Aikuiskoulutuksen sidosryhmäseminaari Hallituskauden tavoitteet ja aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU Marita Savola OKM

Transkriptio

1 Aikuiskoulutuksen sidosryhmäseminaari Hallituskauden tavoitteet ja aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU Marita Savola OKM 1

2 Hallitusohjelman tavoitteet ja toimintaympäristö Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Yliopistouudistus, uusi yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Rakenteellinen kehittäminen: korkeakoulu-rake ja ammattiopistostrategia Opetushenkilökunnan osaaminen ja täydennyskoulutus Aikuiskoulutuksen kannalta merkittäviä myös PARAS-hanke ja VOS 2010 uudistus TEM:n perustaminen ja aluehallintouudistus Sosiaaliturvauudistus, ikääntymis- ja eläkepolitiikan hankkeet Maahanmuuttajien työllistyminen, koulutus ja integraatio Politiikkaohjelmat Työelämän kohtaanto => taantuman vaikutukset =>nuorisotyöttömyys Puoliväliriihi: nopeuttamishanke, koulutusvienti, tietoyhteiskunta 2

3 Uudistusten valmistelutyö aikuiskoulutussektorilla AKKU-johtoryhmän väliraportit (OPM 2008:20 ja 2009:11) ja kannanotot AKKU/korkeakoulujen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM 2008:38) Aikuisopiskelun etuusuudistus / Ammatillisen peruskoulutuksen paikkojen lisäys ja joustava säätely Oppisopimuskoulutuksen tila ja kehittäminen: selvitysmiehen raportti (OPM 2009:1) Oppisopimuksen laatuhanke ( ) ja ammatillisen koulutuksen laatustrategia Oppisopimuskoulutuksen hinta, rahoitus ja säätely (HE/S2009 ja työryhmä ) Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen käyttöönotto (OPM 2008:26) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke OPM/OPH Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OPM 2009:15) Näyttötutkintojärjestelmän sähköinen opiskelijapalautejärjestelmä (AIPAL) 2008/2009 Näyttötutkintojärjestelmän arviointi (KAN 26/2008) ja aineistotuotantoselvitys TYKE-tehtävän arviointi (KAN 35/2010) ja avustusten siirto ELY-keskuksiin

4 Uudistusten valmistelutyö aikuiskoulutussektorilla Liikenneopettajakoulutuksen uudistaminen (erikoisammattitutkinto) 2010 => Saamelaisalueen koulutuskeskuksen asema lainsäädäntö (OPM 2009:3) Noste-ohjelman tulokset (OPM 2009:35) ja niiden hyödyntäminen Opetustoimen henkilöstökoulutuksen uudistaminen (OPM 2007:45) ja neuvottelukunta 01/2008 Osaava-työryhmän esitykset täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttamisesta (OPM 2009:16) => OSAAVA-ohjelma (lisärahoitus 8 Meuroa/2010) Ammatillisten opettajien ja rehtorien kelpoisuustyöryhmä (OPM 2010:5) Vapaan sivistystyön opetushenkilökunta-arviointi (KAN 42-43/2010) Vapaan sivistystyön keho ja rahoitus (OPM 2009:12 ja 2010:12) Lukion aineopintojen rahoitusperusteet (aikuisopiskelu, maahanmuuttajat) =>VTA2009/10 4

5 Uudistusten valmistelutyö aikuiskoulutussektorilla Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (OPM 2009:24) Jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen (OPM 2010:11) Maahanmuuttajien työllistyminen, koulutus ja kotouttaminen Sähköinen asiointi: SALAMA, SADE-hanke ja oppijan palvelukokonaisuus Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, ESR-kehittämisohjelma ja EU-verkosto Asetus Elinikäisen oppimisen neuvostosta ja uusi neuvosto kaudelle : painopisteenä työpaikalla tapahtuva oppiminen Aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC/OECD) kansallinen toteutus

6 Aikuiskoulutukseen osallistuminen runsasta mutta jakautuminen epätasaista vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä ja yli 52 % työikäisestä väestöstä osallistumisesta pääosa vapaan sivistystyön opintoja osallistumisen kasvu tasaantunut suuntana työelämässä tapahtuva oppiminen, informaalit oppimismuodot taantuman vaikutukset? vaikka yleinen osallistumisaste OECD-maiden kärkeä, tasa-arvo edelleen suuri haaste eniten osallistuvat: korkeastikoulutetut, hyvässä työasemassa olevat, kaupungeissa asuvat, naiset tavoitteena nostaa työikäisen aikuisväestön vuotuinen osallistumisaste 60 prosenttiin => 2012 sekä laajentaa osallistumispohjaa: vähänkoulutetut tai vanhentuneen koulutuksen varassa olevat, maahanmuuttajat, yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö, yli 55-vuotiaat 6

7 Aikuiskoulutuksen menot VTA 2010 / yht. noin 870 milj. euroa = yli 12 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan menoista, noin 45 milj. euroa enemmän kuin 2009 talousarviossa, yli 40 prosenttia ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen vapaa sivistystyö, yleissivistävä aikuiskoulutus ja neuvontatoiminta (vst-vos, järjestö-vas, aikuisten perus- ja lukio-opetus) 202 Meuroa ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus (perus- ja lisäkoulutus, ammatilliset erikoisoppilaitokset) 368 Meuroa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus (aikuisten amktutkintokoulutus, ylemmät amk-tutkinnot, ammatilliset erikoistumisopinnot ja avoin amk) 80 Meuroa yliopistojen aikuiskoulutus (avoin yliopisto ja erillisen opinto-oikeudet, oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja yli 25-vuotiaana aloittaneiden tutkintokoulutus/arvio) 191 Meuroa opetustoimen henkilöstökoulutus ja aikuiskoulutuksen kehittäminen 27 Meuroa euroa TEM: työvoimapoliittiseen koulutukseen 260 Meuroa 2010 plus LTA 7

8 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Tavoitteena hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. Kattaa ammatillisen ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen. Koskee myös oppisopimuskoulutusta sekä maahanmuuttajien aikuiskoulutusta Tukee osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä, ammatillista liikkuvuutta, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista sekä työllistymistä ja työssä pysymistä erityisesti muutostilanteissa. Nyt keskiössä: taantuman vaikutusten lieventäminen! Painopisteenä työelämässä tapahtuva oppiminen ja kysyntälähtöisyys Valmisteltu johtoryhmässä, jossa mukana keskeiset ministeriöt OPM, TEM ja STM sekä työelämän keskusjärjestöt. 8

9 AKKU-johtoryhmän ehdotusten lähtökohdat Tavoitteena 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteenä kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien joustava yhdistely Lähiajan toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen, työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen pitemmällä aikavälillä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen Lähtökohtana koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan Tavoitteena vuotuisen aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostaminen 60 prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen nykyistä kattavammaksi: vähänkoulutetut tai koulutus vanhentunut, maahanmuuttajat, yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö, yli 55-vuotiaat Pääehdotukset johtoryhmän raporteissa OPM 2008:20 ja 2009:11 9

10 Osa ehdotuksista jo toimeenpanossa... Oppisopimuksena järjestettävää ammatilliseen lisäkoulutukseen lähes 10 prosentin kasvu: pk-yritysten tarpeet ja taantuman vaikutusten lieventäminen (kiintiö vuonna 2010 yli paikkaa) Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille käynnistetty 2009 (300 paikkaa) ja laajenee 2010 (1240 paikkaan) Ammatilliseen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitus (3 %) perusteena tutkinnot 2010 => 2012 mukaan myös tutkinnon osat ja laaja-alaisemmat kriteerit, osuus suuremmaksi Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua laajennetaan työvoimakoulutuksen ja palkkatuen koulutussovellutuksen ns. TOPPIS-mallin avulla Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus- ja työhallinnon yhteistyönä 10

11 ... osa ehdotuksista jo toimeenpanossa Aikuisopiskelun etuudet paranevat: yli 25-vuotiaiden työttömien mahdollisuudet omaehtoiseen aikuisopiskeluun työttömyysetuudella paranivat lähtien; työssä olevien aikuiskoulutustuki nousee kolmanneksella ja mahdollistaa 8 vuoden työhistorialla tuen saannin yhtäjaksoisesti tai osissa noin kahden vuoden opiskeluun työuran aikana Aikuiskoulutuksen tehtäviä ja yhteistyötä aluehallinnossa vahvistetaan osana ALKU-uudistuksen toimeenpanoa: TEM/OPM yhteistyö vahvaksi ELY-keskuksissa Yliopistojen tehtäväksi uudessa laissa elinikäisen oppimisen edistäminen Elinikäisen oppimisen neuvosto asetettu kaudelle keskeisenä tehtävänä työelämässä tapahtuvan oppimisen kysymykset 11

12 Aikuiskoulutuksen lisärahoitus ja painopisteet Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa aikuiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen lisäystä noin 30 milj. euroa - ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat - oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus - oppisopimuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus - ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus - oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille - maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan täydennyskoulutus Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa noin 3,5 milj. euroa - aikuiskoulutustuen parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin Työ- ja elinkeinoministeriö - työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitus 260 miljoonaan euroon painopisteenä myös nuoret, vastavalmistuneet, akateemiset ja mamut, - muodoista yhteishankintakoulutus ja yrittäjyyskoulutus ja aloista mm. rakentaminen: energiatehokkuus ja korjausrakentaminen 12

13 AKKU-ehdotusten pääviestit Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan T&E-hallinnon rooli vahvistuu työvoiman osaaminen edistäjänä Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehokkuutta Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen uusia muotoja Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Ministeriöyhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi Aikuiskoulutusetuuksiin riittävä taso ja selkeä järjestelmä Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla 13

14 Aikuiskoulutuksesta elinikäiseen oppimiseen Elinikäisen oppimisen ajattelun omaksuminen mahdollista ja välttämätöntä Koko väestölle vahva yleissivistävä koulutus, ammatillinen tai korkeakoulutasoinen peruskoulutus ja oppimisvalmiudet - erityishuomiota koulutuksen nivelvaiheisiin Ammatillinen ja korkeakoulutasoinen peruskoulutusvaihe nykyistä tehokkaammaksi Työelämään siirtymistä rohkaistava ja nopeutettava: riittävät työelämätaidot ja varmuus mahdollisuuksista osaamisen kehittämiseen koko työuran ajan Työikäiselle väestölle mahdollisuudet osaamisensa jatkuvaan parantamiseen sekä ammattitaidon suurempiin remontteihin vuoden välein Työelämän ja aikuisväestön osaamistarpeisiin vastaava koulutustarjonta: tutkintojen ja niiden osien yhdistelymahdollisuudet, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, monipuoliset mahdollisuudet työelämässä ja työn ohella tapahtuvaan opiskeluun Kattavat ja kannustavat edellytykset aikuisopiskeluun: opintojen aikaisen toimeentulon järjestelyt, vähemmän osallistuvien ja erityisryhmien aktivoiminen Opetus- ja ohjaushenkilökunnan osaamisesta huolehdittava oppilaitoksissa ja työpaikoilla Elinikäistä oppimisen politiikkaa tukevat tieto-, ohjaus- ja neuvontapalvelut Koulutuksessa ja työssä hankittu osaaminen ja työkokemus sähköiseksi elinikäisen oppimisen opintokirjaksi =>2020? 14