Alueelliset tavoitteet

Transkriptio

1

2 Lähtökohdat Kunnan kasvutavoitteiden ( asukasta lisää 2025 mennessä) huomioiminen tuo haasteita viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun: Tärkeiden viheryhteyksien säilyttäminen Uusien viher- ja virkistysalueiden sijoittaminen siten, että ne tukevat nykyistä viheralueverkostoa Suojelualueiden turvaaminen Sipoonkorven virkistyskäytön määrittely on tarpeen käyttöpaineiden lisääntyessä Yleiskaavassa Sipoonkorpi on huomioitu laajana yhtenäisenä metsäalueena Kansallispuiston perustaminen Luontoympäristön, virkistyskäytön ja kulttuurimaiseman yhteensovittaminen Rajauksista huolimatta Sipoonkorpea käsiteltävä laajana kokonaisuutena Valtuustoaloite viher- ja virkistysaluestrategian laatimiseksi Sipooseen jätettiin keväällä Strategiaa alettiin valmistella Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman diplomityönä vuoden 2009 lopussa.

3 Alueelliset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Viher- ja virkistysalueista on muodostettava yhtenäisiä verkostoja Arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen säilymistä on edistettävä Luontoalueiden ekologisesti kestävää virkistyskäyttöä on edistettävä Vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä on edistettävä Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma strategiset linjaukset Itä Uudenmaan kehittäminen ekoseuduksi, nykyistä vähähiilisempi liikenne ja asuminen sekä ympäristön vaaliminen Helsingin seudun MAL 2050 strategiset linjaukset Turvataan riittävän laajojen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen sekä taajamien sisä- että ulkopuolella Parannetaan kävely- ja pyöräilyliikenteen verkostoja

4 Kunnalliset tavoitteet Sipoo 2025 strategia Turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen elinympäristö Virkamieshaastattelut 2010 Saaristo kehitetään korkealaatuiseksi matkailu- ja virkistysalueeksi vuoteen 2025 mennessä Ulkoilureittien rakentamista etenkin Sipoonkorpeen ja Sipoonjoen varteen on harkittava Puistojen ja ulkoilureittien suunnittelu ja rakentaminen on aloitettava samaan aikaan uusien asuinalueiden kanssa Puistot tulee suunnitella siten, että ne houkuttelevat eri ikäisiä käyttäjiä ja ulkoilureitit siten, että niitä on eri tasoisia Viher- ja virkistysalueiden hoitoresursseja on lisättävä käyttömäärien lisääntyessä asukasluvun kasvun myötä Suojelun, virkistyskäytön ja alueiden suunnittelun yhteistyötä on lisättävä

5 Käyttäjiltä saadut tavoitteet Kesällä 2010 järjestettyjen kyselyjen tavoitteena oli kerätä kuntalaisilta, yhdistyksiltä ja toimijoilta tietoa viher- ja virkistysalueiden nykytilasta ja kehitystarpeista internetin välityksellä. Käyttäjäkyselystä oli lisäksi saatavilla paperiversiot Kuntalassa ja kirjastoissa. Käyttäjäkyselyyn saatiin 76 ja yhdistys- ja toimijakyselyyn seitsemän vastausta. Käyttäjäkysely sisälsi yhteensä 22 kysymystä viher- ja virkistysalueiden käytöstä, laadusta ja kehittämisestä. Yhdistys- ja toimijakysely oli taas vapaamuotoisempi sisältäen vain yhden kysymyksen siitä, mitä viher- ja virkistysaluestrategiassa tulisi huomioida. Käyttäjäkysely Viher- ja virkistysalueiden suosituimmat käyttömuodot ovat kyselyn perusteella virkistäytyminen, oleskelu, liikunta ja luonnon tarkkailu. Vastauksissa korostuu odotetusti metsien suosio, sillä niitä on Sipoossa runsaasti. Myös kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilupolkuja pidetään tärkeinä ja niitä myös kaivataan eniten lisää. Etenkin Nikkilästä Söderkullaan tarvittaisiin kevyen liikenteen väylä tai ulkoilureitti. Alueista Söderkulla ja erityisesti Taasjärven ympäristö on vastaajien mieleen, mutta suosittuja ovat myös Eriksnäs ja Nikkilän kartanon ulkoilureitit. Metsien, ulkoilupolkujen ja hiihtolatujen hoitoon ollaan tyytyväisimpiä, kun taas puistojen ja kevyen liikenteen väylien hoidossa olisi parantamisen varaa. Siisteys ja kauniit maisemat koetaan tärkeimmiksi viher- ja virkistysalueiden ominaisuuksiksi. Käyttäjien suurin huoli näyttää olevan metsien ja muiden luontoalueiden säästyminen rakentamiselta. Viheralueiden toivotaan säilyvän lähellä asukkaita, sillä se on ollut monelle peruste muuttaa kuntaan.

6 Käyttäjiltä saadut tavoitteet Yhdistys- ja toimijakysely Uusia alueita suunniteltaessa tulee pyrkiä säästämään mahdollisimman paljon metsää, jonka virkistyskäyttö on puolestaan ohjattava kulutusta kestäville reiteille. Viheryhteyksien on oltava riittävän leveitä, jotta virkistyskäyttö ei häiritse eläinten liikkumista. Käytössä olevat hoitoresurssit tulee kohdentaa käytetyimpiin viher- ja virkistysalueisiin. Uhanalaisia ja METSO-luontotyyppejä on turvattava hoito- ja käyttösuunnitelmilla. Toisaalta hallitun hoitamattomuuden avulla alueiden monimuotoisuutta voidaan lisätä. Sipoonkorpea toivotaan kehitettävän siten, että sen luontoarvot säilyvät mahdollisimman hyvin, mutta myös virkistyskäyttö on huomioitava. Viheryhteydet Sipoonkorvesta etelään ja itään koetaan erityisen tärkeiksi. Yhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa on tärkeää jo suunnitteluvaiheessa. Hulevesien luonnonmukaista hallintaa tulee parantaa. Sipoonjoen rannoille tarvitaan suojavyöhykkeet joen rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Suojavyöhykkeitä voidaan hyödyntää virkistyskäytössä.

7 Käyttäjiltä saadut tavoitteet yhtenäisiä metsäalueita on pyrittävä säilyttämään myös lähellä asutusta virkistyskäyttö on ohjattava kulutusta kestäville reiteille kevyen liikenteen väylien määrää ja laatua on parannettava viher- ja virkistysalueiden siisteyteen ja niiltä avautuviin maisemiin on kiinnitettävä erityistä huomiota viheryhteydet Sipoonkorvesta etelään ja itään on turvattava hulevesien luonnonmukaista käsittelyä on lisättävä

8 Nykytilanne Nykytilanteen kartoittamiseksi analysoitiin Sipoon maisema- ja luonnonoloja sekä kerättiin tietoa kunnan viher- ja virkistysalueista ja -reiteistä.

9 Maisema ja luonto Maiseman ominaispiirteet: Pienipiirteisesti vaihteleva maisemarakenne Kapea jokilaakso Sipoonkorven kallioinen selännealue Rikkonainen saaristo Sipoon maisemarakenteen selkeimmin erottuvat piirteet ovat kapea jokilaakso, Sipoonkorven selännealue sekä rikkonainen saaristo. Muita maisema-alueita ovat Pohjois-Paippisten ja Nikkilän pienehköt tasankolaaksot sekä Länsi- ja Itä-Sipoon monimuotoiset alueet. Kokonaisuudessaan maisemarakenne on etelärannikolle tyypilliseen tapaan pienipiirteisesti vaihteleva. Sipoo on merenrantakunta, mutta meren läheisyys ei tule ilmi kuin vasta rannikolla ja saaristossa. Etenkin kunnan eteläosassa on paljon kallioalueita. Laajat metsäalueet sijoittuvat Sipoon reuna-alueille ja avoimet viljelysalueet kunnan pohjois-etelä suunnassa halkaisevan Sipoonjoen varrelle. Maiseman voisi siis luonnehtia avautuvan sisäänpäin. Luontoarvot: Paljon suojelualueita Natura-alueet: Sipoonkorpi, Sipoonjoki

10

11

12

13 Viher- ja virkistyskohteet Runsaasti potentiaalisia viher- ja virkistysalueita Viher- ja virkistysalueita eniten Nikkilän ja Söderkullan ympäristössä Pienet resurssit ja rajoittavat viher- ja virkistysalueiden hoitoa Kunnan vähäinen maanomistus hankaloittaa yhtenäisten reittien suunnittelua Sipoossa on paljon rakentamatonta maata, ja siten myös runsaasti potentiaalisia viher- ja virkistysalueita. Pienestä asukasluvusta johtuen kunnan resurssit ovat vähäiset, joten hoidettuja viher- ja virkistysalueita on vähän suhteessa kunnan pinta-alaan. Esimerkiksi rakennettuja puistoja on vain Nikkilässä ja Söderkullassa. Reittien suunnittelua rajoittaa myös kunnan vähäinen maanomistus. Kunnan ylläpitämiä kunto- ja latureittejä on eniten Nikkilän kartanon ja Söderkullan Taasjärven ympäristössä. Lumitilanteen salliessa järjestetään kerran vuodessa Nikkilän ja Söderkullan ympäristössä hiihdettävä Susihiihto. Sipoonkorpeen on rakennettu Byabäckenin luontopolku. Melonta on mahdollista Sipoonjoessa ainakin välillä Nikkilä-Söderkulla. Kevyen liikenteen väyliä on eniten Nikkilän ja Söderkullan alueella sekä niistä länteen johtavien teiden varsilla. Tiehallinto vastaa kevyen liikenteen väylien rakentamisesta. Hankkeet on priorisoitu kiireellisyysluokkiin ja niitä toteutetaan määrärahojen puitteissa. Suunnitellut hankkeet on esitetty seuraavan sivun kartassa. Käyttäjäkyselyn perusteella tarvetta olisi lisäksi ainakin Nikkilä-Söderkulla väliselle yhteydelle. Sipoossa on yli 1000 hevosta ja parisenkymmentä ratsastustallia, joten ratsastus on merkittävä virkistysmuoto. Ratsastusreittejä on suunniteltu Sipoonkorpeen, mutta koko kunnan kattava reittisuunnitelma olisi tarpeen. Muun muassa raja-alueita sekä kaasu- ja voimalinjoja voitaisiin hyödyntää ratsastusreitteinä.

14

15

16 Strategia 1. Viher- ja virkistysalueiden kehittäminen 2. Viher- ja virkistysalueverkoston yhtenäisyyden parantaminen 3. Luonnon- ja maisema-arvoiltaan merkittävien viheralueiden suojeleminen

17 Viher- ja virkistysalueiden kehittäminen Viher- ja virkistysalueiden suunnittelu Uusien asuinalueiden yhteyteen on kaavoitettava riittävästi erityyppisiä viher- ja virkistysalueita Jokaisella asukkaalla vähintään yksi lähivirkistysalue yleis- ja asemakaavoitus, viheryleiskaava kävelymatkan päässä asemakaava-alueella Täydennyskaavoituksessa on tarkasteltava myös viher- ja virkistysalueiden toimivuutta ja riittävyyttä yleis- ja asemakaavoitus viher- ja virkistysalueet pystyvät palvelemaan lisääntyvää käyttäjämäärää Käyttäjät ja maanomistajat on otettava mukaan viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, palautekanavat käyttäjien ja maanomistajien vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, valitusten määrä vähenee

18 Viher- ja virkistysalueiden kehittäminen Viher- ja virkistysalueiden suunnittelu Puistot on suunniteltava siten, että ne houkuttelevat ja palvelevat eri-ikäisiä käyttäjiä vihersuunnittelu eri-ikäisten käyttäjien kohtaamiset lisääntyvät Viher- ja virkistysalueita on hyödynnettävä hulevesien luonnonmukaisessa käsittelyssä kunnallinen hulevesisuunnitelma ja aluekohtaiset hulevesisuunnitelmat ravinnevalumat vähenevät, viher- ja virkistysalueille saadaan lisää vesiaiheita Tulvariskialueiden hyödyntämistä viher- ja virkistysalueina on harkittava yleis- ja asemakaavoitus, viheryleiskaava tulvariski rakennetuilla alueilla vähenee

19 Viher- ja virkistysalueiden kehittäminen Viher- ja virkistysalueiden rakentaminen ja hoito Viher- ja virkistysalueiden rakentaminen on aloitettava samanaikaisesti niihin liittyvien uusien alueiden kanssa viherrakentaminen viher- ja virkistysalueet ovat käytettävissä heti uusien asukkaiden saapuessa On harkittava suojausmenetelmiä, jolla rakentamisen aikaisia haittavaikutuksia ympäristöön voidaan vähentää toteutussuunnitelmat rakennettavan alueen luontoa säästyy enemmän, kuin jos suojausmenetelmiä ei käytettäisi Viher- ja virkistysalueiden ylläpidon resursseja on lisättävä viher- ja virkistysalueiden määrän ja käytön lisääntyessä taloussuunnitelma viher- ja virkistysalueiden hoitoon riittää resursseja myös alueiden määrän ja käytön lisääntyessä

20 Viher- ja virkistysalueiden kehittäminen Viher- ja virkistysalueiden rakentaminen ja hoito Hoito on kohdennettava ensisijaisesti käytetyimpiin viher- ja virkistysalueisiin hoitosuunnitelmat kuluneimpien alueiden laatu paranee Hoidossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueiden siisteyteen ja maisemakuvaan viher- ja virkistysalueiden säännöllinen siivous ja viher- ja virkistysalueet pysyvät siisteinä ja hoidetun maisemanhoito näköisinä Yhteistyötä uusien kumppanuuksien, kuten asukasyhdistysten ja muiden yhdistysten kanssa on harkittava kontaktien luominen yhdistyksiin, tiedottaminen tiedonvaihto osapuolten välillä lisääntyy Maanomistajille annetaan opastusta alueidensa virkistys- ja maisema-arvoista ja kannustetaan näiden hoitoon kunnan alueiden esimerkillinen hoito, ohjeistus yksityismaiden virkistysarvot ovat paremmin käytettävissä

21 Viher- ja virkistysalueverkoston yhtenäisyyden parantaminen Viher- ja virkistysalueverkoston suunnittelu Viher- ja virkistysalueita on kaavoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen verkoston yleiskaavoitus, viheryleiskaava yleiskaavoitus, viheryleiskaava liikkuminen alueiden välillä helpottuu Viherkäytävät on suunniteltava riittävän leveiksi ihmisten ja eläinten on mahdollista liikkua viherkäytäviä pitkin toisiaan häiritsemättä Suunnittelussa on tarkasteltava myös seudullista toimivuutta ja tehtävä yhteistyötä naapurikuntien kanssa kuntien välinen yhteistyö ihmisten ja eläinten on helppo liikkua kuntien rajoista välittämättä

22 Viher- ja virkistysalueverkoston yhtenäisyyden parantaminen Viher- ja virkistysalueverkoston suunnittelu Eri harrastemuotojen yhteensovittamista on tutkittava reittejä suunniteltaessa ulkoilureittisuunnitelma reittien vaatima maa-ala pienenee, hoitokustannukset vähenevät, virkistyspalvelujen tehokkuus lisääntyy Käyttäjät ja maanomistajat on otettava mukaan viher- ja virkistysalueverkoston suunnitteluun osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, palautekanavat käyttäjien ja maanomistajien vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, valitusten määrä vähenee Viheryhteydet Sipoonkorvesta etelään ja itään on turvattava yleiskaavoitus, viheryleiskaava eläinten ja ihmisten on helppo kulkea Sipoonkorpeen ja sen ympäristöön

23 Viher- ja virkistysalueverkoston yhtenäisyyden parantaminen Viher- ja virkistysalueverkoston hoito hoitosuunnitelmat maisemanhoito Herkästi kuluvien alueiden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota kuluneimpien alueiden laatu paranee ja kulutus ohjataan pois herkiltä alueilta Ulkoilureittien maisemanhoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoilureittien maisemakuva paranee

24 Luonnon- ja maisema-arvoiltaan merkittävien viheralueiden suojeleminen Suojelualueista ja niitä tukevista alueista on pyrittävä muodostamaan yhtenäinen verkosto viheryleiskaava suojelualueiden luontoarvot paranevat Alueiden suojelun ja virkistyskäytön yhteensovittaminen on huomioitava viheryleiskaava, ulkoilureittisuunnitelma herkkien alueiden kuluminen vähenee Uusia alueita suunniteltaessa tulee tarkastella niiden vaikutuksia suojelualueisiin yleis- ja asemakaavoitus hoitosuunnitelmat uudet rakentamisalueet eivät heikennä suojelualueiden arvoja Maisemallisesti arvokkaita alueita on hoidettava aktiivisesti alueiden maisema-arvot säilyvät

25 Luonnon- ja maisema-arvoiltaan merkittävien viheralueiden suojeleminen Maanomistajia on rohkaistava ja heille on tarjottava ohjeita vapaaehtoiseen suojeluun tiedotus, ohjeistus maanomistajien asenteet ja tietoisuus alueiden suojelua kohtaan paranevat, suojelualueiden määrä lisääntyy Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen vaikutukset virkistyskäyttöön on tutkittava ja virkistysreittisuunnitelmat päivitettävä hoitosuunnitelmat, ulkoilureittisuunnitelma Sipoonkorven virkistysarvo paranee maanomistajien neuvonta Sipoonjoen tilaa on parannettava ravinnevaluma Sipoonjokeen vähenee, kalakanta elpyy

26 Toimenpiteiden aikataulu Viheryleiskaava Viher- ja virkistysalueiden hoitoluokituksen päivitys Ulkoilureittisuunnitelma Sipoonkorven ulkoilureittisuunnitelman päivitys Ratsastusreittisuunnitelma Kunnallinen hulevesisuunnitelma Aluekohtaiset hulevesisuunnitelmat Sipoonjoen tilan parantaminen Kiireellinen Tärkeä Harkittava Toistuva x x x x x x x x

27 Toimenpiteet Aluekohtaiset hulevesisuunnitelmat Aluekohtaiset hulevesisuunnitelmat laaditaan alueiden suunnittelun yhteydessä. Niissä on pyrittävä hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Asemakaava Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. (Lähde:ympäristö.fi) Hoitosuunnitelma Suunnitelma, jossa määritellään miten viher- tai virkistysaluetta tulee hoitaa. Kunnallinen hulevesisuunnitelma Kunnallinen hulevesisuunnitelma tai hulevesisuunnittelun periaatteet on laadittava yksityiskohtaisempien aluekohtaisten hulevesisuunnitelmien tueksi. Maisemanhoito Maisemanhoito on ympäristön esteettisten arvojen ylläpitoa. Siihen kuuluu maisemanhoitosuunnitelmien laadinta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 ) Se tarjoaa osallisille mahdollisuuden osallistua suunnitteluun. Ratsastusreittisuunnitelma Ratsastusreittisuunnitelman tekoa on harkittava ulkoilureittisuunnitelman jälkeen, jos ratsastusreittejä ei pystytä siinä riittävän hyvin suunnittelemaan.

28 Toimenpiteet Sipoonjoen tilan parantaminen Sipoonjoen tilaa on parannettava ja rehevöitymistä ehkäistävä. Se on toteutettava maanomistajia neuvomalla, koska suurin osa valumasta tulee yksityisiltä mailta. Heille on annettava ohjeita mm. kosteikkojen perustamisesta. Sipoonkorven ulkoilureittisuunnitelman päivitys Sipoonkorpeen on tehty vuonna 2007 ulkoilureittisuunnitelma, jonka päivitystä on harkittava kansallispuiston perustamispäätöksen takia. Toteutussuunnittelu Rakentamistoimenpiteiden suunnittelu. Ulkoilureittisuunnitelma Ulkoilureittisuunnitelmassa osoitetaan kunnan virkistysreittien sijainnit ja tyypit. Se toimii pohjana tarkemmille reittisuunnitelmille ja on siksi tehtävä ensin. Vihersuunnittelu Viher- ja virkistysalueiden suunnittelu. Viher- ja virkistysalueiden hoitoluokituksen päivitys Viher- ja virkistysalueiden hoitoluokituksella määritellään kunkin alueen hoidon taso. Hoitoluokituksen päivitys on tarpeen viher- ja virkistysalueiden käytön ja sen myötä kulumisen lisääntyessä. Viheryleiskaava Viheryleiskaavassa osoitetaan viher- ja virkistysalueiden sijainnit ja tyypit. Se ohjaa alueiden tarkempaa vihersuunnittelua. Yleiskaavoitus Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavoituksella luodaan pohja tarkemmalle suunnittelulle, kuten asemakaavoitukselle.