Tarkastellaan esimerkiksi metaanikaasun täydellisen palamisen yhtälöä ilmakertoimella l = 1.2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkastellaan esimerkiksi metaanikaasun täydellisen palamisen yhtälöä ilmakertoimella l = 1.2"

Transkriptio

1 TASAPAINON MÄÄRITTÄMINEN TIETOKONE- OHJELMILLA Tarkatelemme tää luvua kemallten taapan-hjelmen lakentamenetelmen pääperaatteta ekä etämme lakentaemerkkejä hjelmtjen käytötä Lakentamenetelmät Alkuanetaeet ja Gbbn energan mnmnt Tarkatellaan emerkk metaankaaun täydellen palamen yhtälöä lmakertmella l = 1.2 CH O N 2 f CO 2 + 2H 2 O O N 2. (14.1) Tn anen pltettaea 1 ml metaana CH 4 (g) yntyy 1 ml CO 2 (g) ja 2 ml H 2 O (g) ekä avukaauhn rtyy ylmäärä happ 0.4 O 2 (g) ja typpkaau N 2 (g) ellaenaan. Kuten j luvun 12 alua ttemme, n täydellnen palamyhtälö van apprkmaat tdellelle palamprelle ta en anetaeelle. Tdelluudea avukaaua n penä määrä myö reagmatnta el palamatnta metaankaaua CH 4 (g), hldkda CO (g), vetyä H 2 (g), elementäärtä vetyä ja happea H(g) ja O(g) ekä hydrkdradkaala OH(g). Läk avukaaua v lla myö typen kdeja, NO(g) ja NO 2 (g) ekä N 2 O(g). Apprkmaatn (14.1) aemata tdellemp käty palamtutteta n etetty kuvaa CH 4 CH O 2 "Taapan- O N 2 reaktr" N CO H 2 O CO OH H O H Kuva Savukaaujen termdynaamnen taapanktumu, kun T = 1350 C ja lmakerrn l = 1.2. Anemäärät mlea. Lakelma n urtettu SOLGASMIX-

2 205 hjelman avulla. Vataava lakelma vdaan tehdä em. HSC- ta ELCHEMhjelmalla. Kun alajen (pece) määrää lätään yhtälöön (14.1) nähden, e ktumuta vda enää yktään anetaeden peruteella määrttää. Anetae kullekn alkuaneelle e le rttävä eht, llä tämän ehdn tteuttava ratkauja löytyy äärettömän mnta. Mkäl er alajen mudtumreaktt vat rttävän npeta, vdaan avukaaujen ktumu määrttää termdynaamen taapanteran mukaan, jnka euraavaa käymme lävte. Termdynaamen taapanteran mukanen ktumu tteutuu tä tarkemmn mtä krkeamp reaktrn lämpötla n ja mtä ptemp vpymäaka nä reagvlla anella n. Taapantera vataa raja-arva, kun vpymäaka lähetyy ääretöntä. Krkeaa lämpötlaa taapanktumu aavutetaan npeammn, kka reaktnpeudet vat uurempa (luku 13) ja tällön taapantera n hyvä myö lyhyemmlle vpymäajlle. Emerkknä ajan vakutuketa ktumukeen n alla leva lakentatul hlen pyrlyykaaujen pltta. Kuva Lakentatul er kmpnentten ptuukna ajan funktna hlen pyrlyykaaujen palaea lmaylmäärällä tulppavrtauluhtea (PFR). Lämpötla 850 C, pane 1 bar. Kaaujen alkuptuudet (tl-%): 8 CO, 6 CO 2, 3 H 2, 2 H2O, 005. HCN, 8O 2, 73 N 2 [20]. Merktään tarkateltaven alajen anemäärä mlea n 1,..., n m :llä. Kuvaan 14.1 lttyen v lla emerkk n 1 = n CH, n n 4 2 = O jne. Oletetaan, että tarkateltava 2 yteem (em. avukaau) n aettunut tabln taapantlaan ja merktään alajen anemäärä tää tlaa n * * 1,..., n m :llä.

3 206 Kun yteemn lämpötla ja pane p pdetään vakna, n tabla termdynaamea taapantlaa Gbbn energalla mnmarv, jka merktee tä, että pätee G (T,p,n 1 *,...,n m *) G (T,p,n 1,...,n m ) (14.2) kaklla mulla kyymykeen tulevlla ktumuklla n 1,..., n m. Kyymykeen tuleva ktumuka t yhteen alkuanetae. Alkuanetaeen knkreettta ettämtä varten krjtetaan kuvan 14.1 mukaen palampren alkuane- ja alajkaav: Alkuane (Cmpnent *) ) k= Oalaj (Spece) C H O N = 1 CH O N CO H 2 O CO OH H O H Kuva Anetaeen atmmatrn mudtamnen. Kuvan 14.3 mukanen kaav n emerkk atmmatrta A _ : [A] = a 11 a a 1p a 21 a a 2p : : a m1 a m2... a mp (14.3) Kuvan 14.3 mukaea emerkktapaukea n alkuaneden määrä p = 4 ja alajen m = 10. Elementt vat a 11 = 1, a 12 = 4,...jne. Luku a k lmaee alaja levan alkuaneen k atmlukumäärän. *) Sulua käytetyt englannnkelet nmtyket vataavat SOLGASMIX- tetknehjelman termnlgaa. Alkuaneeta e le hjelmaa käytetty element-anaa, kka kaav vdaan rakentaa yleemmnkn, jlln kmpnenttena n emerkk H 2 H:n aemata jne.

4 207 Atmmatrn avulla vdaan alkuanetaeet ettää lyhyet muda m = 1 ( 1 ) a n = b, k =,..., p k k (14.4) mä b k n alkuaneen k yhteenlakettu mlmäärä tarkateltavaa ekea. Kun alkuanemäärät b k (k = 1,...,p) n määrtetty lähtötlanteen anemäären peruteella (em. kuvan 14.1 lähtöaneden CH4= 1 ml, O2= 2.4 ml ja N2 = ml peruteella), vvat alajen anemäärät n ( = 1,...,m) vahdella ten, että alkuanetae el yhtälö (14.4) pätee kullekn alkuaneelle. Yhtälö (14.4) merktee rajtuta, jnka puttea mnmnttehtävä (14.2) tulee ratkata. Kyeeä n n. dttu äärarvtehtävä, jnka ratkauun vdaan käyttää Lagrangen kertmen menetelmää. Emme puutu tähän matemaatteen ratkaumenetelmään tää, menetelmän veltamnen kemallen taapantlan määrttämeen n etetty lähteä [21] - [23]. Sjttamalla laueke (5.12) Gbbn energaan aadaan m Ø ø x p G (T,p, n 1,...,n m ) = n Œm (T) + RTln œ, (14.5) Œº Ł p łœß =1 mä n läk käytetty deaalkaaun kemallen ptentaaln yhtälöä (7.3). Tehtävänämme n löytää ellanen ktumu (n 1,...,n m ), jka antaa ummalauekkeelle (14.5) mnmn, kun alkuaneden määrät (yhtälö (14.4)) n lukkn lyöty. Humaa, että mluudet x rppuvat anemäärtä n yhtälön x = n m j=1 mukaan. n j Tämä mnmnttehtävä vdaan peraatteea ratkata mnella er matemaattella menetelmällä. Entalpan ja entrpan määrttämnen Lähtötetna hjelmaan tulee antaa alkuaneden abluuttet määrät, kakk mukaan tettavat kemallet yhdteet el alajt ja hen lttyen atmmatr (14.3). Näden anetaetetjen läk tulee antaa tarkateltava lämpötla T ekä kemallnen ptentaal m (T) kullekn alajlle. HSC- ja ELCHEM-hjelmat mudtavat te

5 208 atmmatrn nput-tetjen peruteella ekä hakee tetpankta kemallen ptentaaln arvt tandardtllle Funkt m (T). m (T)=h (T)-T (T) (14.6) vdaan kätevät antaa knntettyä lämpötlaa T (tavallet T = K) vataaven arvjen ja mnalämmön avulla: T h (T) = h (T ) + c (T)dT, (14.7) T 0 p T c p (T) (T) = (T ) + dt. (14.8) T T 0 Tällön funktn m (T) määrttämek rttää antaa entalpa h (T ), entrpa (T ) ja mnalämpö c p (T) lämpötlan T funktna. Termdynamkan klmannen päääännön peruteella n entrpalla abluuttnen yhtenen atekk ja k entrpa (T ) vdaan antaa abluuttena arvna (HSC) ta mudtuentrpden avulla (ELCHEM). Sen jaan entalpalla e le abluuttta atekka ja k en arv atekn lähtöpteeä annetaan mudtumentalpan mukaet (k. luku 1.3). Mk vmme pa nän? Kuten luvua 2.3 nämme, vdaan reaktentalpa lakea mudtumentalpden avulla krrektt alkuanetaeta jhtuen. Sama pätee tää. J nmttän läämme yhtälöön (2.13) alkuaneden tdellet perutlan entalpat h k a, aamme "kean" abluutten entalpan: p a h = DH f + ak h k k= 1. (14.9) Tää a' k vataa atmmatra, mä alkuane-elementtenä n alkuaneden perutlat (e O vaan O 2, jne.). Nän menetellen tul yhtälöön (14.5) lätermnä umma m p n ak h a k = 1 Łk= 1. ł Tämä n kutenkn vak, kka

6 209 m p p k a m p a a k = 1 k= 1 k = 1 k = 1 k = 1 n a h = hk na k hk b Ł ł Ł ł = k, mä b k n alkuaneen k määrä, jka pyyy muuttumattmana ja entalpat h k a vat vakta. Mnmnttehtävä e muutu, kka mnmtavaan funktn tulee anataan vak lää. Entalpaertuka lakettaea ama vak tulee lähteven ja ääntuleven aneden pulelle, jten vak kumutuu lakelmaa. Sk tällä vaklla e le myökään energataeeeen vakututa, kka kättelemme nä entalpaertuka. Vataavata yytä myö entrpden (T ) khdalla vmme menetellä amn kun entalpden. Kka entrpalla n lunnllnen abluuttnen kaala (T = 0K, = 0 puhtalle anelle), vdaan tä myö käyttää. Pääaa n, että käytämme jhdnmukaet jmpaa kumpaa entrpaa. Emerkk Laketaan avukaaujen CH 4 (g), O 2 (g), CO 2 (g), CO (g), H 2 O (g) ja H 2 (g) taapanktumu lämpötlaa T = 1400K SOLGASMIX-hjelman avulla, kun reaktrn yötetään ään metaana CH 4 (g) 1 ml ja happea O 2 (g) 1.8 ml. Alkuanemäärät vat b 1 = 1.0 ml b 2 = 4.0 ml b 3 = 3.6 ml C-atmen määrä H-atmen määrä O-atmen määrä Atmmatr n C H O k=1 2 3 CH 4 = a 11 a 12 a 13 O a 21 a 22 a 23 CO = a 31 a 32 a 33 CO a 41 a 42 a 43 H 2 O a 51 a 52 a 53 H a 61 a 62 a 63. Kemallnen ptentaal tandardtlaa n metaankaaulle ( = 1, CH 4 SOLGASMIX-hjelman käyttämän malln mukaan krjtettuna (g))

7 m 1 (T) = T T T T T T lnt. Vataavat muut alajt (=2,...,6). Kun luvut b k (k=1,2,3) ja atmmatr a k ekä funktt m (T) n määrtetty ja yötetty lähtötetna hjelmaan, vdaan Gbbn energan mnmntprbleema G = 6 =1 a = 1 k 6 n p m (T) + RT ln x Ł Ł p łł = mn! n = b, k = 123,, ratkata. Tulkena aadaan SOLGASMIX-hjelmata k n 1 = ml CH 4 (g) n 2 = ml O 2 (g) n 3 = ml CO 2 (g) n 4 = ml CO (g) n 5 = ml H 2 O (g) n 6 = ml H 2 (g). 0 Taapantlaa vataaven faaen määrttämen Taapan-hjelmat tarvtevat lähtötetna tarkateltavat faat ja nä levat ja nä mahdllet yntyvät kemallet yhdteet kaavana. Tämän peruteella hjelma lakee alkutlannetta vataavat alkuanemäärät, jtka reaktden edeteä pyyvät vakna. Reaktyhtälötä e tarvta, ne vat täyn tarpeettma. Alkuaneden hävämättömyy tetaan humn alkuanetaena S a j n j = b. j Anataan faakmbnaatt, jtka tteuttavat faaäännön (luku 8.6), tutktaan ja nlle ettään Gbbn energan mnmkhta. Ylmääräet faat hjelmat pudttavat p. Taapanvak Entä taapanvakt? Taapan-hjelmat evät käytä ntä mään uranaet vaan ama nfrmaat n annettu kemallen ptentaaln m (T) muda. Anataan kälakelma yknkertaelle yteemlle n taapanvakn käyttö melekätä. Kutenkn n lpuk yytä mututtaa, että termt m (T) n te aaa

8 211 lakettu DG (T):n ja taapanvakn väletä yhteydetä, ja että mttauka n nmenmaan määrtetty kkeellet taapanvakn arv. Vmme ana nn, että kkeellnen nfrmaat, jka alkujaan n taapanvakn muda määrtetty, n kehtetty lakentateknet paremmak termen m (T):n muda. Seuraavaa luvua 4.5 etämme plttteknkkaan lttyvä taapanlakelma HSC-hjelman avulla HSC-OHJELMAN KÄYTTÖESIMERKKEJÄ POLTTOTEKNIIKASSA Kvhlen kaautureakt Kuvaa 14.3 tarkatellaan kvhlen pltta, kun plttaneena n emerkä etetty kvhl, jlle amme bruttkaavan CH O S N tuhka (14.10) Kuva 14.3.Kvhlen kaautureaktr Lähteeä [24] n tehty aman ktumuken maavalle kvhlelle kketa ja avukaaun ptuu n mtattu. Kaautureaktrn yötettävä anevrrat lvat lähteeä [24] euraavat: plttanevrta : ml/ vehöyryvrta reaktrn: ml

9 212 happvrta reaktrn: ml hapen mukana tuleva typpvrta reaktrn: 7.03 ml Alla n etetty HSC-hjelman avulla lakettu tul ja lähteeä [24] etetyt mttautulket. Tulten yhteenpvuu n erttän hyvä.. INPUT OUTPUT(HSC) MITTAUS- TULOKSET [24] PA Taapanreaktr CO % 41.0% H 2 O CO % 10.2% O T = 1414 K H % 29.8% N H 2 O % 17.1% p = 40 bar CH % 0.3% H 2 S % 1.1% N % 0.8% Kuva HSC-hjelman tulket kvhlen kaautukelle ekä vataavan kkeen mttautulket. Hum! HSC-hjelma e tunne tarkateltavaa plttanetta CH O S N Lakentahjelman tetpankkehn v kutenkn yöttää ma yhdtetä. Tätä varten tulee hjelmaan antaa tehtävää tarvttavat yhdteen termdynaamet mnauudet. J jtan uureta e tarkateltavan ngelman ratkaemek tarvta, e ntä myökään tarvte antaa hjelmaan. Emerkk taapanktumuta määrtettäeä vdaan mnauudet antaa melk melvaltaet, mkäl ennalta tedetään että yhdtettä entyy anataan lähtötuttea ja taapanktumukea (reakttuttea) tä e enää enny. Ana rajte n, että yötettyjen arvjen täytyy jhtaa myö hjelman lakemaan taapantlaan, ja yhdtettä e enny. Tällön melvaltaen arvn aava plttaneen kemallnen ptentaal m e vakuta mnmnttehtävätä G = n m = mn! lakettuun taapanktumukeen, kka plttaneen Gbbn energalle pätee jka tapaukea G = n m = 0. Taalta em. reaktentalpaa määrtettäeä e tämä "kkkalu" le kutenkaan mahdllta ede nä tapaukea, että lppututtea e plttanetta enny. Ohjelmaan n tällön ehdttmat annettava yhdteen mudtumlämpö lämpötlaa 25 C ja mnalämpö ekä en lämpötlarppuvuu ken.

10 213 Vahtehtet vmme ratkata tämän emerkn mukaen taapanktumuken antamalla lähtötetna plttanekaavan jata plttaneen alkuanektumuken. Myö nän menetellen letamme, että plttanetta e enny enää lppututtea, mutta vältymme kentekten termdynaamten arvjen hjelmaan aettamelta Turpeen kaautureaktr Tarkatellaan plttanetta, jnka ktumu maaprenttena n S 0.2% C 55% H 5.5% O 32.6% N 1.7% tuhkaa nn 5% Emerkä etetyllä tavalla vmme ktumuken peruteella lakea plttaneen mlekyläären bruttkaavan: CH 1.2 O 0.45 N rkk + tuhka. Kka rkkä n nn pen määrä, lemme antaneet en nput-arvn erkeen elementäärrkknä. Yk klgramma plttanetta vataa anemääränä 0.55 kg/0.012 kg/ml = ml. Tutktaan avukaaun ktumu 20 bar paneea lämpötlavälllä K euraavlla äänyöttöanemäärllä: Plttanevrta 9.5 kg/ Kteu nn 15% = ml/, PA /0.018 = 79.2 ml/, H 2 O Kaautulma kg/ : O 2 : ml/ N 2 : ml/ = ml/ Vehöyryä 2 kg/ : ml/ H 2 O : ( ) ml/ = ml/ Alla levaa kuvaa n etetty HSC-hjelman graafnen tulte määrältään uurmmta avukaaun kmpnenteta ja en jälkeen n tauluka etetty kakken lakennaa mukana lleden kmpnentten mlmäärät (lakettuna ään yöttöanemäären akaykkköä el ekunta kht) 800 K, 1200 K ja 1600 K lämpötla.

11 214 Kuva 14.5 Savukaaujen taapanktumu emerkn mukaea turpeen kaautukea. Taulukk Savukaaujen taapanktumu emerkn mukaea turpeen kaautukea. ml % Temperature, K 8.00E E E E E E+03 N2(g) 5.31E E E CO(g) 2.02E E E H2(g) 2.22E E E H2O(g) 1.43E E E CO2(g) 1.45E E E CH4(g) 2.32E E E E-05 H2S(g) 4.95E E E NH3(g) 4.45E E E COS(g) 1.48E E E NO(g) 1.45E E E E E E-05 O2(g) 1.20E E E E E E-08 NO2(g) 4.40E E E E E E-12 CH1.2O0.45N E E E E E E-38 S 1.00E E E E E E-38 yhteenä 1.27E E E

12 Rknptemerkk Kaaujen rknptn n. märkämenetelmä n kuvan 14.6 mukanen. Syteemn taeraja 82 C 44 C GAVO Reaktr 50 C 60 C Reaktr C 220 kg/ 120 C 86 C Kalkn yöttö Läve Lete (kp) Kuva Rknptn märkämenetelmä. Termdynaamnen taapanlakenta antaa hapen länällea ertuateen ylärajan. Käytännöä jäädään tämän alle. CaSO 4 + kdeve = kp CaSO O 2 f CaSO 4.

13 216 Savukaaun ktumu: läve 10.8 kg N 2 (g) 73.4% H 2 O(g) 11.2% (kertve 2180 kg e vakuta CO 2 (g) 14.45% kknalakentaan) SO 2 (g) 0.15% (O 2 (g) 0.85%) Taapanlakenta kert ptuvan avukaaun ja letteen ktumuken. Savukaaun kekmääränen mlaarnen maa n M = kg/ml. Savukaauvrta n 220 kg/ el 220/0.029 = 7586 ml/, jka kaalataan lakelma arvk 100 ml/. Savukaaua lävettä N ml/ kg 10.8» 10. 8l/ H 2 O 11.2 ml/ 1 l H 2O = 55.5 ml H 2O CO ml/ SO ml/ ml/ 100 = 7.90ml/ 7586 O ml/ Kalkkkveä 0.48 kg / kg ml x kaalautekjä = ml Määrtetään er tapauklle SO2(g):n knver INPUT SO 2 (g) - OUTOPUT SO 2 (g) h =, INPUT SO (g) mä edellä levan taulukn mukaan INPUT SO2(g) = 0.15 ml/. Taapanlakennan tulket: Tutktaan mkä vakutu kalkn yöttämellä CaO ja CaCO3:n muda rkkdkdn knvern. Surtetaan lakut ekä kuvan 14.6 mukaella 2

14 217 mttuarvlla 55 C, että 20 C uuremmalla arvlla. Kuvaan 14.7 n tultettu taapanlakujen tulket, kun jta aadaan: OUTPUT SO 2 (g)/ml h 55 C 75 C 55 C 75 C e kalkka % 0% CaCO 3:n yöttö = 38% % CaO:n yöttö % 84% J O 2 (g) reag SO 2 :n kana enn SO O 2 f SO 3, nn mudtu rkkhappa (SO 3 + H 2 O f H 2 SO 4 ). Nän e käytännöä tapahdu, kka reakt SO O 2 f SO 3 n hda alhaa lämpötla. S happ ptää jättää lakennata ul, jtta aamme lutettava tulka. Hapen mukaantt vaat kneetten malln preta.

15 218 Kuva Rknptn: HSC-hjelmalla lakettuja tulka.

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi S-11436 FYSIIKKA IV (S), Kulutukeku Dipli, Kevät 003, LH LH-1 Ftni, jnka energia n 10,0 kev, törmää leva levaan vapaaeen elektrniin ja irttuu uuntaan, jka mudtaa 60,0 kulman ftnin alkuperäien liikeuunnan

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

arvon askelfunktion kautta tulokseksi. Verkko käyttää ainoastaan kaksiarvoisia tiloja, joko binäärisiä 0 ja 1 tai

arvon askelfunktion kautta tulokseksi. Verkko käyttää ainoastaan kaksiarvoisia tiloja, joko binäärisiä 0 ja 1 tai 96 6. Hopfeldn verkot 6.. Johdanto John Hopfeld ett 980-luvun alkupuolella nyttemmn nmeään kantavan verkkomalln analyyeneen. Snä ol ekä yhtymäkohta perceptronn että uua deota. Hän kehtt energafunktoden

Lisätiedot

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö 10 Suran vektrimutinen htälö J aluki tarkatellaan -tan kuuluvaa, rign kautta kulkevaa uraa, niin ura n täin määrätt, mikäli tunnetaan en uunta. Tavallieti tämä annetaan uuntakulman tangentin = kulmakertimen

Lisätiedot

5.1 Ehto stabiilille termodynaamisella tasapainolle

5.1 Ehto stabiilille termodynaamisella tasapainolle 50 5. TERMODYNAAMINEN TASAPAINOTILA 5. Eht stabllle terdynaasella tasapanlle Ssäenergan U uuts systeen tlan uuttuessa A:sta tlaan B n terdynakan ensäsen pääsäännön ukaan U(B) - U(A) = Q - W, ssä W n systeen

Lisätiedot

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut 1. lakuharjoitukierro, vko 16, ratkaiut D1. Muuttujien x ja Y havaitut arvot ovat: x 1 3 4 6 8 9 11 14 Y 1 4 4 5 7 8 9 a) Määrää regreiomallin Y i = α +βx i +ǫ i regreiokertoimien PNS-etimaatit ja piirrä

Lisätiedot

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I HY / Matematiikan ja tilatotieteen laito Tilatollinen päättely II, kevät 207 Harjoitu 4 Ratkaiuehdotukia Tehtäväarja I. (Kvantiili-kvantiili kuvion [engl. q q plot] idea.) Olkoon atunnaimuuttujalla X ellainen

Lisätiedot

Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio:

Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio: Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisinti Matriisimuuttujan ekspnenttifunkti: Kun A n neliömatriisi, niin määritellään 1 1 1 e I ta t A t A t A 2 6 i! At 2 2 3 3 i i jnka vidaan tdistaa knvergivan

Lisätiedot

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0

Lisätiedot

1. välikoe

1. välikoe Jan Loto TA7 Ekonometan johdantok Nm: Opkeljanmeo: välkoe 77 Vataa alla olevn kyymykn ympäömällä okea vahtoehto Kakn tehtävää on neljä vahtoehtoa, jota yk on oken Okeata vataketa aa pteen ja vääätä vataketa

Lisätiedot

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat-.03 Koeuuttelu tlatollet mallt. harjotuket Mat-.03 Koeuuttelu tlatollet mallt. harjotuket / Ratkaut Aheet: Avaaat: Tlatollte aetoje kuvaame Oto otokaumat Etmot Etmotmeetelmät Väletmot Artmeette kekarvo,

Lisätiedot

6. PUHTAIDEN FAASIEN TASAPAINOTERMODYNAMIIKKA. 6.1 Paineen ja lämpötilan välinen riippuvuus puhtaan yhdisteen faasitasapainossa

6. PUHTAIDEN FAASIEN TASAPAINOTERMODYNAMIIKKA. 6.1 Paineen ja lämpötilan välinen riippuvuus puhtaan yhdisteen faasitasapainossa 58 6. PUHAIDEN FAASIEN ASAPAINOERMODYNAMIIKKA Edellisessä luvussa jhdimme ehdn G= min! temdynaamiselle tasaaintilalle, jhdimme tähän eustuen tasaainehdt (5.20)-(5.21) vakilämötilassa ja vakiaineessa taahtuville

Lisätiedot

4.3 Liikemäärän säilyminen

4.3 Liikemäärän säilyminen Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.

Lisätiedot

1. KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI

1. KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 6 1. KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 1.1 Yleistä Keiallisesti reagivan systeein terdynaainen tila vidaan esittää vektrilla A = (T, p, n1,, n), (1.1) issä T n systeein läpötila, p sen paine

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14) Tilatotietee jatkokuri 8. lakuharjoitute ratkaiuehdotuket (viikot 13 ja 14) 1) Perujoukko o aluee A aukkaat ja tutkittavaa omiaiuutea ovat tulot, Tiedämme, että perujouko tulot oudattaa ormaalijakaumaa,

Lisätiedot

C B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.

C B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on tiitaina 23.5.2017. Ektra-tehtävät vataavat kolmea tehtävää, kun kurin lopua laketaan lakuharjoitupiteitä.

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +

Lisätiedot

10. VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ

10. VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ 32 0. VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ 0. M- j kstyö Trkstell vkoläpötlss j vkopeess tphtuv prosess P:A f B. Terodyk esäe pääsäätö o D U = Q(P) - W(P),

Lisätiedot

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri

Lisätiedot

CMU 119 CMU 128 CMU 119 +N CMU 155 CMU 128 +N. Asennusohje Ohjelmoitavat terrestiaalipäävahvistimet. SSTL n:o 75 631 58

CMU 119 CMU 128 CMU 119 +N CMU 155 CMU 128 +N. Asennusohje Ohjelmoitavat terrestiaalipäävahvistimet. SSTL n:o 75 631 58 Asennushje Ohjelmitavat terrestiaalipäävahvistimet CU 119 SSTL n: 75 631 58 CU 128 CU 119 N SSTL n: 75 631 60 SSTL n: 75 631 59 CU 155 CU 128 N SSTL n: 75 631 62 SSTL n: 75 631 61 13 14 4 5 3 2 6 7 295

Lisätiedot

Jakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina

Jakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on maanantaina 8.8.2016. Kolmea enimmäieä lakua ovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. T 4.1 (pakollinen):

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINTAMINEN PARAMETRISOIMALLA SIDOSMONISTO

MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINTAMINEN PARAMETRISOIMALLA SIDOSMONISTO IIVISELMÄ MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINAMINEN PARAMERISOIMALLA SIDOSMONISO J. MÄKINEN & H. MARJAMÄKI eknllen ekankan a optonnn lato apereen teknllnen ylopto PL 589 33101 AMPERE ää etykeä kuvataan lyhyet

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin

Lisätiedot

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön.

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön. LH9- Eräässä rsessissa kaasu laajenee tilavuudesta = 3, m 3 tilavuuteen = 4, m3. Sen aine riiuu tilavuudesta yhtälön 0 0e mukaan. akiilla n arvt = 6, 0 Pa, α = 0, m -3 ja v =, m 3. Laske kaasun tekemä

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

POIKKILEIKKAUKSEN GEOMETRISET SUUREET

POIKKILEIKKAUKSEN GEOMETRISET SUUREET KLEKKUKEN GEMETRET UUREET d Pleause gemetrset suureet määrtellää melvaltase pstee (, hdalla leva ptaelemet d avulla. Tässä ästeltävä ptasuureta lasettaessa vdaa ättää hteelasuperaatetta (mös väheslasuperaate

Lisätiedot

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy

Lisätiedot

Kuva 1: Radiokäsilähtein 1-osainen

Kuva 1: Radiokäsilähtein 1-osainen Tlausnr. : 5350 10 Käyttöhje 1 Turvallsuushjeet Nappparstja e saa antaa lasten käsn! Js nappparst nelastaan, ptää het hakeutua lääkärn! Räjähdysvaara! Älä hetä parstja tuleen! Räjähdysvaara! Älä lataa

Lisätiedot

Vuoden Beauceron -säännöt (voimassa alkaen) Yleisiä periaatteita

Vuoden Beauceron -säännöt (voimassa alkaen) Yleisiä periaatteita Vuoden Beauceron -äännöt (vomaa 1.1.2017 alkaen) Yleä peraatteta Klpalukau on kalentervuo. Mukaan hyväkytään van KoraNetta löytyvät tuloket pl. erkeen pteytetyt arvoklpalut. Yhden uortuken pteet muodotuvat

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset SMG-4200 Sähkömagneettiten järjetelmien lämmöniirto Harjoituken 1 ratkaiuehdotuket Vata 1800-luvun puoliväliä ymmärrettiin että lämpöenergia on atomien ja molekyylien atunnaieen liikkeeeen värähtelyyn

Lisätiedot

Tasapainojen määrittäminen tasapainovakiomenetelmällä

Tasapainojen määrittäminen tasapainovakiomenetelmällä Luento 6: sutspnot eskvkko 3.1. klo 8-1 771 - Termodynmset tspnot (Syksy 18) http://www.oulu.f/pyomet/771/ Tspnojen määrttämnen tspnovkomenetelmällä Trkstel homogeenst ksufsrektot. Esm.: (g) + (g) = (g)

Lisätiedot

S Fysiikka III (Est) Tentti

S Fysiikka III (Est) Tentti S-114137 Fyiikka III (Et) Tentti 9008 1 Vetyatomin elektronin kulmaliikemäärää kuvaa kvanttiluku l =3 Lake miä kaikia kulmia kulmaliikemäärävektori voi olla uhteea kulmaliikemäärän z-komponenttiin ( )

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

6. Stokastiset prosessit (2)

6. Stokastiset prosessit (2) Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 09: Tasoristikon sauvaelementti, osa 2.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 09: Tasoristikon sauvaelementti, osa 2. 9/ ELEMENTTIMENETELMÄN PERSTEET SESSIO 9: Tasristikn sauvaelementti, sa. ES9E Svelletaan tasristikn sauvaelementin teriaa kuvan (a) kahden pisteviman kurmittamaan ristikkn, jnka elementtiverkssa (b) n

Lisätiedot

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne 1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI S-108110 OPTIIKKA 1/6 POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI Laboratoriotyö S-108110 OPTIIKKA /6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Poitiivien linin polttoväli 3 11 Teoria 3 1 Mittauken uoritu 5 LIITE 1 6 Mittaupöytäkirja 6

Lisätiedot

LUJUUSOPPI 20/1 SESSIO 20: PINTASUUREET JOHDANTO

LUJUUSOPPI 20/1 SESSIO 20: PINTASUUREET JOHDANTO LUJUUPP / E : PNTUUREET JHDNT Lujuusp tehtäve ratkasussa tarvtaa erlasa gemetrsa ptasuureta kute pta-ala, staatte mmett, ptakeskö, elömmett, tulmmett ja pääelömmett. Nämä pkklekkaukse gemetrset suureet

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä 1 Y6 Lakuharjoituket 3 alautu ma 3.. klo 16 menneä Harjoitu 1. Lue enin Vihmo, Jouni (006) Alkoholijuomien hintajoutot uomea vuoina 199 00, Yhteikuntaolitiikka 71, 006/1 ivut 9 ja vataa itten kyymykiin.

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Kuva lämmönsiirtoprosessista Käytössä ristivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet sekoittumattomat)

Kuva lämmönsiirtoprosessista Käytössä ristivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet sekoittumattomat) Kemian laitetekniikka Kotilaku 3..008 Jarmo Vetola Kuva lämmöniirtoproeita Käytöä ritivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet ekoittumattomat) kuuma maitovirta, eli ravaton maito patöroinnita virtau vaippapuolella

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Epätäydelliset sopimukset

Epätäydelliset sopimukset Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén

Lisätiedot

TEM-MENETELMIEN TESTAUSTA SYKSYLLA SU01\1JEN 1\7IAll\7J[ OY FINNEXPLORATION & Espoo HANNU SILVENNOINEN, Dl

TEM-MENETELMIEN TESTAUSTA SYKSYLLA SU01\1JEN 1\7IAll\7J[ OY FINNEXPLORATION & Espoo HANNU SILVENNOINEN, Dl TEM-MENETELMIEN TESTAUSTA SYKSYLLA 1 9 8 SU1\1JEN 1\7IAll\7J[ OY FINNEXPLORATION & Esp 12.2.1981 HANNU SILVENNOINEN, Dl 2 TEM-MENETELMIEN TESTAUSTA SYKSYLLÄ 198 1. YLEISTÄ 2. MITTAUKSISTA 2.1 SIROTEM 2.2

Lisätiedot

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja.

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja. KE3 Pähkinänkuressa Olmudt reaktiyhtälössä 1) Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet kaasuja (g). 2) Metallit, lukuun ttamatta elhpeaa, vat huneen lämmössä kiinteitä (s). 3) Iniyhdisteet vat huneen

Lisätiedot

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10 Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

Helka-neiti kylvyssä

Helka-neiti kylvyssä Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart

Lisätiedot

Koulutoimen henkilöstörakenne

Koulutoimen henkilöstörakenne Koulutoimen henkilöstörakenne 11.11.2016 Virka/toimi Toimen/viran nimike Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 2 toimistosihteeri T 3 toimistosihteeri V0033 4 koulukuraattori T 5 koulupsykologi Yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin

Lisätiedot

PYHÄJÄRVI. Turri. Kyösti. Niilonsaari. Rajaniemi Rajasalmi. Soukonlahti. Sankilanlahti PYHÄJÄRVEN RANTAREITIN YLEISSUUNNITELMA.

PYHÄJÄRVI. Turri. Kyösti. Niilonsaari. Rajaniemi Rajasalmi. Soukonlahti. Sankilanlahti PYHÄJÄRVEN RANTAREITIN YLEISSUUNNITELMA. Niilaari RS T Rajaalmi U YHÄJÄRV TUR T 3 VT ANT SOLJ RN KV- NT RANNA SOUK ONT LÄN Rajaiemi N R M TA Turri T US HT T O Suklahti NT NLAHD SOUKO NASTNMATKANT Kyöti Sakilalahti SUUNN RAKNNUSKOHTN NM JA OSOT

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNKKA A KTONKKA. välkoe 9.3.2007. Saat vatata van neljään tehtävään!. ake pteden A ja B välnen potentaalero el jännte AB. =4Ω, 2 =2Ω, =0 V, 2 =4V, =2A, =3A A + 2 2 B + 2. Kytkn ljetaan hetkellä.

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

Excel 2013:n käyttö kirjallisen raportin, esim. työselostuksen tekemisessä

Excel 2013:n käyttö kirjallisen raportin, esim. työselostuksen tekemisessä Excel 2013:n käyttö kirjallisen raprtin, esim. työselstuksen tekemisessä Sisällysluettel EXCEL-TAULUKKOLASKENTAOHJELMAN PERUSTEET... 2 1. PERUSASIOITA... 2 2. TEKSTIN KIRJOITTAMINEN TAULUKKOON... 3 3.

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007 S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.

Lisätiedot

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0, 76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti

Lisätiedot

S-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006

S-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006 S-55.0/4 Piirianalyyi. Välioe 0.3.006 ae tehtävät 3 eri paperille in tehtävät 4 5. Mita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanmero, rin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Mita

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

PD-säädin PID PID-säädin

PD-säädin PID PID-säädin -äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen

Lisätiedot

S if b then S else S S s. (b) Muodosta (a)-kohdan kieliopin kanssa ekvivalentti, so. saman kielen tuottava yksiselitteinen.

S if b then S else S S s. (b) Muodosta (a)-kohdan kieliopin kanssa ekvivalentti, so. saman kielen tuottava yksiselitteinen. T-79.148 yky 2003 Tietojenkäittelyteorian peruteet Harjoitu 7 Demontraatiotehtävien ratkaiut 4. Tehtävä: Ooita, että yhteydettömien kielten luokka on uljettu yhdite-, katenaatioja ulkeumaoperaatioiden

Lisätiedot

5. Trigonometria. 5.1 Asteet ja radiaanit. Radiaanit saadaan lausekkeesta. Kun kulma on v radiaania ja n astetta, tästä seuraa, että 180

5. Trigonometria. 5.1 Asteet ja radiaanit. Radiaanit saadaan lausekkeesta. Kun kulma on v radiaania ja n astetta, tästä seuraa, että 180 5. Trignmetria 5.1 Asteet ja radiaanit Radiaanit saadaan lasekkeesta v b r. Kn klma n v radiaania ja n astetta, tästä seraa, että v n 180. Basic Frmat -tilaksi vimme valita Radian, Degree tai Grad. Käsittelemme

Lisätiedot

SUORAN SAUVAN VETO TAI PURISTUS

SUORAN SAUVAN VETO TAI PURISTUS SUORAN SAUVAN VETO TAI PURISTUS Kuva esittää puhtaan vedn tai puristuksen alaista suraa sauvaa Jännityskentän resultantti n N ( y, z)da Tietyin edellytyksin n pikkileikkauksen jännityskenttä tasainen,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002 MAOL-Piteityhjeet Fyiikka kevät 00 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -/3 p - lakuvirhe, epäielekä tul, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuer liikaa -0

Lisätiedot

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria. 5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

RISTIKKO. Määritelmä:

RISTIKKO. Määritelmä: RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js

Lisätiedot

Peitelevy ja peitelaippa

Peitelevy ja peitelaippa Peitelevy ja peitelaippa Tuote LVI-numero Pikakoodi PEITELAATTA MERIKA 5688050 JF92 50-75-110/VALKOINEN 510 PEITELEVY ORAS D70/G1/2 167051 PEITELEVY KAULUKSELLA 50 MM-130 MM PEITELEVY KAULUKSELLA 75 MM-150

Lisätiedot

11. Takaisinkytketyt vahvistimet

11. Takaisinkytketyt vahvistimet Kar berg Kar berg. akankykey vahvme. ahvn yyppejä Jännevahvn Ohjaun läheen pääyyppejä Jänne hjau jännelähde ra hjau jännelähde Jänne hjau vralähde ra hjau vralähde v kun >> v kun >> ja >> njänne n en uraan

Lisätiedot

3. Kolmiulotteisten kohteiden esitys ja mallintaminen: jatkoa

3. Kolmiulotteisten kohteiden esitys ja mallintaminen: jatkoa . Klmiultteisten khteiden esitys ja mallintaminen: jatka Mnikulmiverkkn nähden ilmeisiä etuja vat: eksakti analyyttinen esitysmut klmiultteinen mudn mukkaaminen mahdllista vähemmän muistitilaa vaativa

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k.

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k. Olkoot A R n n ja T R n n sten, että on olemassa ndeks p N jolle T p = Tällästä matrsa kutsutaa nlpotentks Näytä, että () () () Olkoot Määrtä matrs B n (λi + A) n = (λi + T ) n = B = n mn n,p ( ) n λ n

Lisätiedot

LIITE 2. KÄSITELUETTELO

LIITE 2. KÄSITELUETTELO 222 LIITE 2. KÄSITELUETTELO Absoluttnen energa-astekko Adabaattnen palamslämpötla Adabaattnen prosess Aktvsuus Aktvsuuskerron Aktvaatoenerga Eksotermnen reakto Elektrod Elektrolyys Endotermnen reakto Entalpa

Lisätiedot

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö

Lisätiedot

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Viikkotehtävät IV, ratkaisut Viikkotehtävät IV, ratkaiut. 7,40 V (pariton napajännite) I 7 ma (lampun A ähkövirta rinnankytkennää) I 5 ma (lampun B ähkövirta rinnankytkennää) a) eitani on, joten lamppujen reitanit voidaan lakea tehtävää

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

1. Transistori vahvistimena

1. Transistori vahvistimena Y438 Y438. Tant vahvtena TKTLU KÄYTTYT YMOLT J NN MKTY OL TNTO OLTG N UNT YMOL te-vayn Ttal cpnent TM UPPLY QUNT NTNT M NTNT Q N L c OLLTO OLTG OLLTO UNT OLTG UNT MTT OLTG MTT UNT Q v c c v Q c Q v v Q

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Harjoituksia MAA5 - HARJOITUKSIA. 1. Olkoon ABCD mielivaltainen nelikulmio. Merkitse siihen vektorit. mutta molemmat puolet itseisarvojen sisällä????

Harjoituksia MAA5 - HARJOITUKSIA. 1. Olkoon ABCD mielivaltainen nelikulmio. Merkitse siihen vektorit. mutta molemmat puolet itseisarvojen sisällä???? MAA5 - HARJOITUKSIA 1. Olkn ABCD mielivaltainen nelikulmi. Merkitse siihen vektrit a) AB b) CA ja DB. 2. Neljäkäs eli vinneliö n suunnikkaan erikistapaus. Mitkä seuraavista väitteistä vat tsia neljäkkäässä

Lisätiedot

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee.

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee. 5.7.2013 Medtrnic-viite: FA586 Hyvä Paradigm-insuliinipumpun käyttäjä Tällä kirjeellä ilmitamme, että Medtrnic MiniMed pistaa vapaaehtisesti markkinilta Paradigminsuliinipumpuissamme käytettävien MMT-326A-mallin

Lisätiedot

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT 4 HAJOTUSTHTÄVÄ SÄHKÖST PUSSUUT -auton akku (84 V, 700 mah on ladattu täyteen Kuinka uuri oa akun energiata kuluu enimmäien viiden minuutin aikana, kun oletetaan moottorin ottavan vakiovirran 5 A? Oletetaan

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä. MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt

Lisätiedot

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010 TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4. 1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu

Lisätiedot