Ryhmässä oppiminen. Opet Oppii koulutus FT, Saara Repo, Avoin yliopisto
|
|
- Urho Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ryhmässä oppiminen Opet Oppii koulutus FT, Saara Repo, Avoin yliopisto
2 Iltapäivän tavoitteet: Herkistyminen ryhmädynaamisille ilmiöille opetusryhmässä Omaksua välineitä havainnoida opetusryhmää (ryhmädynamiikan käsitteet) Lisätä ymmärrystä siitä, miten opettaja voi vaikuttaa ryhmädynamiikkaan Saada konkreettisia menetelmiä opiskeluryhmän aktivointiin Saara Repo
3 Reflektiotaidot selittävät pedagogisen ajattelun kehittymistä (Veijola 2013) Suurimmat muutokset pedagogisessa ajattelussa tapahtuivat opettajaopiskelijoilla, jotka reflektoivat omia kokemuksiaan, ennakkokäsityksiään ja kohtaamiaan ristiriitatilanteita. Saara Repo
4 Saara Repo
5 Yhteisösensitiivisyys (Repo 2010) Yhteisöllisyyteen ja ryhmän toimintaan liittyvien ilmiöiden tunnistaminen Käsitteet tärkeitä havainnoimisessa ja tietoisuuden lisäämisessä Työtavat, jotka hyödyntävät yhteisön ja sen jäsenten voimavaroja Saara Repo
6 Mikä on ryhmä? Ryhmä koostuu ihmisistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ovat psykologisesti tietoisia toisistaan ja tuntevat olevansa ryhmä. Saara Repo
7 Ryhmiin liittyviä käsitteitä Ryhmän koheesio eli kiinteys = me-henki Ryhmäidentiteetti = jonkin ryhmän jäsenyys, joka on oman identiteetin kannalta keskeinen esim. ammatti-identiteetti Polarisaatio = mielipiteiden eriytyminen ja vastakkainasettelu, puolesta ja vastaan Ryhmäajattelu = yksilöllinen ajattelu kärsii (Siitonen ja Valo 2007) Saara Repo
8 Miksi yhteistoiminta edistää oppimista neljä näkökulmaa Kognitiivinen Motivationaalinen Emotionaalinen Identiteettiin liittyvä Saara Repo
9 Kognitiivinen näkökulma vertaistukeen Toisten ihmisten erilaiset käsitykset samasta asiasta haastavat omaa ajattelua (sosiokognitiivinen ristiriita) Vertaisryhmässä yksilö voi ylittää oman suoritustasonsa ryhmä voi myös päästä korkeammalle tasolle kuin kukaan yksinään (lähikehityksen vyöhyke) Oppijat oppivat toisiltaan sisällöstä mutta lisäksi oppimaan oppimisen taitoja Saara Repo
10 Emotionaalinen näkökulma vertaistukeen Oppimiseen liittyy välitilassa oloa vanhat tiedot/taidot eivät riitä uusia ei vielä ole Välitilassa opiskelija tarvitsee emotionaalista kannattelua (Winnicott: Holding ) Ryhmä ja sen jäsenet voivat toimia toistensa kannattelijoina siltoina Saara Repo
11 Yhteisen tavoitteen merkitys Ryhmän yhteinen tavoite, kannustaa yhteistyöhön (yhteistoiminnallisuus) Vastuu toisille lisää sitoutumista opiskeluun ja sitä kautta myös motivaatiota opiskeluun motivaatio ei vain itsen varassa Tutut/muut opiskelijat kursseilla, yhteiset tavoitteet motivoivat. Lisää kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa itseensä ja ympäristöönsä -> itsetunto vahvistuu Saara Repo
12 Oppiminen liittyy identiteetin muutokseen Vertaistyöskentelyn avulla opiskelija voi peilata omia käsityksiään ja omaa identiteettiään suhteessa toisiin opiskelijoihin Poissaolo työelämästä (kotiäitiys) edisti opintoja: oli pakko saada jostain taholta ulkopuolista tunnustusta, muutakin elämää kuin pissakakkavaipat. Saara Repo
13 Onko opiskeluryhmä ryhmä ja aggregaatti? Ryhmä koostuu ihmisistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ovat psykologisesti tietoisia toisistaan ja tuntevat olevansa ryhmä. Aggregaatti koostuu ihmisistä, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään mutta jotka sattuvat olemaan lyhyen ajan lähekkäin. Saara Repo
14 Ryhmän kaksoistavoite ryhmän kehittyessä Ryhmän tunnetavoite Ryhmän tehtävätavoite Saara Repo Ryhmä alkaa Ryhmä loppuu
15 Ryhmänormit (Pennington 2005) Usein kirjoittamattomia sääntöjä, joiden varassa ryhmä toimii Käsky- ja kieltonormit Niiden noudattaminen on edellytys ryhmän jäsenyyden jatkumiselle Kun vakiintuneet, niitä on vaikeaa muuttaa Saara Repo
16 Status (Pennington 2005) Status on yksilön (arvo)asema ryhmässä Virallinen Epävirallinen Korkeammassa statuksessa olevalle henkilölle puhutaan enemmän ryhmässä Saara Repo
17 Roolit ryhmässä Rooli on käyttäytyminen, jota ryhmä odottaa sen tietyiltä jäseniltä Kahden (ryhmä & yksilö) kauppa = se otetaan ja annetaan Mahdollistavat työnjaon Lisää järjestystä ja ennustettavuutta ryhmässä Tuottaa identiteetin tunnetta yksilölle Saara Repo
18 Ryhmän vaiheet (Tuckman 1965) muodostuminen (forming) kuohunta (storming) säännöistä sopiminen (norming) työskententeleminen (performing) päättyminen (adjourning) Saara Repo
19 Yhteistoiminnallinen oppiminen viitekehys ryhmässä oppimiseen Yhteistoimintaa tukevien pienryhmien ja työskentelyrakenteiden hyväksikäyttö oppimistilanteissa Yhteistoiminnan edellytykset Ryhmän jäsenten positiivinen keskinäinen riippuvuus Ryhmän jäsenten yksilöllinen vastuu Vuorovaikutteinen viestintä ja sosiaalisten taitojen harjoittelu Oppimisen ja ryhmän toiminnan arviointi Saara Repo
20 Sosiaalisen keskinäisriippuvuuden teoria (sosiaalipsykologi Morton Deutsch) Sosiaalinen keskinäisriippuvuus ilmenee, kun yksilöt voivat vaikuttaa toistensa toiminnan tuloksiin omalla toiminnallaan. Positiivinen keskinäisriippuvuus -> yhteistoiminta Kun yksilöt voivat saavuttaa tavoitteensa, jos toisetkin saavuttavat tavoitteensa Negatiivinen keskinäisriippuvuus -> kilpailu Kun yksilöt saavuttavat tavoitteensa, jos toiset eivät saavuta tavoitettaan Ei riippuvuutta -> yksilöllinen työskentely Saara Repo
21 Yhteistoiminnallinen työskentely: opiskelijoiden kokemuksia (Repo 2010) Työskentely parein -> pienissä> ryhmissä -> isoissa ryhmissä on turvallista ja antoisaa. (Ope7.1) Minuun teki suurimman vaikutuksen se, miten toisilleen tuntemattomat ihmiset saatiin niin nopeasti ryhmäksi, jossa selvästi vallitsi yhteenkuuluvaisuuden tunne. (Ope14.1) Aloitus oli mukavan vapauttava, keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden välille syntyi yllättävän helposti. (OpiskG3) Suuri ryhmä tuli tilaan, esittäytyi ja tutustui toisiinsa Saara Repo erilaisten tehtävien avulla/myötä. (Ope9.1)
22 Hyvän ryhmätapaamisen kulku 1. Virittäytyminen Osallistujat jakavat päällimmäiset kuulumiset ja liittyvät ryhmään. 2. Tapaamisen tavoitteiden asettaminen Määritellään keskustellen tapaamisen sisällölliset ja vuorovaikutukselliset tavoitteet. 3. Yhteistoiminnallinen työskentely 4. Työskentelyn reflektio Sisällöllisten ja vuorovaikutteisten tavoitteiden arviointi. 5. Välityöskentelyn suunnittelu Välitehtävät, työnjako ja seuraava tapaaminen Saara Repo (Piekkari & Repo-Kaarento 2002)
23 Milloin kannattaa työskennellä yksin? Kun osallistujat ovat hyviä saavuttamaan itsenäisesti asettamansa tavoitteet Kun suoritetaan yksinkertaisia tehtäviä Kun yksin työskentely edeltää tai seuraa yhteistoiminnallista opiskelua Kun tehtävä vaatii keskittymistä Kun tehtävän suorittamisohjeet ovat selkeitä (Johnson & Johnson 2009) Saara Repo
24 Miten opettaja/tiimin vetäjä voi vaikuttaa ryhmän toimintaan? o Ison ryhmän jakaminen välillä pieniin, vaihtuviin työ- tai porinaryhmiin (2-3 hlöä) o Tasa-arvoisen ilmapiirin luominen, kaikille tilaa o Hyväntahtoisen ilmapiirin luominen o virheet sallittuja o sopiva leikkimielisyys o Julkinen kehuminen aiheesta o Yhteisistä tavoitteista neuvottelu o Yhteisten kokemusten luominen kasvattaa ryhmähenkeä Saara Repo
25 Jos opettaja ei vaikuta ryhmän dynamiikkaan Opiskelijoiden roolit jähmettyvät Uusia kontakteja opiskelijoiden välille ei välttämättä synny Jos ei yhteistä tavoitetta, ei motivaatiota yhteistyöhön Yksinäiset jää yksin Ilmapiirin syntyminen jätetään sattuman varaan Epätasainen aktiivisuus puheliaat puhuvat ja hiljaiset ovat hiljaa Saara Repo
26 Oppimisympäristön dialogisuus Dialogi voi olla ihmisten välistä tai yksilön sisäistä, keskeistä on The other voice dialogin tukena. (Mononen-Aaltonen 1999) Kaikki ovat vuorovaikutusvastuussa. Kuuntele itseäsi ja toisia. Ilmaise itseäsi ja omia ajatuksiasi. Tarkasta, olitko ymmärtänyt oikein. Jäsennä keskustelua. Rakenna toisen ajattelun päälle Kysy ja ihmettele. Pidä huolta tasa-arvoisesta osallistumisesta: kaikkien ääni kuuluviin! Saara (Repo-Kaarento 2007)
27 Saara Repo
28 Ryhmän jäsenten ja vv-suhteiden määrä Henkilöiden määrä ryhmässä Yksilöiden välisten vvsuhteiden määrä Kaikkien mahdollisten vvsuhteiden määrä Saara Repo
29 Lähteet Johnson, D. & Johnson, R. (2002). Yhdessä oppiminen. Teoksessa P. Sahlberg & S. Sharan (toim.), Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Porvoo: WSOY. Johnson, D. & Johnson, R. (2009). An educational psychology success story: social interdependence theory and cooperative learning. Educational researcher, 38 (5), Pennington, C.D. (2005). Pienryhmän sosiaalipsykologiaa. Helsinki: Gaudeamus. Piekkari, U. & Repo-Kaarento, S. (2002). Yhteistoiminnallinen oppiminen yliopistossa. Teoksessa P. Sahlberg & S. Sharan (toim.), Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Porvoo: WSOY. Repo-Kaarento, S. (2007) Innostu ryhmästä. Miten ohjaan oppivaa yhteisöä. Helsinki: Kansanvalistusseura. Repo, S. (2010) Yhteisöllisyys voimavarana yliopisto-opetuksen ja opiskelun kehittämisessä. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos, Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 228. Siitonen, M. & Valo, M. (2007). Yhteisö ja ryhmä verkko-opiskelussa. Aikuiskasvatus 27 (1). Veijola, A. Väitös Jyväskylän yliopistossa: Pedagogisen ajattelun kehittyminen aineenopettajankoulutuksessa. Tutkimus suoravalituista historian opettajaopiskelijoista. Saara Repo
30 Nettilinkkejä menetelmiin Opinpaja Oy: INTERAKTIIVISISTA_OPETUSMENETELMISTA.pdf aminen/menetelmat/toiminnallisuus Helsingin yliopisto - Yhteistoiminnalliset työtavat: Note Nuorten akatemia opettajille/ohjaajille: alit/toiminnalliset_menetelmat Tuula Heiskanen ja Seija Hiisijärvi. Toiminnalliset menetelmät. Saara Repo
Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008
Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotJohtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!
1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia
LisätiedotRyhmädynamiikkaa ja dynaamisia ryhmiä
Ryhmäprosessit ja -haasteet Miksi ryhmät tärkeitä organisaatioille? Miten suoritukseen vaikuttaa muiden läsnäolo? Ryhmäprosessien perusteet Ryhmätoiminnan haasteita ja tästä seuraavia johtamishaasteita
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotYksin työskentelystä ryhmäblogiksi
Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi PedaForum 2016 päivät Mari Laine & Heli Tyrväinen Jyväskylän yliopisto Avoin yliopisto Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen Ke 17.8. klo 14.00-14.10 Mikä blogi?
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotOtetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa
Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!
YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA
LisätiedotHYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen
HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ Helena Rautiainen 26.8.2014 1 OPETTAJATUUTORITOIMINTA Opettajatuutorit ovat ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksessa erittäin keskeisiä toimijoita.
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotYHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA
YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA
LisätiedotOnnistunut ryhmänohjaus verkossa. JAMK AOKK 2014 Seija Mäkinen ja Eila Burns
Onnistunut ryhmänohjaus verkossa JAMK AOKK 2014 Seija Mäkinen ja Eila Burns Verkko-ohjaus ei ole pelkästään ohjaajan verkko-ohjaustoimintaa. Se on myös verkon välityksellä toteutettavan opetuksen, oppimisprosessin
LisätiedotMä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016
Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOtetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena
Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.
LisätiedotFUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
LisätiedotPED Assistentti oppimisen ohjaajana
PED-131.9000 Assistentti oppimisen ohjaajana Lähipäivä 1:, K1, h. 201 Maire Syrjäkari, KT, yliopistopedagoginen asiantuntija ja Jukka Välimäki, TM, suunnittelija, digitaalinen opetus Aikataulu 14:15-14:30
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotYHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA
KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa
LisätiedotYhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?
Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi? 12.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Sonja Pekkola Ympäristöasiantuntija Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki p. 09 310 43544
LisätiedotOtetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen
Otetta opintoihin -ryhmämalli 19.5.2011 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun yliopistoon olin mukana vetämässä
LisätiedotOpetuksen ja ohjauksen laatu
Opetuksen ja ohjauksen laatu Linjakkaasti yhdessä III Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen johdon seminaari 27.4.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Koulutussuunnittelija Satu-Tuulia Vuoksenranta
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
LisätiedotJUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS
JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotHyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä
Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotVertaisohjaaminen ryhmässä. Tuutorointi ja ryhmädynamiikka
Vertaisohjaaminen ryhmässä Tuutorointi ja ryhmädynamiikka Koulutussihteeri Jari-Pekka Kanniainen 24.3.2015 Mikä on ryhmä? Ryhmän voi määritellä hyvin monella tavalla Yksinkertaistaen ryhmä on kolmen tai
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotPedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas
LisätiedotMoniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?
Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Lukupiirissä tarpeen: RYHMÄTYÖTAIDOT Opintopsykologi Minna Nevala, muokkaukset Marko Keskinen LÄHTEET: Kopakkala (2005) + www.kielijelppi.fi Ryhmätyötaidot Näitä molempia
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotTyökirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi
Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotYHTEISTOIMINNALLINEN LAADULLINEN RYHMÄTENTTI
Peda-forum päivät, 23.8.2011 Kuopio Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos YHTEISTOIMINNALLINEN LAADULLINEN RYHMÄTENTTI terveystieteiden opettajankoulutuksessa, pääaineena
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotPedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen
Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus Tytti Tenhula Soile Jokinen 9.5.2003 Kehittämishankkeen riskianalyysi Organisatorinen Johtamiskulttuuri E D C B A Pedagoginen Opettajien ja opiskelijoiden kokemus
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotOppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta
Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke
LisätiedotToiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä
Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät 18.-19.11. amok, Raija Erkkilä Mitä tarkoittavat aktivointi ja toiminnallisuus opetuksessa? Miten toiminnallisia ryhmätyömenetelmiä sovelletaan? Mitä ovat ohjaajan roolit
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotErillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää
Erillisopintooikeuslomake Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Yliopistopedagoginen koulutus
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
LisätiedotRyhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät
Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotOppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren
Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen
LisätiedotOpintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen
Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
Lisätiedotkorkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys
URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys Uusi peruskoulu vahvistaa jokaisen oppilaan oppimista ja koulutuksellista
LisätiedotModulaarisuus jatkuvan oppimisen edistäjänä UNIPS-ratkaisu opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä
Modulaarisuus jatkuvan oppimisen edistäjänä UNIPS-ratkaisu opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä Tule ja parasta seminaari 30.9.2019, Haaga-Helia MARI MURTONEN, HENNA VILPPU, HEIDI SALMENTO,
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotSeminaari 6.9.2011 Heli Lepistö
Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotMitä yrittäjyys- ja työelämätaidot voivat tarkoittaa peruskoulussa ja lukiossa?
Mitä yrittäjyys- ja työelämätaidot voivat tarkoittaa peruskoulussa ja lukiossa? Ohjausryhmän kokous 2.10.2014 Lenita Hietanen Hankejohtaja, YriTy-hanke Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Hankkeen
LisätiedotI SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA
SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen
LisätiedotKOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?
KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi
LisätiedotUraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu
Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8
LisätiedotJussi Onnismaa HY Palmenia i
Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex
LisätiedotCoaching-ohjelma 2013
Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita
LisätiedotKUTSU. Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä Päivä
KUTSU Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä 2017 2. Päivä YHTEISEN PÄIVÄN AVAUS: TAVOITTEET 1. Yhtenäisen kehittämisketjun luominen ja yhteistoiminnan
Lisätiedot