KANTASÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2013

Transkriptio

1 KANTASÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2013 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Sibeliuksenkatu 4, Hämeenlinna Käyntiosoite: Sibeliuksenkatu 4, Hämeenlinna Kotipaikka: Hämeenlinna

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 3 Tase... 5 Konsernitilinpäätös... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 8 Vakavaraisuuden hallinta... 8 Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Kantasäästöpankki Oy:n tuloslaskelma Kantasäästöpankki Oy:n tase Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 60

3 !1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Kantasäästöpankki Oy on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2013 oli pankin 5. toimintavuosi. Pankki toimii Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Riihimäki-Hyvinkää talousalueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Konsernilla on yhteensä 11 konttoria, Hämeenlinnassa, Akaassa, Lempäälässä, Narvassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 95,1 prosenttia. Vuoden lopussa yli pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. PANKIN LIIKETOIMINTA Kantasäästöpankki Oy:n liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti edistämään asiakkaidensa hyvinvointia taantumaolosuhteissa. Kantasäästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan.

4 !2 Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitysja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Kantasäästöpankki oy:n osakkeenomistajat päättivät yksimielisesti hyväksyä yhdistymisen Oma Säästöpankki oy:n kanssa. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista. Kantasäästöpankki Oy yhdessä Oma Säästöpankki Oy:n, Etelä-Karjalan Säästöpankin ja Suodenniemen säästöpankin kanssa päättivät jäädä suunnitellun osuuskunnalliseen toimintaan nojaavan yhteenliittymän ulkopuolelle.

5 !3 TULOS Kantasäästöpankki Oy:n liikevoitto oli tuhatta euroa (1 223 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 6,0 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,6 prosenttia (0,6). Pankin kulu-tuotto -suhde oli 74,1 prosenttia (75,0). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,4 Nettopalkkiotuotot , ,8 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,4 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,0 Suojauslaskennan nettotulos ,5 Muut tuotot ,9 Tuotot yhteensä , ,2 Henkilöstökulut , ,4 Muut hallintokulut , ,2 Muut kulut , ,5 Kulut yhteensä , ,1 Kulu-tuotto -suhde 74,12 75,04 69,58 Arvonalentumistappiot luotoista , ,5 Liikevoitto , ,0 Tilikauden voitto , ,9 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (3 915). Korkokate pieneni 7,6 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 611 tuhatta euroa (869). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (5 718), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 17,7 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (1 803). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 39,7 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (1 641). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (1 841) ja palkkiokulujen 208 tuhatta euroa (200). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 451 tuhatta euroa (427), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista

6 !4 saadut palkkiot olivat 103 tuhatta euroa (112) ja muista välitetyistä tuotteista 347 tuhatta euroa (314). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 435 tuhatta euroa (372) ja palkkiot maksuliikenteestä 893 tuhatta euroa (837). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 4,0 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 840 tuhatta euroa (32), jotka muodostuivat myyntivoitoista- ja tappioista. Suojauslaskennan nettotulos oli -18 tuhatta euroa (4). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 221 tuhatta euroa (102). Saadut osingot olivat 30 tuhatta euroa (40), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 10 tuhatta euroa. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 199 tuhanteen euroon (35). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 788), mikä oli 17,7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui fuusion valmistelusta aiheutuneista eläkekulujen kasvusta. Muut hallintokulut kasvoivat 1,9 prosenttia, tuhanteen euroon (1 649). Muut kulut, 992 tuhatta euroa (835), käsittävät poistot sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 136 tuhatta euroa (150). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 25,1 prosenttia, 856 tuhanteen euroon (685). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 372 tuhatta euroa (198), jossa kasvua edellisvuodesta oli 174 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 448 tuhatta euroa (224). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 33 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 42 tuhatta euroa (26). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen maltillisina.

7 !5 TASE Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 2,4 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta. Kantasäästöpankki Oy:n taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,6 Luotot , ,6 Sijoitukset , ,7 Saamiset luottolaitoksilta , ,5 Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet , ,6 Kiinteistöt ,9 Johdannaissopimukset , ,1 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,1 Yleisön talletukset *) , ,6 Velat luottolaitoksille ,5 250 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,9 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,9 Oma pääoma , ,5 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,2 ROA % 0,5 0,5 0,6 ROE % 6,3 5,2 6,9 Omavaraisuusaste 8,6 8,6 8,8 Vakavaraisuussuhde 26,39 % 23,52 % 24,27 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Kantasäästöpankki Oy:n luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (24 843). Pankin valtion varoista

8 !6 välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 91 tuhatta euroa (144). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 980 tuhatta euroa eli 0,5 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti taantuma. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat tuhatta euroa (666) eli tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,1 prosenttia (0,4) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (4 142) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (7 222) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (29 008). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 0 tuhatta euroa (3 841). Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (9 760). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 383) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 294 tuhatta euroa (7 377). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (2 386). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 277) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (1 109). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Vuoden 2013 aikana pankki osti kiinteistöyhteisöjen osakkeita tuhannella eurolla Johdannaissopimukset

9 !7 Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset oli yhteensä tuhatta euroa (2 700), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli tuhatta euroa (2 700). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 2,6 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 1,9 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (95 941). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 3,6 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (76 246). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista debentuureista, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (3 583). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä 3 muun pankin kanssa debentuurilainan, josta pankin osuus oli tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen debentuurien määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (6 750). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (12 736). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 134 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 3 tuhatta euroa (396). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat vapaaehtoiset varaukset, jonka muodostaa luottotappiovaraus. Luottotappiovarauksen määrä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (6 959). Vuonna 2013 luottotappiovarausta kasvatettiin 813 tuhatta euroa (purettiin -81 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,9 prosenttia saamisista. KONSERNITILINPÄÄTÖS

10 !8 Kantasäästöpankki Oy muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 100 %:sti omistama Kantapankin Kiinteistövälitys Oy. Pankin tytäryhtiö Kantapankin Kiinteistövälitys Oy on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se on luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettu pieni tytäryhtiö. Tytäryhtiön vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. VAPAAEHTOISET JA LAKISÄÄTEISET RAHASTOT Kantasäästöpankki Oy kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 85 tuhatta euroa. Kantasäästöpankki Oy kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. VAKAVARAISUUDEN HALLINTA Kantasäästöpankki Oy on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoimintaalueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kantasäästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kantasäästöpankki Oy:n omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (24 612), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (8 371). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (17 465). Toissijaiset omat varat olivat tuhatta euroa (7 147), josta ylempien tois-

11 !9 sijaisten omien varojen osuus oli 3 tuhatta euroa (396) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus tuhatta euroa (6 750). Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 2,87 prosenttiyksikköä 26,39 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,02 % (16,69 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Markkinariski 2307 Valuuttariski 2307 Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 26,39 % 23,52 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 18,02 % 16,69 %

12 !10 Kantasäästöpankki Oy:n vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi sijoitussalkun riskin aleneminen Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kantasäästöpankki Oy:n riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.

13 !11 Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonantoohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 72,6 % (72,2 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 9,5 % (10,8 %) ja muiden 17,9 % (17,0 %). Valtaosa, 74,8 % (77,2 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle, luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa 40 suurimman asiakkaan vastuut ja vakuudet sekä järjestämättömät ja perinnässä olevat asiakaskokonaisuudet, joiden yhteisvastuut ovat yli 50 tuhatta euroa. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat

14 tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla.!12

15 !13 Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kantasäästöpankki Oy hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 92 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 19,3 % (19,8 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /+1 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +1 /+14 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille.

16 !14 Johdannaissopimukset Pankki muokkaa tekstin vastaamaan omia päätöksiään johdannaissopimusten käytöstä. Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -18 tuhatta euroa (3). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 3 tuhatta euroa (396), mikä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -15 tuhatta euroa (399), mikä on -0,1 % (1,6 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankin yhdistymisvalmisteluihin liittyen Kantasäästöpankki Oy on tallettanut Oma Säästöpankki Oy:n varoja, joiden määrä ei ylitä omien varojen määrää. Muilta osin pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan / liiketoimintastrategiansa mukaisesti pankki on pienentänyt kiinteistösijoituksiin sitoutuneita pääomia. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla.

17 !15 Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8 Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 288). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (1 122) tuhatta euroa, mikä on 2 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 1,59 prosenttia (2,44 %). Pankin sijoituskiinteistöjen nettotuottoa laski vakuutena olleen asuinhuoneiston lunastaminen. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista.

18 !16 Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot 2 kertaa vuodessa. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, risk controller, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Säästöpankkiosakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokouksessa käsiteltiin vuoden 2012 tilinpäätös. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Tilikauden tuloksesta jaettiin osinkoina 70 tuhatta euroa. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokouksessa valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi tuotetukipäällikkö Markus Karppi ja toimitusjohtaja Ismo Paananen ( ). Kantasäästöpankki Oy Oy:n hallitukseen kuuluu 5 jäsentä Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Timo Kokkala ja varapuheenjohtajana Jari Lauttia sekä toimitusjohtajana Tarmo Laine. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Kirsi Kukkonen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Timo Kokkala Jari Lauttia Riitta Ilola-Seppälä Matti Rantti Markus Karppi maanviljelijä, agronomi, 1992 Hauhon Säästöpankki suunnittelupäällikkö, 1996 Rengon Säästöpankki yrittäjä, 1992 Rengon Säästöpankki liikkeenharjoittaja, 1985 Hauhon Säästöpankki tuotetukipäällikkö, 2013 Kantasäästöpankki oy Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 47 henkilöä. Pankin palveluksessa oli 32 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 29 (32) ja osa-aikaisia 2 (3) henkilöä. Henkilömäärä pieneni vuoden aikana 3 henkilöllä. Pankin henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 42 vuotta. Konserniin kuuluvat Autiotalot Oy ja Kotihelmi Oy, joiden palveluksessa oli vuoden lopussa 15 (19) henkilöä. Pankki jatkoi edelleen henkilökunnan APV1 koulutusta. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Henry Maarala, KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab. Säästöpankkitarkastus suoritti pankissa tarkastuksen Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Anne Toivonen, Audit Partners Oy. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

19 !17 Osakeyhtiömuotoisen säästöpankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita pankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamisensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet saavat kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkion. Pankki on ottanut käyttöön henkilökunnan palkitsemisjärjestelmän, joka koskee esimiehiä ja toimihenkilöitä. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa vuoden välillä. Lisäeläketurva voi perustua työehtosopimuksen tai työsopimuksen määräyksiin. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Kantasäästöpankki Oy:n yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Kantasäästöpankki Oylle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Kantasäästöpankki Oy huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 153 tuhatta euroa. Säästöpankit järjestivät Säästäväisyysviikolla Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen kohdentamisesta. Äänestys järjestettiin toista kertaa. Vuoden 2012 äänestyksen perusteella Säästöpankit jakoivat tukea 480 tuhannen euron arvosta vuonna Vuodelta 2013 jaettavaksi tukisummaksi on arvioitu 430 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta.

20 !18 LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2014 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2014 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Kantasäästöpankki Oy sulautuu Oma Säästöpankki Oy:n HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ Rahoitustarkastuksen tilinpäätösstandardin mukaan luottolaitoksen toimintakertomuksessa on oltava hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muusta vapaan oman pääoman jakamisesta. Kantasäästöpankki Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat ,08 euroa, josta tilikauden voitto on ,95 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan osinkona ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan edellisen tilikauden voittovarat tilille Yhteensä ,95 euroa ,95 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

21 !19 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

22 !!20 TILINPÄÄTÖS KANTASÄÄSTÖPANKKI OY:N TULOSLASKELMA eur eur Korkotuotot (1.1) , ,28 Korkokulut (1.1) , ,62 KORKOKATE , ,66 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,09 Palkkiotuotot (1.3) , ,18 Palkkiokulut (1.3) , ,41 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) -204,87-669,26 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,69 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) , ,82 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,14 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,07 Hallintokulut , ,40 Henkilöstökulut (1.9) , ,86 Muut hallintokulut (1.10) , ,54 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,90 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,43 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,05 LIIKEVOITTO , ,20 Tilinpäätössiirrot , ,72 Tuloverot , ,16 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN , ,76 TILIKAUDEN VOITTO , ,76

23 !!21 KANTASÄÄSTÖPANKKI OY:N TASE VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,94 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0, ,98 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,59 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,69 Saamistodistukset (2.3) 0, ,17 Muilta 0, ,17 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,41 Johdannaissopimukset (2.5) , ,59 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,79 Aineelliset hyödykkeet , ,65 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) , ,73 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,80 Muut aineelliset hyödykkeet , ,12 Muut varat (2.10) , ,80 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,52 Laskennalliset verosaamiset (2.17) 2 612, ,49 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,62

24 !!22 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,38 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,00 Talletukset , ,27 Muut velat , ,73 Muut velat (2.14) , ,60 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.15) , ,83 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.16) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.17) 3 321, ,51 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,32 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,04 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,04 OMA PÄÄOMA (2.21) Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , ,00 Muut sidotut rahastot 2 835, ,13 Käyvän arvon rahasto 2 835, ,13 Vapaat rahastot , ,03 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,40 Muut rahastot , ,63 Edellisten tilikausien voitto , ,34 Tilikauden voitto , ,76 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,62 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,23 Takaukset ja pantit , ,85 Muut , ,38 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,77 Muut , ,77

25 !!23 Kantasäästöpankki Oy:n rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,76 Tilikauden oikaisut , ,68 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,56 Saamistodistukset , ,69 Saamiset luottolaitoksilta , ,85 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,34 Osakkeet ja osuudet , ,69 Muut varat , ,69 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,85 Velat luottolaitoksille , ,24 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,63 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 Muut velat , ,98 Maksetut tuloverot , ,25 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,48 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset ,95 0,00 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset 0, ,66 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,92 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,26 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,22 Rahavarat tilikauden alussa , ,28 Rahavarat tilikauden lopussa , ,50 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,94 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,56 Yhteensä , ,50 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,51 Maksetut korot , ,74 Saadut osingot , ,09 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,72 Tuloslaskelman verot , ,16 Rahoitusvarojen arvonalentumiset 0,00 0,00 Käyvän arvon muutokset , ,82 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,74 Muut oikaisut , ,68 Yhteensä , ,68