Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Laadittu yhteistyössä UM, TEM JULKINEN

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Laadittu yhteistyössä UM, TEM JULKINEN Asia EU ja globalisaatio; komission keskustelupaperi "Globalisaation hallitseminen 2025" Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EU27:n valtion ja hallitusten päämiesten sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajien Roomassa allekirjoittama julistus EU:n tulevaisuudesta saattoi päätökseen päämiesten kesäkuussa 2016 käynnistämän tulevaisuuspohdinnan. Rooman julistuksessa nostetaan esille neljä päätavoitetta: turvallinen Eurooppa, vauras ja kestävä Eurooppa, sosiaalinen Eurooppa ja globaalisti vahvempi Eurooppa. Komission julkaisema valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta oli komission panos Rooman julistuksen valmisteluun. Komissio esittää valkoisen kirjansa pohjalta lähiviikkoina viisi keskustelupaperia (sosiaalinen ulottuvuus, globalisaation hallinta, talous- ja rahaliitto, puolustus ja EU:n rahoitus). Komission keskustelupaperi globalisaation hallinnasta on määrä julkaista Komissio esittelee keskustelupaperin kauppaministereille ulkoasiainneuvoston (kauppa) kokouksessa asialistan muut asiat -kohdassa. Keskustelupaperissa on tarkoitus käsitellä globalisaation hyödyntämistä sekä EU:n arvojen, etujen ja intressien puolustamista kestävän kasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi. Esille noussee mm. EU:n rooli avoimen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän kehittämisessä. Keskustelupaperi käsittelee globalisaatiota laajasti, keskittyen ennakkotietojen mukaan kuitenkin erityisesti kauppa- ja sisämarkkinakysymyksiin. Osa komission keskustelupapereiden aiheista on jo Eurooppa-neuvoston asialistalla. Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ei ole ilmoittanut, onko komission keskustelupapereita tarkoitus käsitellä Eurooppa-neuvostossa näiden aiheiden käsittelyn yhteydessä tai jollain muulla tavalla. On myös huomattava, että keskustelupapereiden aiheista puuttuu useita keskeisiä, ajankohtaisia teemoja, kuten muuttoliikkeen hallinta. Suomen kanta Talouden globalisaatio, suomalaisyritysten osallistuminen globaaleihin arvoketjuihin sekä sääntöpohjainen kaupan vapauttaminen ovat hyödyttäneet laajasti Suomen kaltaista pientä ja avointa taloutta. Samalla on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota näiden hyötyjen jakautumiseen tavalla, josta kaikki yhteiskunnan eri ryhmät voivat hyötyä.

2 2(6) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi globalisaation mukanaan tuomaa murrosta on syytä aktiivisesti tarkastella myös eri politiikkalohkojen näkökulmasta. Kauppapolitiikka on usein globalisaation hyötyjen jakamisen kannalta näkyvin politiikkalohko. Johtuen globalisaation laajoista yhteiskunnallisista vaikutuksista on kuitenkin tärkeää, että myös esimerkiksi sisämarkkina-, elinkeino-, innovaatio-, kilpailu-, koulutus-, työvoima-, sosiaali- ja veropolitiikkaa suunniteltaessa toimitaan yhteisen tilannekuvan ja tavoitteiden pohjalta. Samalla on jaettava tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja kansalaiset ovat hyötyneet globalisaatiosta. Arvioon globalisaation hyödyistä ja haitoista on sisällytettävä näkökulma siitä, miten eurooppalainen sääntelyjärjestelmä kokonaisuudessaan toimii kilpailukykyisesti niin, ettei esim. digitaalinen ja muu innovatiivinen yritystoiminta enenevässä määrin siirry jatkossa toimimaan EU:n ulkopuolella. Ratkaisu ei useinkaan löydy lisääntyvästä sääntelystä, vaan esimerkiksi siitä, että sallitaan yritysten tuoda innovatiivisia tuotteita markkinoille, noudattaen yleisiä kuluttajien turvallisuuden ja vastuullisuuden periaatteita. Avoimuuteen ja sääntöpohjaiseen kaupan vapauttamiseen perustuva kauppapolitiikka tukee innovaatioiden ja kilpailukyvyn kehittymistä tarjoamalla mahdollisuuden globaalien arvoketjujen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tämä tukee erityisesti PK-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia. Avoimeen ja sääntöpohjaiseen järjestelmään perustuva kansainvälinen yhteistyö ja innovaatioiden kehittyminen mm. sähköisessä kaupankäynnistä on myös laajemmin katsottuna pienten kansantalouksien, ml. kehitysmaat, edun mukaista. Suomi katsoo, että EU:n tulee tukea ja kehittää avointa ja sääntöpohjaista kauppajärjestelmää, jonka perustana on Maailman kauppajärjestö WTO:n multilateraalinen sääntö- ja neuvottelukokonaisuus. EU:n on turvattava kilpailukykynsä ja -asemansa neuvottelemalla kunnianhimoisia kauppasopimuksia, jotka avaavat markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Suomi pitää tärkeänä, että kauppasopimusten hyödyntämistä ja toimeenpanoa myös tehostetaan. EU:n tulee toimia päättäväisesti sen varmistamiseksi, että sen kauppakumppanit noudattavat sovittuja sääntöjä ja tekemiään sitoumuksia. Kansainvälisen kaupan ohella investointien merkitys Suomen kansantaloudelle ja talouden suorituskyvylle on elintärkeä. Investoinnit kasvattavat pääomakantaa, vahvistavat osaamispohjaa sekä vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti uusien työpaikkojen syntyyn ja tuottavuuden nousuun. Investointeja tarvitaan yhtä lailla kotimaasta kuin ulkomailta. Ulkomaisille investoinneille ei ole syytä asettaa rajoituksia, ellei niille ole erityisiä perusteita. EU:n jäsenvaltioilla on oikeus rajoittaa sekä palvelujen tarjoamisen vapautta että sijoittautumisoikeutta toimenpitein, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Suomessa laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (172/2012; muutos 496/2014) antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden valvoa yhtiöiden omistuspohjaa erittäin tärkeiden kansallisten etujen toteutumiseksi erityisesti maanpuolustusta, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja koskien, ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä. Toisinaan myös kansallisen kilpailukyvyn säilyttäminen voi luoda syitä tarkastella, kuinka tarkoituksenmukaista ulkomaisten investointien tukeminen julkisin voimavaroin on. Pääasiassa rajoituksien sijaan tarvitaan kuitenkin aktiivisia toimia, jotka takaavat Suomen ja Euroopan houkuttelevuuden korkean arvonlisän investointien kohteena. Pääasiallinen sisältö Kesäkuussa 2015 Eurooppa-neuvostossa KE Mogherini arvioi EU:n toimintaympäristön muuttuneen entistä verkottuneemmaksi, haasteellisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Tämä edellyttää visiota siitä, kuinka EU on intressiensä ja arvojensa pohjalta vaikuttava globaali toimija jatkossakin. Kesäkuun 2016 EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa korostuvat mm. kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen turvaaminen.

3 3(6) Komissio julkaisi lokakuussa 2015 tiedonannon Kaikkien kauppa - vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa. Tiedonannossa arvioidaan maailmantalouden muutosta ja siitä seuraavia kehityskulkuja ja toimia. Kansainvälisen talouden arvoketjut ja digitalisaatio vaativat kokonaisvaltaista kauppapolitiikkaa, jonka tavoitteena on EU:n aseman vahvistaminen. Samalla on EU:n oltava avoimen ja sääntöpohjaisen multilateraalisen kauppajärjestelmän toimija. Tiedonannossa korostetaan painopistealueina mm. palvelukaupan ja kansainvälisen sääntely-yhteistyön merkitystä. Kauppasopimusten toimeenpanoon tulee panostaa sekä komissiossa että EU-jäsenvaltioissa. Kasvun ja työpaikkojen ohella kauppapolitiikan on oltava tehokasta, vastuullista ja läpinäkyvää. Tiedonanto listaa lukuisia toimenpiteitä, ml. WTO-järjestelmän kattavan sekä kahdenväliset sopimukset sisältävän indikatiivisen työohjelman. Tiedonannossa listattujen toimenpiteiden ja ohjelman toteuttaminen on käynnissä. EU27:n valtion ja hallitusten päämiesten sekä toimielinten johtajien Roomassa allekirjoittamassa julistuksessa nostetaan esille neljä päätavoitetta: turvallinen Eurooppa, vauras ja kestävä Eurooppa, sosiaalinen Eurooppa ja globaalisti vahvempi Eurooppa. Kunkin otsikon alla esitellään erilaisia keinoja ja välineitä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Kyse on pitkälti jo käynnissä olevan lainsäädäntötyön ja muiden hankkeiden jatkamisesta ja tehostamisesta. Komission esittää lähiviikkoina maaliskuussa julkaisemansa valkoisen kirjan pohjalta viisi keskustelupaperia, joista yksi käsittelee globalisaation hallintaa. Globalisaatiota koskevan keskustelupaperin sisällöstä Alustavien tietojen mukaan keskustelupaperi sisältää arvion globalisaation EU:lle ja muulle maailmalle tuomista hyödyistä ja seurauksista sekä listan niistä kauppapoliittisista keinoista, joita toteuttamalla EU ja sen jäsenvaltiot voisivat paremmin vastata globalisaation haasteisiin. Näitä keinoja voisivat olla mm. kauppapolitiikka, talousdiplomatia (economic diplomacy), kauppapoliittiset instrumentit, jotka turvaavat reilut ja tasapuoliset kilpailuedellytykset, sekä tehokas, läpinäkyvä ja vastuullinen päätöksenteko. Keskusteluun on noussut myös mahdollinen tarve ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI) tehostetulle seurannalle EU-tasolla. EU:n pitkäaikainen kauppapoliittinen peruskanta nojaa kaikkia hyödyttävän avoimen ja sääntöpohjaisen järjestelmän kehittämiseen. Samalla turvataan sääntelyoikeus politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkia unionin omia politiikkoja ja työkaluja pyritään hyödyntämään EU:n taloudellisten päämäärien saavuttamiseksi ottaen samalla huomioon EU:n arvot ja periaatteet. Keskustelupaperi arvioisi myös sisämarkkinoiden toimivuutta ja vahvuutta globaalisaation haasteiden valossa. Keskeisenä ajatuksena on EU:n toimijoiden kilpailukyvyn vahvistaminen ja globalisaation kielteisten vaikutusten lieventäminen alueellisesti. Kauppapolitiikan ja globalisaation merkityksestä EU:lle ja Suomelle EU on maailman suurin viejä ja tuoja sekä investoija. Se on tärkein kauppakumppani noin 80 maalle maailmassa. EU:n viennistä ja tuonnista noin 1/3 on vapaakauppasopimusten katteessa. Kun meneillään olevat neuvotteluprosessit saadaan päätökseen ja jo neuvotellut sopimukset voimaan, on EU:n viennistä ja tuonnista vapaakauppasopimusten katteessa noin 2/3. Tämä on enemmän kuin millään muulla kauppakumppanilla maailmassa. Kauppasopimuksista saatavat taloudelliset hyödyt ovat erittäin merkittävät, verrattavissa sisämarkkinoista saataviin hyötyihin. EU:ssa 31 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia viennistä EU:n ulkopuolisiin maihin. Kaupan vaikutus talouskasvuun ja työpaikkoihin EU:ssa lisääntyy

4 4(6) tulevaisuudessa, sillä yli 90 prosenttia maailman talouden kasvusta seuraavien vuoden aikana syntyy Euroopan ulkopuolella, lähinnä Kiinassa ja Etelä-Aasiassa. Viennillä on keskeinen rooli Suomen kansantalouden kasvattajana ja ylläpitäjänä. Suomen viennistä suuri osuus, 76 prosenttia, on erilaisia välituotteita (paperituotteet, dieselmoottorit, öljy ja muut raakaaineet). Suomessa tuotetut välituotteet jatkavat usein matkaansa varsinaisesta vientimaasta johonkin kolmanteen maahan. Globaali välituotteiden kauppa onkin erityisen tärkeää Suomen kansantaloudelle. Tämä korostaa edelleen tarvetta avoimuuteen ja globaalin vaihdannan mahdollistavan kauppajärjestelmän pysyvyyteen. Myös tuonti on Suomelle aikaisempaa tärkeämpää, sillä tuotantoketjujen kansainvälistymisen seurauksena vientimme tarvitsee enenevässä määrin tuontia. Suomessa valmistavien yritysten tulee voida tuoda raaka-aineita ja komponentteja helposti ja alhaisin hallinnollisin kustannuksin. Viennin arvioidaan tällä hetkellä työllistävän noin puoli miljoonaa työntekijää Suomessa, noin viidennes Suomen työpaikosta on riippuvaisia viennistä. Komission arvion mukaan vienti Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin työllistää noin henkilöä. Globalisaatio on tärkeää mieltää ilmiönä, joka jatkuvasti muuttaa yritystoiminnan kehittymisen ja kasvun edellytyksiä. Sillä on digitalisaation edetessä vaikutusta laajasti taloudelliseen toimintaan, myös perinteisten ulkomaankauppaa käyvien sektoreiden ulkopuolella. Globalisaatio ei pelkästään lisää kilpailua, vaan muokkaa syvällisellä tavalla kansainvälisiä markkinoita, yritysrakenteita, toimintamalleja ja arvonluonnin edellytyksiä. Tässä yhteydessä kiinteiden investointien ja fyysisen tuotannon rooli vähenee ja tuotannon maantieteelliset lainalaisuudet voivat muuttua merkittävällä tavalla. Vertikaalisia ja paikallisia alihankintaketjuja ei tarvita entiseen tapaan, vaan digitaaliset alustat ja aineeton arvonluonti kasvavat monta kertaa nopeammin kuin perinteinen tuotanto. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Tämä muistio tarkentaa yhtä asiakokonaisuutta eduskunnalle lähetetystä E- kirjeestä 29/2017 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/TUO Marjut Akola p TEM Janne Känkänen p TEM Maria Kauko p VNEUS Lauratuulia Lehtinen p UM/TUO Jukka Pesola p

5 UM/TUO Ilkka Saarinen p VNEUS Leila Vilhunen p (6) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi globalisaatio, EU:n tulevaisuus UM, VNK ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TULLI, VM, YM