Asemakaavan muutoksen selostus

Transkriptio

1 1 (15) Asianumero 2878/ /2015 Aluenumero Lippajärvi Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä marraskuuta 2016 päivättyä, 16. päivänä maaliskuuta 2017 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lippajärvellä Kolkekannaksentien, Lippajärventien ja Träskändan puistotien risteyksessä osoitteessa Kolkekannaksentie 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi

2 2 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Meluselvitys (Promethor Oy, ) Liite 3 Maaperä- ja rakennettavuuskartta 1:1000 Liite 4 Liikenteen tavoiteverkko 1:10 000

3 3 (15) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen, lähialueen kehitysnäkymät (kartta) sekä Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy:n laatimat suunnitelmakuvat ( ).

4 4 (15) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutosalueella (tontti 62011/1) sijaitsee nykyisin yhdeksän puurakenteista, kaksikerroksista kerrostaloa (luhtitaloa) sekä kaksi talousrakennusta. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1976 ja talousrakennukset vuonna Kaavamuutoksen hakijan mukaan rakennukset ovat huonokuntoisia. Rakennusoikeutta on käyttämättä 651 k-m 2. Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentieltä. Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin m 2 (2,1 ha). Alueen käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeutta osoitetaan noin k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0.76. Rakennusoikeus on jaettu rakennusaloittain. Kolkekannaksentien ja Lippajärventien puoleisilla rakennusaloilla kerrosluku on viisi, muutoin neljä. Alueen itäja eteläosaan sijoitetaan pysäköimispaikka, joka on osittain kahdessa tasossa. Kaavamuutoksen hakijana on alueen maanomistaja Espoon Asunnot Oy. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Kuva: Ote voimassaolevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

5 5 (15) Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Tontti 62011/1 on siinä osoitettu asuntokerrostalojen sekä rivitalojen korttelialueeksi (ARK 1 ). Rakennusoikeuden määrä on 7500 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0.36. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saadaan enintään 200 k-m 2 käyttää myymälätilaksi. Kerrosluku on kaksi (II). Autotalli- ja taloustilat saadaan sijoittaa myös siipi- tai erilliseen, enintään yksikerroksiseen rakennukseen. Asuntoa kohden on rakennettava vähintään yksi autopaikka sekä lisäksi yksi autopaikka pinta-alaltaan 80 m 2 tai sitä suurempaa asuntoa kohden. Asuntoa kohden on lisäksi rakennettava vähintään 10 m 2 lasten yhteistä leikkitilaa laitteineen. Kaavassa on määritelty sekä rakennusalan rajat, että ohjeelliset rakennusalat. Lisäksi kaavaan on merkitty pysäköimispaikka sekä viemäriä varten varattu alue. Kulku tontille tapahtuu Kolkekannaksentieltä tontin koilliskulmasta. Muutoin Kolkekannaksentiellä on ajoneuvoliittymäkielto Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Asemakaava-alueelle on laadittu sitova tonttijako, joka on hyväksytty Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Alue sijaitsee Lippajärvellä Kolkekannaksentien ja Lippajärventien risteyksessä. Suunnittelualueella on nykyisin yhdeksän puurakenteista, kaksikerroksista kerrostaloa (luhtitaloa) sekä kaksi talousrakennusta. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1976 ja talousrakennukset vuonna Rakennukset ovat huonokuntoisia ja ne halutaan purkaa. Kaavamuutosalueen omistaa Espoon Asunnot Oy Rakennettu ympäristö Maankäyttö Lippajärven kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta. Kolkekannaksentien varressa sekä Lippajärventien eteläpäässä on kerrostalokortteleita joiden kerrosluvut vaihtelevat kahden ja neljän kerroksen välillä (kuva seuraavalla sivulla). Kaavamuutosalueen eteläpuolella on rivitaloja ja itäpuolella sijaitsevalla mäellä hahmoltaan kolmekerroksisia kerrostaloja. Pohjoispuolella Kolkekannaksentien takana sijaitsee mm. Auroran kappeli, yleiseen pysäköintiin varattu alue sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jossa on tällä hetkellä Caruna Espoo Oy:n sähkönjakelulaitteita. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsee Träskändanpuisto, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) sekä luonnonsuojelualueeksi.

6 6 (15) Kuva: lähialueen kerrostalot. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijaitsee Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntoja (122 kpl), joissa asukkaita on noin 240. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu länsipuolella Lippajärventiehen (alueellinen kokoojakatu) ja pohjoispuolella Kolkekannaksentiehen (pääkatu). Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentieltä tontin koilliskulmasta. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevasta kiertoliittymästä Lippajärventie yhtyy eteläosassaan pääkatutasoiselle Turuntielle. Kolkekannaksentie kulkee itään Lähderantaan jossa se vaihtuu Pitkäjärventieksi. Kiertoliittymästä länteen kulkee Träskändan puistotie, joka muuttuu Auroranportiksi ja päättyy kehätietasoiselle Kehä III:lle. Kuva: Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) suunnittelualueen ympäristössä.

7 7 (15) Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueelta etelään, Lippajärventien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie. Itään päin (Kolkekannaksentiellä) jalankulku- ja pyöräilytie kulkee kadun eteläpuolella kun taas länsipuolella Träskändan puistotien varressa se on pohjoispuolella. Välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella kulkee itä-länsi -suunnassa Temppelipellonpolku niminen jalankulku- ja pyöräilytie. Alueelta on myös hyvät yhteydet kadun toisella puolella sijaitsevaa Träskändan luonnonsuojelualueeseen ja sen reitistöön. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajoyhteys suunnittelualueelle on Kolkekankaantieltä. Pysäköinti on järjestetty tontin itäosaan yhdelle isolle pysäköintialueelle. Rakennusten lomitse kulkee huoltokäytäviä. Julkinen liikenne Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on neljä linja-autopysäkkiä. Pysäkkipari Lippajärventiellä, sekä yksi itään Kolkekannaksentiellä ja lähteen Träskändan puistotiellä. Pysäkkejä liikennöivät seuraavat linjat: Heiniemenpolku (E1535) 215A (Leppävaara Högnäs) 219 (Leppävaara- Järvenperä) 231N (Elielinaukio Järvenperä) 235N (Elielinaukio Kuurinniitty) 236(V) (Leppävaara Serena) 239(T) (Leppävaara Kalajärvi) 321(N)(Elielinaukio Niipperi) 565 (Vantaankoski Espoon keskus) Tammihaantie (E1541) 109N (Kamppi Jorvi) 227(N/V) (Leppävaara Espoon keskus) 533 (Vanhakartano Matinkylä) 565 (Vantaankoski Espoon keskus) Heiniemenpolku (E1537) 109N (Kamppi Jorvi) 215A (Leppävaara Högnäs) 219 (Leppävaara- Järvenperä) 227(N/V) (Leppävaara Espoon keskus) 231N (Elielinaukio Järvenperä) 235N (Elielinaukio Kuurinniitty) 236(V/K) (Leppävaara Serena) 239(T) (Leppävaara Kalajärvi) 321(N)(Elielinaukio Niipperi) 533 (Vanhakartano Matinkylä) 565 (Vantaankoski Espoon keskus) Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Lähderannassa noin 1,3 km päässä kaavamuutosalueesta. 200 m päässä sijaitsee vuonna 2016 käyttöön otettu Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola. Alueella on myös muita päiväkoteja. Jorvin sairaalaan on matkaa noin 2,5 km.

8 8 (15) Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaavaan on merkitty maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa, jolla kulkee nykyisin sadevesiviemäri. Tontin pohjois- ja itärajan tuntumassa on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakelu-verkkoa 20 kv ja 0,4 kv maakaapeleina. Tontilla sijaitsee myös muita kaapeleita sekä kaukolämpö ja vesijohto. Jätevesiviemäri sijaitsee tontin eteläpuolella Temppelipellonpolun alla. Lähin paloposti sijaitsee tontin pohjoisrajan tuntumassa Kolkekannaksentien katualueella, jossa sijaitsee myös alueen päävesijohto. Kuva: ote johtokartasta Espoon kaupunki Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea. Alue on rakennettavuudeltaan luokiteltu vaikeasti rakennettavaksi syväksi pehmeiköksi. (Liite 3.) Topografialtaan alue on loivaa rinnettä. Maanpinnan korkeusasema on tontin pohjoisrajalla noin ja alueen etelärajalla noin Korkeuseroa 110 metrin matkalla tulee noin 5 metriä. Lippajärventien länsipuolella sijaitsee 1800-luvun kartanokulttuuria edustava Träskändanpuisto, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Kartanopuiston alueella on kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi monimuotoinen luonto, joten alue on määritelty myös luonnonsuojelualueeksi. Träskändanpuiston ja kaavamuutosalueen välissä on Tempelplan -niminen puistoalue, jonka erottaa kartanopuistosta Lippajärventie. Kaava-alue rajautuu pohjois- ja länsisivuiltaan myös maakunnallisesti arvokkaaseen Espoonjokilaakson maisema-alueeseen, mutta ei sisälly itse maisema-alueeseen. Kaava-alueen pohjoispuolella, Kolkekannaksentien varrella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös: Järvenperän (Kärrans) vanha kylätontti Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Kolkekannaksentien ja Lippajärventien aiheuttama liikennemelu sekä vaikutus ilmanlaatuun. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksella tavoitellaan tontin kokonaisvaltaista uudistamista sekä alueen asuntokannan ja sen hallintamuotojen monipuolistamista. Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (MAL)

9 9 (15) 3.2 Osallisten tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon asunto-ohjelman Asemakaavan muutos tukee edellä mainitussa sopimuksessa ja ohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja edistää näihin tavoitteisiin pääsyä. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on kaksinkertaistaa alueen rakennusoikeus sekä mahdollistaa alueelle nykyisen 122 asunnon sijaan noin 250 asuntoa. Asunnoista puolet tulisi olemaan Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja ja puolet todennäköisesti TA-Asunnot Oy:n asumisoikeusasuntoja. Asuntojen keskipinta-alaksi on suunniteltu noin 50 k-m 2. Uudisrakentamisella korvataan nykyiset huonokuntoiset rakennukset ja pyritään kohentamaan Kolkekannaksentien ja Träskändan puistotien risteysalueen kaupunkikuvaa ja luomaan hyvää asuinympäristöä. Maamerkinomainen kaareva rakennus tontin länsipäässä muodostaa päätteen Träskändän puistotielle ja toimii vastaparina Auroran kappelille. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli kaksi mielipidettä; toinen paikalliselta asukasyhdistykseltä ja toinen 54 allekirjoittaneelta osalliselta. Kaavamuutosehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja vahvistetaan Kolkekannaksentien asemaa pääkatuna sallimalla sen varteen tehokkaampaa maankäyttöä. Rakennusten kerroslukua määriteltäessä on pidetty tärkeänä, etteivät rakennukset nouse merkittävästi alueen itäpuolella sijaitsevia kerrostaloja korkeammalle vaan uudisrakentaminen sovitetaan naapurirakennusten korkeusmaailmaan. Kaavamuutos mahdollistaa alueen rakennuskannan kokonaisvaltaisen uudistamisen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2., mikä vastaa tehokkuutta e=0.76. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 8500 k-m 2.. Kaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on 251 asuntoa. Alueelle arvioidaan muuttavan noin 260 uutta asukasta. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus on määritelty kerrosneliömetrein kullekin rakennusalalle. Läntisimmälle rakennusalalle sallitusta kerrosalasta voidaan 5 % käyttää myymälä-, liike- tai toimistotiloja varten. Tilat tulee sijoittaa maantasokerrokseen. Tälle rakennusalalle on kaavaan merkitty rakennukseen jätettävä kulkuaukko. Kolkekannaksentien ja Lippajärventien puoleisille rakennusaloille kerrosluvuksi on määritelty viisi (V) ja muille rakennusaloille neljä (IV). Erillinen talous-/varastorakennus tulee rakentaa yksikerroksisena.

10 10 (15) Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap asuntokerrosalan 80 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto. Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 % 1 ap myymälä- ja liiketilojen 60 k-m² kohti 1 ap toimistotilojen 50 k-m² kohti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. 1 pp myymälä- ja liiketilojen 50 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava katetussa tilassa. 1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava lukittuina, katoksellisina ja mielellään lämpimiin tiloihin. Pysäköinti on sijoitettu kaavamuutosalueen itä- ja eteläosaan. Tämän alueen pohjoisosa on merkitty autojen säilytyspaikaksi, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa. Muilta osin pysäköinti on maantasossa ja sitä tulee jäsennellä puin ja pensain. Tonttiliittymää lukuun ottamatta Kolkekannaksentie on merkitty ajoneuvoliittymäkiellolla. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - porrashuoneiden yli 20 m 2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa, edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä. Tällöin porrashuone tulee olla luonnonvaloinen - asuntojen ulkopuoliset varastotilat - asukkaiden yhteistilat, kuten pesutuvat, saunat ja askartelutilat - jätehuoltotilat ja talotekniset tilat - asuinrakennusten ulkopuolella sijaitsevat polkupyörävarastot ja -katokset Nämä tilat eivät mitoita auto- ja polkupyöräpaikkoja. Polkupyörä- ja jätekatokset saa sijoittaa rakennusalojen ulkopuolelle sekä pysäköintiin varatulle alueelle. Itä- ja eteläpuoleisten rakennusalojen väliin on merkitty ohjeelliset rakennuksia yhdistävien rakenteiden rakennusalat. Yhdistäviä rakenteita voivat olla parvekkeet, katokset tai ulokkeet. Niiden alle tulee jättää vapaata tilaa siten, ettei niiden sijoittelulla aiheuteta haittaa jalankululle ja pyöräilylle eikä pelastus- ja huoltotoimille. Kolkekannaksentien puoleisten rakennusten tuloilma tulee ottaa katolta tai sisäpihan puolelta. Tuloilma on suodatettava käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. Alueelle on laadittu meluselvitys, jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräykset: rakennusten parvekkeet ja terassit tulee lasittaa ja leikki- ja oleskelupiha-alueet suojata rakentein tai sijoittaa siten, etteivät melun ohjearvot ylity (päivällä 55 db ja yöllä 45 db). Kaavassa on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa sekä ohjeelliset rakennusalat leikkipaikoille, muuntamolle sekä hulevesien käsittelylle. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5 m 3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa hallitusti ohjata virkistysalueille. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon tulvariski; ylin tulvakorko alueella on

11 11 (15) + 21,0, jonka alle rakennettaessa vesi voi vaurioittaa rakenteita. Ylimmän tulvakoron alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita ilman asianmukaista vesieristystä. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan. Asuntokohtaiset pihat saa aidata rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskeluun tai pysäköintiin, on istutettava tai pidettävä luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa. Korttelialueella olevat isot ja hyväkuntoiset puut tulee pyrkiä säilyttämään. Alueella on paljon maanalaisia johtoja ja kaapeleita. Näitä varten kaavaan on sijoitettu maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa. Johdon siirto myöhemmin toteutettavaan paikkaan edellyttää sopimusta johdon omistajan kanssa. Siirron jälkeen johdolta vapautuvan alueen voi käyttää kaavan mukaiseen rakentamiseen. Tämän lisäksi on laadittu erillinen kaavamääräys, joka edellyttää rakentamiseen ryhtyvän selvittämään maanalaisten johtojen tarkan sijainnin ja ottamaan ne huomioon suunnittelussa. Johtojen siirrosta on sovittava johdon omistajan kanssa. Siirron jälkeen johdolta vapautuvan alueen voi käyttää kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. (Kts. kohta 4.3.4) Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentien kautta olemassa olevasta liittymästä. Pysäköinti on järjestetty omalla tontilla osittain kahdessa tasossa Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen ympäristössä on noin 200 metrin säteellä kolme yleiseen pysäköintiin varattua aluetta. Kolkekannaksentien toisella puolella Auroran kappelin itäpuolella, jonne kulku tapahtuu Heiniemenpolkua pitkin. Toinen yleinen pysäköinti sijaitsee Vilniementien päässä, suunnittelualueen itäpuolella ja kolmas Tammihaantien varressa, Lippajärven päiväkodin vieressä suunnittelualueen kaakkoispuolella. Tontille tullaan osoittamaan muutaman paikan verran vieras- ja/tai yleistä pysäköintiä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan noin 200 k-m 2 kokoisen myymälä-, liike- tai toimistotilan rakentaminen korttelin läntisimmälle rakennusalalle. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaavaan on merkitty ohjeellinen rakennusala muuntamolle sekä maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa, jolla kulkee nykyisin sadevesiviemäri. Tontin pohjois- ja itärajan tuntumassa on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakeluverkkoa 20 kv ja 0,4 kv maakaapeleina. Tontilla sijaitsee myös muita kaapeleita sekä kaukolämpö ja vesijohto. Näitä varten kaavassa on määräys, joka edellyttää maanalaisten johtojen tarkan sijainnin selvittämistä ja niiden huomioimista suunnittelussa. Johtojen siirrosta on sovittava johdon omistajan kanssa. Siirron jälkeen johdolta vapautuvan alueen voi käyttää kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Jätevesiviemäri sijaitsee tontin eteläpuolella Temppelipellonpolun alla. Lähin paloposti sijaitsee pohjoisrajan tuntumassa Kolkekannaksentien katualueella. Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea. Osittain alue on moreenia, jonka päällä on savea ja silttiä. Alue on rakennettavuudeltaan luokiteltu vaikeasti rakennettavaksi syväksi pehmeiköksi. Maaperäkartta on selostuksen liitteenä 3. Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Piha-alueet ovat istutettuja. Kolkekannaksentien ja Lippajärventien liikenne aiheuttaa melua alueelle. Alueelle on laadittu meluselvitys (liite 2), jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräyksiä.

12 12 (15) Kolkekannaksentien puoleiset rakennusalat sijaitsevat HSY:n ilmanlaatuvyöhyketarkastelun osoittamien suositus- ja minimietäisyyden välissä (7 m - 20 m). Tämä on huomioitu kaavamääräyksellä. Kuva: HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet liikenteen terveyshaittojen vähentämiseksi. HSY.fi 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella vastataan vaatimukseen tiiviimmästä kaupunkirakenteesta. Samalla luodaan identiteettiä ja kohennetaan kaupunkikuvaa Kolkekannaksentien, Lippajärventien ja Träskändan puistotien risteysalueella. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Kolkekannaksen liikennemäärä on 9 200, Lippajärventien ja Träskändan puistotien ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2035). Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa raportin mukaan tehdyllä selvityksellä hanke tuottaa 255 automatkaa (lähtevää ja saapuvaa) lisää vuorokaudessa. Kaavamuutos ei aiheuta alueen liikenneverkolle merkittävää haittaa, koska uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Liikennemäärän lisäys pysyy sellaisena, että ajoliittymä Kolkekannaksentieltä toimii nykyisenlaisilla ajojärjestelyillä myös tulevaisuudessa. Kortteli on nykyisin rakennettu, joten tilanne ei hulevesien osalta muutu olennaisesti (vettäläpäisemättömän pinnan määrä ei olennaisesti kasva). Asemakaavan muutos ei edellytä toimenpiteitä yleisen vesihuollon osalta; muutoksen myötä läpäisemättömän pinnan määrä alueella kasvaa hieman, mutta toisaalta kaavassa määrätään imeyttämään ja viivyttämään hulevesiä tonteilla. Kaavamuutoksen myötä alueelle tulee mahdollisesti uusia sähköliittymiä, joita varten tarvitaan uusia kaapelointeja. Kaavamuutoksen vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi, sillä alue on jo nykyisellään rakennettua asuinaluetta eikä alueella ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Kaavamuutoksen myötä tapahtuvalla rakentamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia myöskään Träskändan alueen luonto- tai kulttuurihistoriallisiin arvoihin, sillä alue on nykyisellään rakennettu ja alueen erottaa kartanopuistosta Lippajärventie. Kaavamuutoksella on vaikutusta maisemaan; alue muuttuu rakennetummaksi ja näkymät lyhenevät. Toisaalta alueen kaupunkikuvallinen ilme paranee. Kaa-

13 13 (15) vamuutosalue sijaitsee noin kolme metriä matalammalla kuin Kolkekannaksentie ja Lippajärventie, joten rakentamisen korkeusvaikutelma on näistä suunnista tarkasteltuna yhtä kerrosta matalampi. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Suunnittelualue säilyy edelleen asuinalueena. Noin puolet alueen rakennusoikeudesta käytetään Espoon Asuntojen vuokra-asuntotuotantoon ja puolet todennäköisesti TA-Asuntojen asumisoikeusasuntoihin. Näin ollen vuokraasuntojen määrä ei kasva. Kaavamuutoksella laajennetaan alueen asuntokantaa ja sen hallintamuotoja. Kaavamuutoksen arvioidaan tuottavan noin 260 uutta asukasta. Alueen vuokra-asuntotarjonta heikkenee hetkellisesti vanhojen rakennusten purkamisen myötä ennen kuin uudet asunnot on rakennettu. Osa asunnoista on tällä hetkellä käyttökiellossa niiden huonon kunnon takia. Espoon Asunnot Oy koordinoi vuokra-asukkaiden rakentamisaikaisia asumisjärjestelyjä. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Espoon Asunnot Oy:n arvion mukaan rakennusten purkaminen ja uudisrakentaminen tullaan aloittamaan mahdollisimman pian kaavamuutoksen lainvoimaistumisen jälkeen. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöfin kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Valmistelussa on ollut mukana maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen.

14 14 (15) Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Kaavamuutosehdotuksen suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoa, jossa kaikki asuinrakennukset ovat nelikerroksisia. Suunnittelun edetessä päädyttiin kuitenkin vaihtoehtoon, jossa Kolkekannaksentien puoleiset rakennukset ovat viisikerroksisia. Ratkaisu korostaa Kolkekannaksentien asemaa alueen pääkatuna eikä merkittävästi muuta maisemaa nelikerroksisiin rakennuksiin verrattuna. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Ksj (OAS) Nähtävillä MRA 30 Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi lausunto, yksi kannanotto ja kaksi mielipidettä. Caruna Espoo Oy esitti muuntamopaikkavarauksen ja vaikutukset sähkönjakeluun. Tonttiyksikkö ilmoitti, että kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Mielipiteet tulivat paikalliselta asukasyhdistykseltä sekä 54 allekirjoittaneelta osalliselta. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. ympäristöstä poikkeavaan rakentamiseen, liikenteen lisäykseen ja liikennejärjestelyihin, kouluverkkoon sekä rakentamisaikaisiin vaikutuksiin Ksl (kaavaehdotus) Nähtävillä MRA Ksl, muutettu Kh Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavamuutosehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Kannanotot saatiin ympäristökeskukselta, kaupunkitekniikan keskukselta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä tilat- ja alueet -yksiköltä. Lausunnon antoivat Caruna Oy ja HSY Vesi. Kannanotoissa ja lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. sähkön käytön lisääntymiseen alueella, ilmanlaatutarkastelun puuttumiseen, autopaikkojen määrään ja pelastuspaikkojen sijaintiin sekä alueen maaperään. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaselostusta on täydennetty ja kaavakarttaan on tehty seuraavat muutokset ja lisäykset: - autopaikkamääräys muutetaan muotoon 1 ap / 80 k-m 2 - autopaikkamääräyksen tekstin sisältöä Espoon Asuntoja koskevan lievennysten osalta muutetaan niin, että lievennyksen saa rakennettaessa valtion tukemaa 40 vuoden korkotukilainalla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa - kaksitasoisen pysäköintialueen rakennusalaa jatketaan etelään - lisätään lisärakennusoikeus asuntojen ulkopuolisia varastotiloja, asukkaiden yhteistiloja, kuten pesutupia, saunoja ja askartelutiloja varten sekä jätehuoltotiloja, taloteknisiä tiloja ja asuinrakennusten ulkopuolella sijaitsevia polkupyörävarastoja ja -katoksia varten - parvekkeiden lisäksi terassit tulee lasittaa - lisätään tuloilman ottamista koskeva määräys

15 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja