Vuosikertomus toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO. Toimitusjohtajan katsaus 3. Toimintaympäristö ja markkinoiden kehitys 4

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2 Vuosikertomus toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 3 Toimintaympäristö ja markkinoiden kehitys 4 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2010 Hallituksen toimintakertomus Pankin liiketoiminta 7 Tulos 8 Tase 9 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot 12 Vakavaraisuuden hallinta 13 Riskienhallinta 15 Hallinto ja henkilöstö 20 Yhteiskuntavastuu 21 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 22 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjako kelpoisten varojen käytöstä 22 Tunnuslukujen laskentakaavat 23 Tilinpäätös 24 Tuloslaskelma 24 Tase 25 Rahoituslaskelma 27 Liitetiedot 28 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 44 Tilinpäätösmerkintä 44 Tilintarkastuskertomus 45 Hallinto Toimipaikat

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuoteen 2010 lähdettiin lievästi positiivisissa, mutta kuitenkin epävarmoissa tunnelmissa. Vaikka maailmantalous oli lähtenyt kasvuun keskuspankkien ja valtioiden ennätysmäisen elvytyksen avulla, kasvun pohjan kestävyyden ja jatkuvuuden suhteen oli vahvoja epäilyksiä. Kasvu painottui kehittyville markkinoille, erityisesti Kiinaan ja muualle Kauko-Itään. Kehittyneillä markkinoilla ja erityisesti euroalueella julkisten talouksien velkaantuminen toivat mukanaan epävarmuutta ja pakon edessä tehdyt korjaavat toimenpiteet herättivät poliittisia intohimoja. Luottamus euroon ja alueen koko finanssijärjestelmään oli kovalla koetuksella. Epätietoisuus alueen pankkien tilasta ja tulevaisuudesta vähensivät luottamusta koko finanssisektorilla. Tilanteen pelastamiseksi euromaat joutuivat ottamaan yhteisvastuun vaikeimmissa asemissa olevien jäsenvaltioiden taloudesta. Kaiken kielteisen julkisuuden takana maailmantalous kasvoi lähes ennätysvauhtia. Kasvu kehittyvillä markkinoilla loi vahvan kysynnän investointihyödykkeille. Näitä hyödykkeitä tuottavat taloudet lähtivät nopeaan kasvuun. Euroopassa tästä pääsivät nauttimaan Keski- ja Pohjois- Eurooppa Saksan ja Ruotsin johdolla. Suomen talous osana näiden maiden hankintaketjua lähti odottamattoman nopeaan kasvuun keväällä Yritysten tilauskirjat alkoivat täyttyä, tulokset paranivat, lomautukset peruttiin ja työttömyys lähti laskuun. Kuluttajien luottamus oman talouden myönteiseen kehitykseen nousi ennätyslukemiin. Tuotteiden ja palvelujen kysyntä kotimaassa kasvoi vauhdilla. Myönteinen kehitys vähensi Suomen valtiotalouden velkaantumisen vauhtia, mutta ei kuitenkaan riittänyt poistamaan suurta alijäämää ja sen kasvua. Päätökset julkisen talouden tasapainottamiseksi jäivät seuraavan eduskunnan tehtäväksi. Talouden myönteinen kehitys näkyi myös Säästöpankki Optian toiminnassa. Kuluttajien luottamus oman talouden myönteiseen kehitykseen vahvisti Optian tarjoamien palvelujen kysyntää sekä säästämisessä että rahoituspalveluissa. Toimintaympäristön positiivinen kehitys näkyi yritys- sekä maa- ja metsätaloussektorien vahvana kehityksenä. Yritysten parantuvat tulokset ympäri maailmaa nostivat osakekursseja ja lisäsivät kiinnostusta rahasto- ja vakuutussäästämiseen. Taloudellisen toimintaympäristön paraneminen pienensi toiminnan riskejä ja luottotappioita. Optian vahva taloudellinen asema ja asiakaslähtöinen toiminta saivat entistä enemmän asiakkaiden arvostusta. Säästöpankki Optian taloudellinen tulos oli hyvä. Tulos on seurausta asiakkaiden lisääntyvästä palvelujen käytöstä sekä voimakkaasti kasvavasta asiakasmäärästä. Tämä kertoo asiakkaiden tyytyväisyydestä Optian palveluihin ja se taas on tulosta onnistuneesta operatiivisesta toiminnasta. Suurin osa uusista asiakkaista tulee nykyisen asiakkaan suosituksen perusteella. Tältä pohjalta meidän on hyvä kehittää edelleen palvelujamme ja voimme osallistua entistä enemmän toimintaympäristömme tukemiseen. Kiitos asiakkaillemme, jotka ovat osoittaneet suurta luottamusta meitä kohtaan. Tavoitteemme on toimialan tyytyväisimmät asiakkaat. Tässä onnistuimme myös viime vuonna. Tämän saavuttamiseksi kaikki optialaiset ovat tehneet hienoa työtä. Siitä suuri kiitos kaikille Optiassa työskenteleville. Kiitokset luottamushenkilöillemme, jotka jokainen ovat omalta osaltaan osallistuneet toimintamme kehittämiseen. Risto Sundqvist Toimitusjohtaja 3

4 Toimintaympäristö ja markkinoiden kehitys Maailmantalouden kasvu oli kohtalaisella tasolla ja vuonna 2009 alkanut toipuminen finanssikriisistä jatkui. Aasia ja kehittyvät markkinat olivat tasaisessa kasvussa koko vuoden, kun taas USA:n talous hidasti vauhtiaan kesän aikana ja EU:n kotimarkkinoiden toipuminen alkoi vasta kesän kynnyksellä. Vuoden alkua sävyttivät uutiset Kreikan edellisen hallituksen velkamäärän manipuloinnista ja siitä alkoi euroalueen valtionvelkakriisin eskaloituminen. PIGS-maiden ongelmia varten perustettiin euroalueen yhteinen EFSF-vakuusrahasto, jota sittemmin hyödynnettiin myös Irlannin avustuspaketin rahoittamisessa. Kreikan ongelmista ja valtionlainojen riskilisien levenemisestä alkoi nopea euron heikkeneminen, joka puolestaan näkyi loppuvuodesta huomattavana talouden toipumisena. Euro vahvistui loppuvuodesta suhteessa dollariin, mutta sekä Irlannin että Portugalin lainahuolet hidastivat vahvistumisvauhtia. Sekä euro että dollari heikkenivät kuitenkin suhteessa useimpiin muihin maailman valuuttoihin vuoden 2010 aikana. Suomen talouden tilanne alkoi parantua loppukeväästä heikkenevän euron ja tärkeimpien vientimarkkinoiden toipumisen myötä. Suomen talous oli kesän ja syksyn jopa poikkeuksellisen nopeassa kasvussa ja vienti sekä tuonti toipuivat jo vuoden 2007 tasoille. Työttömyys laski tasaisesti tammikuusta lokakuuhun, mutta marras-joulukuussa työttömyyden paraneva kehitys pysähtyi. Inflaatio alkoi Suomessa kiihtyä loppuvuonna ja autokauppa sekä asuntojen hinnannousu olivat jo huolestuttavassa vauhdissa loppuvuonna. Korkopuolella euribor-korot olivat matalimmillaan maaliskuussa kääntyen sitten hienoiseen nousuun. EKP:n vetäytyminen yli kolmen kuukauden kiinteän koron avomarkkinaoperaatioista antoi pidemmille euriboreille tilaa nousta. Euroalueen ydinalueiden valtionlainojen korot olivat pohjilla elokuussa, jonka jälkeen alkoi loppuvuoden jatkunut hidas nousu kaikissa koroissa. Maailmantalouden tilanne jatkaa paranemistaan vuonna Maailmantalouden painon siirtyminen kohti Aasiaa ja kehittyviä markkinoita jatkuu ja kulutuskysynnän kasvu kehittyvillä markkinoilla tukee talouksien nousua kaikkialla. EU toipuu vientivetoisesti, koska euroalueen kuluttajan ostovoima kärsii julkisen sektorin leikkauksista sekä sitkeästä työttömyydestä reuna-alueilla. EU:n kevät menee vielä reuna-alueiden ongelmien selvittelyssä, mutta uskomme Irlannin ja Espanjan talouksien nousevan ahdingostaan vuoden aikana. Euroalueen talous jatkaa Saksa-vetoisella kasvu-uralla kasvun vahvistuessa hiljalleen myös muissa Euroopan maissa. Uskomme, että pahin euroalueen työttömyydessä on nähty ja että tilanne alkaa hiljalleen vahvistua vuoden aikana. EU:n finanssikriisin jälkivaikutusten hoidossa aletaan olla voiton puolella. Nyt kuitenkin uhkana on inflaation nopea kiihtyminen euroalueella, koska raaka-aineiden hinnannousu alkaa edetä hintatasoon ja aiheuttanee paineita myös palkankorotuksiin. Uskommekin korkotason nousun jatkuvan vuonna Uskomme myös EKP:n aloittavan koronnostojen sarjan syksyllä 2011, kun merkit hintatason nousun leviämisestä palkkavaatimuksiin ovat jo selkeämmin näkyvissä. Suomen talous toipuu nopeasti samalla kun Suomelle tärkeät taloudet ja kauppakumppanit, Venäjä, Ruotsi ja Saksa, kaikki jatkavat kasvuuralla. Kasvu on kuitenkin alueittain epätasaista, kun moni teollisuuspaikkakunta kärsii edelleen tuotantolaitosten sulkemisen jälkivaikutuksista. Suomelle vallitseva korkotaso on jo liian matala. Kiihtyvä inflaatio ja liian halpa raha yhdistettynä paranevaan työttömyyteen uhkaa ylikuumentaa Suomen talouden, jos mitään ei tehdä tämän kehityksen hillitsemiseksi. Osakemarkkinoilla uskomme kohtuulliseen osakevuoteen. Kehitys osakemarkkinoittain tasapai- 4

5 nottunee aikaisemmista vuosista ja uskomme kuluttajavetoisten yhtiöiden kasvattavan suosiotaan teollisuus- ja raaka-ainevetoisten toimialojen rinnalla. Uskomme myös länsimaisten osakkeiden palaavan sijoittajien suosioon ja tuottoerojen tasoittuvan suhteessa kehittyviin markkinoihin. Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus Säästöpankkien vuosi 2010 oli niin toiminnallisesti kuin tuloksellisesti onnistunut. Toimintaamme leimasi palveluiden aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Säästöpankkien vuosi 2010 sujui odotustemme mukaisesti ja olemme tyytyväisiä pankkiryhmän tuloskuntoon ja kasvuun. Olemme Suomen vakavaraisimpia pankkeja ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat varsin myönteiset. Suomen talouden tilanne alkoi parantua loppukeväästä tärkeimpien vientimarkkinoiden toipumisen myötä. Suomen talous oli kesän ja syksyn jopa poikkeuksellisen nopeassa kasvussa. Ennätysmatala korkotaso on tukenut kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Suomalaisten luottamus omaan talouteen on erittäin vahvalla pohjalla. Finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla jatkui kuitenkin vuoden 2010 aikana ja tulee jatkumaan myös vuoden 2011 aikana. EU:n finanssikriisin jälkivaikutusten hoidossa aletaan kuitenkin olla voiton puolella. Valitettavasti auringon paisteeseen ei voi uskoa, kun finanssikriisin johdannaisena käynnistynyt EU-tasoinen finanssialan sääntely kiristyy. Kiristyvän sääntely voimaantulo vaiheittain seuraavien vuosien aikana ei voi olla vaikuttamatta raha- ja pääomamarkkinoiden vakauteen. Toimintaympäristön ja kiristyvän sääntelyn asettamista haasteista huolimatta, säästöpankkien toimintaa kuvaa määrätietoinen strategiansa toteuttaminen. Säästöpankkien viime vuoden kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus oli jälleen yksi Suomen parhaimistoa. Samoin kasvu on jatkunut hyvänä pitkään, niin myös vuonna Säästöpankkien asiakasmäärä nousi :een. Asiakaskunnan kasvu luo hyvän perustan liiketoimintamme kehittämiselle. Säästöpankit kehittivät uusia palveluja aktiivisesti vastaamaan asiakkaiden odotuksia ja tarpeita entistä paremmin. Perustimme Sp-Rahastoyhtiöön varainhoitoyksikön, jonka tavoitteena luoda vahva, riippumaton toimija myös institutionaaliseen varainhoitoon Suomessa. Lähtökohtana on riippumattomuus ja asiakkaan edun ensisijaisuus, tasapuolinen palvelu kaikille. Perustimme myös Sp-koti Oy:n ja rakennamme Suomeen uuden säästöpankkien asiakkaiden asumiseen ja asunnonvaihtoon liittyviä palveluita. Toimme markkinoille ensimmäisenä Suomessa Talousturva-tuotteen, joka tarjoaa asiakkaille turvaa työttömyyden ja tapaturmasta aiheutuvan tilapäisen työkyvyttömyyden varalle. Täydensimme pitkäaikaissäästämisen tuotteemme rahastoihin ja osakkeisiin. Vastaavasti toimme markkinoille uusia markkinatilanteeseen sopivia rahastoja ja täydensimme henkivakuutusyhtiö Duon yritysasiakkaiden tuotteita. Säästöpankit ottivat käyttöön myös jokaiselle asiakkaalle räätälöidyn tapaamisen, Oman Talouden Tuokion. Sen avulla asiakkaat voivat suunnitella omaa taloudenpitoaan yhdessä pankin asiantuntijan kanssa entistä tiiviimmin ja saada helposti ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta taloudestaan. Säästöpankeilla on siis vuonna 2011 erinomaiset mahdollisuudet menestyä pankkikilpailussa. Erityisesti ilahduttaa säästöpankkien hyvä asiakaspalvelu. Säästöpankit ovat asiakastyytyväisyydellään ja asiakasuskollisuudellaan Suomen suosituimpien pankkien kärjessä. Tämä on asiakkaiden antama tunnustus siitä, että olemme kuunnelleet ja arvostaneet heitä ja että olemme onnistuneet kehittämään palveluamme asiakas- 5

6 lähtöisesti. Säästöpankin asiakkuudessa yhdistyvät asiakaspalvelun laatu ja asiakkaan saama lisäarvo pankistaan. Säästöpankkien tavoitteena on myös vuonna 2011 jatkaa asiakasläheistä, kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Panostamme asiakaskunnan tarpeista lähteviin palveluihin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Vahvistamme kumppanuuksiamme ja jatkamme yhteistyön tiivistämistä Lähivakuutuksen ja Eläke-Fennian kanssa. Luomme yhteisiä palveluja asiakkaillemme, kasvatamme yhteiskonttoreiden määrää ja kehitämme toimintaamme siten, että asiakkaiden kannattaa keskittää asiointinsa. Kun taloudet voimistuvat ja toipuvat, markkinoiden olosuhteet pysyvät haastavina pankkitoiminnnan harjoittamiselle vuonna Säästöpankkien kasvun, kannattavuuden ja hyvän vakavaraisuuden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Säästöpankeilla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä hyvää paikallista asiakasliiketoimintaa myös vuonna 2011 sekä kirkastaa brändiään ja jatkaa erilaistumistaan. Säästöpankit tulevat näkymään entistä vahvemmin vuonna 2011 vastuullisena toimijana omassa toimintaympäristössään. Yhä useampi tulee valitsemaan säästöpankin pankikseen hyvän asiakaspalvelumme, inhimillisen toimintatapamme ja aidon asiakasläheisyytemme ansiosta. 6

7 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Säästöpankki Optia on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2010 oli pankin 127. toimintavuosi. Toiminta keskittyy vähäriskiseen vähittäispankkitoimintaan. Pankilla on toimipisteitä Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Pankin asiakaskunta muodostuu pääasiassa kotitalouksista, ammatinharjoittajista, pien- ja keskisuurista yrityksistä sekä maa- ja metsätalousyrittäjistä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 16 konttoria, Ylä- Savossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kuopiossa, Kuusamossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Torniossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, puhelinpalvelua, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2010 oli 96,34 %. Vuoden lopussa pankin asiakkaalla oli Internetpankkisopimus. Pankin liiketoiminta Säästöpankki Optian liiketoiminnan kasvu oli tavoitteen mukainen. Liikevoitto oli budjetoitua suurempi johtuen korkokatteen ja palkkiotuottojen odotettua paremmasta kehityksestä. Säästöpankki Optia harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2010 lopussa oli 157,4 milj. euroa. Tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Gyllenbergin ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Gyllenberg. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 16,3 milj. euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutusryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Yhtiön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän asiakkaille. Pankki välittää myös Genworth Financialyhtiön vakuutustuotteita. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 100,2 milj. euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. ACH Finland perustettiin vuonna 2008, jolloin se sai luottolaitoslain mukaisen maksuliikeyhteisön toimiluvan. Operatiivinen toiminta käynnistyi vuonna 2009 ja toukokuussa 2010 toimilupa muutettiin maksulaitoslain mukaiseksi maksulaitostoimiluvaksi. Tilikauden aikana säästöpankeille tuli mahdolliseksi tehdä talletuksia ja ottaa lainaa pankkiryhmän sisällä, kun keskinäisen velkaantumisen kieltävä säästöpankkilain 128 :n kumottiin. Uusi laki tuli voimaan Aikaisemmin keskinäinen velkaantuminen oli vain rajoitetusti mahdollista. Säästöpankki Optia ei tehnyt tai vastaanottanut talletuksia vuoden aikana muista säästöpankeista. Vuoden aikana pankin tuotevalikoimiin lisättiin PS-eläkesäästämistuotteet, Talousturva-vakuutus, joka antaa turvaa työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalle, sekä Vakavan sairauden vakuutus, joka antaa turvaa yllättävän, vakavan sairauden varalta. 7

8 Tulos Säästöpankki Optian liikevoitto oli 13,4 milj. euroa (14,5 milj. euroa vuonna 2009). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 1,1 milj. euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,7 % (2,0). Vertailuvuoden 2009 liikevoittoon sisältyy 2,1 milj. euroa johdannaisten arvonnousua. Vuoden 2010 tuloksessa näiden vaikutus on 0,3 milj. euroa negatiivinen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen tuotto vuonna 2010 oli 1,4 milj. euroa edellistä vuotta suurempi. Pankin kulutuotto -suhde oli 53,7 % (48,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2009 Muutos-% 01-12/2008 Muutos-% Korkokate , ,2 Nettopalkkiot , ,7 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,7 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,2 Suojauslaskennan nettotulos , ,8 Muut tuotot , ,7 Tuotot yhteensä , ,0 Henkilöstökulut , ,1 Muut hallintokulut , ,2 Muut kulut , ,0 Kulut yhteensä , ,8 Kulu-tuotto -suhde, % 53,7 48,3 74,0 Arvonalentumistappiot luotoista , ,2 Liikevoitto , ,1 Tilikauden voitto , ,2 8

9 Pankin korkokate oli 20,9 milj. euroa (20,9). Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 7,4 milj. euroa (5,7). Korkotuottojen määrä oli 23,8 milj. euroa (26,9), jossa vähennystä edellisestä vuodesta oli 3,0 milj. euroa eli 11,3 %. Korkokulut olivat 2,9 milj. euroa (6,0). Korkokulut pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 3,1 milj. euroa eli 51,0 %. Nettopalkkiot olivat 6,4 milj. euroa (5,8). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 7,2 milj. euroa (6,5) ja palkkiokulujen 0,7 milj. euroa (0,7). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1,6 milj. euroa (1,4), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 0,2 milj. euroa (0,3) ja muista välitetyistä tuotteista 1,4 milj. euroa (1,2). Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 2,2 milj. euroa (2,2), palkkiot maksuliikenteestä 2,7 milj. euroa (2,3) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1,1 milj. euroa (0,8). Palkkioiden perintää tehostettiin vuoden aikana. Palkkiokulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,3 %. Arvopaperikaupan nettotuotot olivat 47 tuhatta euroa (2 milj. euroa). Erä sisältää rahavirtaa suojaavista korko-optioista suoraan tulokseen kirjattavan aika-arvon muutoksen ja suojauksen tehottoman osuuden, joiden yhteismäärä tilikaudella oli -0,3 milj. euroa (0,2) ja kaupankäyntijohdannaisista tulokseen kirjattavan käyvän arvon muutoksen 0,2 milj. euroa (1,8). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1,6 milj. euroa (0,2), joka koostui nettomyyntivoitoista. Suojauslaskennan nettotulos oli -0,2 milj. euroa (0,1). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, joiden yhteismäärä oli 0,8 milj. euroa (0,5). Sijoituskiinteistöjen nettotuotot olivat 0,5 milj. euroa (0,2), jossa kasvua edellisvuodesta oli 0,3 milj. euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,1 milj. euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 6,8 milj. euroa (6,6), mikä oli 3,4 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä henkilöstörahastoon maksettavan voittopalkkion kasvu. Muut hallintokulut kasvoivat 20,9 % 6,4 milj. euroon (5,3). Kulujen nousu johtui ATK-kulujen voimakkaasta kasvusta (+ 0,7 milj. euroa) sekä kasvaneesta markkinointipanostuksesta (+ 0,3 milj. euroa). Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 0,6 milj. euroa (0,6). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 17,3 % 2,0 milj. euroon (1,7). Kasvu johtui lahjoitusten kasvusta. Arvonalentumistappiot luotoista olivat 0,2 milj. euroa (0,7), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 0,5 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 0,3 milj. euroa (0,9). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 0,1 milj. euroa (0,2). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2010 aikana 7,4 % ja oli vuoden lopussa 819,9 milj. euroa (763,5). Taseessa olevien luottojen määrä oli 611,9 milj. euroa. Talletusten määrä oli 648,5 milj. euroa. Säästöpankki Optian taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: 9

10 Tuhatta euroa Muutos-% Muutos-% Luotot Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,5 Sijoitukset Saamiset luottolaitoksilta , ,1 Saamistodistukset , ,9 Osakkeet ja osuudet , ,6 Kiinteistöt , ,5 Johdannaissopimukset Johdannaissaamiset , ,3 Johdannaisvelat , ,1 Yleisön talletukset *) , ,5 Velat luottolaitoksille , ,2 Liikkeeseen lasketut velkakirjat Oma pääoma , ,8 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,3 ROA % 1,3 1,5 0,7 Omavaraisuusaste 14,2 14,1 12,1 Vakavaraisuussuhde 20,46 % 20,92 % 17,76 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta Luotonanto Säästöpankki Optian luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 769,3 milj. euroa (709,9). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 611,9 milj. euroa (576,6) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 157,4 milj. euroa (133,3). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1,8 milj. euroa (1,8). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 247,1 milj. euroa. Luotonannon nettolisäys oli 59,4 milj. euroa eli 8,4 %. Luottojen kysyntä oli hyvä koko vuoden ajan. Strategian mukaan yritys- sekä maa- ja metsätaloussektorin osuus luotonannosta kasvoi 20,6 %:iin. Kotitalouksien ja ammatinharjoittajien osuus oli 79,4 %. Taseen ulkopuoliset sitoumukset muodostuvat pääasiassa pankkitakauksista ja myönnetyistä nostamattomista luotoista. Näiden kokonaismäärä oli 45,2 milj. euroa (35,6). Järjestämättömät saamiset olivat 2,9 milj. euroa (3,1) eli 0,2 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten yhteismäärä oli 0,4 % (0,5) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. 10

11 Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, rahamarkkina-arvopapereihin ja joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin ja rahasto-osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 25,7 milj. euroa (40,5). Määrä oli 14,7 milj. euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset rahamarkkina-arvopapereihin ja joukkovelkakirjalainoihin olivat tilikauden päättyessä 103,5 milj. euroa (77,9), mikä on 33,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat 46,1 milj. euroa (28,0). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 12,3 milj. euroa (11,4) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 33,8 milj. euroa (16,6). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 15,1 milj. euroa (15,4). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 10,1 milj. euroa (10,4) ja sijoituskiinteistöjen arvo 5,0 milj. euroa (5,0). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 0,1 milj. eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2010 aikana pankki osti omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja kiinteistöjä 0,4 milj. eurolla. Pankki purki tilikaudella arvonkorotuksia -0,3 milj. eurolla. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten käypä arvo taseen vastaavaa -puolella tase-erässä Johdannaissopimukset oli 9,5 milj. euroa (15,2), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 8,2 milj. euroa (6,7) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 1,2 milj. euroa (8,4). Taseen vastattavaa -puolella tase-erässä Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat johdannaisten käypä arvo oli 0,1 milj. euroa (0,3). Käyvän arvon suojauksella pankki suojasi avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Käyvän arvon suojauksen tulos esitetään tuloslaskelmassa erässä Suojauslaskennan nettotulos, jonne kirjataan sekä suojaavien johdannaisten että suojattavan kohteen käyvän arvon muutokset. Suojaavista johdannaisista saadut tai maksetut korot esitetään tuloslaskelmassa korkokulujen oikaisuna. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa. Suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Rahavirran suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta suojauksen tehokas osuus kirjataan käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus suoraan tuloslaskelmaan erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Tähän erään kirjataan myös korko-optioiden aika-arvon muutos, jota ei kirjanpidossa käsitellä osana suojaavaa instrumenttia. Suojaavista johdannaisista saadut tai maksetut korot esitetään tuloslaskelmassa korkotuottojen oikaisuna. Vuoden aikana pankki purki korkoriskien suojaamisessa käytetyn korko-optiojärjestelyn (ns. collarit) myymällä korkolattiaoptiot ja ostamalla korkokatto-optiot. Tämä johtui kirjanpidossa käyttöön tulleesta kuukausittaisesta aika-arvolaskennasta, jonka vaikutus tulokseen on merkittävä, mutta vaikeasti ennakoitava. Järjestelystä tullut nettotuotto 7,9 milj. euroa jaksotetaan tasaerinä suojaamaan rahavirtaa vuosille Pankki käyttää luottojohdannaissopimuksia korkoriskiensä operatiiviseen suojaukseen, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa. Sen vuoksi johdannaiset käsitellään kirjanpidossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. 11

12 Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Talletusten määrä vuoden lopussa oli 648,5 milj. euroa (606,3). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 42,2 milj. euroa eli 7,0 %. Talletukset käyttely- ja säästämistileille kasvoivat vuoden aikana 13,3 milj. euroa eli 3,1 % ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 446,9 milj. euroa (433,6). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 28,9 milj. euroa eli 16,7 % ja niitä oli vuoden vaihteessa 201,6 milj. euroa (172,7). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseenlasketuista velkakirjoista. Velat luottolaitoksille olivat 5,2 milj. euroa (5,1). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 97,3 milj. euroa (89,0). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 8,3 milj. euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston saldo tilinpäätöshetkellä oli 9,0 milj. euroa (9,9), joka koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 4,7 milj. euroa (6,0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 4,2 milj. euroa (3,9). Tilinpäätössiirtojen määrä oli 26,1 milj. euroa (24,9). Vuonna 2010 luottotappiovarausta kasvatettiin 1,1 milj. euroa (kasvatettiin 0,8 milj. euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,8 % saamisista. Varauksesta on 4,1 milj. euroa siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Säästöpankki Optia muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen %:sti omistamia tytäryhtiöitä. Pankin tytäryhtiöt on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tytäryhtiöiden osakkeiden arvo emoyhtiön taseessa alittaa tytäryhtiöiden oman pääoman 0,1 milj. eurolla. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Säästöpankki Optia kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 21,8 milj. euroa (20,8). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteis vastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuk sista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 0,3 milj. euroa. Säästöpankki Optia kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. 12

13 Vakavaraisuuden hallinta Säästöpankki Optia on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Säästöpankki Optia julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankki Optian omat varat yhteensä olivat 106,7 milj. euroa (96,3), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 41,7 milj. euroa (36,8). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 105,0 milj. euroa (95,0). Toissijaiset omat varat olivat 1,6 milj. euroa (1,3), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 4,2 milj. euroa (3,9). Pankin vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 0,46 %-yksikköä 20,46 %:iin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 20,15 % (20,63). 13

14 VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä , ,01 Vähennykset ensisijaisista omista varoista , ,94 Ensisijaiset omat varat yhteensä , ,07 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä , ,18 Ylemmät toissijaiset omat varat , ,18 Vähennykset toissijaisista omista varoista , ,70 Toissijaiset omat varat yhteensä , ,48 Omat varat yhteensä , ,55 Kokonaisvastuut yhteensä , ,78 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski , ,25 Taseessa olevat erät , ,56 Taseen ulkopuoliset sitoumukset , ,81 Johdannaiset , ,88 Operatiivinen riski * , ,53 Riskipainotetut vastuut yhteensä , ,78 Omien varojen vähimmäisvaatimus , ,70 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä , ,85 Vakavaraisuussuhde (%) 20,46 % 20,92 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 20,15 % 20,63 % * Standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus on muuttunut Vuoden 2010 operatiivisen riskin tuottoindikaattoreiden laskennassa huomioidaan suojauslaskennan nettotulos ja tuotot osakkeista sekä muista vaihtuva- tai kiinteätuottoisista arvopapereista huomioidaan vain konsernin ulkopuolisten yritysten osalta. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta lukujen vertailukelpoisuuteen. Säästöpankki Optian vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tulos lisäävästi ja kasvanut luotonanto ja joukkovelkakirjasijoitukset vähentävästi. 14

15 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Säästöpankki Optian riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämää rään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestel mään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriski seen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavarai suutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden ris kien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät ris kikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asia kassektoreittain, toimialoit tain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maa seutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 79 % (81). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 6 % (6) ja muiden 14 % (13). Valtaosa, 77 % (78), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suo ritta maan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasi akkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luotto päätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukai sesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymi seen. 15

16 Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakas kokonai suuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 % pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pan kin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Säästöpankki Optia hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuk sina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleen rahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoitta malla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoi siin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 9 % (8) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2010 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki suojaa operatiivisesti korkoriskiään, mutta ei sovella suojauslaskentaa luottojohdannaisiin, jotka käsitellään kirjanpidossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta 16

17 tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /-3 % 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti -4 /-9 % 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan ja saamisiaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Pankilla on luottojohdannaissopimuksia, joilla se operatiivisesti suojaa korkoriskiään, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa, jolloin ne kirjanpidossa käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Käyvän arvon rahasto pieneni 0,9 milj. euroa, josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten muutos oli -1,2 milj. euroa. Arvopapereiden kurssimuutokset kasvattivat pankin omia varoja yhteensä 0,3 milj. euroa, mikä on 0,3 % pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Lisäksi pankki voi sijoittaa muihin kuin valtioiden, kuntien tai luottolaitosten saamistodistuksiin. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 % pankin omista varoista. (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan sään- 17

18 nöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalenta mistar peita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 10,1 milj. euroa (10,4). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma oli määrältään 8,1 milj. euroa, mikä on 1,0 % pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 6,0 % (2,5). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastuk selle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden val vonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus kä sittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa. 18

19 Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. 19

20 Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat kaksi tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Säästöpankki Optian isäntiin kuuluu 75 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Antero Savolainen ja varapuheenjohtajana maanmittausinsinööri Kari Tuppurainen. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitto ,54 euroa päätettiin siirtää pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuoroisista isännistä valittiin uudelleen Sirpa Parviainen, Juha Mäkinen ja Kari Tuppurainen Iisalmesta, Anne Eskelinen, Pekka Eskelinen ja Antti Rönkkö Sonkajärveltä, Riitta Rissanen ja Tapani Pitkänen Varpaisjärveltä, Esko Halonen ja Jouko Kelppe Vieremältä, Arvi Alpia ja Tuomo Brandt Kiuruvedeltä, Pauli Laakkonen Lapinlahdelta, Seija Tuoriniemi ja Paavo Leskinen Pyhäjärveltä, Sirpa Koponen, Katri Vehviläinen-Julkunen ja Esko Huovinen Kuopiosta, Kauko Kylmälahti, Jorma Lempinen ja Ismo Savolainen Jyväskylästä, Eero Kolehmainen ja Veikko Sorsa Joensuusta sekä Marko Juntunen Kajaanista. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin Juhani Räisänen Iisalmesta, Mirva Huttunen-Savolainen ja Reijo Keränen Sonkajärveltä, Leena Pietikäinen Kiuruvedeltä, Kaino Rönty, Maarit Sihvonen, Erkki Juuth ja Esa Kaarivaara Oulusta sekä Aulis Pelkonen Kuopiosta. Isäntien puheenjohtajaksi valittiin maanmittausinsinööri Kari Tuppurainen ja varapuheenjohtajaksi rikoskomissario Veli Pallonen. Hallituksen erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Paavo Sirviö Iisalmesta ja Eero Halonen Oulusta. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Antero Savolainen Iisalmesta. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Pekka Loikkanen ja varatilintarkastajana KHT Silja Komulainen. Säästöpankki Optian hallitukseen kuului 10 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut talousneuvos Paavo Sirviö ja varapuheenjohtajana johtaja Eero Halonen sekä toimitusjohtajana Risto Sundqvist. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Ensio Kainulainen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen jäsenet 2010: Halonen Eero, johtaja Himberg Titta, hallintosihteeri Ikola Raimo, rakennusmestari Kauhanen Heikki, toimitusjohtaja Lehtomäki Kalevi, urakoitsija Mykkänen Eero, kunnaninsinööri Oinonen Veijo, vv-laitoksen vastaava hoitaja Sirviö Paavo, talousneuvos Toivanen Heikki, toimitusjohtaja Tuovinen Antero, maanviljelijä Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 137 (128) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 131 (124) ja osa-aikaisia 6 (4) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 9 henkilöllä. Pankin tilintarkastajina ovat toimineet vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Pekka Loikkanen ja varatilintarkastajana KHT Silja Komulainen KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Tuomo Kilponen. 20