Perhe- ja sosiaalipalvelut

Transkriptio

1 Esiselvitys

2 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja henkilöstöjärjestöjä. Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän esiselvitys perustuu 1) Toimintakulttuurin muutos, 2) Perhekeskus-toimintamalli, 3) Erityis- ja vaativan tason palvelut, 4) Vammaispalvelut ja 5) Aikuisten palvelut -työryhmien ja niille muodostettujen teemakohtaisten alatyöryhmien työskentelyyn. Työryhmissä on työskennellyt aktiivisesti yli sata jäsentä kartoittaen palveluiden nykytilaa sekä visioiden tulevaisuuden perhe- ja sosiaalipalveluiden rakennetta ja toimintamalleja Etelä- Pohjanmaalla. Työryhmien työtä ovat tukeneet Lape muutosagentti, Lape hankekoordinaattori ja työntekijät sekä Palvelurakenne-, Perhe ja sosiaalipalvelujen- sekä Maakunnan lape ryhmän puheenjohtajat. Esiselvityksen yhteenveto perustuu työryhmien työn tuloksena syntyneeseen mittavaan aineistoon ja selvitystyöhön, joka toimii jatkotyöskentelyn pohjana. Lape muutosohjelman kautta tuleva kansallinen ohjaus on huomioitu selvityksen sisällössä. Kehittämistyön perustana on ollut asiakasnäkökulman vahvistaminen. Maakunnan perhe- ja sosiaalipalveluihin tulee luoda yhtenäiset toimintamallit ja kriteerit sekä integroidut ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet, joiden avulla asiakas saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti. Kaikissa palveluissa asiakkaan osallisuuden tulee olla vahvasti mukana. Uuden palvelurakenteen mukaisesti perhe- ja sosiaalipalvelut ja monialainen henkilöstö sijoittuvat maakunnallista sotepalveluverkkoa vastaaviin toimipisteisiin lähipalvelujen vahvistaminen, uuden teknologian tuomat mahdollisuudet ja kansallinen ohjaus huomioiden. Myös palveluohjausta ja koordinointia kehitetään uutta palvelutasoa vastaavaksi.

3 Perhe- ja sosiaalipalveluiden esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti huomioitavat asiat Toimintakulttuurin muutos Kuntiin tehdyn esiselvityksen mukaan lapsivaikutusten arvioinnissa ei ole virallisesti tuettua tai vahvistettua toimintamallia. Maakuntaan tarvitaan yhteinen toimintamallia, joka edistää lasten ja nuorten näkökulman huomioimista. Kansallisesti keskitetty ohjaus. Valmisteluvaiheessa ohjaus toteutuu Lape muutosohjelman kautta. Monitoimijaisuus, monialaisuus, integroivat rakenteet Perhekeskustoimintamalli Esiselvityksen mukaan maakunnassa toteutuu viidellä alueella perhekeskus-toimintamalli eri asteisesti ja toteutuksin (fyysinen/verkostomainen), kohtaamispaikkaa ei pääsääntöisesti ole. Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut) Monitoimijaisuutta ja jalkautuvia rakenteita on kehitetty, mutta ne eivät toteudu yhtenäisinä ja koko maakuntaa kattavina. Läheisverkostotyön tarve on tunnistettu. Oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen sekä perhehoidon järjestämisen suhteen on kuntien välisiä eroja. Vammaispalvelut Palveluverkoston ja asiakasmäärien maakunnallinen kartoitus Toimintamallien ja käytänteiden läpikäynti ja kartoitus Palveluiden ja toimintakäytäntöjen erilaisuus Aikuisten palvelut Nykyinen palveluverkosto on kartoitettu. Erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty maakunnassa eri tavoin. Aikuissosiaalityön sisältöjen kehittäminen on käynnissä (Pro Sos hanke). Työllisyyspalveluihin on tulossa merkittäviä muutoksia.

4 Perhe- ja sosiaalipalveluiden linjausta vaativat asiat Toimintakulttuurin muutos Lapsivaikutusten arviointi osana päätöksentekoa Yhteensovittavasta ja tiedolla johtamisesta sopiminen Kokemusasiantuntijuuden roolin vahvistaminen palvelujen kehittämisessä Lapsibudjetointi osaksi lasten ja perheiden palveluiden suunnittelua ja seurantaa Perhekeskustoimintamalli Maakunnan linjaus neuvolapalveluiden valinnanvapaudesta Integroivien rakenteiden ja toimintamallien (ml. jalkautuvat palvelut) suunnitteleminen yhteistyössä erityis- ja vaativian tason palveluiden sekä varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa. Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut) Jalkautuvien ja konsultatiivisten palvelujen toimintamallien luominen ja lisääminen Osana palvelustrategiaa oman palvelutuotannon volyymista päättäminen Vammaispalvelut Vammaispalvelujen organisoiminen ja toimintamallien luominen Kotona asumisen tukemisen vahvistaminen kaikenikäiset huomioiden Henkilökuljetusten (VpL, ShL, asiointiliikenne) järjestämisen suunnittelu yhteistyössä maku suunnittelun kanssa Aikuisten palvelut Maakunnallisen palvelurakenteen linjaaminen ( mm. työllisyyden hoidon asemoituminen kuntiin/maakuntaan ja sen vaikutuksen maakunnan sotepalveluihin)

5 Perhe- ja sosiaalipalveluiden esitys jatkotoimenpiteiksi Toimintakulttuurin muutos Lapsen huomioiminen osana maakuntastrategiaa ja palvelulupausta Osallisuus toimintoja läpileikkaavaksi periaatteeksi, asiakaspalautteiden systematisointi Perheystävällinen työpaikka toimintamallin juurruttaminen Yhtenäisten toimintamallien luominen Perhekeskustoimintamalli Perhekeskustoimintamallin sisältöjen käyttöönotto (kohtaamispaikka, vanhemmuuden tuki, eropalvelut, maahanmuuttajien palvelut, väkivallan ehkäisy ja integroivat rakenteet) ja ydintehtävistä sopiminen (lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä niihin verkostona kytkeytyvät kuntien, seurakuntien ja järjestöjen palvelut. Kootaan perhekeskustoimintamallin mukaiset verkostot ja toimijat maakunnallista sote-palveluverkkoa vastaaviin toimipisteisiin ja määritellään palvelutaso. Perhekeskusten koordinnoinnin ja palveluohjauksen kehittäminen Selvitetään ShL:n mukaisen lasten ja perheiden tuen sijoittuminen sekä tarve koko maakuntaa palvelevan vahvemmin resurssoidun perhekeskuksen perustamiselle Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut) Koottujen erityispalvelujen ja yhteensovitettujen systeemisten toimintamallien luominen Kansalliseen ohjaukseen perustuvien erityispalveluiden rakenteiden ja sisältöjen luominen, mm. OT-keskukset Rakennetaan yhtenevä maakunnallinen perhehoidon toimintamalli. Perhehoidon volyymin kasvattaminen. Maakunnallisen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallin rakentaminen. Systeeminen lastensuojelu toimintamallin juurruttaminen alueen lastensuojelutiimeihin ja tiimirakenteen tuominen osaksi lastensuojelutiimiä (kliinikko ja koordinaattori) Vammaispalvelut Palvelupolkujen selkeyttäminen; perustason palvelujen vahvistaminen huomioiden VpL:n lakiuudistus Palveluiden yhteensovitettu kokonaisuus Henkilökohtainen budjetointi -toimintamallin luominen Yhteisten kriteeristöjen ja toimintaohjeiden luominen Aikuisten palvelut Aikuisten palveluiden kokonaisuuden kehittäminen huomioiden aikuissosiaalityö, työllistymistä tukevat palvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut Kokemusasiantuntijat, yhdistykset ja järjestöt osaksi palveluja ja palveluiden kehittämistä Asiakasohjaus toimintamallinen luominen

6 Liitteet 1-n