Vuosikertomus Vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 Vuosikertomus 2009

2 Sisältö Vuosikertomus 2009 Toimitusjohtajalta... 3 Liedon Säästöpankki Pääkonttori: Hyvättyläntie 4, Lieto Hallituksen toimintakertomus... 4 Tuloslaskelma...16 Tase Ulkoasu ja taitto: Zeeland Tekstit: Liedon Säästöpankki ja Zeeland Paino: Paino-Kaarina Kuvat: Liedon Säästöpankki, Studio Vizualis ja Shutterstock Vuosi 2009 graafeina...18 Arvot...19 Liedon Säästöpankin vuosi Luottamushenkilöt Henkilökunta Yhteystiedot Vuoden 2009 toimintakertomus on saatavissa Liedon Säästöpankista sekä osoitteesta 02 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

3 Digitaantumasta uuteen nousuun Vuosi 2009 jää historiaan ensimmäisenä digitaalisena maailmanlaajuisena taantumana. Digitaalisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että tuotanto kehittyvissä maissa, esimerkiksi Kiinassa reagoi välittömästi niihin kulutuskysynnän muutoksiin, joita tapahtui kehittyneissä maissa, esimerkiksi USA:ssa. Suomessa kehitys näkyi jyrkkänä viennin romahtamisena. Talouden äkkiliikkeet eivät siis johdu pelkästään globaaleista yhdentyvistä markkinoista. Kysymys on myös informaatioteknologian läpimurrosta, joka näkyy paitsi talouden, myös politiikan ja kulttuurin alueella. Oma ilmiönsä oli finanssikriisi, jonka seurauksena taantuma lähti liikkeelle. Finanssikriisin taltuttamiseksi keskuspankit rahoittivat valtioiden vajeita, mikä puolestaan mahdollisti talouden elvyttävät toimenpiteet. Kriisi saatiin pysäytettyä, mutta seurauksena olivat entistä velkaantuneemmat kansantaloudet. Suuri kysymys kuuluu, miten vajeet saadaan hallintaan ja velkaantuminen käännettyä laskuun. Poliittisesti valtion budjetin tasapainottaminen on haasteellista, mistä Kreikka antoi jo esimakua. Suomen osalta puuttuvat toistaiseksi selkeät linjaukset. Suurten myllerrysten keskellä Liedon Säästöpankki onnistui viime vuonna hyödyntämään syntynyttä tilannetta ja vahvuuksiaan. Olimme jo pitkään valmistautuneet alhaisen koron toimintaympäristöön hankkimalla koron laskulta suojaavia johdannaisia. Tämä mahdollisti osaltaan sen, että pankin korkokate kasvoi viime vuonna. Hyvän maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden ansiosta pystyimme kasvattamaan merkittävästi markkinaosuutta asuntolainoissa. Yritysluottojen osuus lainakannasta nousi 14 prosenttiyksiköstä 16 prosenttiyksikköön. Hyvän maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden ansiosta pystyimme kasvattamaan merkittävästi markkinaosuutta asuntolainoissa. Pankin mittavat investoinnit tulevaisuuteen merkitsivät kulujen kasvua: Uudistimme pääkonttorin tiloja, laajensimme Raision konttoria, Kaarinan konttori siirtyi toisiin tiloihin ja vuoden 2008 lopussa valmistui uusi Kauppatorin konttori. Tämä kaikki näkyi poistojen kasvuna. Kuluja kasvattivat lisäksi henkilökunnan määrän kasvu sekä panostukset koulutukseen. Kulujen kasvu oli suurempi kuin tuottojen kasvu. Uskon kuitenkin, että panostukset palvelun kehittämiseen tuottavat kyllä itsensä takaisin. Finanssikriisin seurauksena sääntely pankkialalla on kasvamassa. Huomion kiinnittäminen pankin vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen on hyvä asia ja sopii hyvin meidän taloudenpitoomme. Hyvä vakavaraisuutemme ja maksuvalmiutemme tarjoavat meille tänäkin vuonna hyvät lähtöasetelmat. Haluan kiittää asiakkaitamme luottamuksesta pankkiamme kohtaan. Samalla esitän lämpimät kiitokset pankin luottamushenkilöille ja työntekijöille pankin eteen tehdystä hyvästä työstä. Liedossa, Jussi Hakala toimitusjohtaja Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

4 Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Toimintavuoden aikana kansantalous ajautui Suomessakin vientimarkkinoiden heikkenemisen kautta syvään taantumaan. Sen seurauksena kokonaistuotannon määrä väheni tuntuvasti, ja samalla myös työllisyys alkoi heiketä. Reaalitalouden heikon kehityksen lisäksi pankkimarkkinoihin vaikuttivat ennätysmatala korkotaso ja osakekurssien nousu. Näin pankkimarkkinoilla oli eri suuntiin vaikuttavia paineita. Edellisvuonna alkanut korkojen lasku jatkui niin, että vuoden lopulla korkotaso oli matalampi kuin koskaan aikaisemmin. 12 kuukauden euribor oli joulukuun lopussa 1,25 % eli 1,7 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Euroopan Keskuspankin huutokauppakorkoa laskettiin 2,50 %:sta 1,00 %:iin ja säästöpankkien prime-korkoa 3,75 %:sta 1,70 %:iin. SP-Rahastoyhtiön rahastojen rahastopääoma kaksinkertaistui ja oli vuoden lopussa 474 milj. euroa. Säästämisen markkinoilla oltiin odottavalla kannalla. Taantuman, korkotason ja osakekurssien ohella tähän vaikutti myös tulossa oleva vapaaehtoisen eläkesäästämisen muutos. Rahastosäästämisen kannalta olosuhteet olivat kuitenkin hyvät. Osakekurssien 20 %:n nousun siivittämänä rahastopääoma lisääntyikin vuoden aikana 31 %. Sitä vastoin talletusten kasvu jäi vajaaseen prosenttiin. Myös talletusten rakenne muuttui, kun asiakkaat tilanteen selkiytymistä odottaessaan muuttivat määräaikaistalletuksiaan avistaluonteisiksi talletuksiksi. Pankkisektorin luottokannan kasvu hidastui alle kahteen prosenttiin. Taloustaantuma näkyi erityisesti yritysluotoissa, joiden määrä supistui lähes 5 %. Sitä vastoin kotitalouksien asuntoluottojen kasvu oli matalan korkotason ansiosta edelleen varsin nopeaa, yli 6 %. Säästöpankkien toiminta Säästöpankkien liiketoiminta perustuu paikallisuuteen. Säästöpankeilla ei ole suoranaista tekemistä kansainvälisten markkinoiden kanssa, mutta niiden vaikutuksilta ei kuitenkaan voi globaalissa toimintaympäristössä täysin eristäytyäkään. Näissäkin oloissa säästöpankkien kehitys jatkui hyvänä. Asiakaspalvelun ja asiakassuhteen hoidon kehittäminen ovat olleet säästöpankeille strategisesti tärkeimpiä kehittämiskohteita. Panostus asiakasläheiseen työskentelyyn on myös tuottanut tulosta. Taloustutkimus Oy:n vuosittain suorittamassa asiakaspalvelua koskevassa tutkimuksessa säästöpankit arvioitiin vuonna 2009 sadan tutkitun yrityksen joukossa toiseksi parhaaksi. Asiakasmäärä onkin ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2009 se lisääntyi :lla :een. Markkinoiden yleisen kehityksen mukaisesti myös säästöpankkien talletuskasvu hidastui ollen 3,5 %. Kasvu oli kuitenkin nopeampaa kuin pankkisektorilla keskimäärin. Näin säästöpankkien markkinaosuus talletuksista nousi 5,3 %:iin. Säästöpankeissa oli talletuksia kaikkiaan 5,7 miljardia euroa. Säästöpankkien välittämien Sp-Rahastoyhtiön rahastojen rahastopääoma kaksinkertaistui ja oli vuoden lopussa 474 miljoonaa euroa. Yhtiön rahastoissa oli osuudenomistajaa, millä mitattuna yhtiö on 7. suurin rahastoyhtiö Suomessa. Säästöpankkien luottokanta, mukaan lukien välitetyt kiinnitysluotot, lisääntyi vuoden aikana 9,5 %. Kasvu oli jonkin verran edellisvuotista hitaampaa, mutta selkeästi pankkisektorin keskimääräistä kasvua nopeampaa. Asuntoluottojen kasvu oli säästöpankeissa edelleen varsin voimakasta, 10 %. Yritysluottojen kasvu oli vielä tätäkin nopeampaa, yli 11 %. Kulutusluotot lisääntyivät 7 %, maa- ja metsätalouden luotot 8 %. Säästöpankkien oma luottokanta oli vuoden lopussa 5,3 miljardia euroa, koko luotonanto välitetyt luotot mukaan lukien 6,3 miljardia euroa. Liedon Säästöpankin vuodet 1895 Säästöpankki perustetaan Lietoon Säästöpankki oli avoinna joka kuukauden 1. ja 15. päivä. 04 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

5 Tulos Säästöpankkien liiketulos oli vallinneet markkinaolosuhteet huomioon ottaen varsin hyvä. Liikevoitto oli 66 miljoonaa euroa eli suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin. Taloustutkimuksen asiakaspalvelututkimuksessa Säästöpankit arvioitiin vuonna 2009 toiseksi parhaaksi. Keskeisin tuottoerä, korkokate, heikkeni luottokannan kasvusta huolimatta. Tämä johtui luottojen ja talletusten välisen korkomarginaalin voimakkaasta supistumisesta. Tuottojen kokonaismäärä kuitenkin kasvoi, kun muut tuotot lisääntyivät tuntuvasti palkkio- ja sijoitustuottojen kasvun ansiosta. Kulujen kasvu oli varsin vähäistä. Henkilöstömäärä oli 1 223, mikä on hieman edellisvuotista vähemmän. Toiminnan tehokkuutta kuvaava kulu/tuotto -suhde parani 65 %:iin. Järjestämättömiä saamisia oli 29 miljoonaa euroa. Reaalitalouden heikosta kehityksestä huolimatta niiden määrä väheni. Järjestämättömät luotot olivat vain 0,5 % säästöpankkien omasta luottokannasta. Luottotappioita kirjattiin nettomääräisesti 7 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin niitä oli miljoona euroa. Luottotappiot olivat kuitenkin vain 0,1 % luotonannosta. Säästöpankkien vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Omien varojen määrä oli 835 miljoonaa euroa eli 111 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakavaraisuus oli vuoden lopussa 22,2 %. Vuosi sitten se oli 21,2 %. Säästöpankkien vakavaraisuus perustuu lähes kokonaan tuloksen kautta kertyneeseen ensisijaiseen omaan pääomaan. Tätä kuvaava ensisijainen vakavaraisuus oli 19,0 %, vuosi sitten 20,0 %. Palveluverkko Säästöpankeilla oli vuoden lopussa 215 toimipaikkaa. Konttoriverkoston kehittämisen painopiste oli yhteiskonttoreiden muodostaminen Lähivakuutus-ryhmän kanssa. Niitä oli vuoden lopussa jo 42. Säästöpankkien asiakkaiden käytössä on kaikkiaan käteisautomaattia. Maksamisen palveluihin tarkoitettuja palveluautomaatteja ja asiakaspäätteitä puolestaan oli asiakkaiden käytettävissä 184, niistä säästöpankkien omia 122. Jatkuvasti yhä suurempi osa maksuliikepalveluista hoidetaan verkkopankin kautta. Verkkopankkisopimuksia oli eli enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hallituksen toimintakertomus Miljoonan säästössä olevan markan raja rikki. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

6 Liedon Säästöpankin toiminta Liedon Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1895 Liedon Nuorisoseuran aloitteesta. Vuosi 2009 oli pankin 114. toimintavuosi. Pankilla on konttoreita kahdeksan kunnan alueella yhteensä 14; Liedossa ja Turussa neljä sekä konttorit Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Oripäässä, Paimiossa ja Raisiossa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Liiketoiminta Liedon Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet heikentyneestä taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kannattavaan kasvuun ja asiakasmäärän sekä markkinaosuuden nostamiseen toimialueellaan. Pankin tase kasvoi tilikauden 2009 aikana 6,1 % ja tase oli vuoden päättyessä 611,7 milj. euroa. Luotonanto, sisältäen kiinnitysluottopankkiin välitetyt luotot, kasvoi 12,8 % ja oli tilikauden lopussa 541 milj. euroa. Pankin varainhankinnan määrä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, yhteensä 493 milj. euroa (495,6 milj. euroa). Varainhankinta sisältää talletusten lisäksi liikkeeseen lasketut debentuurilainat määrältään 25 milj. euroa (17,3 milj. euroa). Pankki sai vuoden aikana lähes uutta asiakasta ja asiakasmäärä oli Pankin liiketoiminnallinen tulos oli 7,0 milj. euroa ja siten 1,0 milj. euroa pienempi kuin vuonna Vuoden 2009 tulokseen sisältyy 0,9 milj. euroa tulosten vertailtavuuteen vaikuttavia kulueriä. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettävien luottojen lisäksi pankki välittää Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n luottoja. Tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Gyllenbergin ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös rahastovarainhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Gyllenberg. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälitystä. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös eläke- ja henkivakuutustuotteet, jotka tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Yhtiön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän asiakkaille. Pankin varainhoidossa olevien ja omistusyhteisöihinsä välittämien rahasto- ja vakuutussäästöjen yhteismäärä kasvoi vuoden aikana yli 76 % ja niiden määrä oli vuoden päättyessä 67,8 milj. euroa (38,5 milj. euroa). Kasvuun vaikuttivat sekä osakekurssien arvojen palautuminen että talletusvarojen siirtyminen muihin säästämistuotteisiin alhaisen korkotason vuoksi. Pankin varainhankinnan, varainhoidossa olevien varojen ja omistusyhteisöihin välitettyjen rahasto- ja vakuutussäästöjen yhteismäärä oli vuoden päättyessä 560,8 milj. euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 26,7 milj. euroa, 5,0 %. Pankin palveluverkossa Kaarinan konttori muutti vuoden aikana uusiin toimitiloihin Kaarinan keskustassa ja Raision konttorin palvelutiloja laajennettiin ja ajanmukaistettiin. Samassa yhteydessä Varsinais- Suomen Lähivakuutusyhdistys avasi oman toimipisteen Raision konttorin yhteyteen. Myös Pääkonttorin asiakaspalvelulle tarkoitettuja tiloja uudistettiin. Pankilla oli vuoden päättyessä 14 konttoria sekä 12 palveluautomaattia ja yksi palvelupääte laskujen maksamiseen sekä yhteisiä toimitiloja Lähivakuutuksen kanssa Turussa, Liedossa ja Raisiossa. Konttoriverkoston lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista oli vuonna % (93,1 %). Tulos Liedon Säästöpankin liikevoitto oli 7,0 milj. euroa (8,0 milj. euroa vuonna 2008). Liikevoitto pieneni 1,0 milj. euroa, 12,6 %, edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,2 % (1,5 %). Vuoden 2009 tulokseen sisältyy 0,9 milj. euroa tulosten vertailtavuuteen vaikuttavia kulueriä. Pankin korkokate oli 14,9 milj. euroa (14,4 milj. euroa). Korkokate kasvoi 0,5 milj. euroa eli 3,3 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa tilikaudella oli 2,8 milj. euroa (0,9 milj. euroa). Korkotuotot vähenivät edellisvuo- Liedon Säästöpankin vuodet 1924 Säästäväisyyspäivä (World Savings Day) saa alkunsa Italian miljoonan markan raja rikki. Milanossa kansainvälisessä säästöpankkien kongressissa. 06 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

7 Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Miljoonaa euroa 01 12/ /2008 Muutos-% 01 12/2007 Muutos-% Korkokate 14,9 14,4 3,3 13,6 5,9 Nettopalkkiot 3,7 3,5 5,4 3,2 7,1 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan 0,0 0,1-98,3 0,0.. nettotuotot Myytävissä olevien 0,6 0,0.. 0,0.. rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos 0,1 0,2-70,8 - - Muut tuotot 0,7 0,9-23,6 2,1-55,6 Tuotot yhteensä 19,9 19,2 3,9 18,9 1,2 Henkilöstökulut -5,5-5,1 7,3-4,6 12,2 Muut hallintokulut -4,7-4,2 12,7-3,8 9,9 Muut kulut -2,5-1,8 41,7-1,8-3,0 Kulut yhteensä -12,7-11,1 14,9-10,2 8,6 Kulu-tuotto -suhde 0,64 0,58 0,54 Arvonalentumistappiot luotoista -0,2 0,0.. 0,0 96,4 Liikevoitto 7,0 8,0-12,6 8,7-7,8 Tilikauden tulos 4,2 5,4-21,9 4,6 16,4 teen verrattuna 3,6 milj. euroa eli 14,4 %. Myös korkokulut vähenivät. Vähennystä oli 4,1 milj. euroa eli 37,6 %. Palkkiotuotot, 4,3 milj. euroa, kasvoivat edellisestä vuodesta 6,6 %:lla. Merkittävimmät palkkiotuotot kertyivät maksuliikenteestä, 1,9 milj. euroa, antolainauksesta 1,0 milj. euroa sekä välitetyistä palveluista saaduista palkkioista 1,0 milj. euroa. Palkkiokulut yhteensä olivat 0,6 milj. euroa (0,5 milj. euroa). Palkkiotuottojen nettomäärä oli 3,7 milj. euroa (3,5 milj. euroa). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 0,6 milj. euroa, johon sisältyy myyntivoittoja 0,7 milj. euroa. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2009 aikana 6,1 % ja oli vuoden lopussa 611,7 milj. euroa. Taseessa olevien luottojen määrä oli 439,7 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,3 %. Muut rahoitusvaroihin tehdyt sijoitukset, jotka koostuvat muihin luottolaitoksiin tehdyistä talletuksista, saamistodistuksista sekä osakkeista ja osuuksista, olivat 145,9 milj. euroa eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liedon Säästöpankki Hallituksen toimintakertomus Muut tuotot sisältävät osinkotuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot. Niiden yhteismäärä oli 0,7 milj. euroa (0,9 milj. euroa). Tästä saadut osingot olivat 0,4 milj. euroa (0,5 milj. euroa) ja sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,2 milj. euroa (0,3 milj. euroa). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 5,5 milj. euroa (5,1 milj. euroa), jossa kasvua oli 7,3 %. Muut hallintokulut kasvoivat 0,5 milj. euroa, 12,8 %, ja olivat 4,7 milj. euroa. Kuluihin sisältyy Turun Yliopistolle tehty 0,25 milj. euron lahjoitus. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 0,6 milj. euroa (0,4 milj. euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 1,9 milj. euroa (1,4 milj. euroa). Kuluihin sisältyy entisen Kauppatorin konttorin jäljellä olevan vuokra-ajan koko vuokravastuu, 0,3 milj. euroa. Luotoista kirjatut arvonalentumistappiot pysyivät edelleen vähäisinä ja olivat 0,2 milj. euroa. sai vuoden aikana lähes uutta asiakasta ja asiakasmäärä oli Talletusten määrä vuoden lopussa oli 468,0 milj. euroa (478,3 milj. euroa), mikä oli 2,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liikkeeseen lasketut velkakirjat mukaan lukien pankin varainhankinta yhteensä oli 493,0 milj. euroa (495,6 milj. euroa). Lisäksi pankilla oli vuoden lopussa repomyyntejä 20 milj. euroa Oma toimitalo valmistuu Kirkkotie 6:een Lietoon nykymiljoonan raja rikki. Pankki avoinna joka arkipäivä. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

8 Liedon Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Miljoonaa euroa Muutos-% Muutos-% Luotot taseessa 439,7 406,0 8,3 376,5 7,8 Sijoitukset 145,9 145,9-0,1 123,8 17,9 Talletukset ja debentuurilainat 493,0 495,6-0,5 447,9 10,7 Vieras pääoma 542,3 519,2 4,4 461,7 12,4 Oma pääoma 47,9 37,2 28,6 34,8 7,1 Tase 611,7 576,5 6,1 515,7 11,8 ROA % 0,9 1,1 1,4 ROE % 9,8 12,3 15,4 Omavaraisuusaste 10,4 9,0 9,5 Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksen sivulla 15. Luotonanto Liedon Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 540,9 milj. euroa (479,8 milj. euroa). Luotonanto sisältää Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotot, joita pankki välittää, mutta jotka eivät ole pankin taseessa. Näiden luottojen määrä vuoden lopussa oli 101,2 milj. euroa (73,8 milj. euroa). Pankin taseeseen sisältyvien valtion varoista välitettyjen luottojen määrä oli 0,9 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 192,2 milj. euroa (196,1 milj. euroa). Luotonannon nettolisäys vuoden aikana oli yhteensä 61,1 milj. euroa eli 12,8 %. Luotonannon kehitys oli tilikauden aikana nopeampaa kuin rahoitusmarkkinoilla keskimäärin. Kotitalouksien asuntoluottojen määrä kasvoi tilikauden aikana 366 milj. euroon kasvun ollessa 34,1 milj. euroa, 10,3 %. Kotitalouksien kaikki luotot ja elinkeinonharjoittajien luotot olivat vuoden päättyessä 454,3 milj. euroa (411,7 milj. euroa), mikä oli 84,0 % (85,8 %) pankin koko luottokannasta kiinnitysluotot mukaan luettuna. Yritysten ja yhteisöjen osuus pankin luotonannosta kasvoi 16 %:iin koko luotonannosta oltuaan vuotta aiemmin 14,2 %. Luottojen määrä oli 86,7 milj. euroa (68,1 milj. euroa) kasvun ollessa 18,6 milj. euroa ja 27,3 %. Pankki vahvisti siten edelleen otettaan yritysrahoituksen osalta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset muodostuvat pääasiassa pankkitakauksista ja myönnetyistä nostamattomista luotoista. Näiden kokonaismäärä oli 31,4 milj. euroa (19,7 milj. euroa). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä pysyi edelleen vähäisenä ja määrä aleni 11,4 % edellisestä vuodesta ja oli 1,9 milj. euroa (2,1 milj. euroa). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä oli 0,4 % (0,5 %) ja 0,3 % (0,4 %) koko luotonannosta. Muut rahoitusvarat Muut rahoitusvarat olivat sijoitettuna pääosin talletuksiin muihin luottolaitoksiin, rahamarkkina-arvopapereihin, joukkovelkakirjalainoihin sekä osakkeisiin ja osuuksiin. Pankin talletukset muihin luottolaitoksiin olivat tilikauden päättyessä 24,1 milj. euroa (23,2 milj. euroa). Sijoitukset rahamarkkina-arvopapereihin ja joukkovelkakirjalainoihin olivat 88,1 milj. euroa (102,4 milj. euroa). Osakkeisiin ja osuuksiin oli sijoitettuna 26,8 milj. euroa (13,7 milj. euroa). Näistä osake- ja rahasto-osuussijoituksia oli 17,6 milj. euroa (5,1 milj. euroa). Toiminnalle välttämättömiä osakkeita ja osuuksia pankki omisti vuodenvaihteessa 9,2 milj. euroa (8,6 milj. euroa). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Kiinteistöt Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 11,2 milj. euroa (11,6 milj. euroa). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 6,0 milj. euroa (6,3 milj. euroa) ja sijoituskiinteistöjen arvo 5,2 milj. euroa (5,3 milj. euroa). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kiinteistöomaisuuden määrä oli tilikauden päättyessä 1,8 % pankin taseen loppusummasta. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Johdannaisten positiiviset käyvän arvon muutokset esitetään saamisena tase-erässä Johdannaissopimukset ja negatiiviset arvonmuutokset velkoina erässä Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat. Johdannaissaamiset olivat tilikauden päättyessä 5,6 milj. euroa (4,1 milj. euroa), josta 5,3 milj. euroa oli käypää arvoa suojaavista johdannaisista ja 0,3 milj. euroa rahavirtaa suojaavista johdannaisista. Liedon Säästöpankin vuodet 1970 Uusi toimitalo valmistuu Kirkkotie 3:een, Lietoon Talletukset yli 100 miljoonaa markkaa. 08 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

9 Tuloslaskelmassa käypää arvoa suojaavien johdannaisten käypien arvojen nettomuutos sisältyy erään Suojauslaskennan nettotulos yhdessä suojattavien kohteiden käypien arvojen nettomuutosten kanssa. Pankki suojaa käyvän arvon suojauksella avistaehtoisia talletuksia. Rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan omassa pääomassa olevaan käyvän arvon rahastoon, josta ne kirjataan tulokseen sitä mukaa, kun suojattavaa rahavirtaa kirjataan tulokseen. Suojaavan johdannaisen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus (suojauksen tehokkuus välillä %) kirjataan tuloslaskelmaan erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Pankki suojaa rahavirran suojauksella antolainauksen tulevaa korkovirtaa. Johdannaiset eritellään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Talletukset Pankin vieras pääoma oli yhteensä 542,3 milj. euroa (519,2 milj. euroa), josta talletusten osuus oli 86,3 %. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 468,0 milj. euroa. Käyttely- ja säästämistileillä olevat varat kasvoivat vuoden aikana 28,9 % ja niiden määrä oli vuoden vaihteessa 301,0 milj. euroa. Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien määrä väheni tilikauden aikana 167,0 milj. euroon. Edellisen vuoden vaihteessa sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilejä oli 244,7 milj. euroa. Pankin talletukset vähenivät tilikauden aikana 10,3 milj. eurolla, 2,2 %. Tilirakenteessa tapahtui merkittävä muutos tilikauden aikana, kun sijoitustileillä olevia talletuksia siirtyi runsaasti käyttely- ja säästämistileille. Syynä tähän oli matala korkotaso, jolloin eräpäivään saakka sidottujen talletusten korko oli vain hieman korkeampi kuin käyttelytileille maksettava korko. Talletuksia siirtyi lisäksi tilikauden aikana rahasto- ja vakuutussäästöihin. Muu vieras pääoma Velat luottolaitoksille olivat 26,7 milj. euroa (3,4 milj. euroa), josta repomyyntien osuus oli 20 milj. euroa. Pankki laski tilikauden aikana liikkeeseen uusia debentuurilainoja 14,4 milj. euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseenlaskettuja debentuurilainoja oli yhteensä 25,0 milj. euroa (17,3 milj. euroa). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 47,9 milj. euroa. Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 10,7 milj. euroa. Käyvän arvon rahaston määrä tilinpäätöshetkellä oli 4,1 milj. euroa (-2,3 milj. euroa). Rahastoon kirjataan sekä rahavirran suojauksessa käytettyjen johdannaisten että myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos. Tilinpäätössiirtojen määrä oli 21,5 milj. euroa. Vuonna 2009 luottotappiovarausta kasvatettiin 1,4 milj. euroa (0,8 milj. euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli elinkeinoverolain sallima enimmäismäärä, 5,0 % saamisista. Varauksesta on 1,4 milj. euroa siirretty vararahastoon. Oman pääoman ja tilinpäätössiirtojen yhteismäärä oli tilikauden päättyessä 69,4 milj. euroa (57,3 milj. euroa) kasvun ollessa siten 12,1 milj. euroa ja 21,1 %. Oman pääoman tuotto (ROE) oli 9,8 % (12,3 %). Konsernitilinpäätös Liedon Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 73,2 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus ja 70,5 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha. Pankki ei laadi konsernitilinpäätöstä, koska tytäryhtiöt ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tytäryhtiöiden osakkeiden arvo emoyhtiön taseessa ylittää tytäryhtiöiden oman pääoman 625 tuhannella eurolla. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Liedon Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton eikä se ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 20,8 milj. euroa (19,6 milj. euroa). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi Liedon Säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 0,2 milj. euroa (0,1 milj. euroa). Pankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Liedon Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Hallituksen toimintakertomus Nykyinen uudisrakennus valmistuu Lietoon Suomen Säästöpankki pilkotaan ja Liedon Säästöpankki aloittaa laajenemisen. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

10 Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Liedon Säästöpankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 3,08 prosenttiyksikköä 23,56 %:iin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 16,15 % (16,50 %). Pankin ensisijaisten omien varojen määrä oli 57,0 milj. euroa (52,0 milj. euroa). Toissijaiset omat varat olivat 26,1 milj. euroa (12,5 milj. euroa), josta käyvän arvon rahaston osuus oli 4,1 milj.euroa (-2,3 milj. euroa) ja debentuurilainojen osuus 24,9 milj. euroa (17,3 milj. euroa). Vakavaraisuuslaskelma Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä , ,02 Vähennykset ensisijaisista omista varoista , ,45 Ensisijaiset omat varat yhteensä , ,57 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä , ,39 Ylemmät toissijaiset omat varat , ,82 Alemmat toissijaiset omat varat , ,21 Vähennykset toissijaisista omista varoista , ,35 Toissijaiset omat varat yhteensä , ,04 Omat varat yhteensä , ,61 Kokonaisvastuut yhteensä , ,56 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski , ,99 Taseessa olevat erät , ,22 Taseen ulkopuoliset sitoumukset , ,90 Johdannaiset , ,87 Operatiivinen riski , ,12 Markkinariski 0,00 0,00 Valuuttariski 0,00 0,00 Riskipainotetut vastuut yhteensä , ,11 Omien varojen vähimmäisvaatimus , ,69 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä , ,92 Vakavaraisuussuhde (%) 23,56 % 20,48 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 16,15 % 16,50 % Liedon Säästöpankin vuodet 1993 Konttorit Humalistonkadulle Turkuun sekä Loimaalle ja Oripäähän. 10 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

11 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Liedon Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osaalueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostamaan tappiouhkaan pankki varautuu tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia sekä itse laadittuja raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyrityk- set. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 75,4 % (78,1 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 5,7 % (5,4 %) ja muiden 18,1 % (16,5 %). Valtaosa, 77 % (78 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden mm. vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan voidaan luottoa myöntää. Asuinvakuutta vastaan voidaan myöntää lainaa enintään 70 % vakuuden markkina-arvosta. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seuraamalla. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta. Seuranta perustuu jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa suurimpien asiakaskokonaisuuksien vakuusriskit koko luottokantaan kohdistuvan arvonalennustarkastelun yhteydessä. Tarkastelu sisältää suurimpien asiakkaiden tai asiakaskokonaisuuksien vastuut ja kattaa noin neljänneksen pankin koko luottokannasta. Raportointi sisältää muun muassa riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Lisäksi hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa pankin 20 suurimman asiakaskokonaisuuden vastuu- ja vakuustilanne. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Pankilla ei ole asiakasluottokannassaan asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman Hallituksen toimintakertomus Konttorit Naantaliin ja Hämeenkadulle Turkuun 1995 Konttori Runosmäkeen. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

12 rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki välittää Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluottoja, joiden osalta pankki on rajatusti takausvastuussa. Takausvastuun määrä sisältyy taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Pankin hallitus on asettanut pankin maksuvalmiuden alarajaksi 5 % kattamattomien velkojen määrästä 1 6 kuukauden aikajänteellä. Maksuvalmiuden määrä edellä mainitulla kriteerillä on ollut jatkuvasti yli kaksinkertainen. Liedon Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen pääasiassa talletuksina omalta toimialueeltaan sekä laskemalla liikkeeseen debentuurilainoja. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin lähes tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 10 % (29 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista 95,8 % on viitekorkosidonnaisia kun taas talletuksista 79,9 % on kiinteäkorkoisia. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta tulevien 1 60 kk:n korkokatteen ennusteeseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli %/-9 % 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso nousisi/laskisi yhden prosenttiyksikön. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +13 %/-17 % 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan sijoitustoiminnan ohjeissa määritellyt puitteet pankin korkoriskin määrälle. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on pieni verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedossa. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 6,0 milj. euroa (6,3 milj. euroa). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma oli määrältään 5,2 milj. euroa, mikä on 0,85 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöomaisuuden vuoden 2009 nettotuotto oli 9,1 % (8 %). Nettotuotolla tarkoitetaan kiinteistökohteen tuottoa suhteessa siihen sitoutuneeseen pääomaan. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja osakekurssien markkinahintojen sekä volatiliteetin vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa markkinakorkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuottoriskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vaka- Liedon Säästöpankin vuodet 1996 Konttori Raisioon, asiakkaan raja ylittyy Konttorit Puutorille Turkuun ja Paimioon. 12 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

13 varaisuutta tai kannattavuutta. Pankin sijoitukset pörssinoteerattuihin osakkeisiin sekä osake- ja yhdistelmärahastoihin on hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa rajattu enintään 15 %:iin omista varoista. Tilinpäätöshetkellä näitä sijoituksia oli yhteensä 6,3 milj. euroa. Toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien määrä oli 9,2 milj. euroa. Säästöpankin hallussa olevien arvopapereiden arvojen palautumisen sekä tehtyjen uusien sijoitusten vaikutuksesta käyvän arvon rahasto oli 4,1 milj. euroa positiivinen oltuaan vuotta aiemmin 2,3 milj. euroa negatiivinen. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia saamisia ja velkoja käyvän arvon ja rahavirtojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään tilinpäätöksen liitetiedossa. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä, kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyysejä säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyysejä ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla eli toiminnallisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiotasolle. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäinen tarkastus on osa pankin sisäistä valvontaa. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Hallituksen toimintakertomus asiakkaan raja ylittyy Konttori Kaskenkadulle Turkuun, asiakasta. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

14 Hallinto ja henkilöstö Hallinto Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat tallettajien edustajat isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Liedon Säästöpankin isäntiin kuului tilikauden aikana 49 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut rehtori Keijo Virtanen ja varapuheenjohtajana lehtori Tuula Niittyvaara. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden 2008 voitto ,54 euroa päätettiin jättää kokonaisuudessaan vapaaseen omaan pääomaan. Samassa kokouksessa vahvistettiin vuoden 2010 isäntien määräksi edelleen 49 isäntää. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Lisäksi päätettiin, ettei vuodelle 2010 valita hallituksen varajäseniä. Isänniksi toimikaudeksi valittiin Ari Aaltonen, Tapani Ahtinen, Eija Alakylä, Liisa Artukka, Markku Hyssälä, Merja Katajisto, Hanna Kolehmainen, Pertti Kummala, Seppo Kuusisto, Roope Lipasti, Taisto Lähteenoja, Tomi Mecklin, Pasi Mäkiö, Teuvo Palmén, Esa Reunamo, Rauno Saari ja Jari Sairanen. Toimikaudeksi isänniksi valittiin Arja Niemelä ja Heli Vilhonen. Kunniaisänniksi valittiin Heikki Markkula, Antti Tuomola ja Antti Taitonen. Isäntien puheenjohtajaksi valittiin edelleen rehtori Keijo Virtanen ja varapuheenjohtajaksi edelleen lehtori Tuula Niittyvaara. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Petri Kettunen sekä varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Pankin hallituksen erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen kaudeksi Liedon Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Matti Lautamäki ja varapuheenjohtajana agronomi Matti Säteri. Pankin hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: (Jäsenyyden alkamisvuosi suluissa). Toimitusjohtaja Matti Lautamäki (1994) Marketpäällikkö Mikko Ojala (2001) Professori Jaakko Ossa (2002) Ylilääkäri Veli-Pekka Prinssi (1998) Agronomi Matti Säteri (1986) Toimitusjohtaja Kalle Vauranoja (2003) Toimitusjohtajana on toiminut Jussi Hakala ja toimitusjohtajan sijaisena pankinjohtaja Tuukka Heinonen. Pankin tilintarkastajana on toiminut KHT Petri Kettunen ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Pankissa ei suoritettu tarkastuksia vuoden 2009 aikana. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen toiminnon ja sisäisenä tarkastajana on toiminut KHT Ari Pakari Tilintarkastus Pakari Oy:stä. Henkilöstö Pankin pankkityössä olevan henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 111 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 102 (97) ja osa-aikaisia 9 (9) henkilöä. Muun henkilökunnan määrä oli kaksi. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 47 vuotta. Pankki on edelleen jatkanut panostuksiaan henkilökuntansa ammatillisen ja myynnillisen osaamisen kehittämiseen. Tilikauden aikana kehittämiseen käytettiin noin 700 koulutuspäivää ja noin euroa. Tilikauden aikana saatiin päätökseen koulutusjakso, jonka aikana noin 40 toimihenkilöä on suorittanut yhteistyössä Säästöpankkiliiton ja Markkinointi-Instituutin kanssa laaditun palveluneuvojan koulutusohjelman. Koulutusohjelman tavoitteena on ollut toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen monipuolistaminen kattamaan palvelutarjonnan osa-alueet laaja-alaisesti. Pankin johtoa osallistui johdon kehittämisohjelmaan, esimieskuntaa johdon esimiestutkinnon ja toimihenkilöitä rahoitusja vakuutusalan ammattitutkinnon sekä APVY-tutkinnon suorittamiseen. Palkitsemisjärjestelmä ja lisäeläketurva Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio sekä kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa palkkiota asetettujen strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Pankin palveluksessa olleilla toimihenkilöillä on työehtosopimukseen liittyen voimassa lisäeläketurva, joka mahdollistaa kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeelle siirtymisaika on näissä sopimuksissa vuotta. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enem- Liedon Säästöpankin vuodet asiakasta Puutorin konttori muuttaa Kauppatorin laidalle Turkuun. 14 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

15 mistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Rahahuollossa pankki käyttää Automatian rahahuoltojärjestelmää. Laskentakeskus- ja arvokuljetuspalveluja hoitavat Loomis Suomi Oy ja G4S Cash Services Oy. Yhteiskuntavastuu Liedon Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Liedon Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Liedon Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2009 yhteisöjen tuloveroa 1,4 milj. euroa (1,8 milj. euroa). Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä lähes eurolla vuoden 2009 aikana. Tästä euroa kohdistettiin Turun yliopistolle ja lahjoitetulla summalla varmistettiin pankin toimialueelle valtion yliopistoille antamaa tukea euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2010 Liedon Säästöpankin liiketoiminnan arvioidaan vuoden 2010 aikana kehittyvän vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen nähden myönteisesti. Pankin korkokate on suurimmalta osin suojattu tehdyillä johdannaissopimuksilla. Korkotason lasku alentaa korkokatetta jonkin verran enemmän kuin vastaavansuuruinen korkotason nousu nostaa sitä. Rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus saattaa nostaa talletuskorkoja, jolla on korkokatteeseen heikentävä vaikutus, mutta toisaalta uusluotonannon korkomarginaalien aiempaa jonkin verran korkeampi taso lieventää paineita korkokatteen laskuun. Pankin talletusten ja debentuurilainojen määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2010 lievästi ja luotonannon arvioidaan kehittyvän vuoden 2009 tapaan. Rahastoja vakuutussäästämisen kasvu on riippuvainen osakemarkkinoiden ja taloudellisen tilanteen kehityksestä, joiden elpymisen arvioidaan jatkuvan lievänä vuoden 2010 aikana. Pankin maksuvalmiuden ennakoidaan olevan edelleen hyvä ja toiminnallisen tuloksen arvioidaan olevan vuoden 2009 tasolla. Arvio perustuu taseanalyysin pohjana oleviin markkinakorkoennusteisiin sekä laadittuihin palkkiotuotto- ja kuluennusteisiin. Pankin vakavaraisuuden ennakoidaan pysyvän edelleen hyvänä ja vakavaraisuussuhdeluvun olevan vuoden 2009 lopun tasolla. Vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttaa toiminnallisen tuloksen lisäksi riskipainotetun taseen kehitys. Hallituksen esitys tilikauden voiton käyttämisestä Hallitus ehdottaa isäntien kevätkokoukselle, että tilikauden voitto ,26 euroa jätetään kokonaisuudessaan vapaaseen omaan pääomaan. Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu tuotto -suhde Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Hallituksen toimintakertomus Eurot käyttöön, sijoituspalveluyksikkö perustetaan Kauppatorin konttorin yhteyteen.

16 Tuloslaskelma eur eur Korkotuotot , ,53 Korkokulut , ,89 Korkokate , ,64 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,35 Palkkiotuotot , ,37 Palkkiokulut , ,94 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 1 916, ,35 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,48 Suojauslaskennan nettotulos , ,56 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,57 Liiketoiminnan muut tuotot , ,15 Hallintokulut , ,30 Henkilöstökulut , ,41 Muut hallintokulut , ,89 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,72 Liiketoiminnan muut kulut , ,81 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,46 Liikevoitto , ,24 Tilinpäätössiirrot , ,41 Tuloverot , ,29 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,54 Tilikauden voitto , ,54 Taseen ulkopuoliset sitoumukset eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,56 Takaukset ja pantit , ,09 Muut , ,47 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,93 Muut , ,93 Liedon Säästöpankin vuodet 2003 GSM-saldopalvelu otetaan käyttöön Asiakkaita yli Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

17 Tase Vastaavaa eur eur Käteiset varat , ,72 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,52 Saamiset luottolaitoksilta , ,35 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,21 Saamistodistukset , ,73 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta , ,73 Johdannaissopimukset , ,36 Osakkeet ja osuudet , ,60 Aineettomat hyödykkeet , ,10 Aineelliset hyödykkeet , ,47 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,07 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,34 Muut aineelliset hyödykkeet , ,06 Muut varat , ,65 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,07 Vastaavaa yhteensä , ,78 Vastattavaa eur eur Vieras pääoma Velat luottolaitoksille , ,77 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,81 Talletukset , ,24 Muut velat , ,57 Muut velat , ,65 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,07 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,21 Laskennalliset verovelat ,53 0,00 Vieras pääoma yhteensä , ,51 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset , ,68 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,68 Oma pääoma Peruspääoma 1 000, ,00 Muut sidotut rahastot , ,22 Vararahasto , ,71 Käyvän arvon rahasto , ,49 Vapaat rahastot , ,83 Muut rahastot , ,83 Edellisten tilikausien voitto ,54 0,00 Tilikauden voitto , ,54 Oma pääoma yhteensä , ,59 Vastattavaa yhteensä , ,78 Hallituksen toimintakertomus Pankin vakavaraisuus nousi 22,7 prosenttiin. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

18 asiakkaita Vakavaraisuussuhdeluku M M , Taseen kehittyminen Vakavaraisuuden kehittyminen Asiakasmäärän kehittyminen Luotonannon kehittyminen , Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

19 Arvot näkyvät toiminnassamme Vakavaraisuus Toimimme kannattavasti turhia riskejä välttäen ja käytämme tuloksemme toimintamme kehittämiseen. Vakavaraisuussuhdelukumme ylittää selvästi lakisääteisen 8 prosentin minimivaatimuksen ja on pankkien parhaimmistoa. Käytännössä: Meillä ei ole osingonjakovelvoitetta. Käytämme kaikki voittovaramme palvelujemme kehittämiseen ja vakavaraisuutemme kasvattamiseen. Kannattava ja vakavarainen pankki on turvallinen kumppani. Asiakasläheisyys Säästöpankin ovat aikanaan perustaneet sen asiakkaat ja pankkiamme hallinnoivat tallettaja-asiakkaat. Kun kehitämme toimintaamme, ovat asiakkaidemme tarpeet aina lähtökohtanamme. Käytännössä: Tunnemme asiakkaamme ja he tuntevat meidät. Jokainen asiakas on meille tärkeä ja kohtelemme heitä yksilöllisesti. Itsenäisenä ja paikallisena pankkina pystymme tekemään päätökset nopeasti toimialueemme olosuhteet huomioiden. Luotettavuus Toimimme johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti ja tiedotamme palveluistamme. Toimimme aina oikeudenmukaisesti asiakkaitamme kohtaan ja käsittelemme heidän asioitaan ehdottoman luottamuksellisesti. Käytännössä: Asiakkaamme voivat luottaa selvityksiimme tarjottavista palveluista, ja jokainen heistä voi odottaa meiltä hyvää palvelua. tuntevaa ja laadukasta palvelua. Tarjoamme asiakkaallemme juuri hänen tarpeisiinsa soveltuvia tuotteita. Vastuullinen toiminta Säästöpankkien perustehtävänä on säästäväisyyden ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja sen kautta vastuullisuus, joka on aina ollut kiinteä osa toimintaamme. Säästöpankkiliitossa on käynnissä hanke vastuullisen toiminnan täsmentämiseksi. Siinä kartoitamme toimintamme taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Tavoitteenamme on vahvistaa positiivisia vaikutuksia ja kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia vastuullisen toiminnan kautta. Vastuullisen toiminnan tavoitteisiin kuuluvat muun muassa vastuullisen toiminnan raportointi Säästöpankin verkkosivuilla, sidosryhmäyhteistyön kehittäminen paikallisesti sekä säästäväisyyden puolesta puhumisen jatkaminen. Noudatamme Euroopan säästöpankkijärjestön (European Savings Banks Group, ESBG) määrittelemiä vastuullisen liiketoiminnan periaatteita soveltaen. Täsmentämisen tavoitteena on kehittää vastuullisen toiminnan periaatteitamme ja käytäntöjämme yhä paremmiksi. Sponsorointi ja yhteistoiminta Tuemme vuosittain paikallisia kohteita. Valitsemme kohteet seuraavalle vuodelle toimintavuotta edeltävänä vuonna, jolloin ehdotusten kohteista tulee olla käsiteltävissämme edellisen vuoden marraskuussa. Liedon Säästöpankin arvot Osaaminen Arvostamme korkeaa ammattitaitoa ja panostamme henkilökuntamme koulutukseen. Käytännössä: Asiakas voi olla varma, että hän saa asian- Edellytämme valittavalta kohteelta laadukasta toimintaa. Lisäksi sen tulee olla sopusoinnussa pankin arvojen kanssa. Ennalta määritellyllä menettelytavalla varmistamme kaikille hakijoille oikeudenmukaisen kohtelun. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

20 Maailmantalous on kokenut kovan iskun ja se on hitaasti toipumassa pahimmasta taantumastaan 1930-luvun laman jälkeen Pasi Sorjonen, ETLA 20 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

21 Talousseminaari tarjosi katsauksen maailmantalouteen Liedon Säästöpankin talousseminaari tarjosi jälleen kuulijoille ajankohtaista tietoa taloudesta, talouden ilmiöistä ja niiden syy- ja seuraussuhteista. Toista kertaa Säästäväisyysviikolla järjestetty seminaari veti salin jälleen täyteen kuulijoita. Tilaisuuden avasi Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikön, Pasi Sorjosen esitys havainnollisti taloudessa tapahtuneita myllerryksiä. Sorjosen mukaan merkkejä talouden elpymisestä on ilmassa, mutta toipuminen vie aikansa. Mikrotason näkökulmaa talouteen toi Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen, joka kertoi, miten talouskriisi on vaikuttanut Finnveran toimintaan. Pelkonen valotti esimerkkitapausten avulla, miten Finnvera vastaa ajan haasteisiin ja auttaa yrityksiä selviämään vaikeiden aikojen yli muun muassa keväällä käyttöön otettujen suhdannelainojen avulla. Talousseminaari on Säästäväisyysviikolla Turussa järjestettävä, vuosittainen päätapahtuma. Liedon Säästöpankin vuosi 2009 Jussi Hakala kertoi, että Säästäväisyyspäivä sai alkunsa jo vuonna 1924 Milanossa järjestetystä kansainvälisestä säästöpankkien kongressista. Seija Pelkonen kertoi Finnveran roolista uuden taloudellisen kasvun edesauttajana. Asiakkaat lahjoittivat satoja leluja lapsille Liedon Säästöpankki järjesti Säästäväisyysviikolla lelukeräyksen, josta saadut lelut luovutettiin edelleen lasten psykiatriselle osastolle. Liedon Säästöpankin asiakkaat voivat teemaviikon aikana toimittaa kaikkiin Liedon Säästöpankin konttoreihin hyväkuntoisia ja vähän käytettyjä leluja. Säästäväisyysviikko on aikanaan perustettu juuri lasten ja nuorten säästäväisyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2009 säästöpankit puhuivat hyvinvoinnin kierrättämisen puolesta: Kun konttoreihin tuodut lelut lahjoitetaan edelleen, vanhat, tarpeettomiksi jääneet lelut saavat uuden elämän tuomalla iloa lapsipotilaille. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

22 Laulu-Miesten konsertti avasi joulun Liedon Säästöpankki järjesti marraskuun lopussa kaikille avoimen joulukonsertin Turun Mikaelinkirkossa. Konsertissa esiintyi 50-henkinen Mieskuoro Laulu- Miehet, joka esitti tunnetuimpia ja kauneimpia joululaulujamme. Kuoroa johti Sibelius Akatemian kuoronjohdon professori Matti Hyökki. Tervetuloa joulukonserttiin! la klo 19 alkaen Turun Mikaelinkirkkoon Mieskuoro Laulu-Miehet esittää Liedon Säästöpankin joulukonsertissa tunnetuimpia ja kauneimpia joululaulujamme. Kuoroa johtaa Sibelius Akatemian kuoronjohdon professori Matti Hyökki. Tervetuloa nauttimaan! Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuuteen ei oteta ilmoittautumisia, joten saavuthan paikalle hyvissä ajoin. Kirkkoon mahtuu enintään 1250 henkilöä. Konsertin kesto n. 2 h. 22 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

23 Lahjoitus vapaalle tieteelle Liedon Säästöpankki osallistui korkeakoulujen varainhankintakampanjaan lahjoittamalla yhdistyvien Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhteiseen pääomaan euroa. Liedon Säästöpankki halusi lahjoituksellaan edistää paikallista huippuosaamista ja innovaatiokykyä sekä huolehtia maakunnan kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa. Lahjoituskohde oli luonteva valinta Liedon Säästöpankille, joka on tehnyt tiivistä ja hyvää yhteistyötä opiskelijoiden parissa vuosikaudet. Panostamalla yliopistoon pankki haluaa varmistaa, että opetuksen taso maakunnassa pysyy korkealla ja Turun yliopiston vetovoima vahvana yliopistojen joukossa Suomessa. Kertalahjoituksen lisäksi Liedon Säästöpankki avasi lahjoitustilin ja sijoitti pankkikonttoreihinsa keräyslippaita. Lisäksi pankki lanseerasi uniikin maksukortin yliopistoteemalla. Liedon Säästöpankin vuosi 2009 Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen (kuvassa vas.) ja Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen vastaanottivat lahjoituksen Liedon Säästöpankin hallituksen puheenjohtaja Matti Lautamäeltä ja toimitusjohtaja Jussi Hakalalta. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

24 Kaarinan konttori sai uudet tilat Liedon Säästöpankin Kaarinan konttori avasi kesäkuussa ovensa uudessa osoitteessa. Uusi toimipiste sijaitsee aivan Kaarinan ydinkeskustassa ja palvelee sijaintinsa johdosta asiakkaitaan entistä paremmin. Kaarinan konttorin tilat sijaitsivat aiemmin Kaarina Centerissä, mutta konttori suljettin remontin vuoksi. Vain vajaan kuukauden päästä konttori oli jo uudessa osoitteessa ja täydessä toiminnassa. Kaarinan konttorin henkilökuntaa: Eija Kyyrä (vas.), Petri Larko, Mirva Mahkonen ja Tuula Aho. Tapahtui lisäksi vuonna 2009: Liedon Säästöpankin ja Lähivakuutuksen 2. yhteiskonttori avattiin Liedossa (tammikuu). Liedon Säästöpankki palkkasi 20 nuorta kesätöihin. Määrä vastaa lähes viidesosaa pankin henkilökunnasta (kesäkuu). Pääkonttorin asiakastilat Hyvättyläntiellä Liedossa uudistettiin kokonaan. Uudistuksen tavoitteena on palvella konttorissa asioivia entistä paremmin (kesäkuu). Aseman ja Ilmaristen konttorinjohtaja Pentti Nieminen jäi eläkkeelle. Aseman ja Ilmaristen uudeksi konttorinjohtajaksi valittiin Sauli Jalonen (syyskuu). Liedon Säästöpankin ja Lähivakuutuksen 3. yhteiskonttori avattiin Raisiossa (lokakuu). Sauli Jalonen siirtyi konttorinjohtajaksi Pentti Niemisen jäädessä eläkkeelle. 24 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

25 Luottamushenkilöt Isännät Puheenjohtaja Virtanen Keijo Varapuheenjohtaja Niittyvaara Tuula saakka Alilonttinen Kalervo Laine Esko Liukas Hannu Raiko Hannu Virtanen Markku Blomroos Ari Lappalainen Kaija Niittoaho Seppo Toivola Maarit Virtanen Reijo Hörkkö Kristiina Leino Ulla Pöri Kari Varheenmaa Mika Vuorinen Jari Järvi Sakari Lempiäinen Raimo saakka Dahl Helena Kivistö Lasse Nurmi Anneli Skyttä Heidi Tiainen Petri Hopeala Arto Niemelä Arja Roine Leena Suvanto Timo Vilhonen Heli Kesäläinen Anne-Maj Niittyvaara Tuula Sainio Jari Teittinen Pekka Virtanen Keijo saakka Aaltonen Ari Hyssälä Markku Kuusisto Seppo Mecklin Tomi Reunamo Esa Ahtinen Tapani Katajisto Merja Lipasti Roope Mäkiö Pasi Saari Rauno Alakylä Eija Kolehmainen Hanna Lähteenoja Taisto Palmén Teuvo Sairanen Jari Artukka Liisa Kummala Pertti Kunniaisännät Ahtinen Mauri Joutsa Ismo Myllykangas Pirkko-Sofia Pitkänen Tuula Tammi Jaakko Ahto Jarmo Junnila Maila Mäkilä Antti Raitala Ilkka Tarmi Seppo Alikirri Mauri Junnila Mirja Mäkynen Jorma Sairanen Veikko Toivonen Kalevi Artukka Terttu Karén Lasse Nenonen Leena Skyttä Alpo Tuomola Antti Hassel Sven-Olof Lampola Voitto Nikulainen Rauno Stigell Yrjö Valonen Jarkko Herranen Tapio Leino Reijo Ojala Kalevi Suominen Reino Virtanen Eino Hirvonen Eero Lenkkeri Pertti Packalén Pirjo Särvä Olavi Vähätalo Pertti Hyssälä Pekka Lusenius Aki Peltola Tauno Säteri Jaakko Jalonen Urho Markkula Heikki Penttilä Orvo Taitonen Antti Hallitus Puheenjohtaja Lautamäki Matti Varapuheenjohtaja Säteri Matti saakka saakka saakka Ojala Mikko Lautamäki Matti Säteri Matti Ossa Jaakko Prinssi Veli-Pekka Vauranoja Kalle Tilintarkastaja: Kettunen Petri, KHT Varatilintarkastaja: KPMG Oy Ab Konttorien valvojat Aseman konttori Littoisten konttori Oripään konttori Turku-Hämeenkatu Turku-Kauppatori Mecklin Tomi Vilhonen Heli Rouhiainen Hannele Vahvaselkä Jussi Katajisto Kari Reunamo Esa Virtanen Markku Vähä-Parta Kaleva Vainio Margita Keskitalo Pasi Ilmaristen konttori Loimaan konttori Paimion konttori Turku-Kaskenkatu Knuutila Markku Aaltonen Ari Raitala Juha Ansio Marja Koivukangas Kaarle Uutela Maarit Tiainen Petri Tuominen Sanna Luukkaa Matti Kouki Mikko Turku-Runosmäki Kaarinan konttori Naantalin konttori Raision konttori Huhtanen Mikko Turkka Talonen Kulmala Kirsti Ahlgren Jari Raiko Jorma Ruskovuo Ensio Ketonen Markku Loimaan konttorin paikallisisännät Hongisto Heimo Koivisto Juha Lindholm Elina Ojala Kari Santamäki Irmeli Juusti Timo Kotiniemi Kari Lintula Päivi Peltola Pekka Äikää Pertti Kirvelä Karoliina Laaksonen Päivi Mäki Keijo Rantasalo Arto Kivimäki Merja Lankinen Tuomas Nurmi Pekka Loimaan konttorin paikallishallitus Kuusela Anja Mehtälä Sakari varalla: Väisänen Veikko Oripään konttorin paikallisisännät Eskola Armi Huhtala Mika Mäntysaari Kalevi Rautionmaa Markkku Graan Seppo Hämäläinen Timo Prusila Jouko Reinonen Perttu Heinonen Jukka Lankinen Tarmo Prusila Matti Oripään konttorin paikallishallitus Junnila Arja Mäkiö Pasi Saarelainen Antti varalla: Kössi Kari Paimion konttorin paikallisisännät Aalto Sakari Hellsten Mauri Mäenpää Mika Partanen Juha Santala Timo Aaltonen Kimmo Juurenheimo Jari Näsänen Anna-Liisa Pietilä Maija Vornanen Jukka Haukijärvi Pertti Luona-Helminen Raija Pajala Matti Pöri Kari Paimion konttorin paikallishallitus Immaisi Anna-Maija Lindberg Mikko Virta Jarmo Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

26 Henkilökunta Hallinto Hakala Jussi Heinonen Tuukka Pietarinen Petteri Taimisto Jukka Tuuppa Esko Kumpula Paula Nordin Päivi Orava Mirja Välimaa Terhi Järveläinen Eija Kuhlman Kielo Randell Tuula Saari Satu Suomi Tuula Voutilainen Marjaana Lieto, pääkonttori Lappi Tiina Gröhn Leena Hietikko Pirjo Hovi Satu Jutila Sari Nieminen Erja Nurmi Seija Palomäki Riikka Palonen Jari Salminen Marika Simonen Pirjo Suoniemi Mervi Vainio Anja Lieto, asema Gustafsson Eeva Jalonen Nina Kankare Irja Lieto, Ilmarinen Jalonen Sauli Laaksonen Minna Rantala Tiina Lieto, Littoinen Luonua Mirja Hirvikoski-Korpela Raila Järvinen Lilja Uusimaa Eveliina Kaarina Mahkonen Mirva Aho Tuula Kyyrä Eija Loimaa Mikkola Jani Collin Anne Laaksonen Jenni Laapotti Merja Mäkinen Eeva-Maija Naantali Ruonamo Kari Salonen Marjatta Savolainen Anne Vakkuri Pirjo Oripää Arola Mirja Mäkelä Kaija Paimio Alander Eira Engblom Sari Pentti Eija-Riitta Ritamäki Tiina Virtalahti Sirkku Raisio Soini Harto Hänninen Päivi Louhisola Arja Nurmi Henna Paavilainen Sanna Rihko Mia Seppänen Timo Turku, Hämeenkatu Heikkilä Carita Myllyoja Mikael Paukkio Elina Salonen Annemari Satopää Maarit Uusitalo Anna-Liisa Viertola Marjo-Riitta Vilhunen Juha Turku, Kaskenkatu Oivanen Taina Järvinen Leena Kallonen Tiina Lahti Kalle Laine Kirsti Lehtonen Markus Turku, Kauppatori Rumpunen Tuire Aarnio Kirsti Albrecht Petra Haapanen Rauni Kesälä Ritva Laaksonen Anne Laine Maiju Laine Marja Laine Sirpa Lappalainen Helena Luoto Teemu Nieminen Nora Näsänen Elina Revonlahti Tanja Salonen Merja Sipilä Riina Tarkio Irene Toivanen Laura Tuominen Tuula Vierimaa Nina Organisaatio Petteri Pietarinen BBA, kauppat. yo. pankinjohtaja Sijoitus- ja varainhoitopalvelujen kehittäminen KONTTORIT Turku-Kauppatori Tuire Rumpunen Nina Vierimaa palvelupäällikkö Turku-Hämeenkatu Carita Heikkilä Mikael Myllyoja palvelupäällikkö Turku-Kaskenkatu Taina Oivanen Turku-Runosmäki Jari Mattila Kaarina Mirva Mahkonen Naantali Kari Ruonamo Raisio Harto Soini ISÄNNISTÖ HALLITUS Turku, Runosmäki Mattila Jari Dinh Nguyet Ettala Riitta Koivunen Heli Viitakangas Anneli Palvelukeskus Lehtonen Riitta Kallioinen Anna-Maija Lahti Erja Laine Hannele Pouru Tarja Suomi Kaarina Toivonen Juha Sijoituspalveluyksikkö Hietarinta-Heinonen Maarit Salomäki Tomi Yrityspalveluyksikkö Tuominen Rauno Hakala Janne Kiviluoma Juha Koivunen Ismo Muu henkilökunta Santala Jorma Santala Kaija Toimitusjohtaja Jussi Hakala, taloustieteiden maisteri Jukka Taimisto ekonomi, pankinjohtaja Yritys- ja yhteisöpalvelujen kehittäminen Juridiset palvelut Terhi Välimaa pankkilakimies Yrityspalvelut Rauno Tuominen rahoitusjohtaja Yritysrahoituspalvelut Janne Hakala yritysrahoituspäällikkö KONTTORIT Pääkonttori Esko Tuuppa Tiina Lappi palvelupäällikkö Lieto, Asema Sauli Jalonen Lieto, Ilmarinen Sauli Jalonen Lieto, Littoinen Mirja Luonua Paimio Eira Alander Loimaa Jani Mikkola Oripää Jani Mikkola Esko Tuuppa agronomi, MMM pankinjohtaja Lainaamisen prosessi ja keskitetyt palvelut, maa- ja metsätaloussektori Palvelukeskus Riitta Lehtonen palvelupäällikkö Tuukka Heinonen diplomiekonomi pankinjohtaja Liiketoiminnan tukipalvelut, taloushallinto, henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Hallintoryhmä Mirja Orava talouspäällikkö Henkilöstö- ja työsuhdeasiat, hr-prosessit ja niiden kehittäminen Päivi Nordin henkilöstöpäällikkö Markkinointitoiminnot ja yksityisasiakkaiden päivittäisasiointipalvelut Paula Kumpula markkinointipäällikkö Liedon Säästöpankin vuodet 2007 Konttori Kaarinaan asiakasta Liedon Säästöpankin ja V-S Lähivakuutuksen 1. yh Turun ydinkeskustassa. Rakennus saa nimikilpailun 26 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2009

27 Löydät meidät kahdeksalta paikkakunnalta: Liedosta: Pääkonttori Hyvättyläntie 4, Lieto Lieto as. Mannintie 1, Lieto as Ilmarinen Pahkalaukkaantie 1, Ilmarinen Littoinen Valkintie 1, Littoinen Yhteystiedot Turusta: Kauppatori Hämeenkatu Kaskenkatu Runosmäki Yliopistonkatu 21, (Kuutio) Turku Hämeenkatu 9, Turku Kaskenkatu 17, Turku Friskinkatu 4, Turku Kaarinasta: Loimaalta: Naantalista: Oripäästä: Paimiosta: Raisiosta: Pyhän Katariinan tie 6, Kaarina Kauppalankatu 9-11, Loimaa Luostarinkatu 22, Naantali Yläneentie 1, Oripää Asematie 1, Paimio Raisiontori 6, Raisio Sijoituspalveluyksikkö: Yliopistonkatu 21 (Kuutio), Turku Yrityspalveluyksikkö: Yliopistonkatu 21 (Kuutio), Turku Puhelinvaihde: Puhelun hinta on kotimaan kiinteästä verkosta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/minuutti ja kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt/puhelu + 16,90 snt/min. Hinnat sis. alv. 22 %. Sähköposti muodossa [email protected] teiskonttori avaa ovensa myötä nimekseen Kuutio Liedon Säästöpankin ja Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen 2. ja 3. yhteiskonttori perustettiin Lietoon ja Raisioon. Vakavaraisuussuhdeluku 23,6 prosenttia. Liedon Säästöpankki Vuosikertomus

28 Visio Olemme arvostettu, asiakasläheisyydestään ja osaavasta palvelustaan tunnettu kotitalouksien ja pk-yritysten pankki. Kuulumme toimialueellamme kolmen suurimman vähittäispankkipalvelujen tarjoajan joukkoon. Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku