PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ"

Heidi Jääskeläinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Maantiede 2 Oulun yliopisto, Maantieteen laitos Tutkimusseminaari,,

Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja

2 Poronhoitovuosi Suomen poronhoitoalue (56 paliskuntaa) Saamelaisalue 13 paliskuntaa Erityisalue 20 paliskuntaa Muua alue 36 paliskuntaa Poromäärä x1000

9 EKOLOGISET VUOROVAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOITOYMPÄRIST RISTÖSSÄ Porojen lisäruokinta Teuraskäytännöt Porokannan rakenne Porotiheys Teurastetut porot Muu maankäyttö Porolaidunten tila Laidunta / poro Vasatuotto Kuolleisuus Lihantuotto Lumi- ja sääolosuhteet Porojen kunto / teuraspainot

Porotiheys Teurastetut porot Muu maankäyttö Porolaidunten tila Laidunta /

10 Keskimääräinen vasaprosentti ( ) R=0,862 n=56 P<0, Vasojen keskimääräinen teuraspaino ( )

11 Eloporoa / km 2 maa-alaa (74-95) Jäkälälaidunta (%) maa-alasta R 2 = 0,59 N = 55 P < 0,0001

12 Jäkälän vuosituotto (kg/ha) Poronhoitoalueen jäkäliköiden keskiarvo Maksimituottoinen jäkälikkö Tuottokäyrä Kliimaksivaiheen jäkälikkö Jäkälän kokonaisbiomassa (kg/ha)

13 Selvimmät muutokset talvilaitumilla 1990-luvulta luvulle

14 Porojen laidunnuksen vaikutukset Finnmarkissa Norjassa Johansen & Karlsen 2004, NORUT Poroesteaita Norjan ja Suomen välillä

15 Johansen & Karlsen 2004, NORUT

17 Jäkäläbiomassojen erot kuivahkoilla tunturikoivukankailla eri laidunalueilla kolmella tutkimusalueella (Kumpula ym. 2003) Jäkälien biomassa (g/0,25m 2 ) Kesälaidun Talvilaidun P = 0,000 P = 0, P = 0, Muddusjärvi Sallivaara Kaamasen koetarha

2003) Jäkälien biomassa (g/0,25m 2 ) 25 20 Kesälaidun Talvilaidun

18 Erämaa-, suojelu- ja korkeat alueet

23 Saariselän matkailukailukeskus ja mm. sen reitistöt vaikuttavat porolaidunten käytettävyyteen Landsat-7 ETM+ -kuva: Maanmittauslaitos

24 Myös kullanhuuhdonta ja koneellinen kullankaivuu vaikuttaa porolaitumiin paikallisesti Saariselän ympäristössä valtauksia on yli 200 kpl Kartta: Metsähallitus 2004

25 Kullankaivuun jälkiä maastossa Kuvat: Metsähallitus

28 Arvio infrastruktuurin vaikutuksista porolaidunten käytettävyyteen Muonion ja Kemin-Sompion paliskunnissa

30 Calf production (calves/100 females) R 2 =0.377 y= x x 2 n=56 P< Feed (kg/reindeer) Kumpula et al. 2002: Rangifer 22 (1)

31 26 R 2 =0,723 n=56 P<0, Slaughter weight of calves (kg) Feed (kg/reindeer) Reindeer/km 2 summer pasture Kumpula et al. 2002: Rangifer 22 (1)

34 Porojen laidunten käyttöä tutkittiin seuraamalla poroja GPSpannoilla vuosina

35 GPS-seurannan tavoite oli tutkia, Miten porot valikoivat ja käyttävät eri tyyppisiä laitumia eri vuodenaikoina Vaikuttaako metsikön ikäluokka porojen laidunten valintaan Miten lumiolosuhteet vaihtelevat metsämaalla ja miten ne vaikuttavat porojen laidunten valintaan Miten ns. infrastruktuuri vaikuttaa porojen laidunten valintaan ja porolaidunten käytettävyyteen

36 Porojen GPS-seuranta tutkimuspaliskunnissa Tutkimuspaliskunnat Porojen sijainti paikannettiin 1-3 kertaa vuorokaudessa Ivalo, vuosina vaadinta paikannusta Oraniemi, vuosina vaadinta paikannusta Ilmestyneet julkaisut: Kumpula, J., Colpaert, A. & Anttonen, M. 2007:Does forest harvesting and linear infrastructure change the usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus)? Annales Zoologici Fennici 44: Kumpula, J. & Colpaert, A. 2007: Snow conditions and usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in northern boreal forest area. -Rangifer 27(1): 25-39

37 Analyysimenetelmä Habitaatti- ja laiduntyyppikartat Ivalon paliskunnan alueelta saatiin Metsähallitukselta (metsäkuvioaineitot) Porojen laiduntenvalintaa tutkittiin kaksivaiheisella Kompositioanalyysillä (kts. Aebischer et al. 1993, Ecology 74) Ensimmäisessä analyysivaiheessa testattiin laiduntyyppien preferenssiä vuotuisen elinpiirin valinnassa Toisessa analyysivaiheessa testattiin laiduntyyppien preferenssiä vuotuisen elinpiirin sisällä Eri laiduntyyppien preferenssi/välttämisarviot perustuvat logaritimisuhteiden analyysimenetelmään (Aitchison 1986) jossa laiduntyyppien havaittuja käyttöprosentteja verrataan laiduntyyppien odotettuihin käyttöprosentteihin kaikilla poroilla Analysoinissa käytettiin erityistä ohjelmistoa (Compositional Analysis Software produced by Smith P.G., kts.

38 GPS paikannukset ja vuotuiset elinpiirit (MCP-alueet) Ivalon paliskunnan tutkimusporoista vuosilta

39 LAIDUNTYYPPIEN VALINTA IVALON PALISKUNNASSA HELMI- HUHTIKUUSSA Testitulokset kompositioanalyysistä: Elinpiirin valinnassa: Λ=0.184, df=8, n=20, P=0.003 Preferenssijärjestys: Vanha metsät > Suot > Varttunut kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Vesi > Taimikot > Nuoret kasvatusmetsät > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet >>> Hakkuualueet Elinpiirin sisällä: Λ=0.300, df=8, n=20, P=0.015 Preferenssijärjestys: Vanha metsät >>> Varttunut kasvatusmetsät = Vesi > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet > Taimikot > Suot > Nuoret kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Hakkuualueet

41 Korkeuden vaikutus lumen syvyyteen metsämaalla Ivalon paliskunnassa

42 Ivalon paliskunnan korkeusluokat

43 Muddusjärven paliskunta Paatsjoen paliskunta In arijärv i Nellim Ivalon paliskunta Hammastunturin paliskunta Ivalo Törmänen Keväjärvi Tsarm itunturin erämaa In de ksia rvo (malli 3, kesä ) Indeksikartat porolaidunten käyttöarvosta. Indeksissä on huomioitu laidunten laatu, lumiolosuhteet ja muun maankäytön vaikutus (Määttä, M. 2004) Tiet Hammastunturin erämaa Saariselkä Urho Kekkosen kansallispuisto Lapin paliskunta ³ km Maria Määttä Maantieteen laitos Oulun yliopisto Porojen GPS-paikannukset Ivalon paliskunnasta Kesälaidunindeksi Muddusjärven paliskunta Paatsjoen paliskunta In arijärv i Nellim Hammastunturin paliskunta Keväjärvi Tsarm itunturin erämaa In de ksia rvo (malli 1, talvi) Ivalo Törmänen Tiet Hammastunturin erämaa Saariselkä Urho Kekkosen kansallispuisto Lapin paliskunta ³ km Maria Määttä Maantieteen laitos Oulun yliopisto Talvilaidunindeksi

44 Johtopäätökset Nettoenergian tasapainottamishypoteesi, joka sisältää kaikki energiahyödyt ja - kustannukset, selittää todennäköisesti parhaiten porojen laidunten valintaa intensiivisesti laidunnetuilla ja hakatuilla metsäalueilla talvella. Energiahyötyihin ja kustannuksiin vaikuttavat porolla mm. laitumen laatu ja kunto, lumi- ja sääolosuhteet, hyönteiskiusa sekä muun maankäytön vaikutukset. Metsäalueella energiaa runsaasti sisältävien jäkälien (maa- ja luppojäkälien) saatavuus on porolle edullisin vanhoissa metsissä erityisesti kevättalvella, mikä korostaa vanhojen metsien merkitystä ja käyttöarvoa poronhoidossa. Metsämaan korkeus merenpinnasta vaikuttaa lumi- ja kaivuolosuhteisiin merkittävästi. Tulevaisuudessa korkeiden metsäalueiden käytettävyys poronhoidossa voi edelleen heikentyä, mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa talvisadannan lisääntymisen pohjoisella havumetsäalueella. Metsätalous toimii intensiivisimmin alempien korkeusvyöhykkeiden metsäalueilla, jotka ovat myös lumiolosuhteiltaan edullisimpia poroille talvella. Myös tämä lisää metsätalouden ja porotalouden välistä sovittelutarvetta. Säilyttämällä talvilaidunalueilla vanhoja metsiä ainakin tietyn, poronhoidon kannalta arvioidun vähimmäismäärän sekä minimoimalla talvilaidunalueiden pirstoutumista (mm. tiestön, reitistöjen ja linjojen yms. vuoksi) edistettäisiin merkittävästi ko. alueiden soveltuvuutta poronhoidolle myös jatkossa. Myös metsien käsittelymenetelmien kehittämisellä voidaan metsätalouden haittoja poronhoidolle pienentää. Myös poronhoidossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita laidunalueisiin nähden kestäviin poromääriin ja toimivien laidunkiertojärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen paliskunnissa.

45 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN

POROJEN ELINYMPÄRIST RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN PAIKANNUSTEN PERUSTEELLA Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen GPS-seurantojen tavoitteena oli tutkia Miten