SÄÄSTÖPANKKI OPTIA OSAVUOSIKATSAUS Toimitusjohtaja Kalevi Hilli: Liiketoiminta

Transkriptio

1 SÄÄSTÖPANKKI OPTIA OSAVUOSIKATSAUS Asiakkaita: (69 924) Vakavaraisuussuhde: 19,59 % (18,56 %) Liikevoitto (milj. eur): 8,0 (9,0) Laaja Varainhankinta (milj. eur): 1 093,4 (1 004,4) Kokonaisluotonanto (milj. eur): 1 099,8 (1 036,5) Tase (milj. eur): 1 416,7 (1 272,4) Oma pääoma ja varaukset (milj. eur): 188,5 (176,0) Kulu-tuotto suhde: 52,0 % (52,6 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta ) Toimitusjohtaja Kalevi Hilli: Säästöpankki Optian myönteinen kehitys jatkuu Pankkimme liiketoiminta kehittyi alkuvuoden aikana myönteisesti. Talletusten ja luotonannon volyymit kasvoivat suunnitelmien mukaisesti ja välitettyjen palveluiden, kuten rahastojen ja vakuutusten myynnit kehittyivät hyvin. Pankin tuloskunto pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus vahvistui entisestään. Pankkimme asiakasmäärä kasvoi edellisvuodesta lähes 2 000:lla asiakkaalla asiakasmäärän noustessa lähes asiakkaaseen. Kokonaisuutena alkuvuoden toiminta on vastannut odotuksia. Pankin keväällä käynnistetyt kehittämistoimenpiteet ovat myös edenneet suunnitelman mukaan hyvin eteenpäin. Samoin asiakkailta saatu palvelupalaute on ollut erittäin myönteistä. Säästöpankkien yhteenliittymän perustaminen ja keskuspankkitoimintojen rakentaminen vuoden 2014 aikana olivat merkittäviä osoituksia säästöpankkiryhmän yhteisestä tahdosta muodostaa vahva säästöpankkiryhmä. Säästöpankki Optian liittyminen yhteenliittymään on vahvistanut entisestään Säästöpankki Optian toimintaedellytyksiä ja parantanut pankin kilpailukykyä pankkikentässä. Säästöpankkien keskuspankki on tullut kuluvan vuoden aikana joukkolainamarkkinoille ja onnistuneesti varmistanut säätöpankkiryhmälle tärkeän jälleenrahoituksen. Toimiva ja kilpailukykyinen jälleenrahoitus on välttämätön pankin kasvun ja kehittämisen edellytys tulevaisuudessa. Liiketoiminta Säästöpankki Optia harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset että rahoitusyhtiöpalvelut. Säästöpankki Optian liiketoiminta on katsauskauden aikana kehittynyt odotetusti. Talletukset ja luotonanto kasvoivat. Pankin laaja varainhankinta oli katsauskauden päättyessä 1 093,4 (1 004,4) miljoonaa euroa, josta yleisötalletusten osuus oli 912,1 (836,1) miljoonaa euroa, talletusten kasvu vertailukauteen nähden oli 9,1 %. Kokonaisluotonanto, sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 1 099,8 (1 036,5) miljoonaa euroa, kasvua vertailukauteen oli 6,1 %. Pankin välittämien Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluottojen määrä kesäkuun lopussa oli 65,9 (141,6) miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Välitettyjen kiinnityspankkiluottojen määrän pienentyminen johtuu siitä että luottoja on siirretty väliaikaisesti pankin taseluotoiksi. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille perustaa kiinnitysluottopankki (Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj). Sp-Kiinnitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, asuntolainavakuudellisia katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja tulee Säästöpankkiliitto osk:in jäsenpankiksi. Sen välittäjäpankkeina voi toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. Pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomen ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Omaisuudenhoitopalveluissa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi. Myös osakevälitys kuuluu pankin palveluihin. Eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutusyhtiö. Rahoitusyhtiö yhteistyökumppanina toimii Siemens rahoitus Oy. 1

2 Tulos ja taloudellinen asema Pankin korkokate oli katsauskaudella 13,0 (13,8) miljoonaa euroa. Alhaisesta korkotasosta huolimatta pankin korkokatteen lasku oli vain 5,9 % edellisvuodesta. Palkkiotuottoja kertyi 6,1 (5,7) miljoonaa euroa. Palkkiokulut olivat 0,5 (0,6) miljoonaa euroa. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat - 0,4 (0,2) miljoonaa euroa. Negatiivinen muutos johtuu tuloksen kautta arvostettavien johdannaisten käypien arvojen muutoksesta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 0,6 (0,7) miljoonaa euroa. Pankin hallintokulut olivat 8,6 (8,5) miljoonaa euroa, tästä henkilöstökulujen osuus oli 4,6 (4,7) miljoonaa euroa ja muiden hallintokulujen osuus 4,0 (3,8) miljoonaa euroa. Säästöpankki Optian tuloskehitys on ollut edellisvuotta heikompi. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 8,0(9,0) miljoonaa euroa ja nettotulos 4,2 (5,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku johtui korkokatteen laskusta ja suuremmista arvonalennuksista. Liikevoitto oli vuositasolla 1,2 (1,7) prosenttia taseesta. Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 11,3 % ja oli katsauskauden päättyessä 1 416,7 (1 272,4) miljoonaa euroa. Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 144,9 (136,5) miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 8,7 miljoonaa euroa (11,4). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista sekä rahavirtaa suojaavista johdannaisista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 43,5 miljoonaa euroa. Pankki laski liikkeeseen alkuvuoden aikana sijoitustodistuksia 101,4 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 181,4 (168,3) miljoonaa euroa, josta sijoitustodistuksia oli 103,0 miljoonaa euroa ja joukkovelkakirjalainoja 78,4 miljoonaa euroa. Konttoriverkosto Pankilla on yhteensä 17 konttoria, Iisalmessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kempeleessä, Kiuruvedellä, Kuopiossa, Kuusamossa, Lapinlahdella, Oulussa, Pyhäsalmessa, Rautavaaralla, Rovaniemellä, Sonkajärvellä, Torniossa, Varpaisjärvellä ja Vieremällä. Henkilöstö Säästöpankki Optia palveluksessa oli katsauskauden päättyessä 163 toimihenkilöä. Pankin hallitus vapautti toimitusjohtaja Mikko Paanasen tehtävästään Pankin toimitusjohtajana aloitti alkaen Kalevi Hilli. Vakavaraisuus ja riskiasema Luottoriskien määrä on katsauskaudelle kasvanut. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 10,2 (7,9) miljoonaa euroa, mikä on 1,0 (0,9) prosenttia omasta luotonannosta ja takauskannasta. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana 2,3 (0,7) miljoonaa euroa ja niiden peruutuksia 0,2 miljoonaa euroa. Pankki suojaa korollisia velkojaan ja saamisiaan korkomuutoksista aiheutuvia käyvän arvon ja rahavirran muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Lisäksi pankilla on johdannaissopimuksia, joilla se operatiivisesti suojaa korkoriskiään, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa, jolloin ne kirjanpidossa käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Johdannaiset eritellään osavuosikatsauksen taulukko-osuudessa. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä, kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Luottoluokitusmallit Yritys- ja maatila-asiakkaiden luottoluokitusmalli uudistettiin 2015 alkuvuonna. Luoton myöntämisessä asiakasarvioinnin perusteena on yritysasiakkaiden osalta tilinpäätösanalyysi, asiakkaan taloudellinen tila, maksukyky, kilpailuasema, luottoluokitus ja tarjottujen vakuuksien luototusaste, jotka muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Lisäksi selvitetään aiotun investoinnin vaikutusta asiakkaan taloudelliseen tilaan. 2

3 Maatila-asiakkaiden osalta luotonmyöntö perustuu tilalta kerättyihin tietoihin, maatilan veroilmoitukseen ja näiden tietojen perusteella tehtyyn luottoluokitukseen. Lisäksi arvioon vaikuttaa asiakkaan taloudellinen tila, maksukyky ja tarjottujen vakuuksien luototusaste. Säästöpankit käyttävät yritys- ja maatalousasiakkaiden luokitteluun sisäistä Sp-rating-luokitusta Vuoden 2015 alussa pankkien vakavaraisuusvaade nousi, kun Suomessa otettiin käyttöön kiinteä- ja muuttuva lisäpääomavaatimus. Kiinteä lisäpääomavaatimus nosti vakavaraisuuden pääomavaatimuksen 8 prosentista 10,5 prosenttiin riskipainotetuista eristä laskettuna. Muuttuva lisäpääomavaatimus tulee vaihtelemaan 0 2,5 prosenttiyksikön välillä. Päätöksen muuttuvan lisäpääomavaateen käyttöönotosta ja suuruudesta tekee Finanssivalvonnan johtokunta neljännesvuosittain. Finanssivalvonnan johtokunta teki ensimmäisen päätöksen , jonka mukaan pankeille ei asetettu muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Lisäksi Finanssivalvonta tulee vuoden 2015 aikana määrittelemään lisäpääomavaateet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Säästöpankki Optia julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen s. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Säästöpankki Optia kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ) kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Säästöpankkien Vakuusrahasto aloitti toimintansa vuoden 1925 alussa ja päättynyt vuosi oli sen 90. toimintavuosi. Säästöpankkien Vakuusrahasto päätettiin purkaa kokonaan ja palauttaa rahaston varat sen jäsenpankeille Vakuusrahaston valtuuskunnan kokouksessa osana yhteenliittymän rakentamista. Olennaiset tapahtumat osavuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan osavuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Toimintaympäristö Vuoden 2015 alkupuoliskolla Euroopan talousnäkymissä nähtiin elpymistä, mikä johtui keskuspankin elvyttävästä vaikutuksesta ja euron heikentymisen tuomasta kilpailukyvyn parantumisesta. Yhdysvalloissa talouden eri osa-alueilla koettiin hidastumista vuoden 3

4 ensimmäisellä neljänneksellä ja odotukset keskuspankin rahapolitiikan muutoksista aiheuttivat epävarmuutta. Vaikka maailmantalouden näkymät ovat asteittain parantuneet, myös riskit markkinoiden vakauden kannalta ovat kasvaneet. Erityisesti kehittyvien talouksien tilanteeseen liittyy merkittäviä riskitekijöitä, joiden negatiiviset vaikutukset saattavat heijastua myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Euroopan keskuspankin maaliskuussa 2015 aloittama osto-ohjelma on merkittävä askel euroalueen talouden saamiseksi kasvuuralle. Toteutunut inflaatio on ollut viime vuosina alhainen ja näin ollen hintavakaudesta on muodostunut uhkatekijä euro-alueen taloudelle. Inflaatio-odotukset ovat alkuvuoden aikana elpyneet ja EKP:n rahapoliittisia toimenpiteitä voidaan tässä valossa pitää onnistuneina. Euroopan keskuspankki on sitoutunut jatkamaan elvyttää rahapolitiikkaa vuoden 2016 syksyyn, mutta on todennäköistä, että ensimmäinen koronnosto tulee aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Yhdysvalloissa keskuspankki valmistautuu ohjauskoron nostoon ensimmäistä kertaa melkein seitsemään vuoteen. Työmarkkinoiden näkymät ovat parantuneet merkittävästi, mikä osaltaan tukee rahapolitiikan asteittaista kiristämistä. Yhdysvaltojen talous on toiminut viime aikoina maailmantalouden ajurina ja sen kehitys tulee olemaan muita alueita vahvempaa jatkossakin. Suomen talouden edellytykset vientivetoiseen kasvuun ovat myös parantuneet euron heikentymisen tuoman kilpailukyvyn parantumisen myötä, mutta vaikutukset ovat muuhun Eurooppaan nähden pienemmät. Bruttokansantuote oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä negatiivinen ja talouden näkymät siltä osin heikommat muuhun Eurooppaan verrattuna. Geopoliittisen tilanteen kiristymisellä on ollut negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen ja vienti Venäjälle on laskenut merkittävästi. Toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi ovat alkaneet uuden hallituksen johdolla. Suomen luottoluokitukseen kohdistuu edelleen paineita, minkä vuoksi toimenpiteiden mittaluokan ja ajoituksen merkitys korostuvat aikaisempaa suuremmin. Epäonnistuminen hallitusohjelman mukaisissa sopeutustoimissa johtaisi Suomen luottoluokituksen laskuun ja Suomen tilannetta tultaisiin seuraamaan Euroopan komission alijäämämenettelyssä. Sijoitusmarkkinoilla ensimmäinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen vahva osakekurssien noustessa uusiin ennätyslukemiin ja pitkien korkojen laskiessa voimakkaasti. Lähes kaikkien omaisuusluokkien tuotot olivat positiivisia ja EKP:n osto-ohjelmalla oli merkittävä vaikutus sijoittajien luottamukseen. Markkinoilla koettiin merkittävä käänne toisen vuosineljänneksen aikana korkojen kääntyessä voimakkaaseen nousuun, mikä johti euron vahvistumiseen ja epävarmuuteen osakemarkkinoilla. Epävarmuus markkinoilla tulee korostumaan loppuvuoden aikana Yhdysvaltojen keskuspankin muuttaessa rahapolitiikan suuntaa. Pitkään jatkunut matalien korkojen ympäristö on muodostanut riippuvuussuhteeseen sijoitusmarkkinoiden ja keskuspankkien tarjoaman likviditeetin välillä. Pienetkin muutokset rahapolitiikassa voivat johtaa voimakkaisiin liikkeisiin sijoitusmarkkinoilla. Suomen asuntomarkkinoilla alkuvuosi on ollut hyvin vaihteleva ja kauppalukumäärät lähtivät alkuvuodesta tammi-maaliskuussa reiluun nousuun vuoteen 2014 verrattuna. Heti perään huhtikuussa kauppakappaleet painuivat edellisvuotta alemmalle tasolla ja näin ollen lukumääräisesti asuntokauppoja on alkuvuodesta tehty lähestulkoon sama määrä kuin vertailukautena vuonna Asuntojen hinnoissa on ollut edelleen eriytymistä pääkaupunkiseudun, kasvukeskusten ja pienten paikkakuntien välillä. Hinnat ovat kääntyneet suuremmilla markkinoilla jo nousuun mutta muuttotappioalueilla hinnoissa on ollut hienoista laskua. Tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta. Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen ja rakentamissektorin pienoinen herääminen ovat tästä esimerkkejä. Lisäksi hyvin sujuneet hallitusneuvottelut antavat uskoa linjakkaasta politiikasta. Lisäksi sovitut palkkaratkaisut antavat uskoa eteenpäin katsovalle yhteistyölle. Loppuvuoden näkymät Pankin loppuvuoden kehityksen arvioidaan pysyvän vakaana. Korkotason ennakoidaan säilyvän loppuvuoden aikana alhaisella tasolla ja alhainen korkotaso on edelleen haaste pankin korkokatteen kehittymiselle. Pankin talletus- ja luotonannon kasvun arvioidaan kehittyvän tavoitteiden mukaisesti. Toisen vuosipuoliskon liikevoiton arvioidaan olevan samaa tasoa kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla mutta koko vuoden liikevoiton arvioidaan jäävän edellisvuotta jonkin verran alhaisemmaksi. Arvonalennusten sekä luottotappioiden arvioidaan olevan alkuvuotta vähäisempiä. Pankin vakavaraisuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla loppuvuoden aikana. 4

5 Säästöpankki Optia Tuloslaskelma (tuhatta euroa) Korkotuotot Korkokulut Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Liikevoitto Tilinpäätössiirrot Tuloverot Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen Tilikauden voitto

6 Säästöpankki Optia Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) Käteiset varat Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Laskennalliset verosaamiset Vastattavaa (tuhatta euroa) Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Laskennalliset verovelat Vapaaehtoiset varaukset Peruspääoma Käyvän arvon rahasto Muut sidotut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset

7 Säästöpankki Optia Johdannaissopimukset Nimellisarvot (tuhatta euroa) Koronvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Luottojohdannaiset* Käyvät arvot (tuhatta euroa) Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen Käypä arvo, negatiivinen Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen Luottojohdannaiset Käypä arvo, positiivinen *Luottojohdannaiset ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä johdannaisia. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,59 % 18,24 % 18,64 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 19,59 % 18,24 % 18,64 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,59 % 18,56 % 18,80 % Alkuvuodesta kertynyt voitto tuhatta euroa on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Iisalmessa Säästöpankki Optia Hallitus 7