä , , ,22 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,57 Erääntyneet saamiset , , ,82 Yhteensä , , ,36 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,06 Vähittäissaamiset , , ,92 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,02 Saamiset yrityksiltä , , ,07 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,21 Erääntyneet saamiset , , ,87 Yhteensä , , ,15

55 53 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,06 Vähittäissaamiset , , ,66 Saamiset yrityksiltä , , ,32 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,78 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,58 Erääntyneet saamiset , , ,52 Yhteensä , , ,92 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,03 Vähittäissaamiset , , ,38 Saamiset yrityksiltä , , ,48 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,95 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,85 Erääntyneet saamiset , , ,43 Yhteensä , , ,12 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. 8.6 Kokonaisvastuut vastuuryhmittäin vastapuolittain *) Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,64 Vähittäissaamiset , , , , ,42 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,17 0, , ,11 Saamiset yrityksiltä , , , , ,64 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,94 Erääntyneet saamiset , ,90 0, , ,10 Yhteensä , , , , ,85 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,86 Vähittäissaamiset , , , , ,80 Saamiset yrityksiltä , , , , ,44 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,96 0, , ,77 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,76 Erääntyneet saamiset , ,33 0, , ,41 Yhteensä , , , , ,04 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,64 Vähittäissaamiset , , , , ,37 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,17 0, , ,50 Saamiset yrityksiltä , , , , ,64 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,86 Erääntyneet saamiset , ,90 0, , ,10 Yhteensä , , , , ,11 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,86 Vähittäissaamiset , , , , ,43 Saamiset yrityksiltä , , , , ,44 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,96 0, , ,77 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,32 Erääntyneet saamiset , ,33 0, , ,41 Yhteensä , , , , ,23

56 54 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. 8.7 Operatiivisen riskin laskelma Omien varojen vähimmäismäärä Bruttotuotot yhteensä , , ,33 Tuottoindikaattori , , , , Omien varojen vähimmäismäärä Bruttotuotot yhteensä , , ,66 Tuottoindikaattori , , , ,18 Tuottoindikaattori lasketaan Finanssivalvonnan standardin 4.3i perusmenetelmän mukaisesti. Omien varojen vähimmäismäärä = positiivisten vuotuisten tuottoindikaattorien summa / niiden vuosien lukumäärällä, joina tuottoindikaattori on ollut positiivinen Omien varojen vähimmäismäärä Bruttotuotot yhteensä , , ,47 Tuottoindikaattori , , , , Omien varojen vähimmäismäärä Bruttotuotot yhteensä , , ,06 Tuottoindikaattori , , , ,57 Tuottoindikaattori lasketaan Finanssivalvonnan standardin 4.3i perusmenetelmän mukaisesti. Omien varojen vähimmäismäärä = positiivisten vuotuisten tuottoindikaattorien summa / niiden vuosien lukumäärällä, joina tuottoindikaattori on ollut positiivinen. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan sitä tappionvaaraa, joka pankeille saattaa aiheutua riittämättömistä tai puutteellisista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä.

57 55

58 56