Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Transkriptio

1 Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus

2 Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) - hanke Toteutusaika Tutkimus- ja toteuttajatahot: Suomen ympäristökeskus Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Åbo Akademi, Geologian ja mineralogian laitos Metla, Rovaniemen toimipaikka Yhteistyö- ja rahoittajatahot: Vapo Oy Nordkalk Oy Ab Turveruukki Oy/Oulun kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset

3 Hankkeen rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY - keskusten EAKR -ohjelman toimintalinja 2:sta rahoitus ( /75 %) Kuntarahoitus ( ) Pohjois- Pohjanmaan maakuntaliitolta (6 250 ) ja Turveruukki Oy:ltä (Oulun kaupunki) ( ). Yksityinen rahoitus Vapo Oy:ltä ( ) ja Nordkalk Oy Ab:ltä ( ).

4 Taustaa Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä sekä Pohjois- Pohjanmaalla että Lapissa, yhteensä n henkilötyövuotta. Turpeen osuus kaukolämmön ja yhteissähkön tuotannon polttoaineista on noin 65 % (2008) sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa. Uusia turvetuotantoalueita tarvitaan molemmilla hankealueilla huoltovarmuuden saavuttamiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa on runsaasti sulfidiriskialueita

5 Taustaa Sulfidisedimentit - mistä on kysymys? Sulfidisedimenttien hapettumaton muoto pohjaveden pinnan alapuolella ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Kun pohjavedenpinnantasoa lasketaan esim. kuivatusojittamalla, sedimentit altistuvat hapekkaille olosuhteille ja sulfidit hapettuvat sulfaateiksi. Tapahtumasarjassa syntyy happamoittavia reaktiotuotteita. Happamuus liuottaa maaperästä alumiinia, rautaa ja raskasmetalleja. Hapettumistuotteita ja liuenneita metalleja varastoituu maaperään. Kun sade huuhtelee maaperää, vapautuvat muodostuneet sulfidien hapettumistuotteet ja maaperästä liuenneet metallit vesistöön.

6 Taustaa Turvetuotanto sulfidialueilla Turvetuotannossa riskialttein vaihe on tuotannon loppuvaihe, jolloin turvekentän kuivattamiseksi ojia on syvennettävä, joka osin voi kuivattaa alla olevaa maaperää. Happamoitumista voi aiheuttaa vesiensuojelurakenteiden rakentaminen tuotantoalueen valmisteluvaiheessa, mikäli rakenteiden ympäristössä joko kaivumassat tai itse maaperä altistuvat hapettumiselle. Happamoitumisriskit jälkikäyttövaiheessa esim. tehostetun kuivatuksen seurauksena Kuivatusveden happamat piikit ajoittuvat pääsääntöisesti loppukesään, hellekauden jälkeisien sateiden ajalle, jolloin kuivan kauden hapettumistuotteet huuhtoutuvat veteen.

7 Taustaa - Riskialueita Mustaliuskealueita Litorina-alue Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella on runsaasti kohteita, jotka sijaitsevat samanaikaisesti sekä Litorina-alueella että mustaliuskealueella. Esiselvitysten perusteella juuri tällaisen yhdistelmäsijainnin omaavat turvetuotantoalueet ovat niitä, joilla happamuusongelmia voi todennäköisimmin ilmetä.

8 Tutkimusalueet

9 Osatavoite 1 Kehittää turvetuotantoalueille menetelmiä lyhytkestoisten happamien valumavesipulssien havaitsemiseen ja neutralointiin.

10 Osatavoite 2 Kehittää jatkuvatoiminen neutralointimenetelmä sellaisille tuotantoalueille, joilla kuivatussyvyys ulottuu mineraalimaahan asti. Menetelmän kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon kustannustehokkuus, toimivuus sähköttömissä oloissa sekä vähäinen huoltotarve. Hyödyntää neutraloinnissa sellaisia teollisuuden sivutuotteita, joilla on voimakkaasti alkaloiva vaikutus.

11 Osatavoite 3 Selvittää maantieteellisen sijainnin merkitys maaperässä olevan rikin eri esiintymismuodoille, erityisesti Litorina -sedimenttien ja mustaliuskeiden vaikutussuhteet sekä mahdollisten eroavaisuuksien vaikutus happamoittamispotentiaaliin.

12 Osatavoite 4 Turvetuotannosta poistuvien sulfidisten ja jo mahdollisesti happamoituneiden alueiden siirtäminen jälkikäyttöön siten, ettei alueista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyvä jälkikäyttöön siirtyminen lisää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia esim. lintukosteikkona Kuvassa Paavolan Karjonevan lintuvesikosteikko.

13

14 Tervetuloa seminaariin!