Mikko Aho toivotti osallistujat tervetulleiksi ja muistutti että tämän strategian luomisessa asukkailta saatava harmaa tieto on olennaisen tärkeää.

Transkriptio

1 SIPOON KUNNAN VIHER- JA VIRKISTYSALUESTRATEGIAAN LIITTYVÄ KESKUSTELUTILAISUUS; KOKOUSMUISTIO Aika klo :20 Paikka Läsnä Boxby skolan ruokasali Mikko Aho, Sipoon kunta Petri Kangassalo, Aaltoyliopisto Sirkku Huisko, Sipoon kunta Virva Korkeamäki, Sipoon kunta, pöytäkirjan pitäjä Asukkaita ja osallisia 20 henkilöä 1. Kokouksen avaus Mikko Aho toivotti osallistujat tervetulleiksi ja muistutti että tämän strategian luomisessa asukkailta saatava harmaa tieto on olennaisen tärkeää. Mikko Aho esitteli konsultin, Aaltoyliopiston maisema-arkkitehtiyo Petri Kangassalon, joka tekee opiskelunsa lopputyönä Sipoon viher- ja virkistysaluestrategian. Sirkku Huisko kertoi taustoja viher- ja virkistysaluestrategian laatimiselle. On tärkeää löytää linjauksia, arvoja ja ajatuksia strategiatyön pohjaksi. Petri Kangassalo on valmistellut strategialuonnosta ja viimeistelyn jälkeen siitä pyydetään lausunnot. Sipoon kunnalla on muitakin asiaan liittyviä ajankohtaisia hankkeita vireillä kuin viher- ja virkistysaluestrategia, niitä ovat ympäristöohjelma ja Kuuma-kuntien ilmasto-ohjelmaan osallistuminen. Kommentteja odotetaan erityisesti tausta-aineistoista, lähtökohdista ja tavoitteista sekä strategisista toimenpiteistä, puuttuuko jotakin, joka tulisi ottaa huomioon. 2. Viher- ja virkistysaluestrategialuonnoksen esittely Petri Kangassalo esitteli luonnoksen. Peruslähtökohtina ovat olleet Sipoo 2025 kasvutavoitteiden mukainen väkiluvun kolminkertaistumien vuoteen 2025 mennessä, tärkeiden viheryhteyksien säilyttäminen, uusien viher- ja virkistysalueiden sijoittaminen siten, että ne tukevat nykyistä viheralueverkostoa sekä viheralueiden turvaaminen. Alueelliset tavoitteet: -Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti tulee viher- ja virkistysalueista muodostaa yhtenäisiä verkostoja, edistää arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen säilymistä, edistää luontoalueiden ekologisesti kestävää virkistyskäyttöä sekä edistää vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitoa.

2 -Kunnallisissa tavoitteissa on luonnollisesti Sipoon strategian turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen elinympäristö. Virkamieshaastatteluissa tuli esiin tavoitteita kuten: saariston kehittäminen korkealaatuiseksi matkailu- ja virkistysalueeksi, ulkoilureittien rakentamista harkittava etenkin Sipoonkorpeen ja Sipoonjoen varteen, puistojen ja ulkoilureittien suunnittelu aloitettava samaan aikaan kuin uusien asuinalueiden suunnittelu, puistojen suunnittelussa huomioitava eri-ikäiset käyttäjät ja ulkoilureitit suunniteltava eritasoisiksi. Viher- ja virkistysalueiden hoitoresursseja on lisättävä. Suojelun, virkistyskäytön ja alueidensuunnittelun yhteistyötä on lisättävä. Käyttäjiltä saatuja tavoitteita: yhtenäisiä metsäalueita on pyrittävä säilyttämään myös lähellä asutusta, virkistyskäyttö ohjattava kulutusta kestäville reiteille, kevyen liikenteen väylien määrää ja laatua parannettava, viher- ja virkistysalueiden siisteyteen ja niiltä avautuviin maisemiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, viheryhteydet Sipoonkorvesta etelään ja itään on turvattava, hulevesien luonnonmukaista käsittelyä on lisättävä. 3. Strategia 1. Viher- ja virkistysalueiden kehittäminen -Viher- ja virkistysalueiden suunnittelu - uusien asuinalueiden yhteyteen kaavoitettava riittävästi erityyppisiä viher- ja virkistysalueita; - täydennyskaavoituksessa on tarkasteltava myös viher- ja virkistysalueiden toimivuutta ja riittävyyttä; - käyttäjät ja maanomistajat on otettava mukaan viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun; - puistot on suunniteltava siten, että ne houkuttelevat ja palvelevat eri-ikäisiä käyttäjiä; - viher- ja virkistysalueita on hyödynnettävä hulevesien luonnonmukaisessa käsittelyssä; - tulvariskialueiden hyödyntämistä viher- ja virkistysalueina on harkittava. - Viher- ja virkistysalueiden rakentaminen ja hoito - viher- ja virkistysalueiden rakentaminen on aloitettava samanaikaisesti niihin liittyvien uusien alueiden kanssa; - On harkittava suojausmenetelmiä, joilla rakentamisen aikaisia haittoja ympäristöön voidaan vähentää; - viher- ja virkistysalueiden ylläpidon resursseja on lisättävä viher- ja virkistysalueiden määrän ja käytön lisääntyessä; - hoito on kohdennettava ensisijaisesti käytetyimpiin viher- ja virkistysalueisiin; - hoidossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueiden siisteyteen ja maisemakuvaan; - yhteistyötä uusien kumppanuuksien, kuten asukasyhdistyksien ja muiden yhdistysten kanssa on harkittava; - maanomistajille annetaan opastusta alueidensa virkistys- ja maisema-arvoista ja kannustetaan näiden hoitoon.

3 2. Viher- ja virkistysalueverkoston yhtenäisyyden parantaminen -Viher- ja virkistysalueverkoston suunnittelu - Viher- ja virkistysalueita on kaavoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen verkoston; - viherkäytävät on suunniteltava riittävän leveiksi; - suunnittelussa on tarkasteltava myös seudullista toimivuutta ja tehtävä yhteistyötä naapurikuntien kanssa; - eri harrastemuotojen yhteensovittamista on tutkittava reittejä suunniteltaessa - käyttäjät ja maanomistajat on otettava mukaan viher- ja virkistysalueverkoston suunnitteluun; - viheryhteydet Sipoonkorvesta etelään ja itään on turvattava. -Viher- ja virkistysalueiden hoito - herkästi kuluvien alueiden hoitoon on kiinnitettävä erityisesti huomiota - ulkoilureittien maisemanhoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota 3. Luonnon- ja maisema-arvoiltaan merkittävien viheralueiden suojeleminen - suojelualueista ja niitä tukevista alueista on pyrittävä muodostamaan yhtenäinen verkosto - alueiden suojelun ja virkistyskäytön yhteensovittaminen on huomioitava; - uusia alueita suunniteltaessa tulee tarkastella niiden vaikutuksia suojelualueisiin; - maisemallisesti arvokkaita alueita on suojeltava aktiivisesti; - maanomistajia on rohkaistava ja heille tarjottava ohjeita vapaaehtoiseen suojeluun - Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen vaikutukset virkistyskäyttöön on tutkittava ja virkistysreittisuunnitelmat päivitettävä - Sipoonjoen tilaa on parannettava 4. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia - Kysymys: Paljonko aikaa on varattu Sipoon kunnan viher- ja virkistysaluestrategian laatimiseen? o Vuoden 2010 loppuun, jonka jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle ja sitä täydennetään vielä tarvittavilta osin ennen hyväksymiskäsittelyä. - Kysymys: Koska voi antaa mielipiteitä? o Ensimmäiset palautteet on saatu toteutetun kyselyn kautta. Strategialuonnos menee kaavoitusjaostoon lähetekeskusteluun ja siitä pyydetään lausunnot. Kaavoitusjaostoon menevä luonnos tulee kunnan kotisivuille. - Kommentti: On iloinen asia että Viher- ja virkistysaluestrategia on valmistumassa. Valitettavaa on että kunta ei omista maata maisemallisesti arvokkailla alueilla, niin tulevien viher- ja suoja-alueiden rakentaminen on haasteellista. Nykyisillä asukkailla ei ole ongelmia löytää marjametsiä. Nyt pitäisi pystyä miettimään paljonko viheralueita tarvitaan tulevaisuudessa / asukas. Tarvitaan riittävät lähi- ja isommat virkistysalueet. Tarvitaan viheraluekasvatusta ja paljon informaatiota. - Tiedotus: Saaristovaltuuskunta, Skärgårdsdelegation, kokoontuu ja käsittelee Sipoon kunnan viher- ja virkistysaluestrategiaa, kommentteja otetaan vastaan.

4 - Kysymys: Sipoossa on paljon hevosreittejä, miten voisi kompensoida niiden käyttöä maanomistajille? o Rahalla. Tarvitaan maatiloja ja ne tarvitsevat taloudelliset edellytykset toimiakseen. - Kysymys: Miten viher- ja virkistysaluestrategia toimii tulevassa Sibbesborgissa? o Aho: Kunnan kehittyessä joka tapauksessa, ei ole tässä vaiheessa oleellista miettiä tuleeko uuteen kaupunkiin vai asukasta, tarvitaan käsitystä suunnasta johon kehitys vie. Tarvitaan käsitys siitä, mitkä ovat sen vaatimat edellytykset. Sipoon viher- ja virkistysaluestrategia ei ole suunnitelma. Sitä hyödynnetään Sibbesborgia suunniteltaessa. - Kommentti: Kasvussa on väljyyden harha, harha että on tilaa. Jos huomioidaan ihminen, ympäristö ja rakentamisen paineet, on tosiaasia, että rakentaminen tulee olemaan tiivistä. Viheraluesuunnitelma on tuotava mukaan kaavoitukseen. Viherinfra on oltava mukana asemakaavoituksessa yhtä vahvana kuin kuntatekniikka. On oltava tietty vaatimustaso; tietty määrä viheraluetta joka tontilla. Puutarhojen tulee mahtua. - Kommentti ja idea: Metsäpalstalla poluille voi levittää haketta, kävelijät tottuvat kengillä kulkemiseen ja liikkuminen maastossa polkujen ulkopuolella vähenee. Jokilaaksoja on Sipoossa paljon pohjois-eteläsuunnassa. Niiden lomissa kulkevat harjanteet metsineen. Viljelysmaan ja metsäharjanteiden väliin jää sopivaa aluetta rakentamiseen. Metsäharjanne voisi olla viherkäytävä. Viherkäytävät voisi yhdistää toisiinsa poikittain katkaisemalla rakentamisvyöhyke siellä täällä. - Kommentti: Metsistä toki viherkäytäviä, mutta on tärkeää, että metsissä on pyöreitä alueita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tarvitaan laajoja yhtenäisiä metsäalueita. - Kommentti: Maanomistajien ymmärrystä ja mukanaoloa tarvitaan. Jos maanomistaja tekee jotakin peruuttamatonta, ei sitä hetkessä korjata. - Sipoonkorpikommentti: Sipoon kunta omistaa Sipoonkorvessa 1,5 ha. Suurimmat maanomistajat ovat valtio ja Helsingin kaupunki. Helsingin visio on metrolla Sipoonkorpeen. Sipoonkorpeen tarvitaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Kunnalla tulisi olla tarve olla mukana esimerkiksi opetus- ja sivistystoimen kautta. - Kommentteja: Nykyisten uimarantojen säilyttäminen tärkeää. Peltoalueita tulisi käyttää viherkäytävien tukemiseen. Paikallisten maanomistajien apua voitaisiin käyttää viher- ja virkistysaluestrategian toteutuksessa. Voitaisiinko laatia viheryleiskaava? - Idea: Sipoonjoen varren suojavyöhykkeitä voisi käyttää virkistysreittien sijoittamiseen? o Destialla hankkeita listalla sadaksi vuodeksi, tielaitokselta ei löydy resursseja kevyenliikenteen väyliin. Tielaitos on halukas rakentamaan ja valvomaan väyliä kuntien kustantamana. - Kommentteja: Ulkoilutie voisi olla kevyempi vaihtoehto, sitä koskevat määräykset lievempiä. - Tarvitaan yhteistä tahtoa. Reitit eivät saa haitata yksityistä elinkeinon harjoittamista.

5 - Kommentti: Eriksnäsissä on runsaasti maakunnallisesti arvokasta aluetta. Tällä hetkellä rakentamaton rantavyöhyke on ahkerassa virkistyskäytössä. Toivottavasti se huomioidaan Eriksnäsin suunnittelussa. - Idea: Ulkoilureittiverkosto voisi olla yritystoiminnan paikka, polkuverkostojen solmukohtiin voisi sijoittaa yritystoimintaa: kahvilan, ravintolan tai jopa majoituspalveluja. 5. Kokouksen päättäminen Kartoille vietyjen kommenttien kirjaamisen jälkeen ilta päätettiin / Virva Korkeamäki