Vuosikertomus VUOTTA

Transkriptio

1 Vuosikertomus VUOTTA

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus...1 Markkinoiden kehitys...3 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta...4 Tulos...5 Tase...6 Konsernitilinpäätös...8 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot...8 Vakavaraisuuden hallinta...9 Riskienhallinta...10 Hallinto ja henkilöstö...13 Yhteiskuntavastuu...14 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat...15 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä...16 Tunnuslukujen laskentakaavat...16 Tilinpäätös...17 Myrskylän Säästöpankin tuloslaskelma...17 Myrskylän Säästöpankin tase...18 Myrskylän Säästöpankin rahoituslaskelma...20 Myrskylän Säästöpankin konsernituloslaskelma...21 Myrskylän Säästöpankin konsernitase...22 Myrskylän Säästöpankin konsernin rahoituslaskelma...24 Liitetiedot...25 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus...55 Tilinpäätösmerkintä...55 Tilintarkastuskertomus...56 Luottamushenkilöt toimikausittain Henkilökunta Myrskylän Säästöpankin konttorit...58 Pankin kehitys...62

3 Toimitusjohtajan katsaus Myrskylän Säästöpankin 100. toimintavuosi sujui vahvan kasvun siivittämänä. Mikä tietysti oli 100-vuotisjuhliaan viettävälle pankille hienoa. Perustamisesta asti olemme olleet itsenäinen, suomalainen pankki. Päätehtävämme ei ole tuottaa voittoa kasvottomille osakkeenomistajille, vaan edistää asiakkaittemme säästämistä. Olemme olemassa vain asiakkaitamme varten. Tämä arvopohja antaa meille tukevan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Toimintaamme vuonna 2012 kuvaavat aktiivinen kehittäminen, kasvu, vakavaraisuus ja hyvä asiakastyö. Vakavaraisuutemme on korkea ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Voimme hyvällä syyllä sanoa olevamme asiakkaittemme turvasatama talouden myrskyissä. 100-vuotis juhlatanssit kiinnostivat Mäntsälän Suurlavalla elokuussa 2012 järjestettyihin juhlatanssiaisiin osallistui lähes 2000 tanssimusiikin parissa viihtyvää ystäväämme. Esiintyjinä olivat kotimaiseen tähtikaartiin kuuluvat Matti ja Teppo sekä Juha Tapio. Tilaisuus oli suurin asiakastilaisuus mitä pankki on koskaan aikaisemmin järjestänyt. Saimme tilaisuudesta varsin paljon positiivista palautetta. Pankki jatkoi vahvaa asiakastyötään Pankki toteutti edelleen määrätietoisesti strategiaansa. Pankin kasvu jatkui erinomaisella tasolla ja pankki sai lähes 600 uutta asiakasta. Varainhankinnan kasvu oli 12 %:n luokkaa ja luotonannon samoin myös taseen kasvu oli 12 %. Vakavaraisuus pysyi vahvalla tasolla. Asiakasmäärän nettokasvu ylitti reilusti toimialueen väestön kasvun ollen yli 3,6 %. Tämä kertoo jälleen kerran markkinaosuutemme kasvusta. Myrskylän Säästöpankissa kuuluu asiakkaan ääni, ja pankki on asiakkaan asialla. Meille on tärkeää turvata suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Menestyminen asiakastyytyväisyystutkimuksessa (kokonaisarvosana 4,60) osoittaa, että liiketoimintamme on aidosti asiakaslähtöistä. Henkilökunnan säästämisen ja sijoittamisen osaamiseen panostettiin vahvasti. Vuoden 2012 aikana 10 asiakaspalvelussa toimivaa henkilöä suoritti auktorisoidun APV1 sijoituspalvelu tutkinnon. Toimintaympäristö Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat haastavat. Talouskehitys heikkeni entisestään, ja EU:n vakava sisäinen kriisi jatkui. Epävarmuus ja EU:n taloustilanteen heikkous laskivat korkotason ennätyksellisen alas, mikä tuki kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Irtisanomisuutiset valtasivat lehtien otsikot ja yhä useampi suomalainen kohtasi työttömyyden ensi kertaa. Matala korkotaso toi mittavia haasteita vähittäispankkitoiminnan kannattavuudelle. Oli varsin ymmärrettävää, että suomalaisten usko omaan talouteen heikentyi ja oman talouden suunnittelujänne lyhentyi. Syksyllä julkaistun Säästämisbarometrimme mukaan yli neljännes suomalaisista uskoi oman taloutensa heikentyvän seuraavan vuoden aikana. 1

4 Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla muuttui yhä vakavammaksi vuoden 2012 aikana. Epävarmuus jatkuu ja merkittävä riski on, että epävarmuus syvenee vuonna EU:n finanssikriisi ei hellitä ja jälkivaikutukset vyöryttävät synkkiä pilviä Suomen ylle. Finanssikriisistä ja taantumasta selviytymistä vaikeuttaa entisestään finanssialan sääntelyn kiristyminen koko EU:ssa. Kiristyvän sääntelyn voimaantulo vaiheittain lähivuosina ja Suomen hallituksen pankkeihin kohdistamat toimet eivät voi olla horjuttamatta raha- ja pääomamarkkinoiden sekä suomalaisen yhteiskunnan vakautta. Näkymät vuodelle 2013 Kasvu, kannattavuus ja hyvä vakavaraisuus ovat tärkeitä myös vuonna Myrskylän Säästöpankki näkyy entistä vahvemmin vastuullisena toimijana omassa toimintaympäristössään. Uskon, että edelleen yhä useampi toimialueemme asiakas valitsee pankkimme omaksi pankikseen. Me pidämme, mitä lupaamme: hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Säästöpankki auttaa aina. Immo Laiho toimitusjohtaja 2

5 Markkinoiden kehitys Talouskehitys vuonna 2012 Maailmantalous kulki selkeästi kahdella raiteella Yhdysvaltain talouden kasvaessa ja EU-alueen talouden kutistuessa vuoden aikana. Kehittyvillä markkinoilla kasvu jatkui, mutta kasvuvauhti hidastui aiemmasta länsimaiden kysynnän jäädessä odotuksista. Kevään kasvua vauhditti elintarvikkeiden sekä polttonesteiden hintojen lasku. Myös Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla pohja löytyi kevään aikana. USA:n talouskehitys alkoi kuitenkin vuoden kuluessa osoittaa hidastumisen merkkejä, mikä sai maan keskuspankin tekemään alkusyksystä huomattavia lisätoimia asuntomarkkinoiden tukemiseksi. Harmaita hiuksia aiheuttivat Kreikan velkojen leikkaus sekä kahdet vaalit, joiden ansiosta Kreikan hallitsematon konkurssi kuitenkin vältettiin. Velkakriisi uhkasi levitä myös Espanjaan ja Italiaan, mutta tämä kehitys saatiin pysäytettyä Euroopan keskuspankin tukilupauksilla kesän aikana. Myös kesän huono sato ja siitä seurannut elintarvikehintojen nousu sekä öljyn hinnan nousu takaisin alkuvuoden tasoille jarruttivat talouskasvua syksyn aikana. EU pääsi kuitenkin sopuun useista suurista uudistuksista vuoden aikana: Kreikan velkojen leikkaamisesta sekä pysyvän vakausrahaston ja eurovaltioista erillisen pankkivalvontaviranomaisen perustamisesta. Nämä päätökset vähentävät huomattavasti maailmantalouden epävarmuutta. Kiinan, Japanin ja USA:n vaalit ovat takana, joten selkeys poliittisista linjanvedoista on löytynyt. Lisäksi korot laskivat maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, mikä tarjoaa huomattavan piristysruiskeen kuluttajien ostovoimaan. Talousnäkymät vuodelle 2013 Maailmantalouden toipuminen jatkuu. Yhdysvaltain rakennusmarkkinat elpyvät Samalla maan kasvava energiantuotanto lisää kasvua ja pienentää vaihtotaseen vajetta. USA:n talouden elpyminen parantaa vientinäkymiä Aasiassa samalla kun alueen sisäinen kasvu jatkuu voimakkaana. USA ja Aasia vetävät muun maailman kasvua hiljalleen parempaan suuntaan vuoden edetessä. Velkaongelmainen EU ja kilpailukyvyltään heikko Latinalainen Amerikka kääntävät suuntaansa kesällä. Länsimaiden kokonaisvelka on kuitenkin kasvua rajoittavalla tasolla ja uskomme maailmantalouden kasvavan maltillista tahtia. Edellytykset normaalikasvulle ovat kuitenkin parantuneet, koska huomattavia epävarmuustekijöitä on kyetty poistamaan vuoden 2012 syksyn aikana. Suomen taloustilanne näyttää vaikealta, emmekä usko Suomen talouden juuri kasvavan alkuvuonna. Työttömyys jatkanee kasvuaan vielä alkuvuonna. Vuoden edetessä tilanne kääntyy kuitenkin paremmaksi elpyvän maailmankaupan vetämänä. Maailman talouskasvun mahdollisia uhkia ovat mm. huono talvi- ja kesäsato, levottomuudet tai uudet sisällissodat suurilla öljyntuotantoalueilla, Kiinan ja Japanin saarikiistojen kärjistyminen kauppasodaksi, Iso-Britannian mahdollinen päätös erota EU:sta sekä jo sovittujen EU:n tukijärjestelyjen kaatuminen. 3

6 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Myrskylän Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2012 oli pankin 100. toimintavuosi. Pankki toimii Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita, maa- ja metsätalousyrittäjiä ja muita ammatinharjoittajia sekä toimialueen pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 4 konttoria, Myrskylässä, Mäntsälässä, Orimattilassa ja Porvoossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2012 oli 95,6 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Myrskylän Säästöpankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Säästö-Erkko muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 64,6 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. Emoyhtiön osuus konsernin tilikauden tuloksesta on 205,3 prosenttia ja taseesta 99,7 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. Pankin liiketoiminta Myrskylän Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa, parantamaan kannattavuuttaan ja lisäämään markkinaosuuttaan. Myrskylän Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2012 lopussa oli tuhatta euroa. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Gyllenbergin ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Gyllenberg. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 385 tuhatta euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutusryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Lähivakuutus-yhteistyön päätyttyä on sovittu säästöpankkien ja Lähivakuutuksen välillä, että Duon omistus siirtyy kokonaan säästöpankeille ja Lähivakuutus-ryhmän myyntiorganisaation toimesta myyty Duon riskihenkivakuutuskanta siirretään LähiTapiola ryhmän henkivakuutusyhtiöön. Duo tulee jatkossakin tarjoamaan kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp- Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Kiinteistövälitystoiminta on jatkunut vilkkaana koko vuoden. Pankin Mäntsälän ja Orimattilan konttoreiden yhteydessä toimii Sp- Koti yrittäjänä Uniikkiasunnot Oy, jossa pankki on myös holding-yhtiönsä kautta omistajana. Porvoon konttorin yhteydessä Sp-Koti yrittänä aloitti Porvoon Asuntokauppa Oy. 4

7 Tulos Myrskylän Säästöpankin liikevoitto oli 215 tuhatta euroa (128 tuhatta euroa vuonna 2011). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 87 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,2 prosenttia (0,1). Liiketuloksen hyvä kehitys, korkotason laskusta ja 100-vuotisjuhlien kertaluonteisista kuluista huolimatta, johtui seuraavista syistä. Pankin liiketoimintavolyymien kasvu ylitti tavoitellun 10 %:n kasvun. Luotonannosta perittävät marginaalit nousivat koko vuoden. Palkkiotuotot nousivat yli 20 % ja myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot kaksinkertaistuivat. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 92,4 prosenttia (95,1). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2011 Muutos-% *) 01-12/2010 Muutos-% **) Korkokate , ,7 Nettopalkkiotuotot , ,6 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,8 30 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,7 Suojauslaskennan nettotulos Muut tuotot , ,5 Tuotot yhteensä , ,8 Henkilöstökulut , ,4 Muut hallintokulut , ,2 Muut kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,2 Kulu-tuotto -suhde 92,37 95,08 90,41 Arvonalentumistappiot luotoista ,4-12 Liikevoitto , ,2 Tilikauden voitto , ,3 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (1 671). Korkokate kasvoi 1,7 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (2 541), jossa kasvua edellisvuodesta oli 5,7 prosenttia. Korkokulut olivat 987 tuhatta euroa (871). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 13,4 prosenttia. Nettopalkkiotuotot olivat 884 tuhatta euroa (725). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 992 tuhatta euroa (835) ja palkkiokulujen 108 tuhatta euroa (110). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 183 tuhatta euroa (156), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 34 tuhatta euroa (27) ja muista välitetyistä tuotteista 150 tuhatta euroa (129). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 216 tuhatta euroa (176), palkkiot maksuliikenteestä 467 tuhatta euroa (392) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 68 tuhatta euroa (59). Palkkiotuottojen kasvu johtui asiakasmäärän ja antolainauksen volyymi kasvusta sekä hinnoittelumuutoksista. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat -6 tuhatta euroa (-24), joka muodostui rahavirtaa suojaavien korko-optioiden suoraan tulokseen kirjattavasta aika-arvon muutoksesta ja suojauksen tehottomasta osuudesta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 137 tuhatta euroa (65), joka muodostui myyntivoitoista ja -tappioista. 5

8 Suojauslaskennan nettotulos oli -3 tuhatta euroa (3). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 88 tuhatta euroa (76). Saadut osingot olivat 49 tuhatta euroa (45), jossa kasvua edellisvuoteen oli 4 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -17 tuhatta euroa (-15). Sijoituskiinteistöjen negatiivinen nettotuotto johtuu tyhjillään olevista vuokratiloista, lämmityskulujen kasvusta sekä elokuun 2011 lopulla Porvoon Mannerheiminkatu 16:sta ostettuun liiketilaan kohdistuvista kuluista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 10 tuhannella eurolla 56 tuhanteen euroon (46). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 031), mikä oli 2,2 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2012 aikana 12,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Muut hallintokulut kasvoivat 14,0 prosenttia, 958 tuhanteen euroon (840). Kulujen nousu johtui pääosin pankin 100-vuotis juhlavuoden kertaluonteisista kuluista, joita oli 70 tuhatta euroa. Muut kulut, 574 tuhatta euroa (521), käsittävät poistot ja liiketoiminnan muut kulut. Muiden kulujen noususta 22 tuhatta euroa oli Porvoon konttorin muuttoon liittyvästä kertaluonteisesta aktivoitujen ainesosien kuluksi kirjaamisesta. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 150 tuhatta euroa (122). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 6,1 prosenttia, 424 tuhanteen euroon (400). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 3 tuhatta euroa. Myrskylän Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,2 Luotot , ,2 Sijoitukset , ,8 Saamiset luottolaitoksilta , ,5 Saamistodistukset , ,1 Osakkeet ja osuudet , ,3 Kiinteistöt , ,0 Johdannaissopimukset , ,7 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,7 Yleisön talletukset *) , ,0 Velat luottolaitoksille ,6 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,5 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,5 Oma pääoma , ,9 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,1 ROA % 0,1 0,0 0,2 ROE % 1,2 0,6 2,1 Omavaraisuusaste 8,6 9,6 8,4 Vakavaraisuussuhde 20,99 % 24,97 % 20,78 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos

9 Luotonanto Myrskylän Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa (84917) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (19652). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 287 tuhatta euroa (390). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 11,5 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti selkeästi asiakasmäärän voimakas kasvu. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 138 tuhatta euroa (199) eli 61 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,1 prosenttia (0,2) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä ja myös 0,1 prosenttia (0,2) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset tuhatta euroa (2 129) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (3 666) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (8 998). Määrä oli tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (3 123), mikä on 15,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (4 477). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (1 548) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (2 929). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (2 477). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 377) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (1 100). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 609 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 753 tuhatta euroa (527), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 524 tuhatta euroa (330) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 229 tuhatta euroa (197). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. 7

10 Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (89 304). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 14,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 11,2 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (46 597). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 18,5 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (42 707). Muutokseen vaikutti erityisesti asiakasmäärän voimakas kasvu. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille sekä debentuureista, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 191 tuhatta euroa (23). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana debentuurilainoja 216 tuhatta euroa ja tilikauden aikana erääntyi debentuurilainoja 962 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen debentuurien määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (3 391). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (8 334). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 305 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 116 tuhatta euroa (-19). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 123 tuhatta euroa (107) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta -7 tuhatta euroa (-126). Omaan pääomaan sisältyy vuosina 2008 ja 2011 liikkeeseen laskettu kantarahasto, jonka suuruus on tuhatta euroa (4 000). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 413). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (2 340). Vuonna 2012 luottotappiovarausta purettiin 200 tuhatta euroa (168 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 2,6 prosenttia saamisista. Varauksesta 500 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana poistoeroa vähennettiin 2 tuhatta eurolla (vähennettiin 16). Konsernitilinpäätös Myrskylän Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 64,6 %:sti omistama Kiinteistö Oy Säästö-Erkko. Pankin tytäryhtiö Myrskylän Säästöpankin Kiinteistövälitys Oy on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se on luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettu pieni tytäryhtiö. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Konsernin liikevoitoksi muodostui 203 tuhatta euroa (116) ja tilikauden tulokseksi 156 tuhatta euroa (123). Konserni tase oli tuhatta euroa ( ). Konsernin oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli tuhatta euroa (10 544). Konsernin emoyhtiön saamiset tytäryhtiöltä olivat tilinpäätöshetkellä 31 tuhatta euroa (45). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Myrskylän Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,4 milj. euroa (22,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahas- 8

11 toon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 39 tuhatta euroa. Myrskylän Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Myrskylän Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. euroa (4 202). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (9 891). Toissijaiset omat varat olivat tuhatta euroa (3 221), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli -7 tuhatta euroa (-126) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus tuhatta euroa (3 391). Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 3,97 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 20,99 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 16,69 % (18,83 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 21,52 % (25,55 %). Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi debentuurilainojen erääntymiset, käyvän arvon rahaston muutokset ja riskipainotettujen erien kasvu. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi vakavaraisuusasetukseksi ja direktiiviksi. Ehdotus pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin vakavaraisuussuosituksiin, eli niin sanottuun Basel III kehikkoon. Ehdotuksen sisältöä koskevat neuvottelut ovat kesken Euroopan unionissa ja voimaantuloajankohta tulee siirtymään neuvottelujen pitkittymisen takia mahdollisesti jopa vuodella eteenpäin. Uusi sääntely muun muassa tiukentaa pankkien pääomavaatimuksia ja asettaa likviditeetille uusia vaatimuksia. Lopulliset vaikutukset selviävät sen jälkeen, kun sisällöstä on päästy EU:ssa yksimielisyyteen. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan pysyvän tulevaisuudessakin hyvällä tasolla. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Myrskylän Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Myrskylän Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (13 113), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta 9

12 VAKAVARAISUUSLASKELMA Emo Konserni Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 20,99 % 24,97 % 21,52 % 25,55 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 16,69 % 18,83 % 17,22 % 19,44 % Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Myrskylän Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkina- 10

13 riskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 76,3 % (74,4 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 13,9 % (15,2 %) ja muiden 9,7 % (10,5 %). Valtaosa, 78,11 % (77,3 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 300 tuhannen euron asiakasvastuut. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain ja luottokelpoisuusluokittain. Lisäksi luotot toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain sekä järjestämättömät luotot raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Myrskylän Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 17,4 % (19,5 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2012 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. 11

14 Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 10/10 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 14/10 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -9 tuhatta euroa (-21). Lisäksi realisoitumattomia arvonmuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 116 tuhatta euroa (-19), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 123 tuhatta euroa (107) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos -7 tuhatta euroa (-126). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 108 tuhatta euroa (-40), mikä on 0,9 % (-0,3 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä tai tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, 12

15 käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 409). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (1 113) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto (vuokratuotot vuokrakulut pl. rahoitusvastikkeet) on 1,5 prosenttia (0,8). Alhainen nettotuotto johtuu pankin tyhjillään olevista vuokratiloista. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat 7 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Myrskylän Säästöpankin isäntiin kuuluu 30 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Reijo Korhonen ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Ture Antman. Kevätkokouksessa isännät valitsivat hallituksen jäsenyydestä eronneen Kjell Adolfssonin tilalle loppukaudeksi KTM David Lindströmin ja vahvistivat vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin jakokelpoisista varoista ,67 euroa päätettiin jakaa kantarahastoosuuden omistajille voitto-osuuksia ,00 euroa. Lisäksi päätettiin siirtää ,00 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon, ,00 euroa jaettavaksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin sekä jättää tilikauden voitosta ,21 euroa aikaisempien vuosien voittovarojen tilille. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilöva- 13

16 linnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan Panu Juonala, KHT sekä varatilintarkastajiksi KHT-yhteisö, päävastuullisena varatilintarkastajana Otto Kustaa Joki. Myrskylän Säästöpankin hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Henry Bergman ja varapuheenjohtajana Jussi Karinen sekä toimitusjohtajana Immo Laiho. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut lakimies Ulla Kivimäki. Hallitus kokoontui vuoden aikana 23 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Nimi Ammatti, jäsenyyden alkamisvuosi Henry Bergman sähköurakoitsija, yrittäjä, 2002 Jussi Karinen toimitusjohtaja, Dl, 2008 Mika Lindqvist apulaisrehtori, MMM, 2006 David Lindström henkilöstöjohtaja, KTM, 2012 Tiina Salminen varhaiskasvatusjohtaja, sosionomi, 2003 Arto Virén maanviljelijä, maanviljelysteknikko, 1993 Kristian Öhberg maanviljelijä, agrologi, 2004 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 20 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 19 (20) ja osa-aikaisia 1 (2). Henkilömäärä laski vuoden aikana kahdella henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 43 vuotta. Pankki on panostanut merkittävästi henkilökuntansa osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen erilaisilla sisäisillä koulutuksilla sekä tutkintoon tähtäävillä koulutuksilla. Tilikauden aikana aikana 10 henkilöä suoritti auktorisoidun APV 1 sijoituspalvelututkinnon. Pankin varsinaisena tilintarkastaja on toiminut Panu Juonala, KHT ja varatilintarkastajana Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Päivi Isosaari KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Pankin sisäisenä tarkastajana on toiminut controller Raimo Willman. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio ja vuosipalkkio. Hallituksen puheenjohtaja saa kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja pois lukien voidaan maksaa enintään 2 kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Myrskylän Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Myrskylän Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan 14