Toimitusjohtajan katsaus... 3 Talouskehitys vuonna Talousnäkymät vuodelle Säästöpankit... 4

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus... 3 Talouskehitys vuonna Talousnäkymät vuodelle Säästöpankit... 4 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 5 Tulos... 6 Tase... 8 Konsernitilinpäätös Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Vakavaraisuuden hallinta Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloslaskelma Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tase Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Isännät ja hallitus Henkilökunta... 50

3 3 Toimitusjohtajan katsaus MATALA MARKKINAKORKOTASO KOETTELI PERUSPANKKITOIMINTAA Hyvin matalalla koko vuoden 2013 pysynyt markkinakorkotaso teki haasteelliseksi talletusvarainhankinnan sekä korkokatteen kehittymisen. Vaikka joidenkin talletusten korot nousivat yli euribor-korkojen tason, pysyttelivät talletusten kokonaiskorot matalina, mikä ei tehnyt talletuksista sinällään kovin houkuttelevia. Taloudellisen epävarmuuden jatkuessa talletukset toimivat kuitenkin turvasatamina ja talletuskasvua kertyi lopulta 9,4 %. Korkokate heikkeni ennakoidusti ja sen myötä myös liikevoitto, jota kertyi 3 miljoonaa euroa. Likviditeettitilanne koheni vuoden aikana ja oman taseen luottokantaa pystyttiin kasvattamaan 8,9 %. Luottokysyntää riitti tasaisesti koko vuoden niin henkilö- kuin yritysasiakkailtakin. Luottomarginaalien kasvusta huolimatta uusien luottojen kokonaiskorot säilyivät matalan markkinakorkotason ansiosta hyvin asiakasystävällisinä. YHTEENLIITTYMÄPÄÄTÖS SYKSYLLÄ Säästöpankit löysivät talletuspankkien yhteenliittymälainsäädännöstä toimivan ratkaisun tulevan pankkisääntelyn kiristymiseen. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin isäntien syyskokous teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään mukaan menemisestä. Riskienhallintaa rationalisoiva ratkaisu turvaa säästöpankkien itsenäisyyden tulevaisuudessakin sekä varmistaa kilpailukyvyn tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Hyöty pankkiliiketoiminnan tehostamisesta tulee viime kädessä säästöpankin asiakkaille. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Länsi-Uudenmaan Säästöpankin keskeisenä tavoitteena vuonna 2014 on kannattavuuden kohentaminen. Tätä edistävät viime vuoden puolella tehdyt toimet kustannusten pienentämiseksi ja tuottojen lisäämiseksi. Lisäksi yleisen taloudellisen toimintaympäristön voi odottaa kehittyvän suotuisampaan suuntaan edellyttäen, että mitkään yllättävät yksittäiset häiriötekijät eivät sotke Euroopan orastavaa toipumista taantumasta. Vuoden 2014 liikevoiton oletetaan nousevan aiempaa vuotta korkeammalle tasolle. Jukka Suominen toimitusjohtaja

4 4 Talouskehitys vuonna 2013 Vuosi oli varsin rauhallinen ja maailmantalous välttyi uusilta, suurilta kriiseiltä. USA:n talouden kasvu kiihtyi tasaisesti koko vuoden ajan, millä oli voimakas positiivinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen. USA:n ja Japanin keskuspankkien voimakas elvytyspolitiikka piti korkotason matalana ja auttoi lisäämään luottamusta kasvun jatkumiseen. Euroopassa vuosi sujui ilman suuria kriisejä ja jo sovittujen kriisienhallintatoimenpiteiden toimeenpanossa edettiin. Euroalueen talous kääntyi hienoiseen kasvuun jo alkukesästä ja kehitys sai vauhtia syksyn aikana. Etelä-Euroopan talouksien raju saneeraus alkoi tuottaa tulosta ja alueen kilpailukyky alkoi palautua. Maailmantalouden kasvu tarttui lopulta Eurooppaankin ja käänne parempaan oli loppuvuodesta jo varsin selkeä. Loppuvuoden koronlaskusta huolimatta euroalueen rahapolitiikka oli kireää ja euro vahva suhteessa alueen taloustilanteeseen. Suomessa talouden käännettä parempaan saatiin odottaa turhaan. Suomi on menettänyt kilpailukykyään ja teollisia työpaikkojaan finanssikriisin aikana ja odotettu, vientivetoinen toipuminen jäi syksyllä vaikutuksiltaan hyvin laimeaksi. Verotus kiristyi, työttömyys paheni ja velanottotarve kasvoi entisestään. Talousnäkymät vuodelle 2014 USA:n talouden vauhti kiihtyy ja EU on kääntymässä kasvu-uralle, joten edellytykset maailmantalouden kasvun jatkumiselle ovat hyvät. Suurten talousalueiden kysynnän kasvu auttaa myös Aasian vientivetoisten maiden talouksia kasvamaan. Euroalueen työttömyys lähtenee hienoiseen laskuun ja talouskasvu vahvistunee vuosia patoutuneen kulutuskysynnän purkautuessa markkinoille. Vanhenevan väestön, kireän verotuksen ja korkean velka-asteen takia euroalueen talouskasvu jäänee alle kahden prosentin. USA:n korkotason odotuksia nopeampi nousu saattaa aiheuttaa nousupaineita eurokoroissa. Tällä olisi huomattava, talouskasvua hidastava vaikutus. Suomen tilanne on haastava. Vienti saattaa toipua maailmantalouden kasvaessa, mutta korkea verotus ja kutistuva yksityinen sektori tuskin tuovat merkittävää helpotusta työttömyyteen ainakaan alkuvuoden aikana. Jos työttömyys kasvaa ja rakennemuutoksia ei tule, voi luottamus kadota nopeastikin. Tällä olisi negatiivisia seurauksia korkotasoon, yritysilmapiiriin ja työllisyyteen. Säästöpankit Säästöpankkien 191. toimintavuosi oli aktiivisen valmistautumisen ja vankan tulevaisuudenuskon vuosi. Se jää historiankirjoihin käännekohtana, jolloin 25 Säästöpankkia päätti yhdistää voimansa entistä tehokkaamman pankkitoiminnan ja asiakastyön hyväksi, paikallisen itsenäisyyden ja päätösvallan säilyttäen. Uudistuva ryhmä aloittaa yhteenliittymänä vuoden 2015 alussa ja Säästöpankkiliitosta tulee sen keskusyhteisö. Säästöpankit lähtevät uudistuksiin taloudellisesti vahvoina. Vuonna 2013 liiketoiminta tuotti tulosta ennakoitua paremmin, haastavassa toimintaympäristössä tehtiin 73,5 miljoonan euron liikevoitto, mikä on lähes kymmenen prosenttia edellisvuotista parempi. Suomalaiset pankit ovat joutuneet sopeutumaan paitsi kansainvälisen finanssikriisin vaikutuksiin ja taantumaan, myös kasvavaan pankkialan sääntelyyn. Lähivuosina alaa ravistelee eniten finanssialan sääntelyn kiristyminen, muutokset pankkivalvonnassa, pankkiunionin rakentaminen ja muut viranomaishankkeet EU-alueella. Kotimainen pankkivero on jo pakottanut pankit etsimään kustannussäästöjä.

5 5 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Länsi-Uudenmaan Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2013 oli pankin 143. toimintavuosi. Pankki toimii Karkkilassa, Kirkkonummella, Lohjalla ja Vihdissä. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 10 konttoria, Lohjan keskustassa, Virkkalassa, Lohjan Asemalla, Nummelassa, Kirkkonummella, Karjalohjalla, Saukkolassa, Pusulassa, Sammatissa ja Karkkilassa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 95,8 prosenttia. Vuoden lopussa yli pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Pankin liiketoiminta Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja lisäämään asiakkaidensa käytössä olevia palveluita. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana senioriluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluivat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja SEB:n rahastot sekä Royal Bank of Scotlandin indeksilainat. Pankki tarjosi asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana olivat SEB Varainhoito Suomi ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa. Lisäksi pankki tarjosi asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding Oy myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti,

6 6 että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Kiinteistövälitystoiminta on jatkunut vilkkaana koko vuoden Lohjalla ja Nummelassa. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. Viranomaisten ja sijoittajien näkökulmasta ryhmästä tulee yksi kokonaisuus, jolla on yksi vakavaraisuus ja yksi maksuvalmius. Yhteenliittymän keskusyhteisö valvoo ja ohjaa Säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta, mutta ei puutu Säästöpankkien paikalliseen asiakasliiketoimintaan. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle kevään 2014 aikana, kun yhteenliittymän muodostamisesta on päätetty. Tavoitteena on aloittaa toiminta yhteenliittymänä vuoden 2015 alkuun mennessä. Tulos Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa (4 895 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 38,3 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (1,0). Liiketuloksen heikkeneminen johtui alhaisesta markkinakorkotasosta ja maltillisesta hinnoittelusta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 71,6 prosenttia (62,7). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

7 7 Tuhatta euroa 01-12/ /2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate , ,0 Nettopalkkiotuotot , ,2 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,3 Suojauslaskennan nettotulos ,2 7 Muut tuotot , ,2 Tuotot yhteensä , ,7 Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,3 Muut kulut , ,8 Kulut yhteensä , ,6 Kulu-tuotto suhde 71,57 62,73 61,55 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,7 Tilikauden voitto , ,2 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (6 779). Korkokate pieneni tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat jonkin verran suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 319 tuhatta euroa (1 019). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (10 272), jossa vähennystä edellisvuodesta oli tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Päättyneistä koronvaihtosopimuksista johtuen korkojohdannaisista saadut korot olivat 700 tuhatta euroa edellisvuotta alhaisemmat. Korkokulut olivat tuhatta euroa (3 493). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 660 tuhatta euroa. Korkokuluja kasvattivat muiden talletuspankkien sijoittamis- ja käyttelytileistä maksetut korot, jotka olivat 512 tuhatta euroa edellistä vuotta suuremmat. Pankki laski liikkeelle kesäkuussa joukkovelkakirjalainan ( tuhatta euroa), josta maksettiin korkoa 259 tuhatta euroa. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (4 197). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (4 656) ja palkkiokulujen 542 tuhatta euroa (459). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä tuhatta euroa (1 089), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 218 tuhatta euroa (292) ja muista välitetyistä tuotteista 913 tuhatta euroa (796). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta tuhatta euroa (862), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (2 029), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 277 tuhatta euroa (291). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat antolainauksen kasvu sekä välitettyjen rahasto- ja vakuutustuotteiden myynnin kasvu. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 18,1 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -4 tuhatta euroa (8). Erä koostuu kokonaan valuuttatoiminnan nettotuotoista -4 tuhatta euroa (8). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat tuhatta euroa (2 241). Tästä myyntivoitot- ja tappiot nettona olivat tuhatta euroa (2 241).

8 8 Suojauslaskennan nettotulos oli -5 tuhatta euroa (-9). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 927 tuhatta euroa (618). Saadut osingot olivat 129 tuhatta euroa (173), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 44 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 237 tuhatta euroa (315). Ero 79 tuhatta euroa, johtui mm. maksetuista ylimääräisistä hoitovastikkeista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 562 tuhanteen euroon (129). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (3 774), mikä oli 3,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 6,6 prosenttia, tuhanteen euroon (3 432). Kulujen nousu johtui mm. atk-kulujen kasvusta. Muut kulut, tuhatta euroa (1 471), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 159 tuhatta euroa (156). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 31,6 prosenttia, tuhanteen euroon (1 315). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 733 tuhatta euroa (262), jossa kasvua edellisvuodesta oli 472 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 807 tuhatta euroa (312). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 50 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 24 tuhatta euroa (51). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 21,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,1 Luotot , ,1 Muut saamiset ,3 73-3,7 Sijoitukset , ,3 Saamiset luottolaitoksilta , ,0 Saamistodistukset , ,7 Osakkeet ja osuudet , ,7 Kiinteistöt , ,5 Johdannaissopimukset , ,6 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,6 Yleisön talletukset *) , ,9 Velat luottolaitoksille

9 9 Liikkeeseen lasketut velkakirjat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) Oma pääoma , ,7 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,5 ROA % 0,5 0,9 0,9 Omavaraisuusaste 9,2 10,8 11,2 Vakavaraisuussuhde 15,58 % 18,15 % 19,06 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Länsi-Uudenmaan Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 192 tuhatta euroa (321). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 3,0 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat tuhatta euroa (4 043) eli tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,6 prosenttia (1,0) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (16 463) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:n maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n luottojen välittämiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (26 144) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (35 537). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (17 034), mikä on 99,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

10 10 Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (42 078). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (9 753) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (32 326). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (7 606). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (3 167) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (4 440). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä tuhatta euroa (2 428), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli tuhatta euroa (2 428). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 9,4 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 10,4 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 7,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa ( ). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (21 286). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat tuhatta euroa (9 393). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (9 393). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana joukkovelkakirjalainoja tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (42 056). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 96 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 646 tuhatta euroa (1 214). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 646 tuhatta euroa (1 214).

11 11 Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (16 066). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (16 066). Vuonna 2013 luottotappiovarausta kasvatettiin tuhatta euroa (kasvatettiin tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Länsi-Uudenmaan Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 77, %:sti omistamat tytäryhtiöt. Pankin tytäryhtiöt Koy Lohjan Pankkitalo, Koy Virkkalankulma, As Oy Lohjan Honkanotko, Koy Linnaistenkatu 4, Koy Nummelankulma ja Koy Nummi-Pusulan Keskustie 5, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Länsi-Uudenmaan Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 242 tuhatta euroa. Länsi- Uudenmaan Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Länsi-Uudenmaan Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.

12 12 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (51 368), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (22 642). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (51 368). Ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 646 tuhatta euroa (1 214). Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 2,57 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 15,58 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 15,58 % (18,15 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Markkinariski Valuuttariski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 15,58 % 18,15 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 15,58 % 18,15 % Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi taseen kasvu ja käyvän arvon rahaston muutokset. Euroopan Unionin uusi vakavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia.

13 13 Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Länsi-Uudenmaan Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja

14 14 luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja pienyrittäjät sekä maa- ja metsätalousyrittäjät. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 76,1 % (75,0 %). Maa- ja metsätalousyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 3,9 % (4,4 %) ja muiden 20,0 % (20,6 %). Valtaosa, 76,3 % (76,7 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille luotonmyöntämisoikeutetuille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan luotoista vähintään kerran vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Johtoryhmä seuraa luottoriskejä myös sektorikohtaisesti. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski. Se syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan tai saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina ensisijaisesti omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pyrkii sijoittamaan varainhankinnastaan pitkällä tähtäimellä enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin

15 15 taseessa olevista luotoista on 15,1 % (15,6 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi ennallaan. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käyttöä on käsitelty tarkemmin jäljempänä kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso laskisi yhden tai kahden prosenttiyksikön verran menemättä kuitenkaan negatiiviseksi. Korkotason noustessa yhden prosenttiyksikön verran, pankin korkoriski 12 kk:n korkokatteesta oli + 26 prosenttia ja korkotason noustessa kaksi prosenttiyksikköä korkoriski oli + 41 prosenttia. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -5 tuhatta euroa (-9). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 646 tuhatta euroa (1 214), joka koostuu myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 641 tuhatta euroa (1 204), mikä on 1,2 % (2,3 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta.

16 16 Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu tilinpäätöksessä pääosin kauppahintamenetelmällä tai sitä alemmalla hankintamenolla vieras pääoma huomioiden. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (3 704). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (4 833) tuhatta euroa, mikä on 0,8 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 6,2 prosenttia (7,3 %) sitoutuneelle pääomalle laskettuna. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla.

17 17 Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle, joka käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat 20 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin isäntiin kuuluu 60 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut Pekka Räsänen ja varapuheenjohtajana Kaarlo Stenbäck. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitosta ,67 euroa päätettiin siirtää ,67 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja jakaa ,00 euroa yleishyödyllisiin vanhuksiin liittyviin tarkoituksiin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin Pentti Ervasto, Tuomas Ventomaa, Pekka Lahti, Harry Suntioinen, Mika Tallgren, Johannes Kangas ja Tiina Karlsson. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Pekka Räsänen ja varapuheenjohtajana Kaarlo Stenbäck. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala sekä varatilintarkastajiksi KPMG Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin hallitukseen kuuluu 10 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jaakko Puomila ja varapuheenjohtajana Paavo Säiläkivi sekä toimitusjohtajana Jukka Suominen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Jukka Nurmisto. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Heikkilä Raija 2008 alkaen Kahila Katarina 2001 Kekkonen Raimo 2007 Lepola Tarja 2008 Mattila Veli-Pekka 2007

18 18 Palenius Timo 2012 Puomila Jaakko 2008 Säiläkivi Paavo 2002 Tötterman Leif 1988 Uotila Marjut 2009 Varajäsenet Loman Risto 1988 Marimo Liisa 1991 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 70 (78) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 64 (70) ja osaaikaisia 5 (5) henkilöä ja määräaikaisia 1 (3). Henkilömäärä laski vuoden aikana 8 henkilöllä, joista eläkkeelle jäi 3 henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 49 vuotta. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin vuoden aikana varoja yhteensä 65 (87) tuhatta euroa. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Tällaisia tutkintoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto, sijoituspalvelututkinto, yritysasiakkaiden rahoituspalvelut tutkinto sekä johtamisen erikoisammattitutkinto. Näiden tutkintojen suorittaneita oli pankin palveluksessa vuoden lopussa 51 henkilöä. Äitiys-, hoito- ja opintovapaalla vuoden aikana oli 3 henkilöä. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 462 (493) päivää. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Henry Maarala, KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab. Säästöpankkitarkastus suoritti pankissa tarkastuksen Tarkastuksen painopisteenä oli pankin luottokannan tila. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A & T Oy. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan sekä uudelleen valittaessa. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja

19 19 mukaan lukien voidaan maksaa palkitsemisena vajaan kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Lisäeläketurva perustuu työehtosopimuksen määräyksiin. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Pankin sijoitusten hoito on osittain ulkoistettu Aktia Asset Management Oy Ab:lle ja Sp-Rahastoyhtiö Oy Ab:lle. Yhteiskuntavastuu Länsi-Uudenmaan Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Länsi-Uudenmaan Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 247 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 41 tuhannella eurolla vuoden 2013 aikana. Säästöpankit järjestivät Säästäväisyysviikolla Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen kohdentamisesta. Äänestys järjestettiin toista kertaa. Vuoden 2012 äänestyksen perusteella Säästöpankit jakoivat tukea 480 tuhannen euron arvosta vuonna Vuodelta 2013 jaettavaksi tukisummaksi on arvioitu 430 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Pankin perusliiketoiminnan arvioidaan kehittyvän vuoden 2014 aikana yleisen toimintaympäristön lievän kohenemisen johdosta myönteisemmin kuin vuonna Liiketulos paranee markkinakorkotason mahdollisesti hieman noustessa. Arvonalentumiset luotoista alentunevat vuoden 2013 tasosta. Kilpailutilanteessa tosin sijoitustileistä saatetaan joutua maksamaan edelleenkin korkeita korkoja suhteessa vallitsevaan matalaan markkinakorkotasoon. Myös pankin saamat luottomarginaalit voivat kilpailutilanteessa laskea. Näillä olisi pankin tulosta heikentävä vaikutus. Pankkivero kasvaa aiemmasta vuodesta ja yli 400 tuhannen euron pankkivero heikentää tulosta.

20 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Länsi-Uudenmaan Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,84 euroa, josta tilikauden voitto on ,60 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan edellisten tilikausien voittovaroihin ,40 euroa Yhteensä ,40 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

21 21 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

22 22 Tilinpäätös Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,52 Korkokulut (1.1) , ,30 KORKOKATE , ,22 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,98 Palkkiotuotot (1.3) , ,12 Palkkiokulut (1.3) , ,68 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) , ,99 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,86 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) , ,48 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,54 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,04 Hallintokulut , ,95 Henkilöstökulut (1.9) , ,78 Muut hallintokulut (1.10) , ,17 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,49 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,95 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,04 LIIKEVOITTO , ,16 Tilinpäätössiirrot , ,36 Tuloverot , ,13 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,67 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,67

23 23 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,55 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,64 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,25 Saamistodistukset (2.3) , ,00 Muilta , ,00 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,95 Johdannaissopimukset (2.5) , ,54 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,92 Aineelliset hyödykkeet , ,32 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) , ,65 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,40 Muut aineelliset hyödykkeet , ,27 Muut varat (2.10) , ,51 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,58 Laskennalliset verosaamiset (2.17) , ,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,33

24 24 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,75 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,12 Talletukset , ,04 Muut velat , ,08 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.14) ,41 0,00 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa (2.5) pidettävät velat 0,00 0,00 Muut velat (2.15) , ,73 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.16) , ,84 Laskennalliset verovelat (2.17) , ,28 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,72 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,75 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,75 OMA PÄÄOMA (2.21) Peruspääoma 3 868, ,32 Muut sidotut rahastot , ,30 Vararahasto , ,49 Käyvän arvon rahasto , ,81 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,57 Tilikauden voitto (tappio) , ,67 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,86 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,33 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,56 Takaukset ja pantit , ,86 Muut , ,70 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,42 Muut , ,42

25 25 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,67 Tilikauden oikaisut , ,05 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,94 Saamistodistukset , ,75 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,80 Osakkeet ja osuudet , ,96 Muut varat , ,65 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,34 Velat luottolaitoksille , ,87 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,74 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,41 0,00 Muut velat , ,73 Maksetut tuloverot , ,04 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,92 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,34 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,56 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0, ,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,90 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,82 Rahavarat tilikauden alussa , ,01 Rahavarat tilikauden lopussa , ,19 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,55 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,64 Yhteensä , ,19 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,99 Maksetut korot , ,13 Saadut osingot , ,98 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,36 Tuloslaskelman verot , ,13 Käyvän arvon muutokset 4 605, ,48 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,85 Muut oikaisut , ,23 Yhteensä , ,05

26 26 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (150/2007) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Konsernitilinpäätös Luottolaitoslain 155 :n perusteella tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen, joten pankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet.

27 27 Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkokulujen oikaisuna. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon.

28 28 Pankki ei sovella luottolaitoslain 153 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahintamenetelmää käyttäen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 2.8. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin on aikaisempina vuosina tehty asiantuntijoiden arvioihin perustuvia ja Rahoitustarkastuksen hyväksymiä arvonkorotuksia. Mikäli arvonkorotetun omaisuuden arvo on alentunut alle kirjanpitoarvon tai jos omaisuus tai osa siitä on luovutettu tai tuhoutunut, arvonkorotusta on peruutettu vastaavasti. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Arvonkorotuksista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Jos laskennallinen verovelka on olennainen, se ilmoitetaan liitetietona. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

29 29 Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon.

30 30 Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 5-8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3-5 vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

31 31 LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , ,98 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,67 Saamistodistuksista , ,13 Johdannaissopimuksista 0, ,12 Muut korkotuotot , ,62 Yhteensä , ,52 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista , ,74 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,07 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,71 Yleiseen liikkeeseen lasketuista ,83 0,00 velkakirjoista Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa , ,54 pidettävistä veloista Muut korkokulut , ,06 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,98 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 0,00 0,00 ja omistusyhteysyrityksistä Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,11 Ottolainauksesta , ,71 Maksuliikenteestä , ,89 Omaisuudenhoidosta , ,20 Välitetystä toiminnasta , ,96 Takausten myöntämisestä , ,63 Muut palkkiotuotot , ,62 Yhteensä , ,12 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,36 Muut , ,32 Yhteensä , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Valuuttatoiminnan nettotuotot ,09 0, ,09 Tuloslaskelmaerä yhteensä ,09 0, ,09 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Valuuttatoiminnan nettotuotot 8 439,99 0, ,99 Tuloslaskelmaerä yhteensä 8 439,99 0, ,99

32 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista ,50 0, , ,03 Osakkeista ja osuuksista ,17 0, , ,97 Yhteensä ,67 0, , ,00 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista ,50 0, , ,26 Osakkeista ja osuuksista ,67 0, , ,60 Yhteensä ,17 0, , , Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten käyvän , ,43 arvon muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän arvon , ,91 muutos (netto) Yhteensä , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot , ,05 Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) 0, ,78 Muut tuotot , ,81 Muut kulut , ,74 Yhteensä , , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta , ,25 kiinteistöomaisuudesta Muut tuotot , ,79 Yhteensä , ,04 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,98 Kulut omassa käytössä olevasta , ,54 kiinteistöomaisuudesta Muut kulut , ,43 Yhteensä , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,70 Henkilösivukulut , ,08 Eläkekulut , ,30 Muut henkilösivukulut , ,78 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,24 Toimistokulut , ,93 Atk-kulut , ,88 Yhteyskulut , ,33 Edustus- ja markkinointikulut , ,79 Yhteensä , ,17

33 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,49 Aineelliset hyödykkeet , ,64 Aineettomat hyödykkeet , ,85 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot , , , ,67 0, , , , ,35 0, ,35 0,00 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä , ,04 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,27 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,64 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,64 Muut , ,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,00 Yhteensä , ,64 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton senioriluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen. 2.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,66 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,11 Kotitaloudet , ,18 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt , ,77

34 34 Ulkomaat , ,53 Yhteensä , ,25 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa , ,65 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset , ,67 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset 0, ,00 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset , ,47 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen arvonalentumistappio , ,76 Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , , Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,00 Julkisesti noteeratut , , , ,00 Muut ,00 0, ,00 0,00 Yhteensä , , , ,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0, ,00 0, Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja , ,95 osuudet Julkisesti noteeratut , ,43 Muut , ,52 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,95 -joista luottolaitoksissa , ,50 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Muissa yrityksissä ,00 0,00 Yhteensä ,00 0,00 Omistukset on arvostettu hankintamenoon. 2.5 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2013 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 0,00 0, , ,00 Korkojohdannaiset 0,00 0, , ,00 Koronvaihtosopimukset 0,00 0, , , Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , ,00 Korkojohdannaiset , ,00 Koronvaihtosopimukset , ,00

35 35 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset ,76 0, ,54 0,00 Korkojohdannaiset ,76 0, ,54 0,00 Koronvaihtosopimukset ,76 0, ,54 0,00 Yhteensä ,76 0, ,54 0, Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet , ,92 Yhteensä , , Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,99 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,27 Rakennukset Omassa käytössä ,36 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,12 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,31 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,88 Muut aineelliset hyödykkeet ,60 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,87 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.9 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2013 Hankintameno ,38 + tilikauden lisäykset ,88 +/- siirrot erien välillä ,80 Hankintameno ,06 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , /- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat ,62 kertyneet poistot - tilikauden poistot ,80 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , Kirjanpitoarvo ,18 Kirjanpitoarvo ,92 Aineelliset hyödykkeet 2013 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,14 + tilikauden lisäykset 0,00 0, , ,66 +/- siirrot erien välillä , ,13 0, ,80

36 36 Hankintameno , , , ,00 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , /- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat , ,27 0, ,62 kertyneet poistot - tilikauden poistot , , , ,93 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kertyneet arvonkorotukset , ,20 0, ,25 Kertyneet arvonkorotukset , ,20 0, ,25 Kirjanpitoarvo , , , ,87 Kirjanpitoarvo , , , ,32 Osakehuoneistojen aktivoidut perusparannusmenot on siirretty tilikauden 2013 aikana aineellisista hyödykkeistä aineettomiin hyödykkeisiin Muut varat Maksujenvälityssaamiset 658,94 337,57 Muut , ,94 Yhteensä , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,80 Muut , ,78 Yhteensä , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,75 Vaadittaessa maksettavat , ,39 Muut , ,36 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,04 Vaadittaessa maksettavat , ,26 Muut , ,78 Muut velat , ,08 Muut , ,08 Yhteensä , , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Joukkovelkakirjalainat , ,00 0,00 0,00 Yhteensä , ,00 0,00 0, Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,47 Muut , ,26 Yhteensä , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,24 Muut , ,60 Yhteensä , ,84

37 Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0, , ,50 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,33 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,84 Saamistodistukset 0, , ,00 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,50 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,33 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,43 Saamistodistukset ,50 0, ,50 Yhteensä , , ,76 Rahoitusvarat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0, , ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,64 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,26 Saamistodistukset 0, , ,00 Yhteensä , , ,26 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,64 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,25 Saamistodistukset ,00 0, ,00 Yhteensä , , ,89 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,04 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,68 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,41 Yhteensä , , ,13

38 38 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,62 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,64 0, ,86 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,41 Yhteensä ,64 0, ,89 Rahoitusvelat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,38 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,16 Yhteensä , , ,54 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,75 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,08 0, ,12 Yhteensä ,08 0, ,87 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,50 0, ,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,33 0, ,64 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,43 0, ,25 0,00 Saamistodistukset ,50 0, ,00 0,00 Johdannaissopimukset ,76 0, ,54 0,00 Muu omaisuus , , , ,94 Yhteensä , , , ,94 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,62 0, ,75 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,86 0, ,12 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,41 0,00 0,00 0,00 Muut velat ,51 0, ,01 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,66 0, ,84 0,00 Yhteensä ,06 0, ,72 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,55 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,64 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,25 Saamistodistukset , , , ,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,95 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,00 0,00 0,00 Johdannaissopimukset , , , ,54 Yhteensä , , , ,93

39 39 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,75 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,41 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,87 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 2013 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , , Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,97 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti. Tilikauden aikana edellä kuvatun kaltaisia rahoitusvaroja on myyty euron arvosta Oman pääoman lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Peruspääoma 3 868,32 0,00 0, ,32 Muut sidotut rahastot , , , ,42 Vararahasto ,49 0,00 0, ,49 Käyvän arvon rahasto , , , ,93 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,93 Edellisten tilikausien voitto , , , ,24 Tilikauden voitto , , , ,60 Oma pääoma yhteensä , , , ,58 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,10 josta laskennalliset verot , , , ,27 Saamistodistukset , , , ,83 josta laskennalliset verot , , , ,21 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,93 ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Omasta velasta annetut: Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 0,00 0, , ,26 Omasta velasta annetut yhteensä 0,00 0, , ,26

40 40 Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön Eläke-Fennian kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,86 Muut asiakkaan puolesta kolmannen , ,70 hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,42 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,98 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliiketilisopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, jotka Aktia Pankki Oyj:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,32 Säästöpankkiliitto ry edustaa säästöpankkeja suhteessa Visa Europeen. Säästöpankkiliitto Visa Europen jäsenenä (Associate Member-jäsenyys) on ensisijaisesti vastuussa mahdollisesta korttiliiketoiminnassa syntyvästä vahingosta ja jäsenyyssopimuksen sekä Visan sääntöjen noudattamisesta Visa Europelle. Jäsenyyssopimuksen perusteella Visa Europe voi kohdistaa liitolle korvausvaatimuksia sopimuksen ja sääntöjen rikkomisesta. Koska Visa-kortteihin liittyvästä kaikesta liiketoiminnasta vastaavat säästöpankit, ne myös vastaavat viimekädessä kaikista mahdollisista korvauksista Visa Europelle. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 5 7 Määräaikainen henkilöstö 1 3 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , ,76 Yhteensä , ,76

41 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Luotot Takaukset Luotot Takaukset , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Lisäykset ,85 Vähennykset , ,80 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2013 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,98 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,98 0,00 0,00 0, Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,71 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,71 0,00 0,00 0,00 Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytärja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,66 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,15 Muut , Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Helsinki 3, , ,47 Henkivakuutusyhtiö Duo, Espoo 6, , ,21 Nooa Säästöpankki, Helsinki 6, , ,68 Oy Samlink Ab, Espoo 5, , ,95 Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 6, , ,96 Sp Taustataiturit Oy, Somero 20, , ,08 Säästöpankkien Holding Oy, Espoo 6, ,31-123,65 Sp-Koti Oy, Espoo 6, , ,48 Säästöpankkien Keskuspankki Suomi, Espoo 5, Yhteensä , ,94 * Tilikauden 2012 oma pääoma ja voitto

42 42 MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankki tarjoaa omaisuudenhoitopalvelua Pankin hallussa olevat asiakasvarat Pankin hallussa olevat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen omaisuudenhoito , ,36 Yhteensä , , Tilintarkastajan palkkiot 2013 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus ,00 Veroneuvonta 1 314,40 Yhteensä , Pitkäaikaissäästäminen 2013 Eur Lkm Säästövarat yhteensä ,58 8 Talletukset yhteensä ,37 8 PS-tilit ,37 8 Asiakasvarat yhteensä ,21 Osakkeet ,21

43 43 7 VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (PILARI III) 7.1 Omat varat erittäin Ensisijaiset omat varat Maksettu oma pääoma 3 868, ,32 Rahastot , ,85 - Suunniteltu voitonjako , ,00 - Aineettomat hyödykkeet , ,92 - Rahoituslaitossijoitukset , ,68 Ensisijaiset omat varat yhteensä , ,57 Toissijaiset omat varat Ylemmät toissijaiset omat varat , ,81 - Rahoituslaitossijoitukset , ,81 Toissijaiset omat varat yhteensä 0,00 0,00 Omat varat yhteensä , , Omien varojen vähimmäismäärä Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Omien varojen vähimmäismäärä Omien varojen vähimmäismäärä Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,61 Saamiset yrityksiltä , ,09 Vähittäissaamiset , ,84 Kiinteistövakuudelliset saamiset , ,95 Erääntyneet saamiset , ,36 Katetut joukkolainat , ,89 Sijoitusrahastosijoitukset , ,77 Muut erät , ,98 Luottoriski yhteensä , ,49 Markkinariski (valuuttakurssiriski) , ,19 Operatiivinen riski , ,52 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä , , Kokonaisvastuut riskipainoittain Luotto- ja vastapuoliriski Riskipaino (%) , , , , , , , , , , , , , ,66

44 , , , , ,00 669,78 Yhteensä , , Kokonaisvastuiden keskimääräinen arvo tilikaudella vastuuryhmittäin Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta , ,13 Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta , ,87 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,32 Saamiset yrityksiltä , ,32 Vähittäissaamiset , ,86 Kiinteistövakuudelliset saamiset , ,90 Erääntyneet saamiset , ,46 Erät, jotka viranomaisen mukaan sisältävät korkean riskin 0, ,00 Katetut joukkolainat , ,24 Sijoitusrahastosijoitukset , ,58 Muut erät , ,21 Yhteensä , , Kokonaisvastuiden maturiteettijakauma vastuuryhmittäin *) Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,95 Vähittäissaamiset , , ,36 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,44 Sijoitusrahastosijoitukset ,63 0,00 0,00 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,05 Erääntyneet saamiset , , ,91 Yhteensä , , ,71 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,11 Vähittäissaamiset , , ,81 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,74 Sijoitusrahastosijoitukset 0,00 0, ,63 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,48 Erääntyneet saamiset , , ,00 Yhteensä , , ,77

45 45 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,38 Vähittäissaamiset , , ,83 Saamiset yrityksiltä , , ,18 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,45 0,00 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,43 Erääntyneet saamiset , ,59 0,00 Yhteensä , , ,82 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset , , ,75 Vähittäissaamiset , , ,59 Saamiset yrityksiltä , , ,44 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , , ,26 Muut vastuuryhmät yhteensä , , ,46 Erääntyneet saamiset , , ,06 Yhteensä , , ,56 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. 7.6 Kokonaisvastuut vastuuryhmittäin vastapuolittain *) Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,40 Vähittäissaamiset , , , , ,12 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,58 0, , ,33 Sijoitusrahastosijoitukset ,63 0,00 0,00 0, ,63 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,14 Erääntyneet saamiset , ,36 0, , ,48 Yhteensä , , , , ,10 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset , , , , ,90 Vähittäissaamiset , , , , ,74 Saamiset yrityksiltä , , , , ,84 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä , ,69 0, , ,85 Muut vastuuryhmät yhteensä , , , , ,34 Erääntyneet saamiset , ,18 0, , ,72 Yhteensä , , , , ,39 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä.

46 Operatiivisen riskin laskelma 2011 Bruttotuotot yhteensä , , ,25 Omien varojen vähimmäismäärä Tuottoindikaattori , , , , Bruttotuotot yhteensä , , ,34 Omien varojen vähimmäismäärä Tuottoindikaattori , , , ,52 Tuottoindikaattori lasketaan Finanssivalvonnan standardin 4.3i perusmenetelmän mukaisesti. Omien varojen vähimmäismäärä = positiivisten vuotuisten tuottoindikaattorien summa / niiden vuosien lukumäärällä, joina tuottoindikaattori on ollut positiivinen. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan sitä tappionvaaraa, joka pankeille saattaa aiheutua riittämättömistä tai puutteellisista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä.

47 47 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Lohjalla 19. päivänä helmikuuta 2014 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin hallitus Raija Heikkilä Raimo Kekkonen Tarja Lepola Veli-Pekka Mattila Johan Mild Paavo Säiläkivi Marjut Uotila Jaakko Puomila hallituksen puheenjohtaja Jukka Suominen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lohjalla 20. päivänä helmikuuta 2014 Henry Maarala, KHT

48 48 Tilintarkastuskertomus Länsi-Uudenmaan Säästöpankin isännille Olen tilintarkastanut Länsi-Uudenmaan Säästöpankin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenani on antaa suorittamani tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatan ammattieettisiä periaatteita. Olen suorittanut tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelen ja suoritan tilintarkastuksen hankkiakseni kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus pankkia kohtaan, taikka rikkoneet pankin sääntöjä, säästöpankkilakia tai luottolaitostoiminnasta annettua lakia. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on pankissa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon pankin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonani esitän, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot pankin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Lohja Henry Maarala KHT

49 49 Isännät ja hallitus ISÄNNÄT LOHJA LOHJAN ASEMA KARJALOHJA KARKKILA Honka Markku Huvila Pertti Kullaa Eija Kuosmanen Mikko Juottonen Anne Laakso Heikki Lahtinen Tero Lemberg Ari Leppilahti Antti Lipponen Juha Mäntyharju Kari-Pekka Ojanen Antti Olin Juhani Peltonen Kaija Prusi Mikko Räsänen Pekka Sepponen Erkki Suominen Arto Syväoja Leena Tamminen Markku Väre Jari Österberg Jutta Isotupa Eija Pekki Pauli Soukka Maili Uronen Tapio Haatio Yrjö Lainio Hannu Seger Päivi Fredriksson Erkki Fäldt Anne Hellgren Päivi Kiuru Eeva Nieminen Hannele Palmu Olli Rytkönen Eveliina NUMMELA PUSULA SAMMATTI SAUKKOLA VIRKKALA HALLITUS Varsinaiset jäsenet Jokisuu Outi Koponen Pekka Kurttila Pia Noro Tiina Pietilä Jukka Puumala Arto Liukko Kari Ilomäki Harri Karhunen Jouko Lamminen Kari Selenius Matti Mattila Erkki Salonen Rauli Korhonen Pauli Kuosmanen Petri Saala Leena Vesikkala Heli Leskinen Irja Mild Johan Pesonen Jorma Puttonen Eeva Stenbäck Kaarlo Sundholm Carola Österman Frej Heikkilä Raija Kahila Katarina Kekkonen Raimo Lepola Tarja Mattila Veli-Pekka Palenius Timo Puomila Jaakko Säiläkivi Paavo Tötterman Leif Uotila Marjut Varajäsenet Loman Risto Marimo Liisa

50 Henkilökunta Aarnio Pirjo Berghäll Eeva Brofeldt Sirpa Böss Tuija Candolin Adrian Gottberg Nina Harri Benita Heinonen Sari Hekkala Sakari Hiltunen Mirka Honkanen Kirsi Jolkkonen Teemu Juntikka-Jokinen Sanna Kaarnivuo Marita Kaisti Ville Kajander Helena Kalatie Pia Koistinen Raija Kollin Sinikka Koski Lisbeth Kuparinen Päivi Kurki Juha Kyllönen Anna Lahti Minna Laine Päivi Leijola Eeva-Liisa Liimatta Raija Lindberg Jenna Lindfors Tiina Lindholm Outi Loskin Lea Lukkari Tarja Lähteenmäki Stina Mäenpää Anna Mäkelä Eira Mäkilä Kari Nieminen Tuomas Niinimäki Vuokko Nikander Hannele Norrgård Nisse Nurmisto Jukka Nyman Seija Ohtonen Jaana Paaso Tuomo Paganus Virpi Pappinen Tuija Partanen Sanna Peltonen Marja Poikonen Ritva Päärni Niina Ruohorinne Marja Saarinen Krista Salo Maritta Salonen Mari Savelainen Hannele Seger Jaana Selenius Ulla Selin Marina Sorvali Tiina Suominen Jukka Takari-Jaakkola Tiina Talvasto Marja Vaajamo-Rezaji Riikka Vesterlund Merja Vikman Marjut Vilppunen Anneli Virta Marja Vuorinen Kirsi Välimaa Pekka Åhlfors Sirkku

51

52 Laurinkatu 48, Lohja Puhelin Faksi