VKK-Metro / Orientaatioiltapäivä

Transkriptio

1 1 VKK-Metro / Orientaatioiltapäivä Pienryhmätyöskentelyn kooste: Pohtimisaiheet: Miten kehittämistyön jatkuminen turvataan, kun hankekausi päättyy? Millaiset tekijät/ rakenteet taloissa jatkavat kehittämistyön mahdollistamista edelleen? Miltä näyttää yhteisöllinen osallisuus kehittämiseen? Tässä koosteessa on kerätty ajatuksia, ideoita ja kysymyksiä kaikista pienryhmistä. Toimipisteet ovat erilaisia - Toimipisteet ovat erilaisia ja kehittämistyön jatkumisen turvaamiseen ei ole yhtä kaikille sopivaa keinoa vaan on löydettävät kullekin talolle sopivat tavat jatkaa. Kehittämistyön jatkuminen on ehkä helpompaa, jos kehittämistyössä on ollut koko talo mukana. Toisaalta yhden motivoituneen tiimin mukanaolo voi avata ovia koko yhteisölle. - Konkreettisen kehittämiskohteen valinta on tärkeää. Siihen liittyvän pohtimisen ja kyseenalaistamisen kautta voidaan rikkoa rutiineja, jotka voivat estää näkemästä lasten aloitteita ja ideoita. Aikuiset auttavat herkästi havainnoimalla ja kuuntelemalla lapsia toteuttamaan tarpeitaan ja toiveitaan. - Kehittämisteemat ovat niin laajoja ja keskeisiä, että kehittämistä riittää jatkossakin. - Kehittämistyöhön sitoutuminen nähdään tärkeäksi. Se helpottuu, kun yhdessä päätetään kehittämiskohteet ja kun systemaattisesti yhdessä käydään läpi tätä valittua kehittämisteemaa. Kehittämisote säilyy, kun toiminta tapahtuu konkreettisella tasolla. Koko kasvatusyhteisön valitsema teema alkaa elää ja eriytyä eri ryhmissä. Silti kehittämiskohde ei voi muuttua liian usein. Teemaan on voitava keskittyä ja sen on voitava syventyä. Lasten ja vanhempien osallisuus teema jatkuu. Johtajan rooli kehittämistyössä - Johtajan rooli ja tuki kehittämistyössä on tärkeä. Johtajan sitoutuminen ja kiinnostus varhaiskasvatuksen kehittämiseen on perusta, josta hänen yksikkönsä kehittäminen ponnistaa. Hän mahdollistaa toimillaan kehittämisen. Päiväkodeissa on työn kehittämistä ollut aina, mutta VKK-Metro tukitoimillaan on tuonut siihen systemaattisuutta ja pientä pakkoakin. - Ohjaajien käynnit ovat varmistaneet ajan pedagogiselle keskustelulle. Jatkossa on iso haaste löytää riittävästi aikaa ja toimivat rakenteet pedagogiselle keskustelulle, johon laaja joukko päiväkodin henkilökuntaa voisi osallistua. Viikkokokousten sisältö painottuu käytännön asioihin. Osa päiväkodeista pitää kehittämisiltoja. - Kehittämistyöllä on yhteydet mm. vasuun, talojen kokouskäytäntöihin, tuloskortteihin ja niiden avulla kehittämistyö jatkuu edelleen, vaikka hanke päättyy.

2 2 Alueellinen tuki kehittämistyölle tärkeää - Kehittämistyön jatkuvuus turvataan myös sillä, että varhaiskasvatuksen johto ja ohjaus tukevat tätä työtä, esimerkiksi vastuualueen tavoitteet ja tuloskortit sekä olemassa olevat kokousrakenteet, joissa tilaa kehittämisasioille. - Kehittämishankkeiden esillä pitäminen koko organisaatiossa, tieto ei tässä tapauksessa lisää tuskaa, vaan herättää kiinnostuksen. - Kehittämistyön perimmäisen tarkoituksen esillä pitäminen ja sen kautta motivoiminen: Työllä haetaan lapsen kohtaamiseen lisää aikaa, tilaa ja osaamista! Kehittämisosaaminen päivähoitoyksiköissä - Kehittämisosaaminen toimipisteissä on lisääntynyt. - Ilmapiiri on suotuisa kehittämiselle. Työntekijät yhdessä esimiehensä kanssa luovat työyhteisöön ilmapiiriä, jossa kehittäminen mahdollistuu. - Jokainen työntekijä vastaa oman työnsä kehittämisestä. Ketään ei voi pakottaa kehittämään. suuri oivallus minulle oli, kun minä ymmärsin sen, että työni kehittäminen on ainoastaan minun itseni vastuulla, kukaan muu ei voi kehittää työtäni - Yhteisten tavoitteiden lisäksi jokaisella on henkilökohtaiset tavoitteet. - Myös kriittistä näkökulmaa tulee arvostaa, se pakottaa asioiden tarkempaan perustelemiseen. - Kehittäminen on positiivinen lumipalloilmiö. Se vie mukanaan ja sitouttaa. Työtyytyväisyys lisääntyy, kun työn mielekkyys vahvistuu. Muuttuneet käytännöt - Kehittämisprojektin aikana on muutettu toimintatapoja ja ne säilyvät, vaikka hanke loppuu. - Pedagogiset keskustelut ovat väline pedagogiseen johtamiseen. Keskustelussa nähtiin, että osallisuus-teeman kehittymisessä henkilökunta seuraa entistä herkemmin lasta ja reagoivat hänen tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Näin hänen elämänsä helpottuu ja paranee. Kehitymme näkemään ja erittelemään omaa toimintaamme tästä näkökulmasta. Työyhteisön sisällä on myös jatkossa turvattava aika ja tila systemaattiseen vuoropuheluun ja yhteistyön tekemiseen. Työn reflektointia yhdessä erilaissa kokoonpanoissa on jatkettava ja näitä taitoja edelleen harjoiteltava. Tämän työn on oltava tietoista ja sillä on näkyvä rakenne yksikön palaveri-, keskustelu- ja toimintakulttuurissa. - Kehittämistyön dokumentointi tekee työn näkyväksi. Se auttaa myös kehittämisprosessin pitkäjänteiseksi tekemistä ja siitä informointia (esim. vanhemmille). Tehokas dokumentointi on ytimekästä ja lyhyehköä. Dokumentointi tekee mahdolliseksi palata myöhemmin asian äärelle. Snadit stepit on yksi väline tehdä ja dokumentoida kehittämistyötä. Joillekin se soveltuu sellaisenaan, osa kokee, että sitä pitää vähän soveltaa omaan käyttöön. Tämän kaltaisen työskentelyn koettiin myös auttavan asioiden käsittelyyn asioina ja näin niiden henkilöityminen yhteisössä vähenee. Toiminnan arvioinnissa arvioidaan toimintaa - ei henkilöitä. - Opittu asettumaan vanhempien suhteen kuulolle, pysähdytään ja keskitytään aidosti. Yhdessä sovitut käytännöt (esim. keskustelujen runko) estävät yksittäisten työntekijöiden sooloilua.

3 3 - Pidetään mielessä pienten askelten politiikka. Tämä tuo armollisuutta ja rauhaa kehittämistoimintaan - Ilmassa oli myös kysymys: Miten nimeämme työn, kun VKK aika on ohi? Mistelin väki kehitteli nopeasti muodon, no sehän on MKK Mistelin kehittämisyksikkö! Muuta - Tuottaako hanke / kehittämistyö profilointia varhaiskasvatusyksiköihin? Kun kehittämistyön kohteeksi valitaan joku tietty näkökulma tai toimintatapa, alkaako se kehittyä niin että se alkaa tulla tavaramerkiksi? Tämä teema jäi kutkuttavaksi kysymykseksi, kun keskustelu jatkui eteenpäin - Uusien/nuorien työntekijöiden perehdyttäminen. Toisaalta on tärkeää perehdyttää uudet/nuoret työntekijät talon kehittämiskulttuuriin, mutta toisaalta ilmapiirin olisi oltava niin avoin, että uusien/nuorien työntekijöiden ihmettelyt ja kysymykset tulisi kuulluksi. Vastaisuudessa - Verkkoalusta yhteisiä pohdintoja tai kokeilujen levittämistä varten. Vastuuhenkilö jokaisesta vanhasta tutkimuspäiväkodista. - Opintopiirit vanhojen tutkimuspäiväkotien henkilöstöstä koottuna voisivat kokoontua VKK-Metron henkilöstön koolle kutsumana esim. kerran lukukaudessa (aihe voisi vaihdella) - Aluetasolla VKK-Metro tulisi säilyttää jatkuvana ja pysyvänä aiheena - Ohjaajien tuki on säilytettävä! - Selkeämmät deadlinet ja riittävästi muistutuksia, muuten ei tule tehtyä. Yhteisöllinen osallisuus - Motivoitunutta henkilökuntaa - Uusien asioiden kokeilua - Uskallusta palata myös entiseen, jos uusi kokeilu ei toimi - Keskustelua - Jakamista - Hyvää tiedottamista - Sen selvittämistä, mitä vanhemmat odottavat lapsen päivään siirtämistä ryhmävasuun En ole varmaan yhteensä 20-vuotisen työurani aikana näin paljon ajatellut ja keskustellut oman työn kehittämistä koskevia asioita kuin nyt. Kooste puheenvuoroista iltapäivän aluksi: Irma Marttila / ohjaajan näkökulma VKK-työhön Irma kertoi ryhtyneensä kiinnostuneena kolmen yksikön ohjaajan tehtävään. Näissä yksikössä on erilaiset tavat tehdä kehittämistyötä. Yhteistä on esimiesten ja henkilökunnan motivoitunut työ asian eteen. Myös aluepäälliköiden tuki on tärkeää. VKK-Metroon liittyvä kehittämistyö ei ole irrallista päiväkotien muusta kehittämistyöstä. Sitä linkitetään VASU-työhön ja arjen toimintaan. Henkilökunta pohtii, miten heidän kehittämistyönsä näkyy VASUssa.

4 4 Kehittämistyön keskiössä ovat koko ajan lapset. Mitä juuri nämä lapset tarvitsevat? Kun päiväkodin lapset ja heidän vanhempansa vaihtuvat, muuttuu myös kehittämistyön suunta. Siksi sitä pitää tarkistaa toistuvasti. Päiväkodeissa henkilökunta keskustelee kehittämistyön edetessä yhä enemmän keskenään. Pohditaan toiminnan pedagogisia ratkaisuja, kuunnellaan toisten käsityksiä ja mielipiteitä. Rohkeus kertoa omat ajatukset kasvaa, silloinkin kun on eri mieltä kuin toiset. Henkilöstö ja johto sitoutuvat tähän työhön ja sen etenemiseen yhdessä. Siksi se myös jatkuu, kun hankekausi loppuu. Tutkimuspäiväkodeissa pohditaan myös keinoja, miten saadaan hyvä kiertoon. Paljon hyviä ideoita, toimintatapoja ja ajatuksia jää hyödyntämättä, jos niistä ei kerrota muille. Minkälainen rakenne tähän kannattaisi rakentaa? Irma kertoi saavansa apua ohjaajana toimimiseen säännöllisistä VKK tapaamisista ja keskusteluista siellä. Myös yhteiset koulutukset ja seminaarit ovat olleet hyödyllisiä ja innostavia. Tietysti myös kehittävät lastentarhanopettajat ovat omalta osaltaan auttaneet häntä työssään. Liisa Woitsch / yhdyshenkilön näkökulma VKK-työhön Liisa kertoi tämän työtehtävän alkaneen oikeastaan jo silloin, kun hän omassa yksikössään vuonna 2008 vastasi ensimmäiseen VKK-kyselyyn. Hän muistaa ajatelleensa, että sen avulla palattiin perustyön olennaisiin elementteihin. Nyt toimiessaan yhdyshenkilönä hän toistuvasti huomaa pohtivansa näitä työn peruskysymyksiä. VKKn kehittämistyön merkityksellisyys nousee siitä, että jokainen yksikkö nimeää kehittämiskohteensa omasta arjestaan. Se motivoi ja niin velvoitteesta tulee kilvoittelua. Liisa puhui kuntien salatieteistä, jolla hän tarkoitti erilaisia käytäntöjä ja toimintaohjeita. Kun yhdyshenkilöt VKK:ssa kohtaavat, näitä erilaisia ajatuksia, käytäntöjä ja toimintatapoja avataan muille toimijoille. Usein ne kuitenkin tulevat käytännön työn tekijöille vieraana, ylhäältä hallinnosta ja silloin se ei tunnu niin omalta ja siitä on helpompi vetäytyä kuin itse valitusta ja omakohtaisesti tärkeäksi kokemasta. Yhdyshenkilönä toimiminen on erilaista jokaisessa yksikössä. Liisa kokee omalta kohdaltaan hyväksi, että heidän yksikössään on nimetty kaksi yhdyshenkilöä. He voivat jakaa vastuun ja työn. Monesti he lähtevät yhteisiin VKK-tapaamisiin väsyneenä, ajatukset arjen jokapäiväisissä huolissa. Kun sitten yhteinen pohdinta ja keskustelu kaikille tärkeistä aiheista pääsevät vauhtiin, virkistyy. Toisten kokemukset ja ajatukset auttavat jäsentämään myös omia mietteitä. Tämän päivän haasteena ovat jatkuvasti pienenevät resurssit ja jatkuvat muutokset. Työtä suunnitellessa ei tiedä kenelle sitä suunnitellaan ja kenen kanssa sitä toteutetaan. Tämä helposti johtaa oven kahva pedagogiikkaan. Yhdyshenkilöiden tehtävistä Liisa nosti esiin tiedottamisen. Kovenevissa paineissa yhdyshenkilö ei aina ole tervetullut lisävaateineen: kyselyihin pitäisi vastata ja steppejä täyttää. Hän kokee tehtävänsä työtovereidensa innostajana, tiedon levittäjänä ja uusien työntekijöiden perehdyttäjänä VKKkehittämistyöhön. Esimiehen tuki ja keskustelut hänen kanssaan auttavat molemmin puolin. Päivi Saviranta / kirjoittajapiirin näkökulma VKK-työhön Aluksi Päivi kiitti työtovereitaan siitä, että sai tämän homman, kirjoittajapiirin toimintaa siitä, että on saanut vinkkejä materiaalin käsittelyyn sekä esimiestään keskustelutuesta.

5 5 Päivi korosti, että jos kirjoittamista pelkäisi, siitä ei tulisi mitään. On vain aloitettava kirjoittamaan. Haasteellista se on. Miten saa myös työtoverit antamaan palautetta kyhäelmästä (Päivin oma nimitys tekstiluonnoksesta)? Sen tulisi paitsi olla kirjoittajan näköinen myös vastata muiden käsityksiä siitä kehittämistyöstä, jota heidän yksikössään tehdään. Jokaisella kirjoittajalla on oma yksilöllinen tapa tehdä työtään. Päivi kertoi omasta tyylistään työskennellä. Hänellä on käytössään kaikki kehittämistyöstä huolellisesti dokumentoitu materiaali, josta hän työstää kokonaisuutta rauhassa kotonaan. Hän tarvitsee pitkän yhtenäisen ajan tekstin tuottamiseen. Työyhteisön kanssa on sovittu, että tätä aikaa hän voi sitten tasoittaa sopivan hetken tullessa lähtemällä töistä (lue muusta työstä) vähän aikaisemmin. Ajankäyttö onkin yksi suurimmista haasteista. Työ lasten kanssa on keskiössä, mutta tämä kehittämistyö tuo siihen eväitä. Välillä Päivikin on halunnut lyödä hanskat tiskiin, mutta sitten tulee taas jostain innostus ja työ etenevät. Tuomo Seppänen / esimiehen näkökulma VKK-työhön Tuomo aloitti kertomalla johtamansa yksikön ominaisuuksista: vantaalainen, ekologinen, kestävän kehityksen ajatusta hellivä päiväkoti. Päiväkodissa on jo yli kymmenen vuoden ajan toteutettu paljon metsäretkiä, ja tätä toimintaa haluttiin kehittää. Toisaalta Vantaa kaupungin varhaiskasvatustyön painopistealueena on tällä hetkellä luonto- ja ympäristöteema. Ja kun VKK:n teema on osallisuus, nämä kolme asiaa yhdistettiin liian sirpaleisuuden välttämiseksi. Kehittämiskohteeksi valittiin lasten osallisuuden kasvattaminen metsäretkitoiminnan kehittämisen avulla. Metsässä lasten aktiivisuus ja heidän aloitteidensa kuunteleminen tapahtuu eri tavoin kuin päiväkodissa. Metsässä vallitsee rauha, siellä on aikaa keskittyä kuunteluun ja vuorovaikutukseen. Esimiehenä Tuomo pohtii, miten hän voi edesauttaa työntekijöitä tässä työssä. Tälle työlle on raivattavaa tilaa ja aikaa. Talon palaverirakennetta on muokattu niin, että siellä on sovittu tietyt ajat VKK-asioiden käsittelyyn. Tätä aikaa on löydetty, kun on karsittu hankeajalta muita kuin Vantaan painopiste- ja VKKkoulutusta. Sen aika on taas tämän puristuksen jälkeen. Myös joitakin totuttuja lasten tapahtumia on tänä aikana jätetty järjestämättä, mutta niiden sijalle on lisätty metsäretkiä. Niistä tulevia aloitteita ja ideoita on hyödynnetty sitten päiväkodin muussa toiminnassa. Tuomo kertoi ajattelevansa rooliinsa kuuluvan sen, että hän huolehtii jokaiselle työyhteisön jäsenelle oman tehtävän tässä kokonaisuudessa. Osa toimii yhdyshenkilöinä, osa kirjoittajapiirissä, joku vastaa videoinnista, osa lapsiryhmistä palaverien aikana. Jokaisella on tehtävä, joka on merkityksellinen kokonaisuuden onnistumiseksi. Omaksi tehtäväkseen Tuomo näkee rohkaisemisen, innostamisen ja neuvottelemisen. Että tämä toiminta voisi onnistua, on monenlaista organisoitavaa. On esimiehen vastuulla, että asiat mahdollistuvat. Yhteistyö VKK-ohjaajan kanssa vaatii miettimistä, kääntelyä ja vääntelyä. Ohjaaja tuo uusia näkökulmia kehittämistyöhön, esimies suodattaa, valmistelee ja lämmittelee henkilökuntaa. Tuomo haluaa seurata eri toimijoiden VKK-työtä, osallistua joskus heidän kanssaankin yhteisiin vertaisryhmätapaamisiin. Se vie aikaa ja hän on joutunut pohtimaan, mitä muita asioita voi jättää tekemättä. Syyllisyys niistä on joskus ajatuksissa.

6 6 Puoli vuotta hankeaikaa jäljellä ja on aika hahmottaa, mikä on muuttunut. Keskustelu ja pohtiminen ovat parasta. Lapsen paras on tavoitteena ja kun lasten osallisuuden lisääntyminen on siirtynyt toimintaan, on onnistuttu. Kooste palautteista (10 palautettua lomaketta): Miten ajattelet tämän iltapäivän hyödyttävän kehittämistyötä yksikössänne/alueellanne? - Hyödyllistä: o Hyödyttävä! Erityisesti kehittämistyön tietoisena pitäminen tietoisuus ja kommentointi. o Antaa voimia ja motivaatiota kehittämistyön jatkamiseen. o Hyviä eväitä yhteiseen keskusteluun ja jatkuvaan kehittämiseen. o Sai miettimään tulevaisuutta. Mitä VKK:n jälkeen? Miten jatkamme aiheemme syventämistä? Oli mukava kuulla muiden VKK vastuuihmisten ajatuksia. o Ryhmätyöstä tuli muutama hyvä idea. o Toisilta ja toisten kokemuksista oppiminen on aina rikkautta. Laittaa ajattelemaan ja suunnittelemaan asioita omalle tiimille tai päiväkodille sopiviksi. o Keskustelu muiden ryhmien kanssa oli antoisaa. Jäi paljon ideoita muilta ryhmiltä vietäväksi oman päiväkodin arkeen. o Herättää ainakin ajatustasolla pohtimaan jatkoa. o Paljon pohdittavaa sai! - Kehittämisideoita: o Iltapäivä olisi voinut olla tiiviimpi esim. klo Muuta: o Kiitos puheenvuoroista. Miten sopivana pidät tätä ajankohtaa hankeajan jälkeisen työn suunnitteluun ja ideointiin? - Sopiva: o Ajankohta hyvä, sillä strukturoitua kehittämistyötä on vielä tarpeeksi jäljellä, jolloin siirtymän aikana yksiköt voivat suunnitella kehittämistyön jatkamista ja jos olemassa olevia rakenteita ei ole, niin ne ennätetään luoda. o Ihan hyvä aika. VKK jälkeistä aikaa pystyy tällä hetkellä pohtimaan, kun esim. kirjoitustyö ei paina päälle täysillä. On niin sanottu seesteisempi aika tässä kehittämisessä o Oikein hyvä ajankohta miettiä ja suunnitella, ajatella virallisen kehittämistyön jälkeistä aikaa. o Vähän aikainen ajankohta jos ajattelee mitään kovin konkreettista suunnittelua, mutta ideointia ja pohtimista käynnistämään kyllä on hyvä! - Myöhemmän ajankohdan puolesta: o Vähän aikainen ajankohta jos ajattelee mitään kovin konkreettista suunnittelua, mutta ideointia ja pohtimista käynnistämään kyllä on hyvä! o Mieluummin kesäkuussa, jolloin useampi voisi tulla mukaan

7 o Ehkä vähän myöhemmin voisi olla helpompaa miettiä jatkoa. Nyt vielä täysillä hankkeessa ja tällä tiimillä - Muuta: o Tärkeänä, kiva kuulla muidenkin juttuja o Innostunutta väkeä, paljon puhuttavaa o Varmaan aiheemme jää joka tapauksessa päiväkotimme arkeen, vaikka tiimimme ei enää jatkaisi samana syksyllä 7