Toimintakertomus 3. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 22

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 Kaupunginjohtajan katsaus 3 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat 5 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 9 Turun talousalueen kehitys 11 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 13 Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon 18 Kaupungin henkilöstö 19 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 19 Ympäristötekijät 21 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 22 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 23 Tilikauden tuloksen muodostuminen 23 Toiminnan rahoitus 25 Rahoitusasema ja sen muutokset 27 Kokonaistulot ja menot 29 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 31 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 31 Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonta 31 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 32 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 33 Konsernin henkilöstömäärä 33 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 38 Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1

2 Talousarvion toteutuminen 41 Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 41 Käyttötalouden toteutuminen 41 Investointiosan toteutumisvertailu 178 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 201 Investointiosan toteutumisvertailu 205 Rahoitusosan toteutumisvertailu 211 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 215 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 222 Rahoituslaskelma 226 Tase 230 Konsernilaskelmat 238 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 243 Tilinpäätöksen liitetiedot 247 Liitetiedot sisältävät myös Tilalaitoksen ja Vesihuoltolaitoksen taseyksiköiden tiedot eikä niistä ole erikseen tehty omaa kappaletta Kirjanpitokirjat ja tositelajit 274 Asiakirjojen säilytys 274 Tilinpäätöksen allekirjoitus 275 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 276 2

3 Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden yleinen epävarmuus lisääntyi vuoden aikana edelleen, erityisesti euroalueen ongelmien vuoksi. Talouden yleisissä näkymissä epävarmuus jatkuu. Työttömyysaste Naantalissa keskimäärin 6,5 prosenttia. Vuoden lopulla työttömiä oli 7,5 % (686 hlöä), puoli prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin pysyi korkealla tasolla. Myös nuorisotyöttömyys pysyi kaupungin merkittävistä panostuksista huolimatta tavoiteltua tasoa suurempana. Tuoreimman käytettävissä olevan tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2010 Naantalin nykyisellä alueella 72,5 prosenttia, missä on nousua edellisvuodesta 1,7 prosenttiyksikköä. Kaupungin keskustan rakennemallitarkastelua on jatkettu. Keskustakortteleiden osalta järjestettiin rakennemalliin liittyen tänä vuonna erillinen suunnittelukilpailu, joka päättyi Seudullinen maankäytön rakennemalli hyväksyttiin toukokuussa. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa Naantalin kaupungin maankäytön kehityskuvan 2035, mikä on keskeisiltä linjauksiltaan yhdenmukainen seudullisen rakennemalliesityksen kanssa. Turun Seudun Vesi Oy:n aloitti veden toimituksen Naantaliin helmikuussa. Naantalin kaupunginhallitus päätti osallistua seudullisesta vesihuoltoyhtiöstä tehtäviin jatkovalmisteluihin. Vuoden 2012 vertailu edelliseen vuoteen on haasteellista rakenteellisten muutosten vuoksi. Kaukolämpötoiminta muuttui verkoston vuokraustoiminnaksi. Tilalaitos- 3

4 taseyksikkö aloitti toimintansa ja sen kautta kohdistettiin myös maapohjan vuokrakustannusta palvelutoiminnoille. Kaupungin toimintakate oli 85,6 miljoonaa euroa, muutosta 9,1 %. Tuloslaskelman mukaan tulot vähenivät 14,7 ja toimintakulut kasvoivat 1,8 %. Verotulojen kasvu oli 3,4 % (koko maa + 1,2 %). Tuloveroprosentin korotus 0,5 prosenttiyksiköllä merkitsee laskennallisesti 2,9 % korotusta, joten ilman sitä kasvu oli 0,5 %. Verotulojen kasvu jakautui verolajeille seuraavasti: kunnallisvero +3,2 % (koko maa + 3,8 %), yhteisövero - 0,5% (koko maa 27,4 %) ja kiinteistövero + 10,3 % (koko maa+ 5,9 %). Kokonaisuutena verotulokohta jäi 2,5 miljoonaa alle talousarvion. Talousarvio laadittiin 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätöksessä alijäämä on 6,3 miljoonaa, joka sisältää 0,7 miljoonaa euroa arvonalentumisia, joita ei tilikauden aikana sisältynyt ennusteisiin. Syksyllä alijäämäennuste oli 8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen muutostekijä, joka pienensi syksyllä ennustettua alijäämää, oli varsinaisten poistojen määrän jääminen 1,4 miljoonaa euroa alle talousarvion. Edellisen vuoden asukaskohtainen vuosikate 364 euroa putosi 202 euroon (keskiarvo on ollut 460 euroa). Tuloksen heikentymiseen varsinaisesta talousarviosta vaikuttivat erityisesti seuraavat osatekijät - verotulot jäivät 2,5 miljoonaa alle arvion (toteutui 70,3 milj. e) - käyttöomaisuuden myyntituotto alittui 1,2 miljoonaa (toteutui 1,8 milj. e) - maankäyttösopimusten tuotto alittui 1,1 miljoonaa (toteutui 0,2 milj. e) - sataman toimintakate jäi 0,8 miljoonaa alle talousarvion (toteutui 5,3 milj. e) - vesihuoltolaitoksen toimintakate heikkeni 0,8 miljoonaa euroa (toteutui 0,4 milj. e), mistä 0,3 miljoonaa tuli tietoon kaksi kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Ilahduttavaa oli erikoissairaanhoidon menojen pysyminen budjettiluvussa. Käyttötalouden henkilöstömenojen kasvu oli 3,3 %. Talousarvio ylittyi noin eurolla. Palkkojen ja palkkioiden kasvu oli 2,8 %, eläkekulujen 7,5 % ja muiden henkilösivukulujen samoin 7,5 %. Henkilöstökorvauksia saatiin 12,8 % edellisvuotta enemmän. Kaupungin velkamäärä nousi edellisvuoden 42,2 miljoonasta 49,8 miljoonaan euroon (2 645 / as). Talousarviota laadittaessa arvioitiin velkamäärän nousevan 45,1 miljoonaan euroon (2 359 /as). Asukaskohtaiseen määrään vaikuttaa myös asukasluvun jääminen huomattavasti alle ennusteen. Nettovelka (korolliset lainat vähennettynä kassavaroilla) oli 42,6 miljoonaa euroa. Investointien alkuperäinen määrä oli 9,3 miljoonaa euroa. Toteutuma jäi bruttona 8,2 miljoonaan euroon. Tilinpäätöksen perusteella on syytä arvioida vuodelle 2013 hyväksytyn talousarvion tarkistamista viimeistään 4 kk raportin käsittelyn yhteydessä. 4

5 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus Toimintakate (itseisarvo), /as Naantali Koko maa Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as Naantali Koko maa Sisältää kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valt.os., työllistämistuen sekä muut tuet ja avustukset valtiolta Vuosikate, /as Naantali Koko maa 5

6 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as Naantali Koko maa Verotulot TP:n mukaan, / as Kiinteistövero ym. Yhteisövero Kunnallisvero Lainakanta 31.12, /as Naantali Koko maa 6

7 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0 Kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, milj. Naantali Kumulatiivinen lainakannan muutos vuodesta 1997 Kertynyt tulorahoitusjäämä vuodesta 1997 Tulorahoitusjäämä = vuosikate - poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate, poistot ja investoinnit, / asukas Vuosikate Investointien omahankintamenot yht Toimintakate ja verorahoitus indeksoituna, 2000 = Toimintakate Verot + valtionosuudet (TP:n mukaan) 7

8 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2012 luottamustoimielinorganisaatio on pysyvien toimielinten osalta sama kuin edellisenä vuonna. Lisäksi tilivuonna toimi satamarakennustoimikunta ja Luolalan paloaseman rakennustoimikunta. 8

9 NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2012 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2008 käynnistynyt talouden häiriötila ei euroalueella ole ohi, vaikka tilanne on jossain määrin rauhoittunut. Tilanne on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. Kuten oheisesta kaaviosta näkyy, on Suomen asukaskohtainen bruttokansantuote nyt palautunut lievästi vuoden 2008 tason yläpuolelle. BKT käyvin hinnoin BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. Markkinakorkojen taso on edelleen varsin alhainen eikä selviä merkkejä noususta esiinny. Vuoden 2010 lopulla alkanut korkojen lievä nousu kääntyi 2011 laskuksi ja nyt korkotasot ovat alempana kuin Euroalueen kriisi on jakanut euromaita yhä voimakkaammin eri ryhmiin; osa on toistaiseksi saanut rahoittajien luottamusta lisää, kun joidenkin osalta epäluottamus kasvaa. Ongelmia on edelleen olemassa eivätkä ne poistu nopeasti. Suomen luottoluokitus on edelleen paras mahdollinen. Työttömyys on useassa euromaassa noussut ennätysmäisen korkealle tasolle. Suomessa tilanne oli Tilastokeskuksen mukaan seuraava: Vuonna 2012 työllisiä oli , mikä oli enemmän kuin vuonna Naisten työllisyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä, miesten työllisyysaste säilyi ennallaan. Työllisyys parani eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, jossa työllisten määrä kasvoi hengellä vuonna Työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta vuosien 2011 ja 2012 välillä. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,3 ja naisten 7,1 prosenttia. Työttömänä oli vuonna 2012 keskimäärin henkeä. Työttömistä miehiä oli ja naisia Suomessa oli vuonna 2012 keskimäärin palkansaajaa, miltei saman verran kuin vuotta aiemmin. Heistä oli jatkuvassa ja määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Kaksi kolmes- 9

10 ta määräaikaisessa työsuhteessa olevasta olisi halunnut pysyvää työtä. Näiden vastentahtoisesti määräaikaisten palkansaajien määrä kasvoi vuonna Vuonna 2012 palkansaajien uusia, alle vuoden kestäneitä työsuhteita oli Vuoteen 2011 verrattuna alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä väheni hiukan. Seuraavassa on koko maan työttömyysasteen aikasarja (Tilastokeskus). KOKO MAA, Milj ** 2013** 2014** 2015** 2016** VEROTETTAVA TULO Muutos % 18,7-21,2-23,8 8,9 1,7-0,7-1,5 7,1 5,4 10,6 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO Kuntaryhmän osuus 0,2203 0,2203 0,3203 0,3199 0,3199 0,2834 0,2949 0,2894 0,2883 0,2282 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA Muutos % 18,9-22,5 13,7 8,6 1,7-17,6 2,4 5,4 5,1-12,5 Kuntien osuus manner-suomessa Kuntien osuus Ahvenanmaalla Naantalin jako-osuus 0, , , , , , , , , ,00394 <- vahvistetut Taloussuunitelman mukaan Edellä oleva taulukko kuvaa yhteisöveron määrää verottajan eli maksuunpanon näkökulmasta. Se eroaa kunnan tilinpäätösnäkökulmasta, koska kunnan tilinpäätökseen verotulot kirjataan tilitysten mukaan, ei maksuunpanon mukaan. Koko maan yhteisöveron määrä putosi kahdessa vuodessa 40 % (2007 / 2009) eikä kehitys valtakunnan arvioiden mukaan tule nousemaan vuoden 2007 tasolle pitkään aikaan. Näissä veroarvioissa ei ole otettu huomioon valtioiden välisen verokilpailun oletettuja seurauksia. Naantali oli Suomen kuntajoukossa vuosikymmenet poikkeuksellisessa asemassa siinä mielessä, että täällä yritysverojen osuus suhteessa kunnallisveron määrään oli huomattavan korkea. Tällä hetkellä Naantalin suhteellinen osuus yritysveroista on samaa tasoa kuin kunnallisveron tai jonkin verran sen yläpuolella - edelleen hyvää 10

11 tasoa, mutta ei enää poikkeuksellisen korkea. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kaventaa yhteisöveron merkitystä. 0,0080 0,0070 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 0,0020 0,0010 0,0000 JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero Kunnallisverotulon kertyminen on kokonaisuutena tasoittunut verrattuna vuosituhannen vaihteen optiovuosiin, jolloin heilahtelut olivat hyvin suuria. Turun talousalueen kehitys Alueen suuren työllistäjän, telakan tilauskirja on saanut tilauksia, mutta telakka tarvitsee lisää uusia, varsinkin, kun suuren risteilijän tilaus ohjautui muualle. Hankkeiden pitkäkestoisuuden ja kerrannaisvaikutusten takia olisi suotavaa nähdä tilauskirjan vahvistuvan edelleen. Seudun energiaratkaisun täytäntöönpano alkoi , mukana Fortum Oyj, Turku Energia Oy sekä Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupungit. Lisäksi sopimuksissa ovat mukana Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Päätöstä uudesta voimalasta ei tehty 2012 aikana. Sen sijaan Fortum Oyj vaati, että TSME Oy osakassopimuksen mukaisesti lunastaa mm. Naantalin voimalaitosyhtiön osakekannan. Tämä aikaisti osakassopimuksen mukaisia osakaslainoja ja osakemerkintöjä aikaisemmista oletuksista vuodelle Turun Seudun Jätehuolto Oy:n uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA esitellään maaliskuussa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n alueella arvioi- 11

12 * NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2012 daan vaihtoehtoisina paikkoina Raision Palovuoren alue ja Turun Topinojan jätekeskuksen alue. Rouskis Oy (omistajat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo) ja Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) ovat aloittaneet selvitystyön toimintojensa yhdistämisestä. Yhtiöt ovat nimenneet fuusioselvitykseen omat ohjausryhmänsä, ja yhteinen työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran. Tavoitteena on, että selvitys saadaan valmiiksi kevääseen 2013 mennessä. Kuntayhtymä Raisio-Naantalin vesilaitos lopetti oman tuotantonsa, kun Turun Seudun Vesi aloitti vedentoimituksen. Useat kunnat Naantali mukaan lukien ovat suhtautuneet myönteisesti selvitykseen seudullisesta vesiyhtiöstä. Turun kaupunkiseudulle on laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli, Rakennemalli Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Maakuntahallitus hyväksyi rakennemallin huhtikuussa Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna Turun seutukunta Työlliset Työttömät 12

13 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä päätöksiä tilikauden aikana ja sen jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 loppuraportin. Maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle hyväksyi kaupungin ympäristönsuojelumääräykset alkaen päätti antaa lausunnon kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista hyväksyi Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 hyväksyi sopimuksen seudun yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamisesta hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilivuodelta 2011, käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2011 ja merkitsi tiedoksi henkilöstökertomuksen 2011 hyväksyi Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen hyväksyi Tilalaitoksen avaavan taseen merkitsi kuntaliitoksen 2009 seurantatoimikunnan loppuraportin tiedoksi päätti muuttaa tarkastussääntöä hyväksyi uudelleen neuvotellun sopimuksen Maskun kunnan ja Naantalin kaupungin välillä koskien osakuntaliitosalueen vuoden 2011 tuloveroa päätti tuloveroprosentiksi Naantalin kaupungissa vuoden 2013 tuloista toimitettavaa kunnallisverotusta varten 18,50 prosenttia päätti määrätä vuodelle 2013 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: yleinen prosentti 1,05, vakituisten asuinrakennusten prosentti 0,45, muiden asuinrakennusten prosentti 1,05 ja rakentamaton rakennuspaikka 3,00 hyväksyi Velkuan Kummeli ry:n ja kaupungin välisen Velkuan Palvelukiinteistöt Oy:n osakekannan kauppakirjan sekä sopimuksen liiketoiminnan luovutuksesta ja henkilökunnan siirtymisestä hyväksyi luottamustointen palkkio- ja matkustussäännön alkaen hyväksyi kaupungin talousarvion vuodelle 2013 ja taloussuunnitelman vuosille kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti valitsi toimielimet muutti hallintosääntöä hyväksyi päivätyn Fingrid Oyj:n ja Kraftnät Åland Ab:n asemakaavan muutosehdotuksen antoi kuntarakennelakiluonnoksesta lausunnon valtuusto hyväksyi uuden ympäristöterveydenhuollon sopimuksen voimaan takautuvasti lukien hyväksyi päivätyn Aurinkosäätiön palvelutalon asemakaavan muutosehdotus II:n valitsi kaupungin tilintarkastusyhteisöksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n vuosille Kaupunginhallitus 13

14 päätti, että Naantalin kaupunki osallistuu seudullisen rakennusvalvontaorganisaation tavoitteiden mukaisen selvityksen valmisteluun hyväksyi kaavoitusohjelman ja -katsauksen päätti merkitä Turun Seudun Maakaasu ja Energia Oy:n maksullisessa osakeannissa 981 osaketta hyväksyi kaupungin avustusten käsittelyn menettelytapaohjeen päätti ilmoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, että kaupunki ei vastusta hallinnollisen rakenteen muutosta yhden hallinnollisen TE-toimiston perustamiseksi, mutta korosti, että asiakaspalvelua tulee olla saatavilla alueellisesti myös Naantalissa tai Raisiossa päätti konserniohjeen mukaisesti antaa toimintaohjeet Naantalin Energia Oy:lle, Naantalin Matkailu Oy:lle ja Naantalin Vuokratalot Oy:lle antoi Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausunnon hyväksyi kaupungin vuoden 2011 tuloksen käsittelyä koskevan ehdotuksen, hyväksyi ja allekirjoitti tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja lähetti sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille antoi lausunnon Rasekolle nuorten työpajatoiminnasta ja ohjauspalveluista antoi lausunnon sairaanhoitopiirin talousarviosta 2013 ja taloussuunnitelmasta vuosille teki periaatepäätöksen, että kaupungin osakeomistuksen määräksi Naantalin Matkailu Oy:ssä on jatkossakin jäätävä vähintään 60 % yhtiön osakekannasta ja edellytti että osakepohjan laajentamisesta tai siihen verrattavista toimenpiteistä laaditaan tarkempi suunnitelma hyväksyi laskutus- ja perintäohjeet voimaan lukien päätti vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen järjestämisestä ja vaalipäivän äänestyspaikoista antoi lausunnon Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toiminnan kehittämisestä päätti talousarvion 2013 laadinnan ohjeista asetti Luolalan paloaseman toteuttamista varten rakennustoimikunnan antoi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle kannanoton tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille merkitsi tiedoksi tuulivoimavaihekaavaluonnoksen sisällön ja totesi, että Naantalin kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksen johdosta. antoi lausunnon Turun seudun alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelmasta antoi lausunnon Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen palvelutasopäätösluonnoksesta antoi lausunnon Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille ilmoitti Raina-Säätiölle kantanaan, että säätiön hallintorakenteen keventäminen hallintoneuvoston lakkauttamisella on perusteltua tilanteessa, jossa perustajataustayhteisöjä on jättäytymässä pois säätiön hallinnosta totesi lausuntonaan Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojeluyhteistyöselvityksestä, että Turun kaupunkiseudun kuntien ympäristönsuojeluyhteistyötä jatketaan Naantalin osalta nykyisellään, kuitenkin siten, että yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään uusia yhteistyömuotoja mahdollista Tekes-rahoitusta hyödyntäen antoi seudullista rakennusvalvontayhteistyötä koskevasta selvityksestä lausunnon, jonka mukaan mahdollinen osallistuminen seudulliseen rakennusvalvontayhteistyöhön voidaan ratkaista vasta tarkemman suunnittelun jälkeen. 14

15 Naantalin kaupunki puoltaa selvitystyön jatkamista ja pitää mm. tärkeänä yhteistyöalueen laajentamista edelleen siten, että toiminta-alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden päätti kunnallisvaalien ulkomainonnan ohjeistuksesta päätti puolivuosiraportin perusteella ryhtyä selvittämään keinoja, joilla vuoden 2012 alijäämäennustetta voidaan pienentää valitsi vuoden 2012 kunnallisvaalien vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat muutti talousarvion 2013 laadintaohjeita päätti pöytäkirjassa selostetuin perustein ja lisäksi Satamaliiton lausunnossaan esittämiin perusteisiin viitaten ilmoittaa liikenne- ja viestintäministeriölle, että kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista annettua lakia ja yksityisistä yleisistä satamista annettua lakia ei tulisi tässä vaiheessa kumota ilmoitti lausuntonaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille, että Naantalin kaupunki hyväksyy ensihoitopalvelun kustannusten jakamisen kuntien kesken sairaanhoitopiirin ehdotuksen mukaisesti hyväksyi sisäisen tarkastuksen työsuunnitelman loppuvuodelle 2012 hyväksyi maaseutuhallinnon järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyi Turun seudun tekopohjavesijärjestelmän liittymissopimuksen päätti lausuntonaan Läntiselle tullipiirille ilmoittaa, että kaupunki ei sinänsä vastusta Naantalin tullin lopettamista, mutta korostaa, että tullipiirin tulee Naantalin tullin lopettamisesta huolimatta pystyä tuottamaan ja tarjoamaan Naantalin satamalle ja sen käyttäjille tarvittavat palvelut siten, ettei sataman toiminta, kilpailukyky tai vetovoimaisuus tullin toimipisteen puuttumisen vuoksi heikenny muihin satamiin verrattuna päätti ehdotuksistaan tulo- ja kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2013 hyväksyi Turun seudun hankintayhteistyösopimuksen voimaan päätti ehdotuksestaan talousarvioksi vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaksi vuosille hyväksyi henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelman vuodelle 2013 antoi Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle (AVI) lausunnon Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (TSME) ympäristölupahakemuksesta, joka koski uuden monipolttoainevoimalaitoksen toimintaa antoi lausunnon runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksesta päätti merkitä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n maksullisessa osakeannissa osaketta ja päätti myöntää yhtiölle osakassopimuksen mukaisen osakaslainan hyväksyi seudullisen vesihuoltoyhtiöselvityksen aiesopimuksen hyväksyi sopimuksen alueellisten nuorisopalvelujen siirtämisestä Raision seudun koulutuskuntayhtymälle käsitteli tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta Naantalin Energia Oy:n asemaa kaupungin omistuksessa ja totesi, että ei ole tarkoituksenmukaista myydä Naantalin Energia Oy:n osakekantaa, koska yhtiö toimii sille konserniohjauksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti antoi Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle lausunnon joukkoliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimusten muutosesityksestä antoi sisäasiainministeriölle lausunnon poliisin palveluverkoston kehittämisestä hyväksyi sopimuksen seudullisesta esteettömyysasiamiehen toiminnasta päätti tehdä sisäasiainministeriölle esityksen pysäköintivirhemaksun korottamisesta 40 euroon hyväksyi kaupungin vammaispoliittisen ohjelman vuoteen

16 päätti järjestää palvelustrategiasta seminaarin hyväksyi kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen esitti lausuntonaan jätteenkuljetuksen järjestämisestä Naantalissa, että Naantalissa tulee jatkossakin olla käytössä jätelain 32 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja että sako- ja umpikaivojen lietteiden osalta pysytään nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä merkitsi tiedoksi raportin työllisyyden hoitamisesta vuodelta 2012 päätti hyväksyä Naantalin Energia Oy:n ehdotuksen vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella maksettavaksi osingoksi. Samalla kaupunginhallitus päätti ilmoittaa yhtiön hallitukselle, että vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella maksettavaksi osinkotavoitteeksi asetetaan euroa. Varsinainen talousarvio vuodelle 2012 osoitti 3,2 miljoonan euron alijäämää. Tilinpäätöksen alijäämä on 6,3 miljoonaa euroa, kasvua 3,1 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa vertaillaan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa varsinaiseen talousarvion ja edelliseen tilinpäätökseen (2011 luvuissa on mukana kaukolämpö omana toimintana, menot 5,4 ja tulot 6,5 milj. e). Varsinaisessa talousarviossa entinen kaukolämmön tehtäväalue oli sähkön oston ja myynnin osalta nettoarvio, mutta se muutettiin bruttoperustaiseksi kesken vuotta, vaikutus 1,4 milj. euroa. Varsinaisessa ei myöskään ollut mukana maapohjan vuokria, vaikutus 0,9 milj. euroa. TULOSLASKELMA TP2012 TA2012 Ero TA:oon Edell. TP Ero edell. TP:een euroa % euroa % Toimintatuotot* ,3 % ,9 % Valmistus omaan käyttöön ,5 % ,1 % Toimintakulut* ,9 % ,0 % Toimintakate ,3 % ,1 % Verotulot ,4 % ,4 % Valtionosuudet ,2 % ,4 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,4 % ,0 % Muut rahoitustuotot ,6 % ,2 % Korkokulut ,0 % ,6 % Muut rahoituskulut ,0 % ,7 % Vuosikate ,6 % ,7 % Poistot ,7 % ,0 % Arvonalentumiset -699 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,4 % ,9 % Tilinpäätössiirrot ,0 % Tilikauden ylij + / alij ,9 % ,3 % TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % -37,4-37,6-37,4 Vuosikate / poistot, % -38,8-71,4-67,3 Vuosikate, euroa / asukas ,5 % Asukasmäärä (TK) ,3 % Investointien rahavirta ,0 % ,7 % Kassavirta** ,9 % ,4 % * = toimintatuotot ja -kulut sisältäv ät sisäisen palv elutoiminnan ja v uokraamisen tuotot ja kulut ** = tulos+poistot-inv estointien rahav irta 16

17 Varsinaisen talousarvion toimintakate oli 82,9 miljoonaa euroa ja toteutunut toimintakate oli 85,6 miljoonaa euroa. Eniten toimintakate heikkeni satamalla, euroa, ja toiseksi eniten vesihuoltolaitoksella, euroa. Ympäristövirasto jäi alkuperäiseen tasoonsa ja muilla heikkeni välillä. Edellä mainittujen lukujen taakse on kuitenkin katsottava rakenteellisten muutosten vuoksi. Esim. ympäristöviraston tuloissa syntyi 1,1 miljoonan euron vaje, kun maankäyttösopimuksista ei saatu tuottoja. Tilinpäätökseen taas kirjattiin 0,9 miljoonan euron maapohjan vuokratulo, jota ei ollut varsinaisessa talousarviossa. Toimintakatteeseen vaikuttavat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, ts. mukana eivät ole rahoituserät eivätkä poistot. Seuraavassa kaaviossa esitetään toimialoittain tilinpäätöksen mukainen toimintakate. Talousarviorakenteen mukaisesta kokonaistoimintakatteesta on eroteltu näkyviin se osuus, joka kaupungin muista toiminnoista kohdistuu toimialalle sisäisen palvelutoiminnan erinä ja Tilalaitoksen kautta vuokrina (tilat ja maapohja). Operatiivista toimintakatetta voi pitää toimialan oman toiminnan toimintakatteena TOIMIALOJEN TOIMINTAKATE TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN Erikoissairaanhoito vähennetty Soten katteesta Yle Sote ESH Siv Ymp Satama Tilal Vesil Operatiivinen toimintakate Sis palvelutoiminnan osuus Sosiaali- ja terveystoimessa sisäisen palvelutoiminnan osuus on 15 % ja sivistystoimessa 30 % toimintakatteesta. Tulos ja sen muodostuminen kaupungin ja taseyksiköiden kesken on esitetty seuraavassa kaaviossa kunnan tuloslaskelman mukaisena. 17

18 Yle Sote ESH Siv Ymp Satama Tilal Vesil NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA euroa Yhteensä Kaupunki Tilalaitos Vesihuolto Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät Vuosikate* Poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Poistoerän vähennys (+) Tilikauden ylijäämä / alijäämä * taseyksiköillä ei käytetä tätä nimitystä Tilalaitoksen ensimmäinen toimintavuosi on taloudellisesti hyvä. Jatkossa on harkittava, minkälaiseen tulokseen sen tulee pyrkiä. Hyvään tulokseen vaikuttaa osittain se, että se maksoi 46 miljoonan euron velastaan korkoa saman verran kuin kaupunki. Taseyksiköiden vieraan pääoman hinnoittelu on tarkasteltava jatkossa eri näkökulmista Toimintakatteen muutos toimialoittain TA:sta TP:een Muutos euroa (vasen asteikko) ja %:a (oikea asteikko) 17,4 0,8-0,3 1,2 0,1-13,6-0,5-64,6 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0-70,0 Muutos e Muutos % Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon Toimintakertomuksen osana on selvitys sitovien määrärahojen toteutumisesta. Koosteen määrärahoissa on otettu huomioon valtuuston hyväksymät TA-muutokset sekä muut, täytäntöönpanomääräyksiin tai talousarvion sisältöön perustuvat muutokset. Samaan selvitykseen on koottu myös tuloarvioiden toteutuminen. Tässä koosteessa olevat määrärahaylitykset esitetään hyväksyttäviksi tilinpäätöksen osana, mikäli niitä ei ole vielä hyväksytty. Toimielinten selvitykset toiminnan sisällöstä ja tavoitteiden toteutumisesta on tehtäväaluekohtaisessa toteutumisvertailussa. Varsinaisen talousarvion toimintakate heikkeni eniten seuraavilla tehtäväalueilla: käyttöomaisuuden myyntivoitto (1,5 milj. e), asemakaavoitus (1,0 milj. e), satama 18

19 Kaupungin henkilöstö (0,8 milj. e) ja vesihuolto (0,8 milj. e). Eniten toimintakatetta paransivat maankäyttö (1,0 milj. e), järjestelyerät (0,6 milj. e), siivous (0,2 milj. e) ja suunnittelujaosto (0,2 milj. e). Maankäytön osalta tilanne muuttui maapohjavuokrien takia ja järjestelyerissä ves-tes-varauksen purkamisen takia ( e). Henkilöstöstä annetaan erillinen henkilöstökertomus, joten toimintakertomuksessa on suppea katsaus henkilöstöön. Koko kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi 7 henkilöllä vuodesta Vakanssien määrä Muutos kpl ed. vuoteen 1037,5 1044,5 1070,5 1066,8 1088, ,85 Vuodenvaihteessa vakinaisia virkoja, toimia ja tuntipalkkaisia oli palveluksessa yllä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2012 lopussa vakinaista henkilökuntaa oli työssä Kasvua edellisestä vuodesta oli 11. Määräaikaisia ja sijaisia oli vuoden 2012 lopussa 264 eli 9 vähemmän kuin edellisenä vuona. Määräaikainen henkilökunta muodostuu pääosin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen sijaisista ja sivistystoimen tuntiopettajista. Sivistystoimessa oppilasmäärät ovat laskussa, jolloin eläköityneiden opettajien tilalle on palkattu tuntiopettajia. Naantalin henkilöstön määrä vuoden 2012 lopussa oli vuoden 2011 lukuun verrattuna 0,5 % suurempi. Tilastokeskuksen kuntien toiminta- ja taloustilasto v (2010): Naantali, vakinainen henkilöstö / asukasta 64 (65) Koko maa, vakinainen henkilöstö / asukasta 62 (62) Henkilöstömenot, milj. euroa (käyttötalous) ja muutos-% ,6 49,7 51,7 53,4 6,6 4,0 3,3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tasekirjaa laadinnan aikaan on hallitus käymässä läpi valtakunnan taloudellista tilaa ja kehitysnäkymiä kehysbudjettikeskusteluja varten. Julkisuudessa on uutisointi keskittynyt arvailemaan talousleikkausten euromääriä. Työmarkkinaneuvottelujen tunnustelut ovat käynnissä, mutta lopputuloksen suuntaa ei voi ennustaa. Kehysbudjettineuvotteluista odotetaan myös suuntaviittoja kuntarakenneasioiden kehityssuunnaksi. 19

20 Valtioneuvoston kanslian julkaisema Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti tiivistää näkemyksensä seuraavasti: Yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Suomessa bruttokansantuote supistui viime vuonna ja vuoden lopun heikko taloudellinen kehitys vaikuttaa myös kuluvan vuoden kasvuun, joka jää 0,5 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat vaisut, sillä reaalitulojen kehitys on heikkoa ja työllisyystilanne heikkenee. Vuonna 2014 kansainvälisen talouden ennakoidaan virkoavan, mutta euroalueen talouskasvu pysyy hitaana. Suomen vienti kuitenkin lisääntyy ja investoinnit kääntyvät nousevalle uralle. Yksityinen kulutuskin lisääntyy ja BKT kasvaa 1,7 %. Työllisyys kehittyi vuonna 2012 kaikkiaan hyvin suhteessa tuotantoon, mutta viimeisellä neljänneksellä alkanut heikkeneminen jatkuu kuluvana vuonna. Myös työttömyys kasvaa. Ensi vuonnakaan työllisyystilanteen ei odoteta merkittävästi parantuvan vaikka talous lähtee kasvuun mm. siksi, että työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat lisääntyneet. Talouden rakennemuutoksen myötä teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet ja uusia työpaikkoja syntynyt palvelualoille. Avoimia työpaikkoja on edelleen suhteellisen runsaasti, mutta riski rakenteellisen työttömyyden kasvuun lisääntynyt Nimelliset ansiot kohosivat vuonna 2012 arviolta 3,5 %. Kuluvana vuonna ansioiden nousu hidastuu, sillä raamisopimukseen kuuluva toinen korotus on viimevuotista matalampi ja talouskasvu on vähäistä. Kuluttajahinnat kohosivat viime vuonna keskimäärin 2,8 prosenttia, mutta alkaneena vuonna inflaatio hidastuu 2,2 %:iin. Viime vuonna välillisen verotuksen kiristyminen vaikutti noin prosenttiyksikön verran hintojen nousuun ja tänä vuonna arvonlisäveron kaikkien kantojen yhden prosenttiyksikön nosto kiihdyttää inflaatiota noin 0,6 prosenttiyksikköä. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistuu tänä vuonna prosentilla. Edellisen kerran näin on käynyt 1990-luvulla. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyy minkä seurauksena palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen lasku jää hieman tämänvuotista pienemmäksi eli 0,5 prosenttiin. Tehdasteollisuuden kilpailukyky on edelleen heikommalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä vuonna Jos kilpailukykyä tarkastellaan talouskasvun kerryttämisen näkökulmasta, sitä rasittaa Suomen vaihtosuhteen heikkeneminen ja välituotteiden kautta tulevat kustannuspaineet. Erityisesti kallistuva energia on heikentänyt vaihtosuhteen kehitystä. Suomen tehdasteollisuudessa kustannuspaineet ovat viime vuosina tulleet vielä enemmän välituotteiden kuin suorien työvoimakustannusten puolelta. Naantalin osalta vuoden 2012 alijäämän syveneminen budjetoidusta johtui keskeisesti verotuloennusteen pettämisestä, toteutumatta jääneistä käyttöomaisuuden myyntituotoista ja maankäyttösopimuskorvauksista sekä sataman tulokertymästä. Lähivuosien rahoituksen riittävyyttä tarkasteltaessa on huomattava seuraavat seikat - v poistuu yhdistymiseen liittyvä, noin euron suuruinen valtionosuuden menetyksen korvaus - yhteisöverojen kuntaryhmäosuus palautuu voimassa olevien säädösten mukaan noin 23 prosenttiin tämänhetkisestä noin 29 prosentista. Luvut perustuvat voimassaolevaan yhteisöveroprosenttitasoon 24,5 %. Mikäli tätä prosenttia alennetaan esim. verokilpailun takia, niin mahdollisen kompensaation määrästä tai laadusta ei ole tietoa - talouden toipuminen tuo mukanaan lisärahoitusvaateita sikäli, että mittavan velkasalkun korkokustannukset saattavat nousta. Korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisää kuluja noin euroa 20

21 Ympäristötekijät - satama yhtiöitetään, jos kuntalakiin tehdään sitä edellyttävä muutos - kaupungin väkiluvun muutos oli 2012 ensimmäisen kerran vuosikymmeniin miinus-merkkinen ja toteutunut luku oli noin 80 alle veroennusteessa käytetyn väestömäärän. Väestörakenteen muutos saattaa myös johtaa suhteellisesti vaativiin palvelutarpeisiin - sairaanhoitopiiri on pyytänyt kunnilta lausuntoa kuntayhtymän talouden suhteen. Kuntayhtymällä on tehnyt suuria investointeja - TSME:n voimalaratkaisun polttoainevalinnat saattavat vaikuttaa sataman tulomuodostukseen. Noin 6,3 miljoonan euron alijäämän jälkeen kaupungin taseeseen jää vielä runsaat 28 miljoonaa euroa kirjanpidollista ylijäämää. Siitä oli vuosi sitten vesihuollon osuutta 7,9 miljoonaa. Tilalaitokselle ei avaavassa taseessa kohdistettu lainkaan ylijäämää. Viime vuoden budjetoitua suurempi alijäämä yhdessä negatiivisen väestökehityksen kanssa pakottaa seuraamaan 2013 talousarvion toteutumista ennakoitua kriittisemmin. Kaupunki ei seuraa kirjanpidossa ympäristökuluja tai tuottoja erikseen vaan ne sisältyvät toiminnoittain menoihin ja tuloihin. Kaupungin osallistuminen ylikunnallisiin ympäristöhankkeisiin on selostettu ympäristösuojelun tehtäväalueella. Jätevedenpuhdistuksen osalta kaupunki teki kesäkuussa 2008 merkittävän päätöksen ryhtyä Turun Seudun Puhdistamo Oy:n osakkaaksi ja palvelun ostajaksi. Rymättylän suunnan jätevedet johdettaneen vuodesta 2014 alkaen Turkuun. Jäteveden laadun huomioon ottaminen kustannusjaossa johtaa yllättävän suuriin muutoksiin kuntien kesken eikä näitä ilmeisesti voida ottaa tilikauden aikana huomioon. Kaupungilla on hoidossaan entinen Isosuon kaatopaikka. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa on voimassa, yhdessä muiden kaatopaikkaomistajakuntien kanssa, sopimus, jonka mukaan yhtiö kerää kaatopaikkojen jälkihoitoon tarvittavat varat ja kunnat tekevät näistä varoista pakollisen varauksen tulevaa käyttöä varten. Isosuon kaatopaikan lopettamisesta ja viimeistelytyöstä on annettu ja laajennusalueesta vastuusitoumus Naantalin osalta. Muut omistajat ovat Raisio ja Masku. Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Salon alueen vastaava yritys Rouskis Oy neuvottelevat yhdistymisestä. Taustalla on mm. mahdollisuus hakea jätteenpolttolaitokselle sijoituspaikkaa laajemmalta alueelta. TSJ:n jätevoimalahankkeen YVA-vaihe on julkisessa esittelyssä maaliskuussa Naantalin kaupunki on Isosuon maankaatopaikan pitäjänä asettanut ympäristölupaviranomaiselle (Lounais-suomen ympäristökeskus) vakuuden maankaatopaikan asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. 21

22 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa suoritetaan erityisesti valvontatarkoitukseen perustettujen raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta ja normaalien johtamiskäytäntöjen osana, jolloin johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Viranhaltijapäätösten säädöstenmukaisuutta valvotaan siten, että päätökset kulkevat kaupunginlakimiehen kautta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista, jota on suoritettu kaupungissa hyväksytyn raportointimallin mukaisesti. Asioita on käsitelty virastojen johtoryhmissä ja osastopalavereissa, lisäksi lautakunnille on raportoitu säännöllisesti. Laajempia osavuosiraportteja laadittiin kolme, 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle ja puolivuosiraportti valtuustolle. Vuonna 2012 työnsä aloitti controller. Virka perustettiin korvaamaan osa-aikaista sisäistä tarkastajaa. Tarkastusta suoritetaan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Controllerin yksi erityispainoalue on kaupunkikonsernin seuranta. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Viimeisin kilpailutus suoritettiin 2010 ja vakuutussopimukset astuivat voimaan 2011 alusta. Vakuutussopimuksen osana on edellytetty, että sopimuskauden 1. vuotena tehdään kaupungin kattava, laajempi riskikartoitus. Kartoitus tehdään päätoimialoittain ja siihen osallistuvat toimialan keskeiset henkilöt. Vuoden 2011 laaja riskienkartoitus on resurssisyistä siirtynyt jo vuodelle Kuntaliitoksen jälkeen tilanne päivitettiin sosiaali- ja terveystoimen osalta. Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. kaukolämpötoiminnan toiminnan muutos alkaen ). Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän. Ryhmän kokoonpano on tarkistettu maaliskuussa 2010 ja sen toiminta käynnistyi talvella 2011 kuntaliitoksen jälkeen. Luonnos kaupungin riskienhallintapolitiikaksi on olemassa, mutta sen valmistelu on edelleen kesken. Tavoitteena on saada rh-politiikka kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä Rh-ryhmän toimeksianto on syytä päivittää, koska kuntalain 13 on lisätty valtuuston tehtäviin päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tämä säännös astuu voimaan 2014 alusta. Samalla on tarkistettava kokoonpano ottaen huomioon controllerin toimenkuva. 22

23 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Taulukko sisältää kaupungin ja taseyksiköiden luvut ilman sisäisen palvelutoiminnan eriä ja Tilalaitoksen vuokriaju. Eriytetyt tulos- ja rahoituslaskelmat sekä taseet esitetään erikseen jäljempänä toimintakertomuksessa. Lukujen tarkastelussa tulee muistaa, että vuonna 2011 luvuissa oli kaukolämpö omana toimintana; sen menot olivat 5,4 ja tulot 6,5 miljoonaa euroa. KAUPUNKI YHTEENSÄ TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -5-2 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 140 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä / alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, %:a 25,7 30,7 Vuosikate / poistot, %:a 36,2 67,3 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Asukasmäärät 2011 ja 2012 ovat Tilastokeskuksen julkaisemia vuoden viimeisen päivän lukuja; jälkimmäinen ns. ennakkoväkiluku. Vertailtaessa vuosia 2011 ja 2012 on huomattava, että kaukolämpötoiminnan muuttuminen verkon vuokraus- ja sähkönosto- ja myyntitoiminnaksi vaikutti huomattavasti kokonaislukuihin. Kaukolämmön ollessa omana toimintana, olivat sen käyttötulot yli 6 miljoonaa euroa ja käyttömenot yli 5 miljoonaa euroa. Vuokrauksen ja sähkönoston ja -myynnin käyttötuotot olivat 1,9 ja käyttömenot 1,1 miljoonaa euroa. 23

24 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) jäi 1,9 miljoonaa euroa alle varsinaisen talousarvion; verotulot alittuivat 2,5 ja valtionosuudet ylittyivät 0,6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien osalta odotusarvo olikin lievästi positiivinen. Verotulojen alittuminen johtui monesta tekijästä: asukasmäärän kehityksestä, edellisen vuoden tuloverotilityksiä oikaistiin kuntien tappioksi, yhteisöveron tuotto jäi odotuksista ja kaupungin kehitys 2011 verotuloissa oli alle maan keskiarvon lukuun ottamatta eläketuloja. Verotulojen toteutuma on alla olevassa taulukossa, johon on merkitty myös voimassa olevat, verovuosi- ja verolajikohtaiset maksuunpanot. VEROTULOKOHDAN ERITTELY TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN KUNNALLISVERO varainhoitovuodelta muut vuodet, netto YHTEISÖVERO varainhoitovuodelta muut vuodet, netto KIINTEISTÖVERO TULOVEROT YHT MAKSUUNPANOT VEROLAJEITTAIN VEROVUODEN MUKAAN* KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO MAKSUUNPANO YHT * tiedot päivitetty voimassaolevan maksuunpanon mukaisiksi, kursiivi = ennakkotieto 24

25 Kaupungin maksamat nettokorot olivat hieman yli 0,8 % laskettuna vuoden alun ja lopun vieraan pääoman keskiarvolle. Varsinaiset poistot 9,8 miljoonaa euroa alittivat talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Summassa ei ole mukana arvonalentumisia (noin euroa). Poistot ja arvonalentumiset ryhmään on tehty ,02 euron alaskirjaus. Siitä on Rymättylä Oy:n osuus ,74 euroa, muu koostuu kuntaliitoksen yhteydessä selvittämättä jääneestä puhelinosakkeesta, 1 404, 35 euroa (osakekirjaa ei ole) ja Saaristomeren Paikallisradio Oy:n osakkeesta, 840,94 euroa. Loppuosa, ,99 euroa, on vesihuoltolaitoksen kertapoisto. Rymättylä Oy:n osalta on tehty purkamispäätös ja se on selvitystilassa. Yhtiöllä on omaisuutta, joka yritetään realisoida ennen purkamista. POISTOT TALOUSARVIO TOTEUTUNUT ERO AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,72 Muut pitkävaikutteiset menot ,17 0 0,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET 0 0,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,73 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,94 Koneet ja kalusto , ,92 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0,00 0,00 Kertaluonteiset poistot(myyntitappio) 0-128,17 128,17 Muut lisäpoistot , ,64 Pysyvien vastaav.arvonalentumiset , ,03 Yhteensä , ,64 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Tarkastelu tapahtuu rahoituslaskelmakaavan ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. 25

26 KAUPUNKI YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 2 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, %:a 47,6 68,3 Pääomamenojen tulorahoitus, %:a 56,2 63,9 Lainanhoitokate 5,4 6,2 Kassan riittävyys, pv 21,0 8,5 Asukasmäärä INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 26