201 vuosikert 3 omus

Transkriptio

1 vuosikertomus 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Toimitusjohtajan katsaus...1 Markkinoiden kehitys...3 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta...4 Tulos...5 Tase...7 Konsernitilinpäätös...9 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot...10 Vakavaraisuuden hallinta...10 Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö...14 Yhteiskuntavastuu...16 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat...16 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä...17 Tunnuslukujen laskentakaavat...17 Tilinpäätös...18 Myrskylän Säästöpankin tuloslaskelma...18 Myrskylän Säästöpankin tase...19 Myrskylän Säästöpankin rahoituslaskelma...21 Liitetiedot...22 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus...44 Tilinpäätösmerkintä...44 Tilintarkastuskertomus...45 Luottamushenkilöt toimikausittain Henkilökunta Myrskylän Säästöpankin konttorit...47 Pankin kehitys...48

3 Toimitusjohtajan katsaus Myrskylän Säästöpankin 101. toimintavuosi oli aktiivisen valmistautumisen ja vankan tulevaisuudenuskon vuosi. Se jää historiankirjoihin käännekohtana, jolloin pankki yhdessä 24 muun Säästöpankin kanssa päätti yhdistää voimansa entistä tehokkaamman pankkitoiminnan ja asiakastyön hyväksi, paikallisen itsenäisyyden ja päätösvallan säilyttäen. Uudistuva säästöpankkiryhmä aloittaa yhteenliittymänä vuoden 2015 alussa ja Säästöpankkiliitosta tulee sen keskusyhteisö. Säästöpankit lähtevät uudistuksiin taloudellisesti vahvoina. Säästöpankkien liiketoiminta tuotti tulosta ennakoitua paremmin: erittäin haastavassa toimintaympäristössä ryhmä teki 73,5 miljoonan euron liikevoiton lähes kymmenen prosenttia edellisvuotista paremman. Säästöpankit ovat edelleen yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä ja toiminnan riskit ovat hallinnassa. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Säästöpankit ovat turvasatama talouden myrskyissä. Myrskylän Säästöpankin tase kasvoi viime vuonna 11,6 %. Kulut eivät 2013 juurikaan kasvaneet ja tuottojen kasvulla paransimme kannattavuustasoamme merkittävästi. Järjestämättömät luotot olivat vuoden vaihteessa vain 0,01 % taseen luotoista ja sitoumuksista. Vakavaraisuutemme säilyi edelleen korkealla tasolla. Toimintaympäristö jatkuvassa muutoksessa Vuoden 2013 aikana kotimaisen talouskeskustelun huomio kääntyi kansainvälisen fi nanssikriisin vaikutuksista Suomen omiin vaikeuksiin: julkisen talouden rakenneongelmiin ja kestävyysvajeeseen. Talouskasvu ei lähtenyt liikkeelle; odotetun nousun sijaan epävarmuus jatkui. Pankkitoiminta maassamme kohtaa jatkuvasti uusia haasteita. Suomalaiset pankit ovat joutuneet sopeutumaan paitsi kansainvälisen fi nanssikriisin vaikutuksiin ja taantumaan, myös kasvavaan pankkialan sääntelyyn. Lähivuosina alaa ravistelee eniten fi nanssialan sääntelyn kiristyminen, muutokset pankkivalvonnassa, pankkiunionin rakentaminen ja muut viranomaishankkeet EU-alueella. Sääntely tuo lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Kotimainen pankkivero on jo pakottanut pankit etsimään kustannussäästöjä. Onneksi suomalaiset kuluttajat osaavat katsoa vaikeuksien yli. Loppuvuodesta 2013 julkaistun Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan näyttää siltä, että suomalaiset ovat päättäneet ottaa taloutensa hallintaan ja ryhtyä säästämään. Samalla kuukausisäästöt ovat nousseet ja eri säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus on kasvanut. Muutos oli selvä, sillä kahden edellisvuoden tuloksissa näkyi selvästi, että synkät talousuutiset olivat lamaannuttaneet säästämishaluja. Tilanteen epävarmuus näkyy siinä, että suomalaisten oman talouden suunnittelun aikajänne on lyhentynyt vuosi vuodelta. Suomalaiset tarvitsevat pankin, joka tuntee asiakkaansa Yhä useampi pankkiasiakas vierastaa ajatusta, että hänen oma pankkinsa on kansainvälinen fi nanssiyhtiö, jonka tavoitteena on taata omistajilleen mahdollisimman suuret voitot. 1

4 Me Säästöpankeissa toimimme toisin. Perustamisestamme asti päätehtävämme on ollut edistää asiakkaittemme säästämistä ja oman toimintayhteisömme hyvinvointia. Me uskomme henkilökohtaiseen palveluun, asiakkaan kohtaamiseen ihmisenä pankin tiskillä, verkkopankissa, mobiilipankissa, puhelimessa tai missä tahansa muussa palvelutilanteessa. Meillä on oma toimintamallimme, jonka mukaan etenemme omista lähtökohdistamme. Meille on tärkeää turvata suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Me lupaamme hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Kärkisijat lukuisissa asiakastyytyväisyystutkimuksissa osoittavat, että me myös pidämme, mitä lupaamme. Ja me uskomme, että suomalaiset tarvitsevat meitä. Säästöpankki auttaa aina. Myrskylässä, Immo Laiho Toimitusjohtaja 2

5 Markkinoiden kehitys Talouskehitys vuonna 2013 Vuosi oli varsin rauhallinen ja maailmantalous välttyi uusilta, suurilta kriiseiltä. USA:n talouden kasvu kiihtyi tasaisesti koko vuoden ajan, millä oli voimakas positiivinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen. Alkuvuoden veronkorotukset sekä menoleikkaukset hillitsivät talouskasvua ja infl aatiokehitystä. Energian hinta pysyi vakaana ja ruoka halpeni huomattavasti vuoden aikana. USA:n ja Japanin keskuspankkien voimakas elvytyspolitiikka piti korkotason matalana ja auttoi lisäämään luottamusta kasvun jatkumiseen. Euroopassa vuosi sujui ilman suuria kriisejä ja jo sovittujen kriisienhallintatoimenpiteiden toimeenpanossa edettiin. Euroalueen talous kääntyi hienoiseen kasvuun jo alkukesästä ja kehitys sai vauhtia syksyn aikana. Etelä-Euroopan talouksien raju saneeraus alkoi tuottaa tulosta ja alueen kilpailukyky alkoi palautua. Maailmantalouden kasvu tarttui lopulta Eurooppaankin ja käänne parempaan oli loppuvuodesta jo varsin selkeä. Euroopan keskuspankki antoi kuitenkin taseensa supistua 730 miljardia euroa muiden keskuspankkien elvyttäessä suurinumeroisesti. Loppuvuoden koronlaskusta huolimatta euroalueen rahapolitiikka oli kireää ja euro vahva suhteessa alueen taloustilanteeseen. Suomessa talouden käännettä parempaan saatiin odottaa turhaan. Suomi on menettänyt kilpailukykyään ja teollisia työpaikkojaan fi nanssikriisin aikana ja odotettu, vientivetoinen toipuminen jäi syksyllä vaikutuksiltaan hyvin laimeaksi. Verotus kiristyi, työttömyys paheni ja velanottotarve kasvoi entisestään. Maltillinen tuloratkaisu, yritysverokannan aleneminen ja pieniksi jääneet rakenteelliset uudistukset eivät ehtineet vaikuttaa talouteen. Talousnäkymät vuodelle 2014 USA:n talouden vauhti kiihtyy ja EU on kääntymässä kasvu-uralle, joten edellytykset maailmantalouden kasvun jatkumiselle ovat hyvät. Suurten talousalueiden kysynnän kasvu auttaa myös Aasian vientivetoisten maiden talouksia kasvamaan. Sopu ydinohjelmasta Iranin kanssa saattaa yhdessä USA:n kasvavan liuskeöljytuotannon kanssa tuoda lisää tuotantoa öljymarkkinoille, mikä riittää pitämään öljynhinnat nykytasoillaan talouskasvusta huolimatta. Mahdollinen energiahintojen lasku nopeuttaisi talouskasvua entisestään. Euroopassa alkuvuosi näyttää kohtuullisen hyvältä. Uskomme euroalueen työttömyyden lähtevän hienoiseen laskuun ja talouskasvun vahvistuvan vuosia patoutuneen kulutuskysynnän purkautuessa markkinoille. Vanhenevan väestön, kireän verotuksen ja korkean velka-asteen takia uskomme euroalueen talouskasvun jäävän alle kahden prosentin. Uhkia ovat vahvan euron ja kireän rahapolitiikan aiheuttama defl aatio sekä EU-kriittisten voimien menestyksen mahdollisesti aiheuttama poliittinen halvaus päätöksenteossa eurovaalien jälkeen. Myös USA:n korkotason odotuksia nopeampi nousu saattaa aiheuttaa nousupaineita eurokoroissa. Tällä olisi huomattava, talouskasvua hidastava vaikutus. Se saattaisi pakottaa osan ongelmamaista hyödyntämään jo luotuja tukijärjestelyjä. Suomen tilanne on haastava. Uskomme jonkinasteiseen viennin toipumiseen maailmantalouden kasvaessa, mutta korkea verotus ja kutistuva yksityinen sektori tuskin tuovat merkittävää helpotusta työttömyyteen ainakaan alkuvuoden aikana. Poliittisilla päätöksillä on poikkeuksellisen suuri merkitys: Suomi tarvitsee nopealla aikataululla rakenneuudistuksia ja selkeän ohjelman taloustilanteensa korjaamiseksi, jotta luottamus palaa ja luottoluokitukset kyetään säilyttämään. Edellytykset heikommallekin kehitykselle ovat olemassa. Jos työttömyys kasvaa ja rakennemuutoksia ei tule, voi luottamus kadota nopeastikin. Tällä olisi negatiivisia seurauksia korkotasoon, yritysilmapiiriin ja työllisyyteen. 3

6 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Myrskylän Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2013 oli pankin 101. toimintavuosi. Pankki toimii Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita, maa- ja metsätalousyrittäjiä ja muita ammatinharjoittajia sekä toimialueen pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 4 konttoria, Myrskylässä, Mäntsälässä, Orimattilassa ja Porvoossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 96,0 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 3200 pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Pankin liiketoiminta Myrskylän Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja parantamaan kannattavuuttaan. Myrskylän Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 411 tuhatta euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp- Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Myrskylän Säästöpankki omistaa Myrskylän Säästöpankin Kiinteistövälitys Oy:n, jonka osittain omistama Sp-Koti välittäjäyhtiö Uniikkiasunnot Oy siirtyi joulukuussa tehdyllä kaupalla kokonaan Myrskylän Säästöpankin Kiinteistövälitys Oy:n omistukseen. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. 4

7 Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä fi nanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. Viranomaisten ja sijoittajien näkökulmasta ryhmästä tulee yksi kokonaisuus, jolla on yksi vakavaraisuus ja yksi maksuvalmius. Yhteenliittymän keskusyhteisö valvoo ja ohjaa Säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta, mutta ei puutu Säästöpankkien paikalliseen asiakasliiketoimintaan. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle kevään 2014 aikana, kun yhteenliittymän muodostamisesta on päätetty. Tavoitteena on aloittaa toiminta yhteenliittymänä vuoden 2015 alkuun mennessä. Tulos Myrskylän Säästöpankin liikevoitto oli 468 tuhatta euroa (215 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 253 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,4 prosenttia (0,2). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui maltillisesta kulujen kasvusta, palkkiotuottojen hyvästä kasvusta, myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottojen kasvusta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 82,5 prosenttia (92,4). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,7 Nettopalkkiotuotot , ,9 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,8 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos ,5 3 Muut tuotot , ,9 Tuotot yhteensä , ,2 Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,0 Muut kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,1 Kulu-tuotto -suhde 82,48 92,37 95,08 Arvonalentumistappiot luotoista ,4 Liikevoitto ,7 Tilikauden voitto , ,7 *) Muutos **) Muutos

8 Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (1 700). Korkokate kasvoi 1,6 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 258 tuhatta euroa (207). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (2 687), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 3,7 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 860 tuhatta euroa (987). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 12,9 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 971 tuhatta euroa (884). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (992) ja palkkiokulujen 128 tuhatta euroa (108). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 185 tuhatta euroa (183), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 24 tuhatta euroa (34) ja muista välitetyistä tuotteista 160 tuhatta euroa (150). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 286 tuhatta euroa (216), palkkiot maksuliikenteestä 494 tuhatta euroa (467) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 61 tuhatta euroa (68). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat liiketoimintavolyymien ja varsinkin taseen antolainauksen voimakas kasvu. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 18,4 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 291 tuhatta euroa (137), joka muodostui myyntivoitoista ja tappioista. Suojauslaskennan nettotulos oli -1 tuhatta euroa (-3). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 166 tuhatta euroa (88). Saadut osingot olivat 24 tuhatta euroa (49), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 25 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -19 tuhatta euroa (-17). Sijoituskiinteistöjen negatiivinen nettotuotto johtuu tyhjillään olevista vuokratiloista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 105 tuhannella eurolla 161 tuhanteen euroon (56). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 054), mikä oli 3,9 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulut pienenivät, koska pankissa oli töissä keskimäärin yksi henkilö vähemmän kuin vuotta aiemmin. Muut hallintokulut pienenivät 1,1 prosenttia, 947 tuhanteen euroon (958). Muut kulut, 641 tuhatta euroa (574), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 140 tuhatta euroa (150). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 18,2 prosenttia, 501 tuhanteen euroon (424). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero, jota maksettiin vuoden aikana 74 tuhatta euroa. Arvonalentumistappiot luotoista olivat nettomääräisesti 85 tuhatta euroa. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 4 tuhatta euroa. 6

9 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 11,6 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Myrskylän Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,5 Luotot , ,5 Sijoitukset , ,7 Saamiset luottolaitoksilta , ,6 Saamistodistukset , ,8 Osakkeet ja osuudet , ,3 Kiinteistöt , ,3 Johdannaissopimukset , ,0 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,0 Yleisön talletukset *) , ,7 Velat luottolaitoksille Liikkeeseen lasketut velkakirjat ,0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,0 Oma pääoma , ,7 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,4 ROA % 0,3 0,1 0,0 ROE % 3,1 1,2 0,6 Omavaraisuusaste 8,7 8,6 9,6 Vakavaraisuussuhde 20,79 % 20,99 % 24,97 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Myrskylän Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa (98 044) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (18 574). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 210 tuhatta euroa (287). Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 7 tuhatta euroa (138) eli 131 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,0 prosenttia (0,1) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 5,2 prosenttia. 7

10 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (2 345) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (3 407) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (6 782). Määrä oli 751 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 629), mikä on 46,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (6 148). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (1 584) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (4 563). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (3 005). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 725) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (1 281). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 4 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 518 tuhatta euroa (753), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 377 tuhatta euroa (524) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 140 tuhatta euroa (229). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 3,9 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 7,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (51 803). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 0,6 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (50 593). Pankki laski käyttelytileille maksettavaa korkoa alkaen 0,25 %:sta 0,1 %:iin. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (191). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana joukkovel- 8

11 kakirjalainoja tuhatta euroa ja debentuurilainoja tuhatta euroa, yhteensä tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (2 645), josta joukkovelkakirjalainoja tuhatta euroa ja debentuurilainoja tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (8 639). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 131 tuhatta euroa (116). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 39 tuhatta euroa (123) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 92 tuhatta euroa (-7). Pankki päätti tilivuoden aikana antaa merkittäväksi kantarahasto-osuuksia. Merkintöjä tehtiin tilikauden aikana tuhannella eurolla, jotka kaikki on maksettu. Kantarahasto merkittiin kaupparekisteriin Omaan pääomaan sisältyy myös vuosina 2008 ja 2011 liikkeeseen laskettu kantarahasto, jonka suuruus on tuhatta euroa. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 212). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (2 140). Vuonna 2013 luottotappiovaraukseen ei kirjattu muutosta (purettiin 200 tuhatta euroa). Varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 2,4 prosenttia saamisista. Varauksesta 500 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin 5 tuhatta eurolla (vähennettiin 2). Konsernitilinpäätös Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Säästö-Erkko ja Myrskylän Säästöpankin Kiinteistövälitys Oy on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Myrskylän Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 51 tuhatta euroa. Myrskylän Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Myrskylän Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Stan- 9

12 dardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Myrskylän Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Myrskylän Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (12 431), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (4 737). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (9 883). Toissijaiset omat varat olivat tuhatta euroa (2 548), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 92 tuhatta euroa (-7) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus tuhatta euroa (2 645). Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 0,20 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 20,79 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 15,37 % (16,69 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat 92-7 Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Markkinariski Valuuttariski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 20,79 % 20,99 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 15,37 % 16,69 % 10

13 Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi kantarahastoemissio, joka merkittiin täysimääräisesti 1 miljoonalla eurolla, sekä debentuurilainan liikkeeseenlasku. Myrskylän Säästöpankin debentuurilainaa I/2009 ja I/2011 erääntyi 1 miljoonaa euroa ja Myrskylän Säästöpankin debentuurilainaa I/2013 merkittiin 2 miljoonaa euroa. Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Myrskylän Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. 11

14 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 76,1 % (76,3 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 13,4 % (13,9 %) ja muiden 10,5 % (9,7 %). Valtaosa, 78,4 % (78,1 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 300 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Myrskylän Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen lähes tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 15,8 % (17,4 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Kor- 12

15 koriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 9/6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 12/7 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -1 tuhatta euroa (-9). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 131 tuhatta euroa (116), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 39 tuhatta euroa (123) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 92 tuhatta euroa (-7). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 130 tuhatta euroa (108), mikä on 0,9 % (0,9 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä tai tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla 13

16 olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 746). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (1 290) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto (vuokratulot - vuokrakulut pl. poistot ja rahoitusvastikkeet) on 2,0 prosenttia (1,5). Alhainen nettotuotto johtuu pankin tyhjillään olevista vuokratiloista. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat ja kantarahastoosuuden omistajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat 5 tallettajien ja kantarahasto-osuuden edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Myrskylän Säästöpankin isäntiin kuuluu 30 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Reijo Korhonen ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Ture Antman. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin jakokelpoisista varoista ,66 euroa päätettiin jakaa kantarahastoosuuden omistajille voitto-osuuksia ,00 euroa. Lisäksi päätettiin siirtää ,00 euroa jaettavaksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja jättää ,99 euroa pankin va- 14

17 paaseen omaan pääomaan. Isäntien syyskokouksessa päätettiin pankin liittymisestä Säästöpankkien yhteenliittymään ja siihen liittyvät sääntömuutokset. Syyskokouksessa päätettiin myös henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin ikänsä puolesta erovuorossa olleiden Tuula Jäntin, Eva Mäenpään ja Sakari Tähkäpään tilalle kampaamoyrittäjä Marika Korpi, perushoitaja Pia Lampi ja yrittäjä Kari-Pekka Pehkonen. Ikänsä puolesta erovuorossa olleen ja syksyllä menehtyneen Veijo Alaharjun tilalle valittiin mv/yrittäjä Tuomo Wirman. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Reijo Korhonen ja varapuheenjohtajana Ture Antman. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan Panu Juonala KHT sekä varatilintarkastajaksi Ernst & Young Oy KHT-yhteisö päävastuullisena varatilintarkastajana Otto Kustaa Joki, KHT. Isäntien syyskokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä lasketaan 7 jäsenestä 6 jäseneen. Sääntöjen mukaan hallituksessa on oltava vähintään 6 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Henry Bergman ja varapuheenjohtajana Jussi Karinen sekä toimitusjohtajana Immo Laiho. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut lakimies Ulla Kivimäki. Hallitus kokoontui vuoden aikana 23 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: ammatti, jäsenyyden alkamisvuosi Henry Bergman sähköurakoitsija, yrittäjä, 2002 Jussi Karinen toimitusjohtaja, Dl, 2008 Mika Lindqvist apulaisrehtori, MMM, 2006 David Lindström henkilöstöjohtaja, KTM, 2012 Tiina Salminen päivähoidon johtaja, sosionomi, 2003 Kristian Öhberg maanviljelijä, agrologi, 2004 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 19 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 18 (19) ja osa-aikaisia 1 (1) henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana yhdellä henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta. Pankki on panostanut merkittävästi henkilökuntansa osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen erilaisilla sisäisillä koulutuksilla sekä tutkintoon tähtäävillä koulutuksilla. Tilikauden aikana yksi henkilö suoritti auktorisoidun APV 1 sijoituspalvelututkinnon. Kaksi henkilöä aloitti Kehity esimiehenä valmennusohjelman suorittamisen, jonka päätösjakso on tammikuussa Yksi henkilö suorittaa rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkintoa (Ravaa). Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Panu Juonala, KHT ja varatilintarkastajana Ernst & Young KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Otto Kustaa Joki KH. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut controller Raimo Wilman. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat sekä kantarahasto-osuuden omistajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio ja vuosipalkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja pois lukien voidaan maksaa enintään kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. 15