Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Wagello-Sjölund Wivi-Ann(SM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Wagello-Sjölund Wivi-Ann(SM) Asia EU/OSA; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, oppilasvaihdon, palkattoman ja palkallisen harjoittelun, vapaaehtoistyön ja au pair -sijoituksen tarkoituksessa Kokous U/E/UTP-tunnus U 19/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi ehdotuksen vuonna Neuvosto on päässyt vuoden 2014 lopussa yhteisymmärrykseen neuvoston mandaatista neuvotteluiden aloittamiseksi Euroopan parlamentin kanssa. Kolmikantaneuvotteluita on käyty vuoden 2015 aikana moneen otteeseen, mutta eri lainsäätäjätahojen kannat ovat tietyissä asioissa kaukana toisistaan, erityisesti direktiivin soveltamisalan osalta. Seuraavat kolmikantaneuvottelut (ns. trilogit) on tarkoitus käydä U-jatkokirjelmän tavoitteena on saattaa eduskunnan tietoon nykyinen neuvottelutilanne sekä saada eduskunnan hyväksyntä joustovaralle direktiivin soveltamisalaan liittyen, mikäli tarvetta tällaiseen tulee. Neuvoston neuvottelumandaatissa direktiivin pakolliseen soveltamisalaan hyväksyttiin ainoastaan opiskelijat ja tutkijat. Euroopan parlamentti puolestaan pitäytyi omassa neuvottelumandaatissaan komission ehdotuksessa, jonka mukaan kaikki ryhmät tulisivat pakollisina sovellettaviksi. Trilogeissa Euroopan parlamentti on ilmoittanut katsovansa, että direktiivillä on lisäarvoa ainoastaan jos jäsenvaltioiden lainsäädäntö saadaan harmonisoitua vähintään jonkin muun ehdotetun henkilöryhmän osalta, ja että tuo uusi ryhmä otettaisiin soveltamisalaan pakollisena kategoriana. Euroopan parlamentti haluaisi pakolliseen soveltamisalaan mieluiten au-pairit. Suurin osa jäsenvaltioista, mukaan lukien Suomi, vastustaa kuitenkin tätä. Syksyn aikana on neuvoteltu harjoittelijoiden sisällyttämisestä direktiiviin pakollisena ryhmänä. Suomi on ollut alustavasti valmis pohtimaan tämän ryhmän sisällyttämistä direktiivin, vaikka useat jäsenvaltiot ovat edelleen vastustaneet myös tätä.

2 2(7) Suomi kannattaa edelleen ensisijaisesti sitä, että ainoastaan opiskelijat ja tutkijat ovat direktiivin pakollisena ryhmänä. Muut henkilöryhmät voidaan hyväksyä direktiivin valinnaisesti sovellettaviksi siten, että jäsenvaltio voi päättää myös olla soveltamatta direktiiviä näiden henkilöiden osalta. Suomelle on tärkeää huolehtia siitä, että jos jäsenvaltio päättää olla soveltamatta direktiivin säännöksiä valinnaisiin ryhmiin, direktiivistä ei saa aiheutua näiden ryhmien osalta lisävelvoitteita. Mikäli ratkaisu neuvotteluissa olisi syntymässä siltä pohjalta, että harjoittelijat sisällytetään direktiiviin pakollisena ryhmänä, myös Suomi voi viime kädessä hyväksyä tämän tietyin edellytyksin. Tällöin tulee voida varmistaa, että direktiivi ei johda väärinkäytöksiin siten, että harjoittelija korvaisi yrityksen normaalin työntekijän, hän ei saisi harjoitteluohjelmaan sisältyvää opastusta tai että työlainsäädännön suojaa pyrittäisiin tai voitaisiin kiertää tai harjoittelijat saattaa muutoin alttiiksi hyväksikäytölle. Suurin väärinkäytön riski liittyy palkattomaan harjoitteluun. Tässä tarkoituksessa harjoittelijan käsite tulisi määritellä direktiivissä tarkkarajaisesti siten, että se kattaa ensisijaisesti korkeakoulututkinnon suorittaneita tai korkeakoulututkintoa suorittavia harjoittelijoita. Säännösten tulisi myös taata kansallisille viranomaisille mahdollisuus edellyttää harjoitteluun liittyviä asiakirjoja, kuten harjoittelusopimusta ja -ohjelmaa ja/tai työsopimusta. Myös harjoittelun, erityisesti palkattoman harjoittelun, enimmäiskestoon tulee tässä yhteydessä kiinnittää huomiota. Direktiivin pakolliseen soveltamisalaan on ehdotettu harjoittelijoiden lisäksi European Voluntary Service (EVS) ryhmä. Kyse on komission rahoittamasta Erasmus + ohjelmaan liittyvästä kansainvälisestä vapaaehtoisohjelmasta, jossa annetaan vuotiaille nuorille mahdollisuus tutustua ei voittoa tavoittelevan järjestön toimintaan. Suurin osa jäsenvaltioista ei ole neuvotteluissa vastustanut tämän ryhmän sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Suomi suhtautuu ehdotukseen kuitenkin hieman epäilevästi, koska EVS ryhmään suhtaudutaan esimerkiksi verotuksellisesti eri jäsenvaltioissa eri tavalla. Tämän vuoksi Suomi pitää ensisijaisesti perusteltuna, että kyseinen vapaaehtoistyö olisi myös soveltamisalan osalta vapaaehtoista. Jos ratkaisu neuvotteluissa olisi kuitenkin syntymässä siltä pohjalta, että European Voluntary Service ryhmä sisällytetään direktiiviin pakollisena ryhmänä, myös Suomi voi viime kädessä hyväksyä tämän. Kyseisen direktiivin lisäarvo on tutkijoiden ja opiskelijoiden oikeus liikkua EU;n sisällä tiettyjen edellytysten täytyttyä. Suomi kannattaa ehdotetunkaltaista liikkumisoikeutta. Oikeudesta tasavertaiseen kohteluun ja direktiivin suhteesta yhdistelmälupadirektiiviin 2011/98/EU käydään edelleen neuvotteluita. Suomen kannalta on erityisen tärkeää, että direktiivissä on selvästi tuotu esille kyseisten direktiivien keskinäinen suhde, erityisesti opiskelijoihin liittyen. On tärkeää, että neuvotteluiden lopputuloksena opiskelijoiden ja tutkijoiden osalta yhdistelmälupadirektiivissä sovitut poikkeukset yhdenvertaiseen kohteluun ovat samat molemmissa direktiiveissä.. Pääasiallinen sisältö Komission mukaan direktiiviehdotuksen tavoitteena on helpottaa Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden, tutkijoiden ja eräiden muiden ryhmien

3 maahantuloa ja yli kolme kuukautta kestävää oleskelua EU:ssa. Voimassa oleva opiskelijoita koskeva direktiivi (2004/114/EY) ja tutkijoita koskeva direktiivi (2005/71/EY) ovat komission tutkimuksien mukaan heikosti täytäntöönpantuja jäsenvaltioissa. 3(7) Soveltamisala: Opiskelijoita ja tutkijoita koskevat säännökset ovat ehdotuksessa pakollisia. Harjoittelijoita ja European Voluntary Service -ohjelmaan kuuluvia ehdotetaan soveltamisalaan pakollisiksi ryhmiksi. Vapaaehtoisia ryhmiä soveltamisalan kannalta olisivat vaihto oppilaat, vapaaehtoistyöntekijät ja au pairit. Suotuisammat säännökset: Direktiiviehdotuksessa on suotuisampia säännöksiä koskeva artikla, jonka mukaan direktiivi ei vaikuta jäsenvaltion oikeuteen hyväksyä tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä ottaen huomioon artiklat, jotka koskevat luvan kestoa, yhdenvertaista kohtelua, tutkijoiden opetustyötä, opiskelijoiden taloudellista toimintaa, tutkijoiden ja opiskelijoiden työnhakua ja yrittäjyyttä, tutkijoiden perheenjäseniä sekä menettelyllisiä takeita ja avoimuutta. Liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Direktiiviehdotuksen mukaan tutkija ja heidän perheenjäsenet ja opiskelijat voivat tietyin edellytyksin suorittaa osan tutkimuksestaan, opinnoistaan toisessa jäsenvaltiossa. Tutkijoiden liikkuvuus on jaettu lyhytkestoiseen ja pitempikestoiseen liikkuvuuteen. Tutkijoiden lyhytaikainen liikkuvuus sisältää tutkimuksen toisessa jäsenvaltiossa puheenjohtajan pöydällä olevan ehdotuksen mukaisesti 180 päivään asti 360 päivän ajanjaksolla ensimmäisen jäsenvaltion myöntämällä luvalla. Tästä ajanjaksosta käydään edelleen neuvotteluita. Neuvostossa aikaisemmin hyväksytyn liikkuvuuden kesto oli 90 päivää 180 päivän aikana. Suomi ei ole vastustanut pitempiaikaista liikkumista. Jäsenmaa voi halutessaan edellyttää ilmoitusmenettelyä lyhytkestoisesta liikkuvuudesta. Tutkijoiden pitempikestoista liikkuvuuden osalta, tutkija voidaan velvoittaa tekemään uusi hakemus toisessa jäsenvaltiossa pitempikestoisesta liikkuvuudesta. Puheenjohtajan ehdotuksen mukaan kyse olisi yli 180 päivää jäsenmaata kohden kestävästä liikkuvuudesta, jolle toinen jäsenmaa voi määrittää vähintään 360 päivän ylärajan. Tutkijoiden perheenjäsenillä on oikeus seurata liikkumisoikeutta käyttävää tutkijaa toiseen jäsenvaltioon, mikäli perhe on perustettu jo ensimmäisessä jäsenvaltiossa. Opiskelijoiden liikkuvuuteen ensimmäisen jäsenvaltion myöntämällä luvalla kuuluu 180 päivää 360 päivän ajanjaksolla. Muutenkin liikkuminen tämän ryhmän osalta on rinnastettu tutkijoiden lyhytaikaiseen liikkumiseen Yhdenvertainen kohtelu: Yhdenvertaista kohtelua koskevan 21 artiklan muotoilu on edelleen neuvotteluiden alla. Viimeisimmän ehdotuksen mukaan yhdistelmälupadirektiivin 2011/98/EU säännöksiä yhdenvertaiseen kohteluun (artikla 12) sovellettaisiin harjoittelijoihin, vapaaehtoistyöntekijöihin au-paireihin, mikäli he katsotaan olevan työsuhteessa sekä kaikkiin opiskelijoihin ja tutkijoihin, joihin voidaan soveltaa tiettyjä poikkeusmahdollisuuksia. Tutkijoiden osalta ei yhdistelmäluvan mukaista poikkeusmahdollisuutta lukukausimaksuihin vielä ole sisällytetty. Tutkijoiden ja opiskelijoiden työnhaku ja yrittäjyys: Alkuperäisen direktiiviehdotuksen mukaan tutkijoilla ja opiskelijoilla olisi ollut oikeus jäädä maahan työnetsimistarkoitusta varten 12 kuukaudeksi. Nykyisessä ehdotuksessa oikeutta jäädä maahan

4 4(7) työnetsimistarkoituksessa on rajoitettu niin, että sen tulee olla vähintään 9. kuukautta, mikä vastaa Suomessa voimassaolevaa sääntelyä. Asiasta neuvotellaan edelleen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Perustamissopimuksen Artikla 79 (2) a ja b-alakohta Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Viime kauden Euroopan parlamentti teki ensimmäisen lukemisen päätöksen Trilogeja on käyty vuoden 2015 aikana. EU- asioiden maahanmuuttojaostossa (EU jaosto 6) vuosien 2013 ja 2014 aikana. Toukokuussa 2015 käsiteltiin direktiivin neuvottelutilanne. Kirjallinen käsittely U-kirjelmä annettu eduskunnalle Hallintovaliokunnan lausunto HaVL 12/2013 vp. U-jatkokirje annettu eduskunnalle Hallintovaliokunnan lausunto 17/2014 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksen hyväksyminen ehdotetussa muodossaan tulee aiheuttamaan muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön oleskeluluvan myöntämistä ja hakemusmenettelyä koskevien säännösten osalta. Muotoilulla on vaikutusta sosiaaliturvalainsäädäntöön, työoikeudelliseen ja työvoimapoliittiseen sääntelyyn. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 26 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat ulkomaalaislainsäädäntöä. Taloudelliset vaikutukset Ehdotetulla direktiivillä ei ole merkittäviä välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Direktiivin sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuvat taloudelliset vaikutukset riippuvat direktiivin lopullisesta muotoilusta yhdenvertaisten kohtelun piiriin kuuluvista sosiaaliturvan aloista sekä pakollisten kohderyhmien laajuudesta. Pyrkimyksenä on saada samat poikkeusmahdollisuudet tiettyjen sosiaaliavustusten sekä opintotukien ja lainojen osalta, kuin yhdistelmälupadirektiivissä (2011/98/EU) kolmansien maiden työntekijöiden osalta.

5 Asiakirjat 5(7) Komission ehdotus direktiiviksi KOM (2013) 151 lopullinen Käsittelyssä on uusin puheenjohtajan kompromissiehdotus DS 1549/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Wivi-Ann Wagello-Sjölund, SM/MMO, puh Birgitta Vuorinen, OKM, puh Liisa Heinonen, TEM, liisa.heinonen@tem.fi, , Marja-Terttu Mäkiranta, STM; marja-terttu.makiranta@stm.fi, puh: EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 6(7) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maahanmuutto-, turvapaikka- ja kotouttamisasiat (EU6), maahanmuutto, maahantulo, oleskeluluvat, opiskelijat, Schengen viisumi, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), tutkijat, viisumit, oleskeluoikeus OKM, OM, SM, TEM, UM ALR, EUE, STM, VM, VNK