SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA PANKIN LIIKETOIMINTA...2 TULOS...4 TASE...6 KONSERNITILINPÄÄTÖS...8 RISKIENHALLINTA...11 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ...16 YHTEISKUNTAVASTUU...18 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT...19 LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ...19 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT...20 TILINPÄÄTÖS MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKIN TULOSLASKELMA...21 MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKIN TASE...22 MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKIN RAHOITUSLASKELMA...24 LIITETIEDOT...26 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUS TILINTARKASTUSKERTOMUS LUOTTAMUSHENKILÖT TOIMIKAUSITTAIN HENKILÖKUNTA MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKIN KONTTORIT... 48

3 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Myrskylän Säästöpankin liikevoitto vuodelta 2014 oli 578 tuhatta euroa (468 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 23,6 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,4 prosenttia (0,4). Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 4 konttoria, Myrskylässä, Mäntsälässä, Orimattilassa ja Porvoossa. Myrskylän Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Myrskylän Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2014 oli pankin 102. toimintavuosi. Pankki toimii Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Säästöpankkiryhmä Säästöpankkien yhteenliittymä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet Myrskylän Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään, johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Toimintaympäristö Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä on havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne osoittavat merkittävää parantumista, kun taas Euroopan talouden ongelmaksi on muodostunut hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen johtivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla ja sitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet osaltaan heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa, mutta erityisesti Suomessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki teki päätöksen aloittaa arvopaperien osto-ohjelman, jonka avulla keskuspankki pyrkii kasvattamaan taseensa kokoa ja sitä kautta nostamaan inflaatio-odotuksia euroalueella. Poliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet siihen, että keskuspankki on vasta nyt reagoinut deflaation uhkaan mittavampien toimenpiteiden muodossa. Samanaikaisesti euroalueen rakenteelliset ongelmat, työmarkkinoiden joustamattomuus ja julkisen sektorin alijäämä ovat osaltaan hidastaneet euroalueen talouden elpymistä. Myös markkinoiden näkökulmasta EKP on toiminut verrattain hitaasti ja toimenpiteiden laajuus ei ole ollut riittävä. EKP:n mahdollisuudet toteuttaa julkistetut toimenpiteet ovat kyseenalaisia ja perinteisten rahapolitiikan keinojen ollessa tehottomia on olemassa merkittävä riski siitä, että euroalue ajautuu entistä vaikeampaan tilanteeseen. 1 1

4 Merkittävänä riskitekijänä tulevan vuoden osalta on, miten EKP:n ilmoittamat toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi tullaan toteuttamaan ja mitä vaikutuksia tällä on reaalitalouteen. Korkotaso sekä yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo hyvin alhaisella tasolla ja korkotason laskulla nykyiseltä tasoltaan tulee olemaan marginaalinen vaikutus reaalitalouteen. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävän rahapolitiikan osalta ja on onnistunut kääntämään talouden kasvu-uralle mittavien toimenpiteiden myötä. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuonna Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden tuomat muutokset viennin rakenteeseen. Toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat edenneet hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut muuta euroaluetta heikompi ja nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ei ole nähtävissä tulevana vuonna. Suomen kannalta merkittävä tekijä ovat tulevan hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Epävarmuus talouden kehityksestä ei kuitenkaan heijastunut osakemarkkinoille. Osakekurssit nousivat vuoden aikana merkittävästi kaikilla päämarkkinoilla. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ylläpitää likviditeettiä ja korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä jatkossa. Tämä osaltaan tulee tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita myös tulevana vuonna. Näkymät Yhdysvaltojen talouden osalta ovat positiiviset vuoden 2015 osalta. Tällä saattaa olla vaikutuksia vientikysyntään Euroopassa ja yhdessä heikentyvän euron kanssa nämä tekijät edesauttavat Euroopan mahdollisuuksia saada talous kasvu-uralle. Pankin liiketoiminta Myrskylän Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja parantamaan kannattavuuttaan. Myrskylän Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2014 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 325 tuhatta euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. 2

5 Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp- Henkivakuutusyhtiö, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Palvelujen hoito siirtyi Säästöpankkien Keskuspankille marraskuun alussa 2014 Bonum Pankki Oy:ltä ja Aktia Pankki Oyj:ltä, jotka jatkoivat palvelujen hoitoa sanottuun ajankohtaan asti sen mukaisesti, kuin oli sovittu. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Pankin toimitusjohtaja toimi Immo Laiho saakka, jonka jälkeen vt. toimitusjohtajana on toiminut lakimies Ulla Kivimäki. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi on meneillään. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja muodostaminen Säästöpankkiryhmä kertoi elokuussa 2013 julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Yhteenliittymän keskusyhteisö muodostettiin Säästöpankkiliitosta, mitä koskevat päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Hakemus jätettiin Finanssivalvonnalle toukokuussa ja Finanssivalvonta myönsi Säästöpankkiliitolle keskusyhteisön toimiluvan Toiminta yhteenliittymänä aloitettiin

6 Tulos Myrskylän Säästöpankin liikevoitto oli 578 tuhatta euroa (468 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 23,6 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,4 prosenttia (0,4). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui mm. korkokatteen paranemisesta sekä kertaluonteisesta vakuusrahaston varojen palautuksesta, noin 0,2 miljoonaa euroa. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 79,6 prosenttia (82,5). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate , ,6 Nettopalkkiotuotot , ,8 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos ,5 Muut tuotot , ,2 Tuotot yhteensä , ,7 Henkilöstökulut , ,9 Muut hallintokulut , ,1 Muut kulut , ,8 Kulut yhteensä , ,6 Kulu-tuotto -suhde 79,61 82,48 92,37 Arvonalentumistappiot luotoista ,1 1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto ,6 215 Tilikauden voitto , ,5 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (1 727). Korkokate kasvoi 12,0 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 218 tuhatta euroa (258). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (2 587), jossa kasvua edellisvuodesta oli 10,3 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 920 tuhatta euroa (860). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 7,0 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Korkokatteen paranemiseen vaikuttivat mm. luotonannon kasvu sekä anto- ja ottolainauksen hinnoittelu. Nettopalkkiotuotot olivat 995 tuhatta euroa (971). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (1 099) ja palkkiokulujen 156 tuhatta euroa (128). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 160 tuhatta euroa (185), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -12 tuhatta euroa (24) ja muista välitetyistä tuotteista 172 tuhatta euroa (160). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. (Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 289 tuhatta euroa (286), palkkiot maksuliikenteestä 507 tuhatta euroa (494) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 105 tuhatta euroa (61). Palkkiokulut kasvoivat 4

7 edellisvuodesta 21,5 prosenttia. Palkkiokulujen kasvuun vaikutti mm. välitetyistä KLP-luotoista maksetut palkkiot. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 312 tuhatta euroa (291), joka muodostui myyntivoitoista ja tappioista. Suojauslaskennan nettotulos oli 0,1 tuhatta euroa (-1). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 279 tuhatta euroa (166). Saadut osingot olivat 27 tuhatta euroa (24), jossa kasvua edellisvuoteen oli 2 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -11 tuhatta euroa (-19). Sijoituskiinteistöjen negatiivinen nettotuotto johtuu tyhjillään olevista vuokratiloista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 102 tuhannella eurolla 263 tuhanteen euroon (161). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle, mm. Vakuusrahaston varojen palautus. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 013), mikä oli 14 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut pienenivät 2,2 prosenttia, 926 tuhanteen euroon (947). Kulujen pienentyminen johtui mm. markkinointi- ja toimistokulujen vähentymisestä. Muut kulut, 722 tuhatta euroa (641), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 137 tuhatta euroa (140). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 16,7 prosenttia 585 tuhanteen euroon (501). Muiden kulujen kasvu johtui mm. kehittämismaksujen ja keskusjärjestöjen jäsenmaksujen kasvusta. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 40 tuhatta euroa (85), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 45 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 42 tuhatta euroa (89). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 2 tuhatta euroa (4). Pankin tytäryhtiössä harjoitettu kiinteistövälitysliiketoiminta myytiin keväällä Tytäryhtiö osakeomistusten arvoon tehtiin toiminnasta luopumisen yhteydessä 100 tuhannen euron määräinen arvonalennuskirjaus. 5

8 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 4,8 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,7 prosenttia. Myrskylän Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,5 Luotot , ,5 Sijoitukset , ,1 Saamiset luottolaitoksilta , ,1 Saamistodistukset , ,6 Osakkeet ja osuudet , ,5 Kiinteistöt , ,0 Johdannaissopimukset , ,3 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,3 Yleisön talletukset *) , ,9 Velat luottolaitoksille ,4 191 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) ,0 0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,2 Oma pääoma , ,0 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,2 ROA % 0,3 0,3 0,1 ROE % 3,6 3,1 1,2 Omavaraisuusaste 8,5 8,7 8,7 Vakavaraisuussuhde 17,21 % 20,79 % 20,99 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Myrskylän Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (16 280). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 137 tuhatta euroa (210). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 7,6 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti asiakasmäärän voimakas kasvu. Pankin taseessa olevat asuntoluotot kasvoivat 11,8 % ja muut luotot 10 %. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 47 tuhatta euroa (7) eli 40 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,0 prosenttia (0,0) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. 6

9 Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 1,0 miljoonaa euroa. Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (2 332) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 897) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (7 532). Määrä oli tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (3 855), mikä on 18,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (7 652). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 008) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (5 644). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (2 884). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 640) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (1 244). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 350 tuhatta euroa (518), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 330 tuhatta euroa (377) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 20 tuhatta euroa (140). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua ja osaketalletusta. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset ja osakeoptiot. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. 7 7

10 Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 6,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 6,7 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (55 470). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 6,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (50 875). Muutokseen vaikutti erityisesti asiakasmäärän voimakas kasvu. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (3 770). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana debentuurilainoja tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (8 183), josta joukkovelkakirjalainoja tuhatta euroa ja debentuurilainoja tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (9 844). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 207 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 62 tuhatta euroa (131). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta -24 tuhatta euroa (39) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 86 tuhatta euroa (92). Omaan pääomaan sisältyy vuosina 2008, 2011 ja 2013 liikkeeseen laskettu kantarahasto, jonka suuruus on tuhatta euroa (5 000). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 207). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (2 140). Vuonna 2014 varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 2,2 prosenttia saamisista. Varauksesta 500 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana poistoeroa vähennettiin 9 tuhatta eurolla (vähennettiin 5). Konsernitilinpäätös Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Säästö-Erkko ja Myrskylän Säästöpankin Kiinteistövälitys Oy on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sel- 8 8

11 laiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Vakuusrahasto ja talletussuoja Myrskylän Säästöpankki on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki voidaan antaa jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi , että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyy, kun rahaston valtuuskunta hyväksyy purkamista koskeva lopputilityksen keväällä Myrskylän Säästöpankin osuus palautettavista varoista on noin 320 tuhatta euroa. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään 100 tuhatta euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä 100 tuhannen euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien muodostama Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 55 tuhatta euroa. Myrskylän Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien turva Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkiryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. 9

12 Vakavaraisuuden hallinta Myrskylän Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskin-kantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan/ylläpitämään. Omat varat ja vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astui voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen, että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Säästöpankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Myrskylän Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Myrskylän Säästöpankin omat varat (TC) yhteensä olivat tuhatta euroa (14 232), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (5 477). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli euroa. 10

13 Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 3,58 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 17,21 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 13,85 % (15,37 %). Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 13,85 % 15,37 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 13,85 % 15,37 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 17,21 % 20,79 % *) 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaan ne on esitetty voimassa olleiden lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisina Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi debentuurilainan liikkeeseenlasku; aikaisemmin liikkeeseen laskettuja debentuurilainoja erääntyi tuhatta euroa ja uutta lainaa merkittiin tuhatta euroa. Lisäksi vakavaraisuuteen vaikutti edellä mainitun uuden sääntelyn aiheuttama laskentatavan muutos. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyri

14 tään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 75,3 % (76,1 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 13,1 % (13,4 %) ja muiden 11,6 % (10,5 %). Valtaosa, 77,9 % (78,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. 12

15 Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 400 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Likviditeettiriski hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Myrskylän Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 15,3 % (15,8 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2014 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle 13 13

16 johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 5/3 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 7/3 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen ei sisältynyt arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia (-1). Realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 62 tuhatta euroa (131), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli -24 tuhatta euroa (39) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 86 tuhatta euroa (92). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 63 tuhatta euroa (130), mikä on 0,5 % (0,9 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. 14

17 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä tai tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 650). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (1 251) tuhatta euroa, mikä on 0,9 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto (vuokratulot - vuokrakulut pl. poistot ja rahoitusvastikkeet) on 4,4 prosenttia (2,0). Alhainen nettotuotto johtuu pankin tyhjillään olevista vuokratiloista. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Säästöpankissa tunnistetaan merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Pankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta. 15

18 Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat ja kantarahasto-osuuden omistajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat 3 tallettajien ja kantarahasto-osuuden edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Myrskylän Säästöpankin isäntiin kuuluu 30 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Reijo Korhonen ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Ture Antman. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin jakokelpoisista varoista ,99 euroa päätettiin jakaa kantarahasto-osuuden omistajille voitto-osuuksia ,00 euroa. Lisäksi päätettiin siirtää ,00 euroa jaettavaksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja jättää ,33 euroa pankin vapaaseen omaan pääomaan. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olleista isännistä Isa Lindfors oli pyytänyt eroa isännistä ja hänen tilalleen kaudeksi valittiin sairaanhoitaja Virpi Salminen, muut erovuorossa olleet isännät valittiin uudelleen. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Reijo Korhonen ja varapuheenjohtajana Ture Antman. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Panu Juonala sekä varatilintarkastajiksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena varatilintarkastajana KHT Otto Kustaa Joki. Myrskylän Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 19 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Henry Bergman ja varapuheenjohtajana Jussi Karinen sekä toimitusjohtajana saakka Immo Laiho. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Ulla Kivimäki saakka, jonka jälkeen hän on toiminut vt. toimitusjohtajana. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi on meneillään. Hallituksen varsinaiset jäsenet: ammatti, jäsenyyden alkamisvuosi Henry Bergman sähköurakoitsija, yrittäjä, 2002 Jussi Karinen toimitusjohtaja Dl,2008 Mika Lindqvist apulaisrehtori, MMM, 2006 David Lindström henkilöstöjohtaja, KTM, 2012 Tiina Salminen päivähoidon johtaja, sosionomi, 2003 Kristian Öhberg maanviljelijä, agrologi,

19 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 20 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 19 (18) ja osaaikaisia 1 (1) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana yhdellä henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 43 vuotta. Pankki on panostanut merkittävästi henkilökuntansa osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen erilaisilla sisäisillä koulutuksilla sekä tutkintoon tähtäävillä koulutuksilla. Tilikauden aikana yksi henkilö on suorittanut auktorisoidun APV 2 sijoituspalvelututkinnon. Kaksi henkilöä sai päätökseen Kehity esimiehenä -valmennusohjelman ja yksi henkilö Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon (Rava). Yksi henkilö on aloittanut Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon suorittamisen. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin yhteensä noin 75 koulutuspäivää. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Panu Juonala, KHT ja varatilintarkastajana Ernst & Young KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Otto Kustaa Joki KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut controller Raimo Willman. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat sekä kantarahasto-osuuden omistajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50 tuhatta euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän 17

20 taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio ja vuosipalkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja pois lukien voidaan maksaa enintään kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), ja jos hänelle aiotaan maksaa yli 50 tuhannen vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion kokonaismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3-5 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudellista riskiä. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Palkanlaskenta on ulkoistettu Silta Oy:lle. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Myrskylän Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Myrskylän Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Myrskylän Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa 157 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä monin tavoin vuoden 2014 aikana. Säästöpankit järjestivät säästäväisyysviikolla syksyllä 2013 Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen kohdentamisesta. Äänestyksen perusteella Myrskylän Säästöpankki jakoi keväällä 2014 eri tukikohteisiin yhteensä 30 tuhatta euroa. 18

21 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2015 aikana. Pankin talletuskannan kasvun arvioidaan pysyvän entisellä tasollaan ja luottokannan kasvun hieman heikkenevän. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Arvonalennusten määrän arvioidaan jäävän maltilliseksi; voimakas korkotason nousu voi kuitenkin mahdollisesti aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Pankin vakavaraisuuden ennakoidaan säilyvän korkealla tasolla. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Myrskylän Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,68 euroa, josta tilikauden voitto on ,69 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan kantarahasto-osuuksille voitto-osuutena ,00 euroa - käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin 5 000,00 euroa - jätetään omaan pääomaan ,69 euroa Yhteensä ,69 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. 19

22 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä 20

23 Tilinpäätös Myrskylän Säästöpankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,64 Korkokulut (1.1) , ,76 KORKOKATE , ,88 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,76 Palkkiotuotot (1.3) , ,59 Palkkiokulut (1.3) , ,27 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 0,00-173,35 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,76 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) 139,82-629,46 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,26 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,25 Hallintokulut , ,18 Henkilöstökulut (1.9) , ,78 Muut hallintokulut (1.10) , ,40 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,37 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,07 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,87 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot (1.12) ,00 0,00 LIIKEVOITTO , ,41 Tilinpäätössiirrot 9 154, ,76 Tuloverot , ,84 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,33 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,33 21

24 Myrskylän Säästöpankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,72 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,84 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,67 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,73 Saamistodistukset (2.3) , ,00 Muilta , ,00 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,76 Johdannaissopimukset (2.5) , ,40 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,22 Aineelliset hyödykkeet , ,24 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) , ,29 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,90 Muut aineelliset hyödykkeet , ,05 Muut varat (2.10) , ,61 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,41 Laskennalliset verosaamiset (2.18) , ,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,18 22

25 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,38 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,19 Talletukset , ,46 Muut velat , ,73 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.14) , ,00 Muut velat (2.15) , ,16 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.16) , ,92 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.17) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.18) , ,90 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,55 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,03 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,03 OMA PÄÄOMA (2.22) Peruspääoma , ,79 Kantarahasto (2.23) , ,00 Muut sidotut rahastot , ,82 Vararahasto , ,53 Käyvän arvon rahasto , ,29 Vapaat rahastot , ,90 Muut rahastot , ,90 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,76 Tilikauden voitto (tappio) , ,33 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,18 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,13 Takaukset ja pantit , ,13 Muut , ,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,07 Muut , ,

26 Myrskylän Säästöpankin rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta eur eur Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,33 Tilikauden oikaisut , ,74 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,71 Saamistodistukset , ,80 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,64 Osakkeet ja osuudet , ,34 Muut varat , ,93 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,75 Velat luottolaitoksille , ,06 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,89 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0, ,00 Muut velat , ,20 Maksetut tuloverot , ,18 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,07 Investointien rahavirta Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarat, lisäykset 0, ,00 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,99 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,59 Investointien rahavirta yhteensä , ,58 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Osakepääoman lisäykset 0, ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,35 Rahavarat tilikauden alussa , ,04 Rahavarat tilikauden lopussa , ,39 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,72 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,67 Yhteensä , ,39 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,56 Maksetut korot , ,81 Saadut osingot , ,76 24

27 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,76 Tuloslaskelman verot , ,84 Käyvän arvon muutokset 1 441, ,97 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,29 Muut oikaisut , ,66 Yhteensä , ,74 25

28 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Säästöpankkiryhmä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Sp-Henkivakuutusosakeyhtiö, Sp-Rahastoyhtiö sekä Sp-Koti. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutusyhtiö, Sp-Koti, Sp-Holding ja Säästöpankkien Vakuusrahasto. Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Säästöpankkiryhmä ei muodosta kirjanpitolaissa määriteltyä konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsenpankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä ns. laskentateknistä emoyhtiötä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta. Yhdisteltyä tilinpäätöstä varten Säästöpankkiryhmässä sovelletaan yhtenäisiä tilinpäätösperiaatteita. Pankit laativat erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti siten, kuin EU on standardit hyväksynyt. Talletuspankkien yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. 26

29 Konsernitilinpäätös Pankin tytär- ja osakkuusyritykset ovat kiinteistöyhtiöitä ja kiinteistövälitysyhtiö. Luottolaitoslain 12 luvun 10 :n perusteella tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen, joten pankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on luokiteltu saamistodistukset, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka pankilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käy- 27

30 vän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset sekä lainat ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisesta on ollut objektiivista näyttöä. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki käyttää osakeoptioita suojatakseen osaketalletuksiin liittyvää osakeriskiä käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Pankki suojaa korkoriskiään sekä käyvän arvon että rahavirran muutoksilta ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus ja rahavirran suojauksen kohteena vaihtuvakorkoisen antolainauksen tuleva korkovirta. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkokulujen oikaisuna. Rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksen tehokas osuus on kirjattu laskennallisilla veroilla oikaistuna omassa pääomassa olevaan käyvän arvon rahastoon. Käyvän arvon muutoksen tehoton osuus on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Arvopaperikaupan nettotuottoihin on kirjattu myös suojaavina instrumentteina käytettyjen korko-optioiden aika-arvon muutos, koska aika-arvo ei ole osa suojaavaa instrumenttia. Suojaavien johdannaisten korot sisältyvät korkotuottoihin. Suojaavan johdannaisen arvostamisesta käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen suojatun rahavirran oikaisuksi sitä mukaa, kun suojattu rahavirta tuloutuu. Rahavirran suojauksessa suojattavaa kohdetta ei arvosteta käypään arvoon. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. 28

31 Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahintamenetelmää tai tuottoarvomenetelmää käyttäen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 2.8. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. 29

32 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvon arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3-10 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. 30

33 Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen. 31

34 Muut liitetiedot LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , ,31 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,17 Saamistodistuksista , ,17 Johdannaissopimuksista , ,25 Muut korkotuotot 5 857, ,74 Yhteensä , ,64 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 253,44 70,41 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,49 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,31 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista , ,00 Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa , ,42 pidettävistä veloista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus , ,38 kuin muilla veloilla Muut korkokulut 0,00-15,00 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,76 Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,29 Ottolainauksesta , ,58 Maksuliikenteestä , ,52 Omaisuudenhoidosta , ,44 Välitetystä toiminnasta , ,11 Takausten myöntämisestä , ,78 Muut palkkiotuotot , ,87 Yhteensä , ,59 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,87 Muut , ,40 Yhteensä , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Tuloslaskelmaerä yhteensä 0,00 0,00 0,00 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Muista 0,00-173,35-173,35 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 0,00-173,35-173,35 Tuloslaskelmaerä yhteensä 0,00-173,35-173,35 32

35 1.5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista ,00 0, , ,45 Osakkeista ja osuuksista ,21 0, , ,97 Yhteensä ,21 0, , ,42 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Osakkeista ja osuuksista ,73 0, , ,76 Yhteensä ,73 0, , , Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten käyvän , ,40 arvon muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän arvon , ,94 muutos (netto) Yhteensä 139,82-629, Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot , ,07 Suunnitelman mukaiset poistot , ,92 Muut kulut , ,41 Yhteensä , , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta , ,87 kiinteistöomaisuudesta Muut tuotot , ,38 Yhteensä , ,25 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,68 Kulut omassa käytössä olevasta , ,70 kiinteistöomaisuudesta Muut kulut , ,69 Yhteensä , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,74 Henkilösivukulut , ,04 Eläkekulut , ,69 Muut henkilösivukulut , ,35 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,26 Toimistokulut , ,06 Atk-kulut , ,53 Yhteyskulut , ,77 Edustus- ja markkinointikulut , ,78 Yhteensä , ,40 33

36 1.11 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,37 Aineelliset hyödykkeet , ,73 Aineettomat hyödykkeet , ,64 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä Muiden rahoitusvarojen arvonalentumiset , , , , ,59 0, , , , ,87 Konserniyhtiöiden osakkeista ja ,00 0,00 osuuksista Arvonalentumiset ,00 0,00 Arvonalentumistappiot muista rahoitusvaroista yhteensä ,00 0,00 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,17 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,67 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,67 Muut , ,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,00 Yhteensä , ,67 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton seniorluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen. 2.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,98 Kotitaloudet , ,81 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat ,05 331,94 yhteisöt Yhteensä , ,73 34

37 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla , ,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa , ,51 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset 6 363, ,24 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset ,59 0,00 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset , ,86 arvonalentumistappiot Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , , Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Myytävissä olevat saamistodistukset ,00 0, , ,00 Julkisesti noteeratut ,00 0, , ,00 Muut ,00 0, ,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävät saamistodistukset , , , ,84 Julkisesti noteeratut , , , ,84 Yhteensä , , , ,84 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla ,00 0, ,00 0, Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja , ,76 osuudet Julkisesti noteeratut , ,94 Muut , ,82 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,76 -joista luottolaitoksissa , ,52 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Muissa yrityksissä 7 440, ,00 Yhteensä 7 440, ,00 Omistukset on arvostettu hankintamenoon. 2.5 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2014 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , ,00 0, ,00 Käyvän arvon suojaus , ,00 0, ,00 Korkojohdannaiset 0, ,00 0, ,00 Koronvaihtosopimukset 0, ,00 0, ,00 Osakejohdannaiset , ,00 0, ,00 Rahavirran suojaus ,00 0,00 0, ,00 Korkojohdannaiset ,00 0,00 0, ,00 Optiosopimukset ,00 0,00 0, ,00 Ostetut ,00 0,00 0, ,00 35

38 2013 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , ,00 0, ,00 Käyvän arvon suojaus 0, ,00 0, ,00 Korkojohdannaiset 0, ,00 0, ,00 Koronvaihtosopimukset 0, ,00 0, ,00 Osakejohdannaiset 0, ,00 0, ,00 Rahavirran suojaus , ,00 0, ,00 Korkojohdannaiset , ,00 0, ,00 Optiosopimukset , ,00 0, ,00 Ostetut , ,00 0, ,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset ,52 0, ,40 0,00 Käyvän arvon suojaus ,77 0, ,52 0,00 Korkojohdannaiset ,65 0, ,60 0,00 Koronvaihtosopimukset ,65 0, ,60 0,00 Osakejohdannaiset ,12 0, ,92 0,00 Rahavirran suojaus ,75 0, ,88 0,00 Korkojohdannaiset ,75 0, ,88 0,00 Optiosopimukset ,75 0, ,88 0,00 Ostetut ,75 0, ,88 0,00 Yhteensä ,52 0, ,40 0, Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet , ,22 Yhteensä , , Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,43 Sijoituskäytössä , ,97 Yhteensä ,40 Rakennukset Omassa käytössä ,76 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,29 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,43 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,42 Muut aineelliset hyödykkeet ,49 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,60 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.9 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2014 Hankintameno ,28 Hankintameno ,28 Kertyneet poistot ja arvonalennukset ,06 36

39 tilikauden poistot ,85 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , Kirjanpitoarvo ,37 Kirjanpitoarvo ,22 Aineelliset hyödykkeet 2014 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,00 + tilikauden lisäykset 0,00 0, , ,27 Hankintameno , , , ,27 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , tilikauden poistot , , , ,91 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kirjanpitoarvo , , , , Muut varat Maksujenvälityssaamiset 281,00 0,00 Muut , ,61 Yhteensä , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,50 Muut , ,91 Yhteensä , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,38 Vaadittaessa maksettavat , ,66 Muut , ,72 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,46 Vaadittaessa maksettavat , ,96 Muut , ,50 Muut velat , ,73 Muut , ,73 Yhteensä , , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Joukkovelkakirjalainat , , , ,00 Yhteensä , , , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,98 Muut , ,18 Yhteensä , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,96 Muut , ,96 Yhteensä , ,

40 2.17 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10% näistä velkojen yhteismäärästä Velan yksilöintitiedot Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Korko % Eräpäivä Myrskylän Sp deb / I 3,25 % , ,00 3, Myrskylän Sp deb / I 3,00% , ,00 3, Myrskylän Sp deb / I float , ,00 2, Yhteensä , ,00 Omiin varoihin luettu määrä Omiin varoihin kelpaavat ,00 T2-kelpoiset debentuurit ,13 Yhteensä ,13 Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin. Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Pankki pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka pankki edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 :n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat Emo 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,61 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,24 Saamistodistukset 0, , ,00 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,30 0, ,30 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,10 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,99 Saamistodistukset 0,00 0, ,00 Yhteensä , , ,39 38

41 Rahoitusvarat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,67 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,08 Saamistodistukset , , ,00 Yhteensä , , ,08 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,84 0, ,84 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,67 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,73 Saamistodistukset 0,00 0, ,00 Yhteensä , , ,24 Rahoitusvelat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,50 0, ,75 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,65 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,00 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,40 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,25 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,20 0, ,18 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,00 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,20 0, ,43 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,66 0, ,72 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,76 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,00 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0, , ,00 muilla veloilla Yhteensä , , ,48 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,38 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,73 0, ,19 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,00 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin 0,00 0, ,00 muilla veloilla Yhteensä ,73 0, ,

42 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,30 0, ,84 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,10 0, ,67 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,99 0, ,73 0,00 Saamistodistukset ,00 0, ,00 0,00 Johdannaissopimukset ,52 0, ,40 0,00 Muu omaisuus ,15 0, ,54 0,00 Yhteensä ,06 0, ,18 0,00 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,25 0, ,38 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,18 0, ,19 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,00 0, ,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus ,00 0, ,00 0,00 kuin muilla veloilla Muut velat ,60 0, ,06 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,81 0, ,92 0,00 Yhteensä ,84 0, ,55 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,72 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,67 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,73 Saamistodistukset , , , ,84 Osakkeet ja osuudet , , , ,76 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin 7 440, , , ,00 kuuluvissa yrityksissä Johdannaissopimukset , , , ,40 Yhteensä , , , ,12 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,38 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,19 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , , , ,00 kuin muilla veloilla Yhteensä , , , ,57 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut Emo 2014 rahoitusinstrumentit Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,05 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot 0,

43 Emo 2013 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,34 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot 0,00 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Emo Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Peruspääoma ,79 0,00 0, ,79 Kantarahasto ,00 0,00 0, ,00 Muut sidotut rahastot , , , ,38 Vararahasto ,53 0,00 0, ,53 Käyvän arvon rahasto , , , ,85 Rahavirran suojauksesta , , , ,90 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,75 Vapaat rahastot ,90 0,00 0, ,90 Muut rahastot ,90 0,00 0, ,90 Edellisten tilikausien voitto , , , ,09 Tilikauden voitto , , , ,69 Oma pääoma yhteensä , , , ,85 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Rahavirran suojaus , , , ,90 josta laskennalliset verot ,97 0, , ,55 Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,66 josta laskennalliset verot , , , ,90 Saamistodistukset 2 544, , , ,09 josta laskennalliset verot -636, , , ,66 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , , Kantarahasto Myrskylän Säästöpankin kantarahasto-osuuksien lukumäärä on kpl Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus voitonjakoon säästöpankkilain ( /1502)41 :ssä säädetyllä tavalla. Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus osallistua isäntien vaaliin, osuudenomistajan äänimäärä on omistettujen kantarahasto-osuuksien määrä kuitenkin enintään 10 ääntä. ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ TASEEN ULKOPUOLI- SIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Pankki ei ole antanut omista tai muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön (Työeläkeyhtiö Elo) kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 41

44 3.3 Leasing ja muut vuokravastuut Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Alle 1 v , ,00 Yli 1v < 5 v , , Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,13 Muut asiakkaan puolesta kolmannen , ,00 hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,07 joista luottolupaukset , ,07 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,20 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliiketilisopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, jotka Aktia Pankki Oyj:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takauksen kattama toiminta on päättynyt marraskuussa 2014, kun säätöpankkien maksuliiketilit siirtyivät Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:lle, eikä takauksista ole sen jälkeen voinut enää syntyä vastuuta. 3.5 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,59 Säästöpankkiliitto ry edustaa säästöpankkeja suhteessa Visa Europeen. Säästöpankkiliitto Visa Europen jäsenenä (Associate Member-jäsenyys) on ensisijaisesti vastuussa mahdollisesta korttiliiketoiminnassa syntyvästä vahingosta ja jäsenyyssopimuksen sekä Visan sääntöjen noudattamisesta Visa Europelle. Jäsenyyssopimuksen perusteella Visa Europe voi kohdistaa liitolle korvausvaatimuksia sopimuksen ja sääntöjen rikkomisesta. Koska Visa-kortteihin liittyvästä kaikesta liiketoiminnasta vastaavat säästöpankit, ne myös vastaavat viimekädessä kaikista mahdollisista korvauksista Visa Europelle. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 1 1 Määräaikainen henkilöstö 3 1 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , ,90 Yhteensä , ,90 Eläkesitoumukset 42

45 4.3 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Luotot Takaukset Luotot Takaukset ,75 0, , ,00 Yhteensä ,75 0, , ,00 Lisäykset , , ,00 Vähennykset , , ,01 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2014 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,38 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,29 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,67 0,00 0,00 0, Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,17 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,42 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,59 0,00 0,00 0,00 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Annettujen takausten ja asetettujen vakuuksien pääasiallinen sisältö: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,99 Muut ,00 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt , Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki, Helsinki 0, , ,72 Sp-Henkivakuutus Oy, Espoo 1, , ,77 Nooa Säästöpankki Oy, Helsinki 1, , ,13 Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 1, , ,73 Säästöpankkien Holding Oy, 1, , ,00 Espoo Oy Samlink Ab, Espoo 0, , ,53 Sp-Koti Oy, Espoo 1, , ,30 Säästöpankkien Keskuspankki 1, , ,16 Suomi Oy, Espoo Yhteensä , ,42 * Tilikauden 2013 oma pääoma ja voitto 43

46 MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankki tarjoaa omaisuudenhoitopalvelua Pankin hallussa olevat asiakasvarat Pankin hallussa olevat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen omaisuudenhoito ,28 410,608,59 Yhteensä ,28 410,608, Tilintarkastajan palkkiot 2014 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 6 001,60 Muut palvelut 450,00 Yhteensä 6 451, Pitkäaikaissäästäminen 2014 Eur Lkm Säästövarat yhteensä ,00 1 Talletukset yhteensä 6 504,47 1 PS-tilit 6 504,47 1 Asiakasvarat yhteensä 3 760,53 Rahastot 3 760,53 44

47 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 45

48 46