Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

Transkriptio

1 Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

2 Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi 3. Ratahankkeiden taloudellinen kannattavuus 4. Yhteenveto

3 Rautatieliikenteen talouden piirteitä Rautatieliikenteen olennaisia erityispiirteitä ovat korkeat infrakustannukset sekä palvelutason syntyminen verkon ja liikennepalvelun kokonaisuudesta. LVM: 30 M HSL 90 M Henkilöliikenne 410 M Tulos 56 M Ratamaksu 53 M Radanpito 740 M Tavaraliikenne 310 M Tulos 34 M

4 Tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvointi Päätöksenteossa tarvitaan tietoa siitä, miten yhteiskunnan niukoilla resursseilla parannetaan parhaiten kansalaisten hyvinvointia. Tämän takia liikennejärjestelmän taloudellinen arviointi perustuu hyvinvoinnin taloustieteeseen (Welfare economics). Valtiontalous Verot, maksut Verot, maksut Rahoitus? Yritykset Kulutus Palkat Kulutus Kotitaloudet Kulutus Päätöksenteko Lainsäädäntö Verot, maksut, tuet Määrärahat Väylienpidon ja liikenteen hankinnat Muutos, säilyvyys Liikennejärjestelmä Henkilö- ja tavaraliikenne Liikenneverkot ja viestintäyhteydet Liikenteen palvelut Liikennevälineet Liikenteen ohjaus

5 Eri päätöksentekotasoilla ratkaistavia kysymyksiä Päätöksentekijät Arvioinnin näkökulma Ratahankkeisiin kohdistuvia kysymyksiä Yhteiskunta Hallitus, eduskunta, ministeriö, kunnat Liikenne osana yhteiskuntaa Voidaanko työmarkkinoiden toimintaa parantaa tai CO 2 -päästöjä vähentää tehokkaimmin ratahankkeilla vai muilla yhteiskunnan toimilla? Liikennejärjestelmä LVM, virastot, maakunnat, kuntayhtymät Liikennemuotojen palvelutaso ja työnjako Kuinka hyvin ratahankkeet parantavat liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä? Verkko Väylävirasto, ELYkeskus Väylänpidon tuotteet ja palvelut Mitkä ovat valtakunnallisen rataverkon merkittävimmät palvelutasopuutteet ja investointitarpeet? Kohde ELY-keskus, Väylävirasto, kunta Toimenpiteet ja tekniset ratkaisut Mikä on kohteessa tehokkain tapa (vaihtoehto) ratkaista palvelutasopuutteet?

6 Liikennejärjestelmän muutosten arvioinnin hyvinvointiteoreettinen perusta Yritykset ja kotitaloudet tekevät päätökset omaa hyötyään optimoiden. Yhteiskunnan kannalta muutos on optimaalinen, jos jonkun hyöty kasvaa eikä kenenkään vähene (a=>b; Paretoparannus). Liikennejärjestelmän muutoksissa tavoitellaan potentiaalista Pareto-parannusta ( A> B). Liikennejärjestelmän muutoksissa arvioidaan väylien ja liikennepalveluiden käyttäjien hyödynmuutosta tuottajien hyödynmuutosta ulkoisvaikutuksen muutosta teknologiset (päästöt, melu) rahamääräiset (työmarkkinat, kiinteistömarkkinat)

7 Käyttäjien ja tuottajien hyvinvointimuutosten arvioinnin periaate R C

8 Liikennejärjestelmän muutosten suorat ja välilliset taloudelliset vaikutukset SUORAT VAIKUTUKSET 1. Käyttäjän kustannukset 2. Tuottajan tulot ja kustannukset 3. Väylänpitäjän (valtion) tulot ja kustannukset 4. Teknologiset mutta hinnoiteltavat ulkoisvaikutukset (turvallisuus, ympäristö) SAAVUTETTA- VUUDEN MUUTOKSET Kotitaloudet Yritykset Julkishallinto VÄLILLISET VAIKUTUKSET Tuottavuus (toimintojen läheisyys; kasauma) Työmarkkinat (osallistuminen, työllisyys) Muutoksen houkuttelemat investoinnit ja maankäytön kehittäminen (asuminen, toimitilat) Pääsääntönä suorat vaikutukset kattavat kaikki olennaiset taloudelliset vaikutukset. Välillisiä (rahamääräisiä ulkoisia) vaikutuksia syntyy silloin, jos liikennejärjestelmän muutoksen suorat vaikutukset pienentävät markkinahäiriöitä. Välilliset vaikutukset ovat vaikeasti todennettavissa (empiria). Vallitsevan ymmärryksen mukaan ne ovat korkeintaan % suorista vaikutuksista. Arviot pienenevät tiedon lisääntyessä.

9 Ratahankkeiden taloudellisia tunnuslukuja Pääradan lisäraiteet (etelä) Lentorata Pisararata Ylivieska Vartius (Oulun reitti) Luumäki Imatra Käyttäjähyöty 310 M 520 M 340 M 0,0 M 16 M Tuottajahyödyt 50 M 23 M 90 M 60 M 50 M Ulkoiset hyödyt 33 M 56 M 28 M 0,3 M 20 M KAIKKI HYÖDYT YHTEENSÄ 420 M 870 M 450 M 60 M 63 M Investointi 770 M M M 43 M 48 M Yhteiskunnan voitto/tappio 30 vuodessa M M M + 58 M + 12 M

10 Investointi (M ) Nopeutus (min) Megahankkeiden taloudellisen järkevyyden mittakaavoja INVESTOINTIKUSTANNUS/MATKA HANKKEEN KOKONAISHYÖTY (M ) Matkustajia vuodessa (milj.) Matkustajia vuodessa (milj.) 1,6 16 6,

11 Entä Ruotsi? 8 milj. matkaa => 20 milj. matkaa 12 milj. asukasta jo 2035 Merkittävä lentomatkustuksen vähenemä nopean junan takia

12 Yhteenveto 1. Raidehankkeidenkin taloudellinen kannattavuus syntyy käyttäjien ja tuottajien hyödyistä sekä ulkoisvaikutuksista. 2. Hankkeiden suorat käyttäjähyödyt pitävät pääasiassa sisällään työmarkkina- ja kiinteistömarkkinahyödyt Jos hanke poistaa markkinavääristymiä, voi olla välillisiä taloudellisia hyötyjä Välilliset hyödyt ovat korkeintaan % suorista hyödyistä. 3. Suomen rataverkolta löytyy useita taloudellisesti kannattavia korjaus- ja parannuskohteita, ja huomio olisi perustelua suunnata niihin. 4. Valtakunnallisista suurhankkeista tulisi viedä eteenpäin vain niiden mahdollisesti kannattavia osia Kokonaisuuksina toteutettuina ne itse asiassa haittaavat merkittävästi rautatieliikenteen kilpailukykyä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja työmarkkinoiden toimintaa!