HALLINNANJAKOSOPIMUS. Uudisrakennusturku Oy sekä tai myöhemmin nimetyt hallinta-alueiden haltijat

Transkriptio

1 HALLINNANJAKOSOPIMUS Turku Wahalankau 2 Rnapellonlenkk Turku sekä a myöhemmn nmey hallna-alueden halja TIMO NURMI

2 2 HALLINNANJAKOSOPIMUS Ssällyslueelo 1. Sopjapuole 3 2. Sopmuksen koheena oleva knesö 4 3. Sopmuksen peruse, arkous 4 4. Tonn omsus ja hallna-okeus 5 5. Tonn jakamnen 5 6. Määräosaluvu 5 7. Sopmuspuolen omsuksen ulouvuude 5 8. Yhese aluee ja kulkuokeude 6 9. Auopakous Knesön panaus Yhesomsuksen pysyvyys Rakennusokeus ja mahdollnen knesölle osoeava lsärakennusokeus Knesöllä oleven rakennusen yleslme Suosumus rakennuslupaan Taloeknkka Ada Poslaako Knesöllä olevan osen hallna-alueen käyö Määräosen hoo ja kunnossapo Kaualueden kunnossapovelvollsuus Hallna-alueen lumenajo, hekous, kunnossapo ja hoo Kunnossapdon ja sseyden lamnlyön Jäehuolo ja jäeasoden sjan Knesövero Vakuuukse Knnykse ja pan Kusannusen jako Yheses sovaven asoden pääämnen ja nden noudaamnen Sopmuksen vomassaolo, krjaamnen ja valuuus krjauksen hakemseen Sopmuksen muuamnen Sopmuksen srämnen Rasuude Sopmusen määrä 13 Päväys 13 Allekrjoukse 13

3 3 1. Sopjapuole 1. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä A) Alue A 2. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä B) Alue B 3. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä C) Alue C 4. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä D) Alue D 5. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä E) Alue E 6. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä F) Alue F 7. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä G) Alue G 8. 1/8 -osaa Tukholmankau 1 B 69 (jäljempänä G) Alue G

4 4 2. Sopmuksen koheena oleva knesö Turun kaupungn Tojasen kaupungnosan 52. koreln on 1. Tonn pna-ala on 2917 m 2 ja knesöunnus (jäljempänä ässä sopmuksessa knesö ). Knesö sjasee vomaan ulleen asemaavan mukaan rvalojen ja muden kykeyjen asunrakennusen korelalueella (AR). Knesö sjasee osoeessa Wahalankau 2 ja Rnapellonlenkk 2, Turku. Tonn rakennusokeus on 1330 kerrosnelömerä. 3. Sopmuksen peruse, arkous Tämä hallnnanjakosopmus korvaa aemmn xxxxxxxxxxxxxx allekrjoeun samaa ona koskevan hallnnanjakosopmuksen. (Tämä koha päveään ana arvaessa) Ton rakenneaan vahean nn, eä onlle rakenneaan kahdeksan asunpenaloa. Luovuukse rakennuksen omsajlle apahuva pääosn erakases. Rakennuksen luovuuksen yheydessä luovueaan kuakn rakennusa koskeva hallna-alue lekaran mukases. Sopjapuole hallseva yheses knesöä XXXXXXX allekrjoeun maanvuokrasopmuksen peruseella. (Tämä koha ulee pävää kun maanvuokrasopmus on muueu ja äydenney) Sopjapuole hankkva Turun kaupungla erkseen suosumuksen hallnnanjakosopmuksen krjaamsa varen maakaaren 14 luvun 3 :n mukases. Sopjapuole souuva yhesvasuullses vasaamaan Turun kaupunglle XXXXXXX allekrjoeun maanvuokrasopmuksessa vuokramehelle aseeusa maksusa, akusa, mua velvoesa ja musa soumukssa. (Tämä koha ulee pävää kun maanvuokrasopmus on muueu ja äydenney) Tämän sopmuksen arkouksena on jakaa knesön yhesomsussuhde sen, eä määrellään sopjapuolen määräosan käyö- ja hallnaokeus. Sopmus määrää myös sopjapuolen vasuu knesön huollosa, kunnossapdosa, rakenamseen ym. osala. Maanvuokrasopmus ja ämä hallnnanjakosopmus muodosava keskenään eroamaoman kokonasuuden. Hallna-aleen luovuuskrjaan ulee ehdä manna äsä hallnnanajakospmuksesa. Tää sopmusa e vo käyää Maakaaren mukasena knesön luovuuskrjana.

5 5 4. Tonn omsus ja hallna-okeus 5. Tonn jakamnen 6. Määräosaluvu 7. Sopmuspuolen omsuksen ulouvuude Turun kaupunk omsaa onn Tojanen-52-1 ( ) ja osapuole omsava ämän hallnnanjakosopmuksen mukases knesöllä oleva rakennukse, rakennelma ja laee sekä yms. Kukn sopjapuol hallsee knesösä laadun maanvuokrasopmuksen luovuuskrjan a muun saannon peruseella ässä kohdassa jäljempänä määrellyn määräosan. Kullakn sopjapuolella on yksnomanen käyö- ja hallnaokeus sopmuksen leenä olevaan karaan (le 1) merkyllä avalla elle ässä sopmuksessa osn määrää. Sopjapuolen yksn hallnnoma knesön aluee on merky oheseen karaleeseen krjamlla A,B,C,D,E,F,G ja H leen 1:den mukases. Todeaan, eä edellä manujen sopjapuolen omsusa osoaven rakennusen omsusrajoja osoava leprusukse ova lkmääräsä ja eä lopullse ja arka omsus- ja hallnaraja lmenevä lopullses hyväksyysä rakennuslupaprusukssa sekä rakenamsen pääyyä ehdysä arkeprusukssa. Alue A:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8-osaa Alue B:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8osaa Alue C:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8-osaa Alue D:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8-osaa Alue E:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8-osaa Alue F:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8-osaa Alue G:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8-osaa Alue H:n käyö- ja hallnaokeus on 1/8-osaa Yheensä 8/8-osaa Hallnnanjakosopmuskaralla e ole esey yhesaluea, koska sellasa e ko. onn alueella ole. Sopjapuole omsava kukn omalla hallna-alueellaan oleva rakennukse laeneen, koneneen ja varusuksneen. Sopjapuolen hallsemllaan aluella omsamn rakennuksn kasoaan kuuluvan ää rakennusa pääasassa palveleva lymä, johdo, johme, kanava ja nhn lyvä laee ja rakennelma sekä konee ja nhn lyvä johdo, rakennelma ja laee.

6 6 8. Yhese aluee ja kulkuokeude 9. Auopakous 10. Knesön panaus 11. Yhesomsuksen pysyvyys Rakennuslupakuvsa pokeen onlla e ole yhesä maojen ja vuodevaaeden erllsä omuusaluea ekä erllsä pyykn kuvausaluea. Kukn hallna-alueen halja saa suoraa omalla hallna-alueellaan edellä manu omnna. Sopjapuollla on okeus puoln ja osn käyää hääposumsenä nä sopjapuolen omsamen rakennusen osa, joka palo- ym. vranomase ova määrännee posumsereeks. Kullekn sopjapuolelle on varau 2 auopakka hallnnanjakosopmuskaralle merkyssä omalla hallna-alueella Sopjapuole vova keskenään sopa lapässä auopysäkönjärjeselysä sllä edellyyksellä, eä sä e ole haaa kolmannelle osapuolelle. Sopjapuole ova eosa sä, eä kukn määräosan (knesön) omsaja vo perusaa panokeuden anoasaan omsamaansa määräosuueen. Kakk osapuole souuva shen, eevä he mssään vaheessa ule vaamaan yhesomsuksen purkamsa. Tämä soumus ulee oaa kakkn vasaavn määräosa koskevn luovuuskrjohn. Luovuuskrja ja ämä hallnnanjakosopmus muodosava yhdessä eroamaoman kokonasuuden. 12. Rakennusokeus ja mahdollnen knesölle osoeava lsärakennusokeus 13. Knesöllä oleven rakennusen yleslme Todeaan, eä knesön sallu 1330 k-m 2 :n rakennusokeudesa on ullaan vuonna 2017 myönneyn rakennusluvan mukaan käyämään 844 kerros-m 2. Sopjapuole sallva rakennusen vapan ssäpuolse muuosyö mkäl arvaessa nlle rakennusvalvonavranomanen myönää rakennus- a omenpdeluvan. Mkäl knesölle myönneään lsärakennusmahdollsuuksa saa kukn sopjapuol käyää sä rakennusokeudesa van omsussuheensa mukasen osuuden. Knesöllä oleven rakennuksen yleslme ulee sälyää kokonasvalasena ekä yksäse rakennukse saa pokea huomaavas ossaan.

7 7 14. Suosumus rakennuslupaan 15. Taloeknkka Sopjapuole souuva myöävakuamaan kunkn määräosan omsajan mahdollsn muuosrakennuslupen saamsn ja sen allekrjoamaan osen alueen rakennuslupahakemuksen osaomsajana. Kullakn hallna-alueella oleva rakennukse omva eknses senäses. A:n hallna-alueella olevaan rakennukseen sjoeaan veden käyöä maava päävesmar, jonka huollosa, ylläpdosa ja marlukemen lmoamsesa veden omajalle A huoleh mkäl sopjapuole evä muua sov. Päävesmarn korjaus-, huolo-, uusms- ja musa kusannukssa vasaaan sopjapuole yheses omsusosuuden mukases. Pääsy sähköpääkeskukseen aaaan kaklle sopjapuollle. Sopjapuollla on okeus sjoaa puoln ja osn hallna-aluesa välämää alo- ja kunnallseknkkaa (sähkö, ves- ja jäeves-, daajohdo) nhn lyvne laeneen ja arvkkeneen osensa hallna-aluelle ja arvaessa lyä osensa järjeselmn. Sopjapuole vasaava näden järjeselmen kaksa kusannukssa yksn, skäl kun ne nä yksn käyävä. Mkäl nää järjeselmä käyävä useamma sopjapuole, jaeaan rakenams-, käyö- ja ylläpokusannukse sopjapuolen kesken onn omsusosuuksen mukasessa suheessa. Sähkösopmukse sopjapuole ekevä senäses sähkön omajan kanssa. Sopjapuole vasaava se sähkön kuluuksesa aheuuvsa kusannukssa maua kuluusa vasaavas suoraan sähkön omajalle. Tonlle e rakennea yhesä eokaapelona a langaoma laea. Kukn sopjapuol vasaa sähkökaapelonnesa onn rajala omassa hallnnassa olevan rakennuksen alueella. Vasuualueen rajana on rakennuksen ulkosenen ulkopna. Kukn sopjapuol vasaa yksn hule- ja jäevesvemärönn lyvsä korjaus-, huolo-, uusms-, yms. kusannukssa nlä osn kun ne palveleva van omaa hallna-aluea. Pha-alueella oleva kavo ja vemär ova sopjapuolen yhesessä hallnnassa. Nhn lyvsä korjaus-, huolo- ja musa kusannukssa vasaaan yheses omsusosuuksen mukasessa suheessa. Kukn sopjapuol vasaa vespukn lyvsä korjaus-, huolo-, uusms-, yms. kusannukssa omalla hallna-alueellaan sekä omala hallna-alueela vespäälymään saakka. Vespäälymään lyvsä lan lämmys-, korjaus-, huolo-, uusms- ja

8 8 musa kusannukssa sopjapuole vasaava yheses omsusosuuden mukases oaen huomoon mä kohdassa Kusannusen jako on manu. 16. Ada Kukn sopjapuol vasaa onn rajan suunassa aaukssa ja poresa oman hallna-alueensa osala ja sllä kohdalla. Hallna-alueden rajalla olevsa adosa hallna-alueden rajanaapur vasaava yhdessä mkäl evä osn keskenään sov. Tonn rajalla oleva ada ulee olla yheneväse ekä nä saa muuaa osenlaseks lman kakken sopjapuolen suosumusa. 17. Poslaako Kukn sopjapuol vasaa omsa poslaakosaan. Elle posnjakelua pysyä sopmaan kunkn alon yheyeen, sjoeaan ne Rnapellonlenkk -nmsen kadun varrelle posnjakelusa vasaavan ahon edellyämällä avalla ja osoamaan pakkaan 18. Knesöllä olevan osen hallna-alueen käyö 19. Määräosen hoo ja kunnossapo Kullakn sopjapuolella on okeus sjoaa mahdollsmman vähän haaa aheuavalla avalla osen sopjapuolen aluelle sellase johdo, puke ym. joka ova rakennuseknses välämäömä. Johojen sjoajan on korvaava em. johojen rakenamsesa aheuunu rakennusakanen haa naapurn hallnaalueen omsajalle sekä ssävä kusannuksellaan välömäs öden jälkeen johojen paka. Edellä manu okeus on kuenkn ossjanen okeus mkäl johoja e voda rakennuseknses sjoaa muualle oman knesön alueella. Sopjapuollla on okeus sjoaa puoln ja osn hallna-aluesa välämää välakasn huoloöhn arvava elneä, rakenea a laea. Tosen hallna-alueen käyöaka huoloöhn ulee saaaa mahdollsmman lyhyeks. Sopjapuole vasaava kukn se hallsemansa alueen rakenamsesa, kunnossapdosa, hodosa, huollosa, puuarhasuukssa ym. Mkäl sopjapuolen rakenamnen, kunnossapo ms. omenpde pokkeaa äsä sopmuksessa lausuusa a eseysä ja sllä on olennanen merkys muden sopjapuolen osala, ulee ähän saada muden sopjapuolen hyväksynä. Sopjapuolen ulee pää hallnnomansa alue ympärsölään ssnä ja omsamansa rakennus kunnossa. Sopjapuole souuva eryses huolehmaan sä, eä knesö ja sllä sjaseva rakennukse äyävä kakk vranomasmääräykse myös kunnon ja sseyden osala.

9 9 20. Kaualueden kunnossapovelvollsuus Kukn sopjapuol on yhesvasuullses velvollsa knesöön rajouven kaualueden puhaanapdosa nn kun sä on lassa kadun ja eräden ylesen alueden kunnossa- ja puhaanapdosa (669/1978) säädey. Lansäädännön ja Turun kaupungn edellyämäsä kaualueen kunnossa- ja puhaanapdosa essjases vasaa ko. hallnaalueen kohdala sen hallna-alueen halja. Kaualueen hodosa vova sopjapuole yhdessä sopa Turun kaupungn kanssa. 21. Hallna-alueen lumenajo, hekous, kunnossapo ja hoo Kukn sopjapuol huoleh lumenajosa ja hekouksesa ym. kunnossapdosa hallnnomansa alueen osala. Luna e saa kasaa a varasoda osen hallnnomalle alueelle a onn ulkopuolelle lman hallna-alueen a maanomsajan suosumusa. Osan yhesenä kulkualueena omven pha-alueden kunnossapdosa ja hodosa vova E ja D sekä F ja G alueden haljasopa keskenään a sen hoo vodaan ulkosaa. Ulkosamnen käsää lähnnä lumen posluonnn ja alvhekouksen. Pha-alueden (kulkuväylä) alvhuollosa sopjapuole vova sopa muullakn avalla. 22. Kunnossapdon ja sseyden lamnlyön Mkäl joku ämän sopmuksen osapuol lamnlyö oma velvollsuuensa kunnossapää omsamansa rakennuksen a huoleha hallsemansa alueen sseydesä ja äsä aheuuu mulle kohuuona haaa, ekä lamnlyöjä odseellses anneusa kehouksesa huolmaa korjaa lannea se kohuullsessa ajassa, vova muu sopjapuole eeää ämän yön lamnlyöjän kusannuksella. 23. Jäehuolo ja jäeasoden sjan Sopjapuole järjesävä jäehuolonsa kukn senäses ja vasaava se sen kusannukssa. Jäehuolosopmukse on ehävä Turun kaupungn edellyämällä avalla. Jäehuollosa vodaan sopa keskeys ällön sopjapuole vasaava jäeasoden korjaus-, kunnossapo- huolo- ja uusmsesa aheuuvsa kusannukssa omsusosuuden mukases.

10 Knesövero Knesöveron suoramsvelvollsuus määräyyy knesöverolan ( /654) 2 luvun 9 :n mukases el kukn on verovelvollnen suoramaan veron omala osuudelaan knesöön. Jos joku määräosan omsaja lamnlyö veronmaksuvelvollsuuensa ja muu ko. knesön omsaja jouuva hänen osuuensa yhesvasuullses maksamaan synyy maksun suorajlle regressokeus maksun lamnlyöjää kohaan. Tavoeena on, eä onn maapohjasa määräävä knesövero jaeaan yhesomsajen kesken hedän onn omsusosuuksen ja käyöarkouksen mukasessa suheessa. Omsusosuude lmenevä ämän sopmuksen aemmn manussa ko. kohdassa. 25. Vakuuukse Kukn määräosan omsaja on velvollnen oamaan arpeellse vakuuukse. Mahdollsen vahngon sauessa ulee vakuuuskorvaukse käyää äysmääräses uhouuneen a vaurouneen omasuuden korjaamseks a uudelleenrakenamseks. Sojapuole vova oaa yhesen alueden ja kadun kunnossapovelvollsuueen lyvän vasuuvakuuuksen. Tämän vasuuvakuuuksen valmselee ja hoaa shen lyvä käyännön asa sopjapuol A. 26. Knnykse ja pan Kukn osapuol on yksn vasuussa omaan knesöosuueensa mahdollses vahvseusa a vahvseavsa velkaknnykssä, rasukssa, okeukssa a rasesa. 27. Kusannusen jako Kukn osapuol vasaa omassa yksnomasessa hallnnassa olevalle alueelle oeueaven rakennusen, rakeneden ja laeden rakenams-, uudelleenrakenams-, peruskorjaus- ja kunnossapokusannukssa seuraavn pokkeuksn. Yheskäyössä olevan sähköpääkeskuksen osala osapuole vasaava lojen, kaluseden ja laeden uudelleenhankkms- ja rakenamskusannukssa sekä peruskorjauskusannukssa knesön omsusosuuksen osoamassa suheessa. Osapuol, jonka hallna-alueella ja omsamassa rakennuksessa edellä manu la sjaseva, vasaa kuenkn ko. lan valasukseen arvavasa sähkösä ja svouksesa. Kukn osapuol ekee oma knesöeknse sopmukse kysesen laosen edellyämällä avalla ja vasaa nden kusannukssa.

11 11 Yhesessä hallnnassa oleven lojen, rakeneden ja laeden rakenams-, uudelleenrakenams-, peruskorjaus- ja kunnossapokusannukssa vasaava osapuole knesön omsusosuuksensa mukasessa suheessa. Yheskäyössä oleva ja koko ona palveleva, knesölle sjouven puken, kaapeleden ja johojen rakenams-, uudelleenrakenams-, peruskorjaus- ja kunnossapokusannukse, pas rakennusen alle jääven puken, kaapeleden ja johojen rakenams-, uudelleenrakenams-, peruskorjaus- ja kunnossapokusannukse jaeaan omsusosuuksen mukasessa suheessa. Kukn sopjapuol on velvollnen osallsumaan knesön omsuksesa, hallnnasa ja käyösä aheuuvn kusannuksn hallsemansa alueen omsusosuuden mukasessa suheessa, elle ässä sopmuksessa muua ole sovu. Edellä oleva kusannusen jao koskeva kakkea rakennuksen rungon, ulkoverholun ja kaojen yms. kunnossapdon kusannuksa. Sopjapuole huolehva määräosn perusuvassa suheessa rakennuksen eknsen laeden sekä huonesohn johaven syöölnjojen kunnossapdosa ja arpeellssa korjausnvesonnesa. 28. Yheses sovaven asoden pääämnen ja nden noudaamnen Tässä hallnnanjakosopmuksessa a muuon knesöä koskevssa yheses a erkseen sovu asa pääään yhesllä kokoukslla a palaverlla john kaklla osaomsajlla on mahdollsuus osallsua. Asa rakasaan läsnä oleven enemmsöpääöksllä, joa pääöksä knesössä noudaeaan ja se soo kakka sopjapuola/osaomsaja. Äänesyksessä äänen mennessä asan rakasee puheenjohajan kannaama melpde a ehdous. Sopjapuola/osaomsaja koskevsa asosa, joka koskeva aloua, eknkkaa a huoloa a yhesalueen käyöä ulee pääökssä laaa pöyäkrja, jonka kakk pääökseen osallsuva osaomsaja allekrjoava. Edellä manuun kokoukseen a palavern ulee kusu läheää krjallses a s-poslla jokaselle sopjapuolelle vähnään kaks vkkoa ennen ja akasnaan neljää vkkoa ennen. Kokouksn a palaverhn sopjapuol vo läheää edusajansa a valuuaa osen sopjapuolen/osaomsajan valakrjalla edusamaan hänä. Edellä manun mukases pääey pääökse sova kakka sopjapuola/osaomsaja.

12 Sopmuksen vomassaolo, krjaamnen ja valuuus krjauksen hakemseen 30. Sopmuksen muuamnen 31. Sopmuksen srämnen Tämä maakaaren 14 luvun 3 :ssä arkoeu sopmus krjaaan Varsnas Suomen maanmauslaoksen lanhuuo- ja knnysreksern yhesesä hakemuksesa, joen se ulee somaan myös onn määräosen mahdollsa uusa omsaja. Tämän sopmuksen kakk muuokse ehdään krjallses ja krjaaan Varsnas Suomen maanmauslaoksella. Sopjapuole valuuava sopjapuolen A:n hakemaan hedän puolesaan Varsnas- Suomen maanmauslaoksela lanhuuo- ja knnysreksern ämän sopmuksen erysen okeuden merksemsä. Tämä sopmus on vomassa osaseks. Sopmus vodaan krjallses rsanoa pääymään kuuden (6) kuukauden kuluua rsanomsesa, van sllä peruseella, eä knesön käyöön lyvä olosuhee ova muuunee nn oleellses, ee sopmuksen olemassaololle ole enää peruselua arvea. Sopmusa e voda rsanoa ekä muuaa lman pannhaljoden suosumusa. Kukn osapuol souuva muuamaan ämän sopmuksen mkäl hallnnanjakoaluella apahuu sellasa muuoksa, joka vakuava oleellses ämän sopmuksen ssälöön. Muuokse krjaaan muuoksen aheuajan kusannuksella lanhuuo- ja knnysreksern. Tämä hallnnanjakosopmus ja knesön määräosan luovuuskrja muodosava kneän kokonasuuden, joka ulee ana esää yhdessä kolmannelle osapuolelle. Sopjapuolen myydessä a muulla avon luovuaessa ämän sopmuksen koheena olevan onn määräosan, ulee hänen huoleha sä, eä luovuuksensaaja ulee eoseks äsä sopmuksesa ja hyväksyy sen allekrjouksellaan sopmuksen ehdo ja määräykse seään sovaks määräosan omsuksen vomassaolon ajan. Mkäl määräosan luovuajana on kuolnpesä, on kuolnpesä velvollnen huolehmaan sä, eä luovuuksensaaja ulee eoseks äsä sopmuksesa ja hyväksyy sen allekrjouksellaan seään sovaks. Mkäl määräosa sryy pernönä a muuna ylesseuraanona kolmannelle, soo ämä sopmus sellasenaan luovuuksensaajaa. Mkäl joku sopjapuol a jolle ämä sopmus on myöhemmn srrey, lamnlyö ämän edellä manun velvollsuuensa sopmuksen srämsen osala ja mulle aheuuu äsä haaa a vahn-

13 13 koa, on lamnlyöjä velvollnen korvamaan aheuuneen vahngon a haan mulle sopjapuollle. 32. Rasuude Täsä sopmuksesa aheuuva rasuude rakasaan vasaajan kopakan ylesessä alokeudessa. Ennen kaneen nosamsa rdan sopmsesa on järjeseävä soveluneuvoelu. Neuvoelu käynnsää mahdollnen kaneen nosaja. 33. Sopmusen määrä Tää sopmusa on ehy yhdeksän yhäpävää kappalea, yks A:lle, yks B:lle, yks C:lle, yks D:lle, yks E:lle yks F:lle,yks G:lle, yks H:lle ja yks krjaamsvranomaselle. Päväys Turussa. pävänä kuua Allekrjoukse A B C D E F G H Le 1 Hallnnanjakosopmuskara

14 G F E D Hal l nnanj ak os op mus k ar a T o j a nen- -( - - -) ( Kar ae ol em ak aav as s a) C B A Kar anonl aa nu :.. T monur m Maanm aus ns nöör AMK Rak ennus ns nöör