Kaupunginhallitus liite nro 7 (1/27)

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Salontaipaleentie Jyväskylä Lausuntopyyntö sivu 1 (2) Kaupunginhallitus liite nro 7 (1/27) Keski-Suomen kunnat KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAJAN JATKAMINEN Keski-Suomen pelastuslaitos esittää alueensa kunnille, että palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa jatkettaisiin siihen saakka, kunnes uusi maakunta on tehnyt uuden palvelutasopäätöksen. Lausunto pyydetään toimittamaan siten, että se on perillä pelastuslaitoksella Sisäministeriö on kirjeellään (liite 1) suositellut palvelutasopäätösten voimassaoloajan pidentämistä. Käytännössä tämä edellyttää kuntien kuulemista. Asiasta on keskusteltu pelastuslaitoksen kuntajohtajaryhmässä Pelastuslaitos on vuonna 2016 toteuttanut huolellisesti riskien arvioinnin. Riskien arvioinnin tuloksena muuttuneet riskiruudut (28 kpl, liite 2) on Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta merkinnyt ilmoitusasiana tiedoksi kokouksessaan Ruutumuutokset eivät aiheuta muutostarpeita paloasemaverkkoon. Suomen kansallisen riskiarvion 2015 uhkamallien Keski-Suomelle aiheutuvat riskit on puolestaan arvioitu Keski-Suomen maakunnallisessa valmiussuunnitelmassa Tämän lausuntopyynnön liitteenä 3 on Keski-Suomen pelastuslaitoksen operatiivisen johdon oma-arvio palvelutasokaudelle asetettujen palvelukohtaisten tavoitteiden toteutumisesta. Osa neljä vuotta sitten kirjatuista kehittämissuunnitelmista on toteutumassa hieman toisin kuin tuolloin ajateltiin.

2 KESKI-SUOMEN PELASTUS LAITOS Salontaipaleentie Jyväskylä Lausuntopyyntö sivu 2(2) Kaupunginhallitus liite nro 7 (2/27) Liitteenä 4 on Toimintavalmiusajat taajamittain kahdesta eri poikkileikkauksesta; Tammi-Huhtikuu 2013 sekä viimeisin kokonainen vuosi Poikkeamia seurataan Pronto-tilastoilla ruuduittain. Ruutuihin osuvien tehtävien lukumäärä tulee huomioida ennen johtopäätösten tekemistä. Lisätietoja antaa riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti, jarkko.jantti@jkl.fi tai puh Jyväskylässä G ou'"" Simo Tarvainen pelastusjohtaja JAKELU LIITIEET Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki Kannonkosken kunta Karstulan kunta Keuruun kunta Kinnulan kunta Kivijärven kunta Konneveden kunta Kuhmoisten kunta Kyyjärven kunta Laukaan kunta Luhangan kunta Multian kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Pihtiputaan kunta Saarijärven kaupunki Toivakan kunta Uuraisten kunta Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki 1) Sisäministeriön kirje ) Muuttuneet riskiruudut ) Operatiivisen johdon oma-arvio tavoitteiden toteutumisesta 4) Toimintavalmiusajat ruutuihin taajamittain 2013 ja 2016

3 SISÄMINISTERIÖ INRIKESMINISTERIET Kaupunginhallitus liite nro 7 (3/27) Suositus SM SMDno (2) Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Palvelutasopäätösten voimassaoloajan pidentäminen Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimen tulee tehdä palvelutasopäätös kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Useilla pelastuslaitoksilla 29 :ssä mainittu määräaika on umpeutumassa tai juuri umpeutunut. Suomessa on meneillään laaja maakuntauudistus ja pelastustoimi on siirtymässä maakuntien vastuulle. Pelastustoimen uudistus muuttaa nykyistä pelastustoimen järjestelmää ja lainsäädännössä otetaan huomioon siirtymäsäännöksillä se, että nykyiset palvelutasopäätökset ovat voimassa siihen saakka, kunnes maakunnat tekevät uudet palvelutasopäätökset. Pelastustoimen uudistus sitoo myös paljon voimavaroja valmisteluun kaikissa maakunnissa. Sisäministeriö suosittelee, että jos pelastustoimen alueen riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja jos viimeisin palvelutasopäätös ei ole selkeästi puutteellinen, voidaan viimeisimmän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa jatkaa. Käytännössä tämä edellyttää kuntien kuulemista viimeisimmän palvelutasopäätöksen voimassaoloajan jatkamisesta. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen Hankejohtaja Taito Vainio Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö klo 08:04. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Aluehallintovirastot, pelastustoimen ja varautumisen vastuualueet Pelastuslaitokset Post1oso11e: Sisäministeriö PL Valtioneuvosto Käyntiosoittcet. Erottajankatu 2 Helsinki Puhelin Vaihde Faksi Vtrkasähköpost ioso1te kirjaamo@intermin.fi

4 Sisäministeriö Kaupunginhallitus Suositus liite nro 7 (4/27) 2 (2) Tiedoksi Sisäministeri Paula Risikko Kansliapäällikkö Päivi Nerg Erityisavustaja Juuso Rönnholm Erityisavustaja Emma Hannonen Sisäministeriön pelastusosaston yksiköt

5 Riskiluokitus 2013 ja muutos alkaen Kaupunginhallitus liite nro 7 (5/27) Liite 2 Riskiluokka -!... "'... Ruutujen määrä 2013 [kpl, km 2 ] Väestömäärä (2012 arvio) MUUTOS Ruutujen määrä 2017 [kpl, km 2 ] Väestömäärä (2016 arvio) ', ' 9T 1 '"- : " " t.d. ;... 'l_.:.'1. :.. - 1_.I'_.---!..: ; : iskiluokka l -: :; ,:..----_: ;, - r..: :;--' , 1...-r,--....,.. 1.b.. _ _ - -;..., ,,:. '::: :_ : ,.._ Riskiluokka r 1 Riskiluokka Riskiluokka IV t Yhteensä Riskiruudut ja toimintavalmius taajamittain 2013 sekä vertailu vuoteen 2016 raportin lopussa Palvelutason toteutumista on seurattu sisäisesti kolmannesvuosiraportein. Kunnille päin raportointi on tapahtunut toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä talousarviovalmistelun yhteydessä vuosittain. Riskianalyysissä 2016 muuttuneet riskiruudut, joiden tarkistamiseen on osallistunut koko henkilöstö, niistä on keskusteltu päällystöpäivässä , sopimushenkilöstön illassa sekä johto ryhmä n kokouksessa ja osastopä ällikkökokouksessa Harkinnanvaraiset muutokset Vanha TV Kunta Alue RuudunlD riskiluokka aineisto Uusi riskiluokka Jyväskylä Kukku mäki Jämsä Jämsänkoski Äänekoski Keskusta Äänekoski Metsä Fibre Jyväskylä Vaajakosken ABC Jyväskylä Hupeli Jämsä Jämsänkoski Laukaa Vihtavuori Laukaa Lievestuore vt9x Keuruu Varissaari Viitasaari Kymönselkä (VTJ) Selostus: TV02016-aineistolla tarkoitetaan Tilastokeskuksen regressiomallin rakennuspaloriskiluokitusta

6 Kaupunginhallitus liite nro 7 (6/27) Liite 2 Toimintaympäristön muutokset, jotka sisältyvät TV02016-aineistoon Vanha TV Kunta Alue Ruudun ld riskiluokka aineisto Hankasalmi Niemisjärvi Jyväskylä Kangasvuori Jyväskylä Lintu kangas Jyväskylä Mannila Jyväskylä Palokangas Jyväskylä Sääksvuori Jyväskylä Sääksvuori Jyväskylä Haapa lampi Jyväskylä Savon mäki Jämsä Halli Jämsä Länkipohja Jämsä Yijälä Karstula 58-tie - Mustalampi Keuruu Haapamäki Laukaa Iso Kuhajärvi Laukaa Kylmäniemi Laukaa Lievestuore Laukaa Näätämäki Pihtipudas Mainlahti Saarijärvi Hieta lahti Uurainen Ahola Äänekoski venesatama Uusi riskiluokka Uusi riskiluokka on viety PRONTO-tilastoihin vaikuttavaksi alkaen.

7 Kaupunginhallitus liite nro 7 (7/27) Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta (wihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, l Me@ei pj =tavoite ei ole toteutunut). 4.1 PALVELUKOHTAINEN PÄÄTÖS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA l 1. Onnettomuuskehityksen seuranta ja palontutkinta Pelastuslaitos osoittaa riittävät voimavarat pelastustoimen toimenpiderekisterin asianmukaiseen täytämiseen sekä koodiston yllä itoon. Pelastuslaitos "är'estää jatkuvan laadunvalvonnan toimen idereisteriin kir'attaville tiedoille Pelastuslaitos nimeää vuosittain edustajansa pyydettäessä kansalliseen jär'estelmä hmään, joka huoehtii toimenriderekisterin sisällön kehittämisestä a teknisestä llä idosta c. Pelastuslaitoksen johto käyttää toimenpiderekisterin tietoaineistoa aiempaa enemmän h öd't'.ksi f)äivittäisessä johtamisessa a voimavaro en kohdentamisessa riskien erusteella Vakavien tulipalojen osalta pelastuslaitos hyödyntää palontutkintatyöryhmän raportteja säännöllisesti elastustoiminnan kehittämisessä ja vastaavien onnettomuuksien ehkäisytyössä. Pelastuslaitoksen paontutkintaa tekeviä jatkokoulutetaan. Pelastuslaitos ylläpitää vähintään yhdeksän henkilön vahvuista alontutkintaryhmää, jolla tuivataan palontutkinnan aloittaminen tarvittaessa vuoden jokaisena päiänä f)alvefutasokauden ajan. R't'.hmään kuuluvat henkilöt tekevät P-afontutkintaa muiden tehtäviensä; ohella. e. elastuslaitos kutsuu vuosittain koolle muut turvallisuusviranomaiset ja kuntien toimialojen edustaja eminaariin, jonka tarkoituksena on edistää tieto en vaihtoa ilmeisen alovaaran tai onnettomuusrisin J2ienentämiseksi

8 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonl<a päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta (vihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, juli,fhei4,i =tavoite ei ole toteutunut). l 2. Turvallisuusviestintä Kaupunginhallitus liite nro 7 (8/27) a. Pelastuslaitos liittyy sosiaalisen median palveluiden tuottajaksi tavoitteinaan kaksisuuntainen viestint.. kansalaisten kanssa onnettomuuksien määrän vähentämiseksi. b. Pelastuslaitos nimeää sosiaalisen median P.alveluista vastaavan henkilön c. elastuslaitos tukee kouluja niiden omatoimisessa varautumisessa nimeämällä kaikille kouluille yhteyshenkilöt pelastuslaitokselta mennessä. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti varmistaa, että SM julkaisussa 40/2009 esitetyt suo itukset on toteutettu kattavasti ja raportoida säännöllisesti kouluilla toteutetuista harjoituksista kunille, OKM:öön ja SM:öön. Pelastuslaitos puuttuu yhteyshenkilöiden välityksellä myös lasten ja nuorten sytyttelyyn mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. i:j. Pelastuslaitos liittää alkoholin ja muiden päihteiden yhteyden onnettomuuksissa osaksi turvallisuus iestintää sisäisen turvallisuuden ohjelman alkoholihaittojen vähentämistavoitteiden mukaisesti. Peastuslaitoksen henkilöstöön kuuluvat ovat lisäksi velvollisia tekemään ilmoituksen tehtävässään haaitsemastaan la sen lastensuo elutar eesta e. Pelastuslaitos huomioi palokuntasopimuksissaan turvallisuusviestinnän omana tehtäväkokonaisuutena seuraavan sopimuskierroksen yhteydessä. f. Sisäisin järjestelyin taataan turvallisuusviestintään riittävät henkilö-, työaika- ja materiaaliresurssit. o aiselle pelastuslaitoksen toiminta-alueelle päätoimisesta henkilöstöstä nimetään pelastuslaitokse urvallisuusviestintätyöryhmään henkilö, jotta turvallisuusviestintävastaavan koordinoima tehtäväkoonaisuus tulee toteutetuksi kä ännössä. Pelastuslaitoksen johto tarkastelee turvallisuusviestintästrategiaa vuosittain talousarvioluonnosten aadinnan yhteydessä. Vuosittain turvallisuusviestinnän keskitetysti hankittaviin materiaaleihin varaaan vähintään euron määräraha, oka katetaan valvontamaksutuotoilla Pelastuslaitos huomioi maahanmuuttajat, ikääntyneet ja vammaiset tuottamalla turvallisuutta edistä ää materiaalia mv.ös ruotsiksi, selkosuomella sekä muilla kielillä Turvallisuusviestintään käytetään osittain samoja voimavaroja kuin valvontatehtävien hoitamiseen äiden lisäksi turvallisuusviestintä kuuluu okaisen J)elastuslaitoksen henkilöstöön kuuluvan tehtävän- 13. Pelastustoimelle kuuluva muu ohjaus Pelastuslaitos järjestää viranomaisten yhteisen koulutuspäivän kerran vuodessa. iranomaisista kutsu ähetetään kuntien rakennusluvista vastaaville viranhalti'oille sekä kulloinkin tar eellisiksi nähtävill uille viranhalti'oille a tahoille. Keski-Suomen pelastuslaitos on mukana J)aikallisessa sekä maakunnallisessa turvallisuussuunnitteluss a on nimenn edusta at oh aus!yhmiin c. elastuslaitos edistää omatoimista varautumista taloyhtiöissä, yrityksissä ja yhteisöissä järjestämäll.. oko itse tai yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa varautumiseen liitty,vää koulutusta Koulutusyhteistyö sisältyy yhteistyökumppaneiden kanssa vuosittain laadittavaan sopimukseen. Koulutusyhteistyön tavoitteet määritellään ja tarkistetaan vuosittain yhteistyökumppaneina toimivien puolustusvoimien aluetoimiston, aluehallintoviraston, pelastusalan liiton, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja punaisen ristin alueellisen organisaatioiden kanssa.

9 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta ( ihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, 1 i'hehefäei =tavoite ei ole toteutunut). 14. Valvontatehtävät Kaupunginhallitus liite nro 7 (9/27) a. Keski-Suomen pelastuslaitos aloittaa muiden pelastuslaitosten tavoin maksujen perimisen valvonta uunnitelmaan kirjatuista yritysten ja laitosten valvontatehtävistä 2013 vuoden alusta lukien. Tällaisia :valvontakäyntejä Keski-Suomessa kertyy noin vuosittain ja palvelutaso valvontakäyntien määräl lä mitattuna säilyy ennallaan. Asuinrakennusten valvonta on lähtökohtaisesti maksutonta, mutta valvontasuunnitelmasta oikkeavat '{ydetyt Ralotarkastukset ja jälkitarkastukset ovat maksullisia. Pelastusviranomaisille kuuluvasta valvontatyöstä, kohdemäärittelystä ja toteutustavasta päätetään yksityiskohtaisemmin vuosittain tarkistettavassa valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelma toteuttaa tässä palvelutasopäätöksessä päätettyjä linjauksia ja huomioi pelastuslaitosten yhteistyössä laatiat valvontasuunnitteluohjeet, joilla valvontatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin a vaikuttavuuteen erustuen mahdollisimman tehokkaasti Pelastuslaitos panostaa valvontakäyntien vaikuttavuuteen ja kehittää toimintaansa laadullisesti vastaamaan toimenpiteistä perittäviä maksu a alvelutasokaudella muiden muassa kouluttamalla henkiöstöään a kehittämällä rosesseja c. Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset valvontakäynnin muodossa pelastuslaitos sopeutta äytettävissä oleviin resursseihin määrällisesti. Määrällinen tavoite laskee noin vuosittaisest tarkastuksesta noin valvontakä ntiin asteittain vuoteen 2016 mennessä {Taulukko 1) Asuinrakennusten osalta palotarkastusresurssien tehokkuutta ja valvonnan vaikuttavuutta pelastuslaios lisää ensisijaisesti uudella omavalvontakäytänteellä. Omavalvonnalla on mahdollista saavuttaa saoilla resursseilla nopeammassa missä suurem i osa asuinrakennusten omistajista ja haltijoist uin erinteisellä toimintatavalla. e. suinrakennusten palotarkastuksia valvontakäynnin muodossa tehdään jatkossakin, mutta vuonn 016 arviolta enää alle joka kymmenenteen tarkastusvuorossa olevista kohteista. Muuttuvan käytän nön vaikutuksia seurataan atkuvana rosessina siten kuin kohdassa on esitetty :Valvontatehtävien edellyttämiksi voimavaroiksi arvioidaan tarvittavan vuodessa 30 henkilötyövuotta oka jakaantui 76 henkilölle vuonna Taulukko 1. Asuin- ja vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnan suunnitelma Kemikaalilainsäädännöllä pelastuslaitoksen tehtäväksi palvelutasokaudella lisätehtävinä säädettävie emikaalikohteiden kemikaalitarkastajat pelastuslaitos nimeää ja kouluttaa toiminta-alueittain. Kemiaalikohteita on kaikkiaan noin 250 Keski-Suomessa. Kemikaalikohteiden ilmoitusten johdosta tehtä istä päätöksistä ja tarkastuksista perittävät maksut vahvistetaan pelastuslaitoksen Ralveluhinnasto äks misen hte\!dessä vastaamaan suoritteista aiheutuvia kustannuksia. g. elastuslaitos osallistuu laajamittaisten kemikaalikohteiden tarkastustapahtumiin ja antaa lausuntoj ohteita valvovalle Turvallisuus- a kemikaalivirastolle. Laajamittaisia kohteita on Keski-Suomessa noin 0 kaq aletta Pelastuslaitos ylläpitää ulkoisia pelastussuunnitelmia edellyttävien kohteiden turvallisuustiedotteita ww-sivuillaan. Suunnitelmat lisätään sivuille niiden valmistumisaikataulussa vuodesta 2013 alkaen aajamittaisista kohteista ulkoisen elastussuunnitelman laatimisvelvollisia on 6-8 ka aletta 11/oimavarojen tar eeksi kemikaalitehtävissä arvioidaan 2 henkilöt övuotta joka jakaantui 35 henkilöt te vuonna 2012.

10 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta (wihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, ei ole toteutunut). i 5. Nuohouspalvelut Kaupunginhallitus liite nro 7 (10/27) Alueen pelastustoimi järjestää Keski-Suomen maakunnan alueella nuohouspalvelut hankkimalla sen uulta palveluntuottajalta (piirinuohous). Pelastuslaitos seuraa nuohousta koskevien lainsäädäntöankkeiden etenemistä ja esittää alueen elastustoimelle 'ohtokunta) tarvittaessa muutosta 'ärjestämistap-aan P-alvelutasokauden aikana b. Pelastuslaitos huolehtii siitä, että Keski-Suomessa on riittävä nuohouspalvelujen tarjonta ja ammattifaitoiset palveluntuottajat. Piirinuohousjärjestelmässä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pelastusaitoksella on voimassa olevat ja tarkoituksenmukaiset SOP-imukset varsinaisina l)alveluntuotta'ina toiivien yksityisten iirinuohoo'ien kanssa Piirinuohousjärjestelmässä alueen pelastustoimi päättää myös vuosittain nuohouspalveluista perittäästä maksusta. Tilannetta seurataan ja tietoja vaihdetaan elastuslaitoksen ja nuohous alvelujen uotta'ien kanssa vuosittain 'är'estettävässä seminaarissa. et Nuohouspalvelujen valvontatehtäviin arvioidaan tarvittavan 0,5 henkilöt övuotta, oka jakaantui 12 eri henkilölle vuonna PELASTUSTOIMINTAPALVELUT a. elastuslaitos ottaa käyttöön paloasemaluokituksen vuoden 2013 aikana. Paloasemaluokituksen yheydessä määritellään päätoimisille välittömän valmiuden ja päivälähdön paloasemille tavoite- ja miimivahvuudet sekä vapaaehtoishenkilöstön paloasemille tavoiteltavat kirjavahvuudet, jotta pelastusoimen toimintavalmiuden suunnitteluoh een mukaisesti saavutetaan riittävä toimintavalmius riskiluokittain koko Keski-Suomessa. o osta " J va k la o ta 1 1 lue 1 [Selostus: Johtokunnan jatkovalmistelussa edellyttämät säästöt 2013 violetilla fontilla, pelastusjohtajan esitys yliviivattuna] elastustoimintapalvelujen henkilöstövoimavaroina paloasemaluokituksen yhteydessä on suunnittelu ohjana käytettävissä arviolta henkity.övuotta sekä noin 953 so imussuhteista tai va aaehoista henkilöä vuonna 2013 b. Pelastuslaitos edistää henkilöstön jaks.amista ja työhyvinvointia sekä palokuntanuoriso-osastojen toimintaedellytyksiä palvelutasokaudella. Pelastuslaitos laatii vapaaehtoishenkilöstön rekrytointisuunnitelman Pelastustoimeen esitetään perustettavaksi lisä ksenä ksi alomiehen virka, onka ensisi'ainen si'oius aikka on Jämsän toiminta-alueella Pelastuslaitos kehittää pelastustoiminnan taktista ja teknistä suorituskykyä sekä tarkistaa pelastustoi intaan hälytettävien muodostelmien mitoituksen eri onnettomuustilanteissa. ohtam1 1 t ht t laa emn 111 Pelastuslaitoksen investointien määräraha esitetään pidettäväksi ennallaan 1,2-1,3 miljoonassa eurossa lnvestointimääräraha mahdollistaa vuosittain keskimäärin enintaan kahden kolfrea raskaan a oeuvon hankkimisen kalustoineen Investointien rahoittamiseksi haetaan avustusta Palosuojelurahastosta. Hyväksytyssä öljyntorjuntasuunnitelmassa on m ös ienkalustohankinto a, "oissa ÖI' nsuo arahaston rahoitusosuus on %

11 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta (vihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, p j =tavoite ei ole toteutunut). l 1. PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT Sammutusvesisuunnitelma 12äivitetään 12elastuslain Kaupunginhallitus liite nro 7 (11/27) b. Pelastuslaitos laatii uuden pelastustoimintaohjeen vuoden 2013 aikana. Pelastustoimintaohjetta sovelletaan kaikkiin elastustoimintatehtäviin ja niiden suorittamiseen tähtäävän valmiuden ','lläi:>itämiseen c. Pelastuslaitos laatii toiminta-alueen pelastustoiminnan johtoelimille prosessikansiot, joihin on sisällytetty suunnitelmat, yhteystiedot ja onnettomuustyyppikohtaiset torjuntaohjeet vastaavasti kuin ne ovat jo pelastustoiminnan johtokeskuksessa käytössä. d. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma päivitetään 2014 aikana. Siirtynee säästöpäätösten vuoksi f. 18. Pelastuslaitos tehostaa yhteistoimintaa eri viranomaisten kanssa ja huolehtii tarvittavista hteistoimintasuunnitelmista a -so12imuksista. Pelastuslaitos -rta1trw J11*16ielfflöi004,i, varautuu laatimaan tilannekeskuksen työjärjestyksen ja toimintaohjeet palveluta - den aikana. t.j0ilijll,im '....J ".J j , UHKIEN HAVAITSEMINEN JA TILANNEKUVA Pelastuslaitos ylläpitää eri lähteistä saatavista tiedoista tilannekuvaa pelastustoiminnan johtamisjärjeselmänsä avulla jatkuvana prosessina. Pelastuslaitos "akaa tilannekuvaansa kuntien ohto hmille uille viranomaisille tarvittaessa Pelastuslaitos varmistaa kriittisiä yhtey,ksiä muutamilla satelliitti 1estel illä Pelastuslaitos ylläpitää kykyä varmistaa automaattisen säteilyvalvonta-asemaverkon säteilylukemati äsimittauksin. Tilanteen niin vaatiessa erustetaan elastuslaitoksen a kuntien ohtokeskukset. d. Palvelutasopäätöksen loppupuolelle ajoittuvat valtakunnalliset hätäkeskusjärjestelmän sekä viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän ja turvaverkkotekniikan uudistukset pelastuslaitos toteuttaa tarvittavassa laajuudessa omissa toiminnoissaan. 19. PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Pelastusmuodostelmien johtamisvalmiuden eelastuslaitos varmistaa äiv st','s- tai varallaolo"är"este in sekä häl svastesuunnittelulla Muodostelmien johtamisen pelastuslaitos toteuttaa kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä Qäällikkö äiv stäjän, 12ääll stöviranhaltijoiden ja 12elastusrY.hmien ohta ien toimesta. Hätäkeskus toimittaa tiedon pelastustoiminnan johtajana toimivalle pelastusviranomaiselle kaikista älytystehtävistä. Pelastuslaitoksen pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle häly tett n lähimi:>ään ksikköön. Tilannetta johdetaan elastusviranomaisen antamien ohjeiden mukai esti. Johtamisen tukemista korostetaan palvelutasokaudella keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Keskisuurissa onnettomuuksissa kohteeseen pelastuslaitos ohjeistaa hätäkeskusta hälyttämään pelasusjoukkueen ja johtamisen tukemista varten vapaan päivystävän palomestarin. Suurissa onnettouuksissa pelastuskomppanian johtamista varten kohteeseen hälytetään päi'{ystävän i:>äällikön lisäksi aksi lähintä äivy,stävää alomestaria ja lähin va12aa P3 tukemaan johtamista.

12 Kaupunginhallitus liite nro 7 (12/27) Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta ( ihreå =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, j,ji@@,j =tavoite ei ole toteutunut). l 10. PELASTUSMUODOSTELMIEN HÄLYTTÄMINEN JA MUU VIESTILIIKENNE a. Pelastustoimintaan hälytetään lähimmät ja tarkoituksenmukaiset yksiköt pelastuslaitoksen hätäkeskukselle riskiarvioinnin perusteella tekemien hälytysohjeiden mukaisesti Hälytysohjeissa määritellään perusteet tehtävien jakamisesta kiireellisyysluokkiin A, B, C, D. Henkilöstön hälyttämiseen käytetään semakuulutuksia, Virve-päätelaitteita, gsm-puhelimia ja henkilöhakulaitteita. Häl',1täminen y_st\1ään suorittamaan hätäkeskuksesta tai Qelastuslaitoksen 'ohtokeskuksesta. Pieniin onnettomuuksiin hälytetään vähintään pelastusryhmä (1+3), keskisuuriin onnettomuuksiin peastusjoukkue (vähintään a suuriin onnettomuuksiin elastuskom1n: ania {vähintään ahvennuksineen c. ätäkeskuksen siirtoon ja toimintaympäristön muutokseen pelastuslaitos varautuu tiivistämällä yhteis yötä ja yhtenäistämällä toimintatapoja Pohjanmaan pelastuslaitoksien kanssa, sekä osallistumalla tiiiisti Vaasan hätäkeskuksen toiminta-alueen hteist ö- a elastustoiminnan toimialan kehi srthmiin. d. Pelastuslaitos syöttää hälytysvasteensa 2015 alkaen suoraan eri viranomaisten yhteiskäytössä olevaan hätäkeskustietojärjestelmään esimerkiksi pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta. Pelastuslaitoksen viestijärjestelmänä käytetään muiden viranomaisten tavoin VIRVE-"är"estelmää. Pe astuslaitos huolehtii siitä, että radiokaluston ikä ei litä seitsemää vuotta. f. Pelastuslaitoksen hakulaitejärjestelmää pelastuslaitos kehittää yhdenmukaiseksi, nykyistä luotettavammaksi ja kaksisuuntaiseksi palvelutasokauden aikana. g. Pelastuslaitos huolehtii, että tietoverkkotoimittajan valinnassa pelastustoimen maakunnalliset tarpeet ja verkon luotettavuus tulee huomioiduksi. h. Uusimmilla paloasemilla toiminnassa olevan hälytystietojen esitysjärjestelmän pelastuslaitos laajentaa maakunnan alueelle. Järjestelmää hyödynnetään myös yleiseen tiedottamiseen pelastuslaitoksella. l 11. UHKAAVAN ONNETTOMUUDEN TORJUMINEN RISKILUOKITTAIN Pelastustoiminta aloitetaan pelastustoiminnan suunnitteluohjeen mukaisesti ja pelastustoimintaa sallistuva henkilöstö on Keski-Suomessa vähintään elastustoimintakel oista sen mukaisesti, kun siit" erikseen säädetään 1 Keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskilua-: asta riippumatta Keski-Suomessa on 13 minuuttia. Mittarin arvo (mediaani) lasketaan kaikista kiireel isistä tehtävistä Keski-Suomen alueelta siltä aikaväliltä, joka alkaa ensimmäisen kiireellisen yksikön häyttämisestä ja Qäätt y_ siihen, kun vähintään nel'ä henkilöä on kohteessa, a tehokas elastustoimint lkaa. 1 Pelastussukellusohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007) tarkoituksena on ohjata käytäntöjä, jotka edistävät savu-, kemikaali- ja vesisukelluksen sekä pintapelastuksen turvallisuutta. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastustoimintakelpoisuutta, jolla tarkoitetaan hälytyksiin osallistuvan muun henkilöstön kuin pelastussukellusta tekevän terveydellistä tilaa, toimintakykyä, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, ei ole vielä kansallisesti tarkemmin määritelty.

13 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta ( ihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, j,jij,@0,fä,j =tavoite ei ole toteutunut). b. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö ja vähintään 1 henkilö tavoittaa riskiruudut vähintään 50 % kiireellisissä tehtävissä 1 riskiluokan riskiruuduissa 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, 11 riskiluokan riskiruuduissa 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, 111 riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä kun se on vastaanottanut häl t ksen V riskiluokan riskiruuduissa 36 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. c. Pelastuslaitos ryhtyy mittaamaan ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa palvelutasokaudella. Vuoden 2013 lusta alkaen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaan lisätään kohteeseen saapumisajan jälkeen lasennalliset ensitoimenpiteisiin kuluvat ajat ja seurataan tehokkaan pelastustoiminnan toimintavaliusaikavaatimusten toteutumista. Vähimmäistavoitteena on, että Qelastustoiminnan toimintavalrniusaika on 50 % kiireellisistä tehtävistä 1 riskiluokan riskiruuduissa alle 11 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus 1+3 ja sillä on kyky suoriutua pelastussukellustehtävistä (4 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittaessa useammalta asemalta. 11 riskiluokan riskiruuduissa alle 14 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus ::!: 1+3 ja ryhmän kaikki henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia ja heillä on kyky käyttää paineilmahengityslaitetta. Ryhmällä on kyky aloittaa henkeä pelastava pelastussukellustoiminta (2 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. 111 riskiluokan riskiruuduissa alle 22 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus 1+3 ja ryhmän henki. öt ovat vähintään pelastustoiminta kelpoisia ja vähintään kahdella heistä on kyky käyttää i:>aieilmahengit slaitetta. R'{hmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. V riskiluokan riskiruuduissa alle 38 minuuttia Pelastusryhmän vahvuus 1+3 ja ryhmän henkilö vat vähintään pelastustoimintakelp-oisia. R hmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa use mmalta asemalta. Kaupunginhallitus liite nro 7 (13/27) d. Pelastuslaitos ylläpitää valmiutta keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin siten, että pelastusjoukkue (vahvuus 1+2+6) saapuu paikalle kiireellisissä onnettomuuksissa riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen pelastuslaitoksen yksik ö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on kyk ehdä pelastussukellusta myös erityisen vaativissa kohteissa (esimerkiksi maanalaiset tilat, tunnelit ja niihin verrattavat tilat sekä pitkää sukellusaikaa edellyttävä tilanteet, kuten vaativat ke ikaalionnettomuudet, joissa ei ole turvallista aloittaa i:>elastussukellusta 1+3-vahvuisella h mällä U riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 minuutin kuluess iitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälyt ksen. Joukkue kootaan kohteessa use mmalta asemalta. Joukkueella on elastussukellusk ky. 11 riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 minuutissa siitä, un ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammala asemalta. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on elastussukelusk ilv riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 40 minuutissa siitä, un ensimmäinen yksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asealta. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on elastussukellusk ky.

14 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta ( ihre" =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, j,jijifjj,i pj =tavoite ei ole toteutunut). Suuronnettomuusvalmius, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajan, johtokeskuksen ja pelastusyhymän (kaksi komppaniaa} keskey.t mätöntä toimintaa sty.tään Keski-Suomen elastuslaitoksella e- ustamaan 1 5 tunnissa. f. Valmiutta nostamalla poikkeusolojen uhatessa pelastustoimintaan varatuista pelastustoimen henkilöistä pystytään muodostamaan noin 130 toimintakykyistä pelastusryhmää ja muodostelmien johtoelimet. l 12. Vesipelastus, kemikaalien torjunta ja muut erityistehtävät Kaupunginhallitus liite nro 7 (14/27) Pelastussukellusohjeen mukaista välitöntä vesisukellusvalmiutta (1-taso) ylläpidetään Jyväskylässä. Väittämällä vesisukellusvalmiudella tarkoitetaan välittömässä lähtövalmiudessa olevaa pelastusyksikköä oka koostuu esimiehestä, kahdesta 1-tason vesisukelta asta a sukellusavusta asta. PelastusY.ksikkö oidaan koota tilanne aikalle useammasta toimi isteestä Pintapelastusvalmiutta ylläpidetään koko Keski-Suomen alueella. Pintapelastuskelpoisten osuutta henilöstössä lisätään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Kalustoa pyritään kehittämään tarkoituksenmuaisesti siten että vesillä liikkuminen on mahdollista m ös kelirikkokaudella Vaarallisten kemikaalien torjuntavalmiuden pelastuslaitos järjestää siten, että kemikaalisukellusryhm a pelastuslaitoksen vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelmassa (2010) tarkemmin määritelt')l arhaimman torjuntatason kalusto saavuttaa kohteen viimeistään tunnin kuluttua häl ksestä. Taso kalusto on si'oitettu Jämsään JY.väsk lään sekä Äänekoskelle. Vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelman mukaisen tason 3 osalta pelastus laitos järjestää vähinään yhden kemikaalisukellusparln torjuntavalmiudert kaikihe toiminta-alueille siten että kalusto sijoietaan Viitasaarelle Saari'ärvelle Keuruulle Hankasalmelle a Joutsaan Korkealta pelastamiseen soveltuvia nostolava- ja puomitikasautoja on kolme, jotka on sijoitettu Jyväs lään, Keuruulle ja Äänekoskelle. Pelastuslaitos ylläpitää näillä paikkakunnilla henkilöiden nostami een soveltuvaa kalustoa ja huolehtii, että kalustolla on riittävästi koulutettu a kä ttä'iä siten, että kausto saadaan viiveittä tehokkaaseen toimintaan tilanne aikalle. Korkealla työskentely pelastustoimessa A72/2005 -ohjeen mukaiseen korkealla ja muuten putoamis aarallisella alueella tapahtuvaan työskentelyyn henkilöstöstä on koulutettu noin joka kolmas, ja turalliseen työskentelyyn soveltuvia välineitä on lähes jokaisella paloasemalla. Pelastuslaitos huolehtii ttä välineet ja henkilöstön koulutus sekä harjoittelu täyttävät korkealla työskentelyn erityisvaatimuket palvelutasokauden ajan. Pelastuslaitos järjestää myös henkilöstön terve dentilaan a toimintak n liitt ät testaukset ja tekee äätökset kel oisuuksista g. Pelastuslaitos kehittää pelastusvalmiuttaan maanalaisista tiloista, kuten kellareista, maanalaisista autosuojista ja väestönsuojista sekä tunneleista koulutuksen, kohteisiin tutustumisen ja kohteissa harjoittelun avulla sekä kartoittaa mahdollisuudet tehokkaaseen palokaasujen poistoon yhteistoiminnassa kohteiden omistajien ja muiden pelastuslaitosten kanssa. Raskaan kaluston liikenneonnettomuuksissa tarvittavaa raskasta pelastuskalustoa pelastuslaitos ylläpiää Keski-Suomea halkovien pääteiden varrella siten, että raivausautoja on Viitasaarella, Äänekoskella yväskylässä, Jämsässä ja Joutsassa. Lisäksi Hankasalmen, Keuruun ja Saarijärven sammutusautot peastuslaitos on varustanut tehokkailla pelastus välineillä. Palvelutasokaudella pelastuslaitos tä dentä.. almiutta uusimalla Saarijärven toiminta-alueen hden sammutusauton elastusvälinesarjan.

15 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta (vihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, j,jlj,6fhi4u -tavoite ei ole toteutunut) Väestön VAROITIAMINEN, KUN KYSEESSÄ ON SUURI UHKA a. Pelastuslaitos ylläpitää väestöhälytinjärjestelmää taajama-alueilla ulkona olevan väestön varoittamiseksi uhkatilanteissa. Väestöhälytinten kuuluvuusalueella asui asukasta vuonna 2012, joka oli 37 % Keski-Suomen väestöstä. Pelastltslaitos totellttaa kiinteän väestöhälytinjärjestelmän kriittiset läydennysinvestoinait Äänekoskella ja Jyväskylässä Vllonna 201S. [Selostus: Johtokunnan jatkovalmiste/ussa edellyttämät säästöt 2013 violetilla fontilla, pe/astusjohtajan esitys yliviivattuna] Pelastuslaitos huomioi vaaratiedotelain ja kielilain edellyttämät vaaratiedotteiden kääntämisvelvoitteet alkaen ja huomioi muussakin kansalaisille suunnatussa häiriöviestinnässään alueella asu at a vierailevat muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään uhuvat. c. Pelastuslaitos tehostaa internetin ja sosiaalisen median eri kanavien käyttöä palvelutasokaudella kouluttamalla henkilöstöään ja tarjoamalla parempaa palvelua verkossa. Ensimmäisessä vaiheessa pelasuslaitoksen nettisivuille tuodaan ulkoista vaaraa aiheuttavien laitosten turvallisuustiedotteet sähköisesti saataville. l 14. VÄESTÖN suojaaminen ja poikkeusoloihin varautuminen Kaupunginhallitus liite nro 7 (15/27) a. elastuslaitos päivittää henkilö-, rakennus- ja joneuvovarauksensa 2015 Puolustusvoimien aluetoimiston antamien ohjeiden mukaan b. elastuslaitoksen oman valmiussuunnitelman kokonaisuudistus käynnistetään o. Ulldistlls työtä vartea varalltlll'ylisen jatlrnmisen varmistamisel(si SllllFOnAettomllllksia, häiriötilaateita ja poikke ltsoloja varten pelastllslaitokselle nil'yletään vall'ylillssllllanittelija valmiltspäällil<ön rinaalle. Pelastuslaitos järjestää yhteistyöviranomaisten ja kuntien kanssa yhteisiä case-tyyppisiä harjoituksia k...h.r;.,;a hdes d kunnassa vuosittain yhteistoiminnan ja suunnitelmien kehittämiseksi. Kunnat vastaavat edelleen omasta varautumisestaan normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä varmistavat toiminto- ensa mahdollisimman häiriöttömän toiminnan [10ikkeusoloissa Osana jatkuvan tilannekuvan ylläpitämistä sekä pelastuslaitoksen ja kuntien välistä tiedonvaihtoa pe astuslaitos välittää Ilmatieteen laitoksen laatimia vaaraa aiheuttavan sään tiedotteita eli Luova tiedotteita kuntien toimittamiin puhelinnumeroihin tekstiviesteinä silloin, kun elastuslaitos arvioi nii en erusteella tarvittavan valmiuden tehostamista kunnissa. e. Pelastuslaitos osoittaa sisäisin järjestelyin lisää resurssia, joilla tuetaan kuntien valmiussuunnittelua Arvio on, että valmiussuunnitteluun on käytettävissä noin 2 henkilötyövuotta. l 1s. HENKILÖSTÖKOULUTUS JA ULKOISET KOULUTUSPALVELUT Pelastuslaitos järjestää koulutustarveanalyysin perusteella henkilöstökoulutuksensa niin, että se o äämäärätietoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista. Koulutus 'ärjestetään tarkoituksenmukaisilla urvaltisilla har'oitusalueilla a - aikoilla c. Pelastuslaitos nostaa vapaaehtoispalokuntien henkilöstölle suunnattujen koulutusten oppilaspaikkojen määrää siten, että niitä on riittävästi. Koulutustarvetiedustelujen osoittamasta koulutettavamäärästä tavoitteena on kouluttaa 65 % ja peruskurssien osalta 85 % henkilöistä vuosittain. Vapaaehtoishenkilöstön koulutusjärjestelmän mukaisten kurssien osalta pelastuslaitos hankkii kouluttajat pääasiassa Keski-Suomen Pelastusalan liitolta. d. Pelastuslaitos osallistuu Tikkakosken harjoitusaluehankkeeseen ja hyödyntää koulutustoiminnassaan sinne rakennettu a a rakennettavia har'oitussimulaattoreita. Pelastuslaitos kehittää Qäätoimisen hen-

16 Kaupunginhallitus liite nro 7 (16/27) Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta (wihre" =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, j,jij,@@i\ =tavoite ei ole toteutunut). ilöstön täydennyskoulutustarpeiden arviointia sekä lakisääteisten harjoitusten toteutumisen seuranaa ja 12erustaa koulutusaineistoqankin palvelutasokaudella. e. Seppälän paloaseman simulaatio-opetusvälineistöä ja koulutustiloja Jyväskylässä hyödynnetään laajasi henkilöstökoulutuksessa. Tilannesimulaatiojärjestelmällä toteutetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiin ensihoitokoulutusta. Pelastuslaitos tarjoaa simulaatiokoulutus alvelu a m ös muille viranomaisille, rit ksille a kansalaisille vuodesta 2015 alkaen Pelastuslaitoksen ulkoinen koulutuspalvelu tuottaa maksullisia koulutus alvelu a. Palvelu'en hinnat äätetään alveluhinnaston tarkistamisen yhte dessä Pelastuslaitoksen koulutusyksikkö osallistuu palohenkilöstön työuran kehittämissuunnitteluun tarjoaalla henkilöille mahdollisuuden siirtyä sisesti kev em ään t öhön l 16. kaikkiin tehtäviin liittyvät huolto- ja muut tukitoiminnot Pelastuslaitos kehittää huolto- a kor'aamotoimintaansa tarkoituksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen maa korjaamoa llä idetään kiireellisiä kor'auksia varten a takaamaan elastuslaitoksen kaluston m ärivuorokautinen toiminta m ös häiriötilanteissa. Kor'aamossa keskus aloasemalla on kahden enkilötyövuoden voimavarat. Huolto- ja kor'austoimia oudutaan hankkimaan m ös ostoqalveluina, oita on swtä säännöllisesti kilqailuttaa. l 11. Öljyntorjunta Pelastuslaitoksella on Keski-Suomen ELY-keskuksen vahvistama ja voimassa oleva öljyvahinko'en toruntalain mukainen öl' ahinkojen tor'untasuunnitelma kaudelle Öljyntorjunnan keskuspaikat ovat keskuspaloasema Jyväskylässä ja Viitasaaren paloasema. Näiden!iäksi keskitettyä öljyntorjunnan kalustoa on Äänekoskella, Keuruulla a Jämsässä. Paloasemakohtainen arustetaso selviää ksit iskohtaisemmin torjuntasuunnitelmasta. Pelastuslaitos valvoo tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkasusvelvoitteiden toteutumista yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa a hoitaa uusiin varastoihin iitt vien ilmoitusten vaatimat katselmukset a tarkastukset Pelastuslaitos ylläpitää maa- ja vesialueilla tapahtuvia öljyvahinkoja varten öliyntorjuntasuunnitelman ukaista valmiutta a noudattaa öl' ntor'untakaluston hankintasuunnitelmaa Pelastuslaitos päivittää tarvittaessa palvelutasokauden aikana maa- ja vesialueilla tapahtuvien ölj vainkojen torjuntasuunnitelmaa a saattaa sen Keski- Suomen ELY- keskuksen vahvistettavaksi. l 1s. Ensihoitopalvelut Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja siinä laajuudessa, kun asiasta sovitaan palveluista järjestäisvastuussa olevan terveysviranomaisen kanssa (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri). Yhteistoimintasoimuksen mukaisesti ensihoitotoimintaa sekä taloutta seurataan kolmannesvuosittain sairaanhoitopiiin ja pelastuslaitoksen yhteisessä seurantaryhmässä, jossa sovitaan tarvittavista muutoksista. Sopimus n voimassa toistaiseksi ja irtisanomisaika on 1 v. (kalenterivuosi}. Jämsän a Kuhmoisten kuntien osala vastuullinen terve sviranomainen on Pirkanmaalla. Wuonna 2013 sopimuksen mukaisten ensihoitopalvelujen tuottamiseen käytetään pelastuslaitoksella 7+27 henkilöt övuotta. Pelastustoimi m 27 henkilöt övuotta vuodessa ensihoidolle

17 Ote Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan hyväksymästä palvelutasosta, jonka päälle (Liite 3) on tehty pelastuslaitoksen oma arvio palvelutason ja kehittämissuunnitelman toteutumisesta ( ihreä =toteutunut, keltainen =pääosin toteutunut tai toteutumassa, j,jij,@,i,j-tavoite ei ole toteutunut). l 19, Ensivastepalvelut Pelastuslaitos tuottaa sopimukseen perustuen terveysviranomaisen vastuulla ja valvonnassa koko Kesi-Suomen maakunnan alueen ensivastetoiminnan. Ensivaste ksiköiden kä töstä aiheutuneet kustanukset eritään Qalvelun tilaajalta (tervev.sviranomainen Pelastuslaitoksella on vuoden 2013 alussa koulutettu henkilöstö ja tarvittavat välineet kaikilla paloasemilla. Tehdaspalokunnat, Metsolla Jyväskylässä ja UPM:n Kaipolan tehtailla Jämsässä suorittavat ensivastetehtäviä ra'oitetusti vain tehdasalueella. c. Pelastuslaitos seuraa ensivastehälytysten määrää asemittain jatkuvana prosessina, koostaa kolme kertaa vuodessa sovitusti seurantaa varten ensivastetilastot ja ilmoittaa tarvittaessa muutostarpeet ensioidosta vastaavalle terveysviranomaiselle sekä aluehallintovirastolle, jos ensivastetehtävien määrä aiheuttaa kohtuuttomasti haittaa Qelastustoimen tehtävien hoitamiselle l 20. Jälkivahinkojen torjunta Pelastuslaitos ylläpitää jatkuvaa jälkivahinkojen torjuntavalmiutta Keski-Suomessa. Tehdyistä JVT ensitoimenpiteistä pelastuslaitos perii kulloinkin voimassa olevan palveluhinnaston mukaisen korvauken, joka laskutetaan vahingon kärsineeltä, ellei ta auskohtaisesti muuta sovita. Selostus: Palvelukohtaiset päätösesitykset päättyivät tähän. Kaupunginhallitus liite nro 7 (17/27)

18 Kaupunginhallitus liite nro 7 (18/27) Pelastustoimen palvelutasopäätös Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu ÄÄNEKOSKI ammense11;a Re"''-" Asemaoab1 011>m:1 f'ca.j.l A. e.oc, ':! Sc.o:rr.1 2N...-:2!] - t.e.:cs,!. "l:?, 0 8 "'""''""=,.r.,, [ '8., ;,,oorr..e tanmem1 '\,n \ \- 1 Kuva 45. Äänekosken taajama, jossa Äänekosken paloasema 20 sekä Äänekosken vpk:n asema 21. Sini set pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi-huhtikuussa 2013 toteutunut b - koh dan mukainen toimintavalmius.

19 Kaupunginhallitus liite nro 7 (19/27) Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Pelastustoimen palvelutasopäätös ÄÄNEKOSKI \ i:22 Rlk-II Llat-19 89, 5:10 Id Rlk-lII Lkm-5 Rlk-IV Llat \ 6:SO Id Rlk-II Lm-2 Id 22987e Rlk-III Lm-s Kuva 46. Äänekosken taajama, jossa Äänekosken paloasema 20 sekä Äänekosken vpk:n asema 21 ja riskiruudut Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2016, mukaan lukien ensivastetehtä vät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: 2016 toteutunut b kohdan mukainen toimintavalmius.

20 Kaupunginhallitus liite nro 7 (20/27) Pelastustoimen palvelutasopäätös Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu HIRVASKANGAS 2013 Asemayaibt ilj K>l<<i rj 8 So<.Jr,.S,!:O,CJ,:., :..:8- c:s-l'!x'i.ii')::? LJ 8 V;; """" J8:>ac,c.nrz:n.o:o:,,,,:.,,.ÅiA-Jtt-, :!..O<.M:! /" Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu ld = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa Kuva 51. Hirvaskankaan risteysalue. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi huhtikuussa 2013 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.

21 Kaupunginhallitus liite nro 7 (21/27) Pelastustoimen palvelutasopäätös 1 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu HIRVASKANGAS Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu ld = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 52. Hirvaskankaan risteysalue ja riskiruudut Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2016, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: 2016 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.

22 Kaupunginhallitus liite nro 7 (22/27) Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Pelastustoimen palvelutasopäätös 1 KONGINKANGAS (KONGINKANGAS 24) 2013 M Asemap i!.at.t 1 0K1ikki O... A.._, [J IJ. So.m,,,w:,,:, :,a'c<-'2 LJ /J, r...oas-/lnr.;:,0<j12 r::....j'j!:o(,j\'i [J F!.XJ!.2mJ 'JJ.t:JJ Ris!i.ruu ukk.o 2012 chieen muk.aan 0 K1ikkl o...,cxl(, n 'tsl<=, D M.-JO<<a 3 l:'.@jp,u:.i,,n:;,u,,., Rahfovuod 7 Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Kuva 53. Konginkankaan taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi huhtikuussa 2013 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.

23 Kaupunginhallitus liite nro 7 (23/27) Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Pelastustoimen palvelutasopäätös 1 KONGINKANGAS (KONGINKANGAS 24) iHSO Id Rlk-IV Lm i \ Ruudun tietoien ' selitykset: I \ " Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu ld = riskiruudun id-numero "'24-75'6 Rlk = riskiluokka \ Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa \ xosaj/1 ' r ', 2 ai f 1 \ \ Id l)o 46 Räil!ä e'kä ' ' 00 \ 2'i < \ ( Kuva 54. Konginkankaan taajama ja riskiruudut Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2016, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: 2016 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.

24 Kaupunginhallitus liite nro 7 (24/27) Pelastustoimen palvelutasopäätös Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu J SUMIAINEN (SUMIAINEN 25) K.oikki f 0.L-;>,.!)l(J12 LJ A swn,s,,a0<,n:. ASOIM?lil.11 f [Jl!. ;,...,.._...,,..,,. f O A!',, :>a:o<j1:a L [j ll,?t0<11112m.o:o?u;u R.isauudukko 2012 oh,ieen mukaan L 0 K.likki, o R."" i""'<.i: 2 +il--'-+--;=::j't--t---::b:'--"""''+--:-'r---;:,.f,;; nlfljjes---+ ¾--+--lc----::!,,.--"----'1--l... []. = w-.wxu LJ(g'w.r-.J,!'"lt.l"'J'.;s:?!! Q ru<lti'.,0<<ll uros l!a Pe!a -Si18ri Kann.sJiJ!Jb ti Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu ld = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 55. Sumiaisten taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi huhtikuussa 2013 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.

25 Kaupunginhallitus liite nro 7 (25/27) Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Pelastustoimen palvelutasopäätös 1 SUMIAINEN (SUMIAINEN 25) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu ld = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti Sumiainen Kuva 56. Sumiaisten taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2016, mukaan lukien ensi vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: 2016 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.

26 Kaupunginhallitus liite nro 7 (26/27) Pelastustoimen palvelutasopäätös Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu l SUOLAHTI (SUOLAHTI 22) 2013 As-ema b1 1 0K>iki.i µ,za.1:1..--'>.,.-.,...;=-.,,_ =,c...i'--l---- µ LCl!. 5o<>.,,,.,..,,,. S rmen,a, A'.,... ;,ao,:,.,- :, ÅTtf.!S-ii!u;e0<.i-r.! :-J l'jj :,a,<2 lj. :_J P!... '.!JTiJO'!) ;;.w;.i -Rist.ruuduli::o 2012 oi'tjeen mul..un r---;---+91" ==;;::J,'--:c--;-'---&.>..._ ', a11lcl--,.!:::-t---' KJii'.kl t 0 D R. S!L;c;co w.ioi<<a2 r o R.""-- 3 o..'!.i. tj,!'li '" P. i \ ld Rlk-III Llao \ 9:05 Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu ld = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa " \ / / Kuva 47. Suolahden taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivas tetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi-huhtikuussa 2013 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.

27 Kaupunginhallitus liite nro 7 (27/27) Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Pelastustoimen palvelutasopäätös 1 SUOLAHTI (SUOLAHTI 22) , 9:30 LkJr , 9:15 Llm. 2 50, 36:39 Id Id 22?857 Llm. 5 Llm \ Rlk-II Rlk-H 8:41 8:28 Ruudun tietojen sel itykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu ld = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka 15: 44 Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa I:t , '4::;... Kuva 48. Suolahden taajama ja riskiruudut Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2016, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: 2016 toteutunut b - kohdan mukainen toimintavalmius.