VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan 6 Sekä syntyvyys että kuolleisuus aleni Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2014 aikana asukkaalla. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,8 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli 58,1 % väestönlisäyksestä. Suurimmaksi väestönmuutostekijäksi oli jälleen noussut muuttovoitto luonnollisen väestönlisäyksen edelle. Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet noin 740 muutolla. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin henkeä. Espoon ulkomailta saama muuttovoitto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli henkeä. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalta vähemmän. Kauniaisiin Espoo menetti asukkaitaan lähes saman verran kuin vuonna Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Tuusulaa lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 300 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi lähes ennallaan. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta huomattavasti suuremman muuttovoiton ja myös lääneistä saatu muuttovoitto oli kasvanut. Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta muutaman vuoden laskun jälkeen. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 39 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 26 % tulomuuttajista. Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut. Lähtömuuttajien koulutustaso oli edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Espoo sai jälleen muuttovoittoa kokonaisuudessaan vain ilman peruskoulutusta olevista. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Vuonna 2014 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli yli 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä pysyi ennallaan, luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 073, mikä oli noin 100 henkeä edellisvuotta vähemmän. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta Laskua oli nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä. Myös espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut kaikissa ikäluokissa.

2 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hengellä Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2014 aikana asukkaalla. Lisäys on suurin sitten vuoden Suhteellinen väestönkasvu oli 1,8 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli reilusti yli puolet väestönlisäyksestä eli 58,1 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli vain 44,2 %. Vuoden 2014 aikana suurimmaksi väestönmuutostekijäksi oli jälleen noussut muuttovoitto luonnollisen väestönlisäyksen edelle. Muuttovoiton kasvuun vaikutti sekä Espoosta lähteneiden määrän vähäinen kasvu, mutta erityisesti tänne muuttaneiden määrän merkittävä lisääntyminen. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista kohti olivat nousseet 70 henkilöstä 74 henkilöön. Lähtijöiden määrä oli laskenut 64:stä 63 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet noin 740 muutolla. Suhteessa väestöön muuttojen määrä oli pysynyt lähes ennallaan: muuttoja oli 114 tuhatta asukasta kohti aiemman 113 muuton sijaan. 2 Muuttovoitto Etelä-Suomessa kasvoi Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen kääntyi voitolliseksi vuoden 2010 aikana neljän tappiovuoden jälkeen. Vuonna 2013 muualta Suomesta saatu muuttovoitto jäi vähäiseksi, mutta vuonna 2014 muuttovoittoa saatiin muualta maasta henkeä. Määrä oli suurin kahdeksaan vuoteen. Muuttovoiton kasvuun vaikutti sekä lähtömuuton pieneneminen että tulomuuton lisääntyminen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto

3 Espoon ulkomailta saama muuttovoitto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli henkeä. Vaikka muuttovoitto ei kasvanutkaan, siirtolaisuuden muuttovirrat kasvoivat hieman molempiin suuntiin. Vuoden 2014 muuttovoitosta 38 % koostui vuotiaista. Myös alle kouluikäisistä lapsista Espoo sai huomattavan muuttovoiton ja myös alakouluikäisten muuttotase oli voitollinen. Muuttotappiota tuli yli 55-vuotiaista kuten aikaisempinakin vuosina. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8-24 Yht Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin

4 Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,1 % ja Espoosta lähteneistä 6,6 % Ruotsinkielisten osuudet olivat kohonneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 4,1 % ja 5,5 %:sta. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen. Muuttotappio oli edellisvuotta suurempi, 118 henkeä. Suurin muuttotappio tuli nuorista vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45-vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , ,4 34 3, ,6 35 3, , , , , ,7 87 7, ,2 78 7, ,0 67 6, ,0 66 6,0-27 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo usean vuoden ajan seudulta saatu muuttovoitto on jäänyt vaatimattomaksi. Vuoden 2014 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kauniaisiin Espoo menetti asukkaitaan lähes saman verran kuin vuonna Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,0 332 Vantaa , ,3 24 Kauniainen 327 1, ,6-102 PKS yhteensä , ,9 254 Hyvinkää 102 0, ,7-20 Järvenpää 106 0, ,8-24 Kerava 114 0, ,7-10 Kirkkonummi 714 3, ,2-144 Nurmijärvi 146 0, ,5-108 Sipoo 51 0,3 57 0,3-6 Tuusula 105 0,5 95 0,6 10 Vihti 262 1, ,7-21 Muu Uusimaa 716 3, ,8-78 Muu Etelä-Suomi , ,8 613 Muut läänit , ,8 595 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Tuusulaa lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 300 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli vähentynyt edellisestä vuodesta noin 200 hengellä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi lähes ennallaan. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta huomattavasti suuremman muuttovoiton ja myös lääneistä saatu muuttovoitto oli kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi vain hiukan. 4

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2014 Suurimman väestönlisäyksen kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai Suur-Leppävaara, joka yli kaksinkertaisti muuttovoittonsa edellisestä vuodesta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur- Tapiola ja kolmanneksi suurimman Suur-Matinkylä. Pohjois-Espoon muuttotase Espoon ulkopuolelle oli tappiollinen kuten vuotta aikaisemminkin. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,7 Suur-Tapiola ,7 Suur-Matinkylä ,6 Suur-Espoonlahti ,6 Suur-Kauklahti ,1 Vanha-Espoo ,8 Pohjois-Espoo ,2 Muu alue ,9 Koko Espoo ,1 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi Vuonna 2014 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta muutaman vuoden laskun jälkeen. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 39 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 26 %:lla tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli runsas neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Heidänkin koulutustasonsa oli kohonnut hieman edellisestä vuodesta. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2014 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Lähtömuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut, mutta vähemmän kuin tulomuutossa. Lähtömuuttajien koulutustaso oli edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28% :lla, keskiasteen koulutus 41 %:lla ja 31 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa, runsas kolmannes. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Vuoden 2014 aikana Espoo sai jälleen muuttovoittoa kokonaisuudessaan vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 460 henkeä. 6

7 4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Kauklahti, kuten edellisenäkin vuonna. Suur-Kauklahden lisäksi muuttovoittoa kunnan sisältä sai vain Suur-Espoonlahti, mutta sen muuttovoitto oli varsin vaatimaton. Muut suuralueet menettivät väestöään ja suurin sisäisen muuttoliikkeen muuttotappio oli Suur-Tapiolassa, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä toiseksi suurimman muuttovoiton. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurin siirtymä oli suuralueilta laitosväestöön, yli henkeä. Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2014 (mukana alueiden sisäiset muutot) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Kauklahti sai muuttovoittonsa pääasiassa Suur-Espoonlahdesta ja Vanha-Espoosta. Suur- Tapiola menetti asukkaitaan eniten Suur-Matinkylään ja Suur-Leppävaaraan. Suur-Espoonlahti menetti väestöä Suur-Kauklahteen. Suur-Matinkylä sai muuttovoittoa erityisesti Suur-Tapiolasta, mutta menetti väestöä muille alueille. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2014 sai Suur-Leppävaara, vaikka se kärsikin muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä. Toiseksi suurin kokonaismuuttovoitto tuli Suur-Kauklahteen, joka sai muuttovoittoa sekä kunnan ulkopuolelta ja hieman myös kunnan sisältä. Kolmanneksi eniten kasvoi Suur-Matinkylän väestömäärä muuttoliikkeen seurauksena. Sen muuttovoitto koostui pääasiassa ulkoisen muuttoliikkeen tuomasta väestöstä. 8

9 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2014 (mukana alueen sisäinen muutto) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Sisäinen Vanha-Espoo Ulkoinen Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2014 Pienimmän muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, joka sai muuttovoittoa kunnan ulkopuolelta, mutta menetti väestöä kunnan sisäisen muuttoliikkeen kautta. Pohjois-Espoon kokonaismuuttovoitto jäi negatiiviseksi. 9

10 6 Sekä syntyvyys että kuolleisuus aleni Vuonna 2014 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli yli 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka väestömäärä oli kasvanut, kuolleiden määrä laski vuonna Kuolleita oli 1 334, mikä oli 7 kuolemantapausta vähemmän kuin vuonna Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä pysyi ennallaan, luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 073, mikä oli noin 100 henkeä edellisvuotta vähemmän. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta Laskua oli nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä, eniten vuotiailla naisilla. Alueittain hedelmällisyys laski Suur-Leppävaaraa, Suur-Matinkylää ja Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Suurin lasku oli Suur-Tapiolassa ja Pohjois-Espoossa asuvilla naisilla. Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm Koko väestö , , , , , , , , , , , ,8 Miehet , , , , , , , , , , , ,8 Naiset , ,1 98 9, , , , , , , , , ,1 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuodesta 2013 kaikissa ikäluokissa. Kuitenkin miehillä ikäryhmässä vuotiaat kuolleisuus ei alentunut, vaan pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Naisilla taas kuolleisuus pysyi edellisen vuoden tasolla alle 65-vuotiailla, mutta laski tätä vanhemmilla. 10

11 Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,6 48,1 101,8 127,9 68,5 11, ,3 37,3 101,2 130,9 69,3 19, ,3 34,8 97,3 132,6 78,2 16, Suur-Tapiola ,9 15,0 75,7 157,4 77,2 16, ,2 14,4 70,3 158,7 95,5 16, ,4 11,1 57,6 153,0 69,5 15, Suur-Matinkylä ,7 37,2 87,7 122,1 76,8 13, ,9 33,4 86,3 128,4 71,5 21, ,1 33,8 98,7 134,1 78,1 16, Suur-Espoonlahti ,9 30,0 124,1 155,6 77,8 14, ,6 51,8 137,6 146,2 82,4 9, ,0 36,7 115,7 143,4 74,6 15, Suur-Kauklahti ,9 68,8 117,3 133,3 47,0 27, ,8 42,2 134,7 128,7 48,5 24, ,8 74,3 190,9 157,8 50,6 12, Vanha-Espoo ,0 61,5 122,9 154,8 83,6 13, ,9 63,5 116,0 158,9 71,1 12, ,0 50,9 121,3 126,7 76,2 16, Pohjois-Espoo ,0 102,3 194,5 135,2 72,0 18, ,4 85,7 120,0 192,5 79,3 29, ,5 55,1 128,6 126,5 50,8 16, Koko Espoo ,9 40,0 103,6 140,0 73,8 14, ,1 40,1 102,0 143,1 75,7 16, ,2 34,7 99,7 136,0 72,8 15, Vuoden aikana Suur-Kauklahdessa asuvien naisten kokonaishedelmällisyys oli kohonnut Espoon korkeimmaksi. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Vanha-Espoossa ja kolmanneksi korkein Suur-Espoonlahdessa asuvilla naisilla. Matalin hedelmällisyys oli Suur-Tapiolassa, missä se oli edelleen laskenut vuodesta Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. 11

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2014 aikana espoolaiset naiset solmivat 1360 avioliittoa. Määrä oli lähes 30 liittoa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli pysynyt edellisen vuoden tasolla, 78 %:ssa. Toisia avioitumisia liitoista oli 18 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4%. Taulukko 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 1,9 0,0 0,0 20 1, ,0 3,3 0, , ,7 7,4 3, , ,0 16,0 13, , ,5 15,6 12, , ,3 14,4 17,2 80 5, ,2 21,0 20,7 97 7, ,6 8,6 15,5 36 2, ,3 6,6 6,9 23 1, ,3 3,3 6,9 15 1, ,2 3,7 3,4 13 1,0 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista lähes 44 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 54% solmittiin tässä iässä. Nuorten naisten avioliittojen osuudet olivat nousseet aikaisemmasta, eli avioitumisikä on hieman laskenut. Vajaa kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja 35 %liitoista naisen ollessa vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista viidennes oli vuotiaita ja runsas viidennes vuotiaita. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2014 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , ,0 0,0-17 2, ,3 6, , ,7 10,8 10, , ,9 16,7 17, , ,1 15,7 10, , ,1 20,6 21, , ,9 10,8 17,9 66 9, ,0 7,8 14,3 40 5, ,4 5,9 3,6 15 2, ,4 4,9 3,6 14 2,0 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Avioeroja astui voimaan noin 700 vuoden 2014 aikana. Määrä oli 70 eroa pienempi kuin edellisvuonna. Avioerojen määrä oli 51 % solmituista avioliitoista. Eroista 81 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 15 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 39 % oli otettu naisen ollessa vuotias ja noin kolmannes naisen ollessa vuotias. 12

13 Antalet Esbobor ökade år 2014 med invånare. Folkökningen var störst sedan Den relativa befolkningsökningen var 1,8 procent. Av ökningen var personer flyttningsöverskott, vilket är över hälften av befolkningsökningen, dvs. 58,1 procent. Den största befolkningsförändringsfaktorn var igen flyttningsöverskottet, som var högre än den naturliga befolkningsökningen. Även bostadsbytena inom staden ökade med ca 740 flyttningar. Flyttningsöverskottet från övriga Finland var personer. Antalet var det största på åtta år. Från utlandet var flyttningsöverskottet personer och alltså på nästan samma nivå som året innan. Flyttningsöverskottet från Helsingfors var högre än under året innan, medan flyttningsöverskottet från Vanda var lägre. Till Grankulla förlorade Esbo nästan lika många invånare som under år Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen förutom Tusby, förlorade Esbo på grund av flytt-ningsrörelsen över 300 personer. Flyttningsunderskottet till de omgivande kommunerna minskade från året innan med ungefär 200 personer. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen hölls på nästan samma nivå. Från övriga delar av södra Finland fick Esbo ett betydligt större flyttningsö-verskott än året innan. Även flyttningsöverskottet från länen ökade. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till Esbo år 2014 höjdes från året innan efter att under några års tid ha sjunkit. Av inflyttade på över 15 år saknade 39 procent examen efter grundskolan. Av inflyttarna hade 26 procent högskoleexamen. Utbildningsnivån steg även bland dem som flyttat bort från Esbo, men mindre än bland de inflyttade. Utbildningsnivån bland utflyttarna var fortfarande högre än bland inflyttarna. Esbos flyttningsöverskott bestod i sin helhet igen endast av personer utan grundläggande utbildning. År 2014 föddes Esbobor. Detta var drygt 100 barn färre än året innan. Antalet döda var Eftersom antalet födda minskade och antalet döda hölls på samma nivå, uppgick den naturliga befolkningsökningen till Detta var ungefär 100 personer färre än året innan. Den totala fertiliteten bland kvinnor i Esbo sjönk märkbart jämfört med år Sänkningen gällde alla åldersgrupper med undantag av den yngsta och var störst bland kvinnor i åldern år. Även Esbobornas totala dödlighet minskade i alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh , , ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu