Länsikaaren koulun opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Länsikaaren koulun opetussuunnitelma luku 1 Koulun arvoperustana on opiskelussa toisten huomioon ottaminen ja oppilaiden myönteisen minäkuvan kehittyminen. Koulutyötä ohjaa ympäristöstä, luonnosta ja ihmisistä huolehtiminen suomalaisella perinteellä kotiseudun ominaispiirteitä hyödyntäen, samalla tutustuen muihin kulttuureihin ja kansoihin. 2 Koulun tehtävä on kasvattaa oppilaista elämää ja erilaisuutta ymmärtäviä, yhteistyökykyisiä lapsia, jotka omaavat riittävät perustiedot ja taidot tulevaa jatko-opiskelua ja elämää varten. 3 Koulun toimintaympäristön muutokset (kehitys- ja muutostrendit) Yhteiskunnalliset olot heijastuvat kouluelämään. Koulu joutuu vastaamaan muuttuneen yhteiskunnan haasteisiin lähtökohtamaan omat opetus- ja kasvatusperinteet, niiden vahvuuksia painottaen ja uutta luoden. Erityisopetuksen tarpeessa olevien lasten määrä on kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Koulu antaa erityisopetusta ja oppilashuoltoa kunnan myöntämien resurssien rajoissa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristön suunnittelu vaativat joustavuutta. Tietoyhteiskunta edellyttää tietotekniikan perustaitojen hallintaa. Koulu hankkii resurssien rajoissa uusia ajanmukaisia laitteita ja ohjelmia pystyäkseen tarjoamaan oppilaille ajanmukaista opetusta. Tietotekniikan taidot ja ainakin yhden vieraan kielen oppiminen luovat mahdollisuuden kansainvälisiin yhteyksiin. 4 Koulun painopistealueet Terveen itsetunnon kehittäminen: Oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä tuetaan erilaisin yhteistoiminnallisin harjoituksin kannustaen häntä itsearvioinnin ja palautteen avulla löytämään omat vahvuutensa. Hyvät tavat: Hyvien tapojen oppimista korostetaan jatkuvasti jokapäiväisessä koulutyössä sekä positiivisesti vahvistetaan erilaisin tempauksin. Yhteisöllisyys: Tuetaan yhteisöllisyyden kokemuksia mahdollistavia hankkeita. Haetaan yhteistyötahoja ja panostetaan koulun ja kodin väliseen toimintaan yhteisen päämäärän hyväksi. Luodaan pohjaa oppilaiden aktiiviselle toiminnalle yhteiskunnan jäsenenä. Jokaisella perheellä on mahdollisuus antaa oma työpanoksensa koulun eteen.

2 5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Oppilaita opetetaan ottamaan huomioon toiset oppilaat ja aikuiset ohjaamalla heitä sisäistämään ja noudattamaan hyviä tapoja sekä käyttämällä yhteistoiminnallisia- ja ryhmätyötapoja. Korostetaan työrauhan merkitystä. Oppilasta kannustetaan monipuolisin tehtävin ja harjoituksin löytämään omat vahvuutensa eri oppiaineista. Ohjataan keskusteluin, harjoituksin ja leikein hyväksymään erilaisuutta. Yhteisin säännöin ja myönteisesti ohjaten luodaan turvallinen henkinen ilmapiiri. Ympäristöstä, luonnosta ja ihmisistä huolehtiminen näkyy koulun arkielämässä siten, että huolehditaan lähiympäristön siisteydestä, jätteiden lajittelusta, kierrätetään vanhoja vaatteita ja urheiluvälineitä sekä järjestetään joka vuosi pihojen ja lähiympäristön siivouspäiviä. Kouluväen omilla talkoilla kunnostetaan ja hoidetaan koulun pihaa. Tutustutaan retkillä lähellä olevaan luontoon, tehdään maaperästä, puustosta, kasvistosta ja eläimistöstä tutkimuksia, joiden pohjalta esitetään tulokset. Havainnoidaan elämää luonnossa. Koulussa on yhteiset järjestyssäännöt, joiden noudattamiseen jokainen oppilas sitoutetaan. Järjestetään juhlia ja teemaviikkoja. Tutustutaan suomalaiseen perinteeseen, kotiseudun ja oman koulun historiaan, kirjallisuuteen ja esineistöön. Tehdään kotiseuturetkiä ja yhteisiä projekteja. Oman kulttuuritaustan ymmärtäminen auttaa identiteetin rakentamisessa. Tutustutaan muihin kansoihin ja kulttuureihin musiikin, dokumenttien, kirjallisuuden, näyttelyiden ja vierailujen välityksellä 6 A. Koulun opetustavoitteet ovat - perustaitojen ja tietojen saaminen - kyky hankkia, käyttää ja soveltaa tietoa - yhteistyötaidot - turvallisuuskasvatus - luovuus - oma ajattelu - kriittisyys - opettaminen tiedonjanoiseksi, uteliaaksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi - viestintätaidot. B. Koulun kasvatustavoitteet ovat - ympäristöään ja itseään arvostava myönteinen - rehellinen - hyväkäytöksinen - ahkera - suvaitseva - sosiaalinen - elämänhallintataidot omaava - toiset huomioonottava ja kunnioittava sekä - kansainvälisyyttä arvostava ihminen.

3 2. luku 7 Koulun oppimiskäsitys Lapsen tapa oppia eri tavoin huomioidaan Länsikaaren koulussa käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä, hyödyntämällä koulun omia tiloja, oppimateriaalia, lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja sidosryhmien tukea. 8 Oppimisympäristö 1) Koulu sijaitsee Länsikaaren alueella helposti saavutettavalla etäisyydellä Rajamäen keskustan palveluista: kirkko, kirjasto, uimahalli ja monipuoliset liikunta- ja ulkoilualueet. Kouluun on hankittu ajanmukaisia kalusteita, opetusvälineitä ym. opetusmateriaalia. 2) Koulu on rakennettu nykyisten turvallisuusmääräysten mukaan. Liikennekasvatuksen yhteydessä oppilaille opetetaan turvallinen koulumatka ja liikennesäännöt. 3) Koulukiusaamista pyritään ehkäisemään opettamalla oppilaille yhteistyö- taitoja, toisen huomioonottamista ja suvaitsevaisuutta. Koulussa on hyväksytty yleiset menettelytavat koulukiusaamistapauksissa. Em. ohjelmaan sisältyy myös kiusaamistapausten dokumentointi ja seuranta. (KiVa-koulu ohjelma) 4) Välituntivalvonnat ja ruokailuvalvonnat järjestetään lukuvuosittain laadittavan aikataulun mukaan. 5) Koulun järjestyssäännöt ohjeistavat käyttäytymistä koulupäivän aikana, koulumatkalla, koulun sisätiloissa, välitunnilla piha-alueilla ja kaikissa muissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa retkillä, teatterissa, uimahallissa jne. 9 Koulun tietostrategia Kunnassa on yhteinen koulutoimen tietostrategia ja tietotekniikan opetussuunnitelma. Tietostrategia on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä. Siinä on sovittu koko kunnan koulutoimea koskevista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle asetetuista tavoitteista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä painottuu internetin hyödyntäminen. Tietostrategia korostaa internetin merkitystä tiedon saannin välineenä. Internet-julkaisutekniikan hyödyntäminen koulun toiminnassa on yksi strategian lähtökohdista. Tavoitteena strategiassa on myös erilaisten verkkooppimisympäristöjen hyödyntäminen. Viestintätekniikan osalta oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia omiin sähköpostiosoitteisiin ja sähköpostin kokeilemiseen viestintävälineenä. Tietotekniikka on väline muiden oppiaineiden opetuksessa. Koulu kehittää tietotekniikkaa kunnan antaman resurssin puitteissa uudistaen ja lisäten laitteistoja ja ohjelmia.

4 3. luku Toimintamme pohjana on hyvä koulupäivä; laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toiminta kulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö ja turvallisuus. 3 Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät Oppilashuoltoryhmän toiminnasta vastaa koulun rehtori. Rehtorin ollessa estynyt puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä henkilö oppilashuoltoryhmästä. Oppilashuoltoryhmään Länsikaaren koulussa kuuluvat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja sekä koulupsykologi. Tarpeen mukaan ryhmään voivat osallistua myös luokanopettaja, koulunkäynnin ohjaaja tai asiantuntijana sosiaalityöntekijä, lääkäri, poliisi tai muu asiaan liittyvä henkilö. Oppilashuoltotyön tavoitteena on edistää oppilaiden hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä luoda terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö edistää kouluyhteisön hyvinvointia tunnistaa oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia sekä mahdollistaa oppilaan tarvitsema varhainen tuki ehkäistä syrjäytymistä Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida oppilashuoltotyötä koulussa ennaltaehkäistä oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia ratkaista jo syntyneitä ongelmia tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössä löytää parhaat mahdolliset keinot oppimistuloksien saavuttamiseksi suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestäminen seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia Yhteistyö kodin kanssa on toimivan oppilaan huolenpidon lähtökohta ilman poikkeuksia. Tarpeen mukaan yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Asian käsittelystä ilmoitetaan etukäteen huoltajille. Erillistä lupaa oppilaan asioiden hoitamiseksi ei tarvita, mutta ilman huoltajien suostumusta käsittelyssä mukana voivat olla vain ne henkilöt, joiden tehtäviin asioiden käsittely kuuluu. Huoltajille toimitetaan aina oppilasasian käsittelystä laadittava muistio tapaamisen jälkeen. Tämä menettelytapa pohjautuu perusopetuslain lakimuutookseen 642/ a 2 mom. Lähde: Nurmijärven kunnan perusopetuksen oppilashuollon käsikirja 4 Opetuksen tukipalvelut Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Nurmijärvellä näitä lain edellyttämiä avustajapalveluita antavat koulunkäynnin ohjaajat. Luokan tai koulun yhteinen koulunkäynnin ohjaaja toimii luokassa opettajan rinnalla. Koulunkäynnin ohjaaja voi auttaa yhtä tai useampaa oppilasta tai koko luokkaa. Kaikissa Nurmijärven kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä. Ryhmään kuuluvat yleensä rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi sekä opettajia ja muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Ryhmä työskentelee yhteistyössä opettajien kanssa koko koulun, yksittäisen luokan tai oppilaan hyväksi. Oppilaan asioita hoidetaan aina luottamuksellisesti ja ratkaisuja etsitään yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa aloitettua lapsen terveydentilan pitkäaikaisseurantaa. Kaikki peruskoulun oppilaat kuuluvat kouluterveydenhuollon piiriin. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti

5 terveyttä edistävää ja sen tavoitteena on oppilaiden terveyden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä oppilaan terveen kasvun ja kehityksen seuraaminen yhteistyössä oppilaan, opettajan, huoltajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitaja kutsuu oppilaat terveystarkastuksiin vuosittain. Ensimmäiselle luokalle tulevat oppilaat kutsutaan huoltajan kanssa kouluuntulotarkastukseen jo ennen koulun alkamista. Oppilas saa tiedotteen kouluuntulotarkastuksesta toukokuussa kouluun tutustumispäivänä. Psykologitoiminnan tavoitteena koulussa on tukea lapsen tervettä psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä edistää oppimista. Psykologiin voi ottaa yhteyttä lapsen oppimiseen, keskittymiseen, ryhmässä toimimiseen ja tunne-elämään liittyvissä pulmissa. Yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja muun kouluhenkilöstön kanssa etsitään keinoja oppimisvaikeuksien ja muiden koulunkäyntiongelmien helpottamiseen. Koulukuraattoripalveluiden tarkoituksena on tukea oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä oppilas itse, huoltajat, opettajat ja muut yhteistyötahot. Koulukuraattorin kanssa oppilas ja/tai huoltajat voivat keskustella oppilaan koulunkäyntiin, kotiasioihin, kaverisuhteisiin tai vapaa-aikaan liittyvistä asioista. Kuraattorin tehtävänä on arvioida tilannetta, tarjota tukea ja neuvontaa sekä ohjata tarvittaessa muihin tukitoimiin. Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan myös opettajan, luokan, oppilashuoltohenkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulupäivinä oppilaille tarjotaan maksuton oppilasateria. Kouluruokailun päätavoite on ylläpitää ja edistää oppilaan hyvinvointia ja terveyttä. Se on osa koulun oppilashuoltoa, kasvatusta ja opetusta. Koululounas kattaa noin kolmasosan oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta ja on tärkeää että aterian kaikkia osia nautitaan, jotta ateria on täysipainoinen. Kunta järjestää peruskoulun oppilaalle maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljetusta seuraavissa tapauksissa: 1) Oppilas on luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 3 km. 2) Oppilas on luokan oppilas ja hänen koulumatkansa on yli 5km. 3) Koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatkan vaikeus, rasittavuus tai vaarallisuus todetaan asiantuntijalausunnon pohjalta.

6 6 Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana Taulukko 1. Tuen portaat Länsikaaren koulussa Huolen aihe Ratkaisutapa Huolen ilmaisija Toimeen panija YLEINEN TUKI Oppilaan koulunkäynti ei suju Henkilökohtainen ohjaus luokassa Opettaja Oppilas Huoltajat HOPS TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI HOJKS Koulunkäynnissä edelleen vaikeuksia Tilannetta korjaava tukiopetus Opettaja Oppilas Huoltajat Oppimistavoitetta ei vieläkään saavuteta Lisätukea tarvitaan edelleen Tarvittaessa opettaja voi laatia yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa HOPS:n Tarvitaan lisää apua 1/2 vuotta tehostettua tukea oltava käytössä ennen kuin voidaan siirtyä seuraavaan Oppimisessa erityisiä vaikeuksia edelleen Oppimisessa edelleen huomattavia vaikeuksia; erityisluokkapaikan tarve Oppiaineen tunnin aikana / toisen oppiaineen tunnin aikana erityisopettajan antama pienryhmäopetus tukea tarvitsevalle oppilaalle Oppilaan moniammatillinen (kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, erityisopettaja, rehtori, luokanopettaja) huolenpitoryhmä OHR pohtii tukitilannetta oppilaan kohdalta Laaditaan oppilaalle oppimissuunnitelma ja pedagoginen arvio. Asia käsitellään ja hyväksytään OHR -kokouksessa. Laaditaan pedagoginen selvitys oppiaineen/aineiden yksilöllistämistarpeesta. Huoltajien kuulemislomake. Opetuspäällikkö tekee erityisen tuen aloittamisen hallinnollisen päätöksen (HOJKS= henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) Siirto erityiskouluun tai erityisluokalle toiseen kouluun Opettaja Oppilas Huoltajat Opettaja Oppilas Huoltajat Erityisopettaja Opettaja arvio + HOPS Oppilas Huoltajat OHR Opettaja Oppilas Huoltajat OHR Opettaja Oppilas Huoltajat OHR Opettaja Koulunkäynnin ohjaaja Opettaja Erityisopettaja Opettaja/opettajat (sekä oppilaan huoltajat) esittelevät asian oppilaan huolenpitoryhmälle Oma opettaja, huoltaja sekä oppilas OHR ja rehtori Kaikkien niiden aineiden opettajat, joissa opiskelu ei etene Oppilas Huoltajat Rehtori Opetuspäällikkö Huoltajat Opettaja Rehtori OHR Erityisopetuksen koordinaattori

7 10 Syrjäytymisen ehkäiseminen Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää mahdollisimman varhainen puuttuminen, riskitekijöiden tunnistaminen ja toiminta niiden poistamiseksi. Riskitekijöitä voivat olla mm. heikko koulumenestys, oppimisvaikeudet, luvattomat poissaolot koulusta, sosiaalinen sopeutumattomuus, kotitausta, koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen, syrjäänvetäytyneisyys, ulkomaalaisuus, huumeiden käyttö, tupakointi, näpistely. Tunnistetaan syrjäytymiseen johtavia riskitekijöitä ja ohjataan oppilas tukitoimien piiriin. Tukitoimia voivat olla tukiopetus, erityisopetus, pienryhmä, kasvatus- ja perheneuvolakäynnit tms. tuki. Aloitteen tukitoimien käynnistämiseksi voi tehdä luokanopettaja, erityisopettaja, rehtori, kuraattori, huoltajat. Moniammatillisessa yhteistyössä etsitään ko. tapauksessa oikeaa vaihtoehtoa. Ennaltaehkäisevänä toimintana ovat mm. perinteiset leikit ja pelit, kummioppilastoiminta. Lisäksi koulussamme on ryhmäkokoja pienennetty jakamalla isot luokat (yli 26 oppilaan luokat) kahteen luokkaan, joilla on omat luokanopettajansa. Lisäksi koulussamme työskentelevien resurssiopettajien avustuksella voimme kahtena päivänä viikossa antaa samanaikais-, pienryhmä-, pari- tai yksilöopetusta tukea tarvitsevalle oppilaalle. Koulukiusaamiseen puututaan välittömästi koulun toimenpiteet koulukiusaamistapauksissa KiVa Koulu -ohjelman mukaisesti. 11 Eri kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Koulussa on eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita mm. Virosta. Vieraskielisille oppilaille tarvittavat tukipalvelut järjestetään samojen periaatteiden mukaan kuin muillekin oppilaille. Koulun tukiopetusresurssin lisäksi maahanmuuttajille on oma erillinen tukiopetuskiintiö, jonka puitteissa annetaan suomenkielen opetusta. Oppilailla on myös mahdollisuus opiskella muun kuin oman luokkatasonsa kanssa täydentämässä suomenkielen taitojaan. S2 (suomi toisena kielenä) opetus järjestetään koulullamme valtionavusteisesti. Romaneille ja vieraskielisille oppilaille kunta tarjoaa mahdollisuuden oman äidinkielen opiskeluun, jos ryhmän koko lukukauden alussa on neljä oppilasta. Koulutyössä huomioidaan eri kulttuureista olevien oppilaiden erilaiset tavat ja arvostetaan heidän omia kulttuuriperinteitä. Vieraskielisten oppilaiden muun opetuksen tukemiseen on mahdollista hakea valtionavustusta. Siihen ovat oikeutettuja ne oppilaat, joiden opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta. Valtionavustusta myönnetään enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. 12 Oppilashuoltotyöryhmien toiminta, tavoitteet ja tehtävät Koulussa toimii oppilashuoltotyöryhmä, jonka toiminnan tavoitteena on tukea oppilasta koulutyötä ja sopeutumista koskevissa ongelmissa sekä opettajaa ja huoltajia vaikeissa kasvatus- ja opetustyöhön liittyvissä tehtävissä. Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat: rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja psykologi. Lisäksi aina tarpeen mukaan ryhmään kuuluvat luokanopettaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, huoltaja, poliisi tai muut asiaan kuuluvat henkilöt. Koulun rehtori tai hänen määräämänsä henkilö toimii kokouksen puheenjohtajana. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. 13 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on henkilökohtainen oppimisohjelma, jossa mainitaan ne oppiaineet, joita oppilas opiskelee, oppiaineisiin käytettävät tuntimäärät, tavoitetaso ja mahdolliset erityiset tavoitteet. Suunnitelmaan kirjataan myös eteneminen ja seuranta sekä tarvittavat tukitoimet. Oppimissuunnitelma on yksilöllistämistä. Se laaditaan tukemaan oppilaan opiskelua normaalin opetussuunnitelman rinnalle. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä oppilaalle, jos opettaja suosittelee sitä luokka-asteen yhteisen opetussuunnitelman lisäksi.

8 14 Opetuksen tukipalvelut Opetuksen tukipalveluita 1-6 luokilla antaa oppilashuoltotyöryhmä. 15 Oppilaanohjaus Oppilasta ohjataan 1. luokalta lähtien löytämään omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan, asettamaan työlleen tavoitteita ja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi. 1-6 luokilla ohjaajana on luokanopettaja ja aineenopettaja. 16 Tukiopetus Jos oppilas ei tilapäisen syyn takia voi saavuttaa opetusryhmän yhteisiä tavoitteita, hän voi saada tukiopetusta ko. oppiaineessa. Tukiopetusta antavat koulussamme luokan opettajat tai resurssiopettajat. Tukiopetus toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena. Yleensä tukiopetusta annetaan koulutuntien ulkopuolella, mutta opetusta voidaan antaa myös muiden aineiden oppituntien aikana. Aloite tukiopetuksen saamiseksi voi tulla oppilaan, opettajan tai huoltajan taholta. Koululla on lukuvuosittain työsuunnitelmassa vahvistettu tukiopetusresurssi. 17 Oppilaskerhot Koulu järjestää kunakin lukuvuonna työsuunnitelmassa vahvistetun määrän oppilaskerhoja. Kerhotoimintaa voidaan järjestää musiikkiin, liikuntaan ym. oppiaineisiin liittyvänä lisätoimintana. Ohjaajana voi olla opettaja tai joku koulun ulkopuolinen henkilö. Kerhotoiminnan tavoitteena on antaa oppilaille harrastusmahdollisuuksia koulupäivän päätyttyä mutta myös tukea esim. kotitehtävien tekemisessä läksykerhon muodossa. Läksykerhoa koulussamme järjestetään valtakunnallisten kerhorahojen turvin. 4. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 18 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuodot Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuotoja koulussamme ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus. Tämän lisäksi koulussamme on käytössä koulunkäynnin ohjaaja, joka avustaa oppilaita koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Lisäksi koulussamme toimii resurssiopettaja. 19 Koulussa toteutettava osa-aikainen erityisopetus Laaja-alaisen erityisopetuksen tärkeimpiä tavoitteita on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy, niiden korjaaminen tai lievittäminen. Koulussa on laaja-alainen erityisopettaja, joka yhteistyössä luokanopettajan kanssa valitsee oppilaat, jotka saavat osa-aikaista erityisopetusta. Opetuksen piiriin kuuluvat lapset, joilla on lieviä sopeutumisvaikeuksia tai jolla oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. 20 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus yleisopetuksessa 5. ja 6. luokat jaettu kahtia A- ja B-luokiksi. Koulussamme ei toimi erityisopetuksen luokkia. 21 Koulussa toteutettava muu erityisopetus Muuta erityisopetusta koulussamme ei ole tarjolla.

9 5. luku Koulussa toteutettava yhteistyö 22 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö, molemminpuolinen arvostus heijastuu lapsen asenteeseen koulutyötä kohtaan. Koulun ja kodin välisinä työmuotoina ovat käytössä mm. koulutulokkaiden tutustumispäivä, luokan vanhempainilta, koulun juhlat, avointen ovien päivät, arviointikeskustelut, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen ja retket sekä toimintapäivät. Vanhempien erikoisosaaminen täydentää koulun opetusta. Vanhemmat voivat pitää oppitunteja ja järjestää retkiä. Vanhempaintilaisuus järjestetään vähintään kerran lukukaudessa. Opettajan näkökulma yhteistyössä on ammatillinen. Yhteyttä huoltajien ja opettajan välillä voidaan pitää sähköisen Helmi-reissuvihkon, puhelimen, sähköpostin ja reppuvihkon välityksellä. Opettaja ilmoittaa lukuvuoden alussa sopivimman yhteydenpitotavan ja ajankohdan, jolloin on parhaiten tavoitettavissa. 23 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Koulu toimii yhteistyössä Rajamäen ala- ja yläkoulun sekä lukion kanssa. Kouluilla on yhteisiä A2- kielten ja elämänkatsomustiedon tunteja. Ortodoksiuskonnon opetus järjestetään Maaniitun koululla. Kouluilla on yhteisiä opettajia. 24 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Koulun yhteistyökumppaneita ovat mm. Mannerheimin Lastensuojelu Liitto, musiikkiopisto, seurakunta, liikuntatoimi, paikalliset urheiluseurat, kirjasto ja poliisi. Yhteistyömuotoina voivat olla esim. retket, asiantuntijoiden tekemä valistustyö, päivänavaukset jne. 25 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Vanhempainilloissa käy kasvatusalanasiantuntijoita. Vanhemmat järjestävät opintoretkiä omille työpaikoilleen tai muihin kiinnostaviin kohteisiin, joissa asiantuntijat esittelevät ja opastavat oppilaita. 26 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Yhteistyön tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, oppimisvalmiuksien varmistaminen ja varhainen puutuminen. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on kouluun siirtymisen nivelvaiheen tasoittaminen niin, että lapset kokevat kouluun siirtymisen turvallisena ja luonnollisena tapahtumana. Yhteistyön avulla esikouluikäiset oppivat koulun toimintatapoja, - tiloja sekä henkilöitä jo etukäteen, jolloin koulusta tulee lapsille tutumpi ympäristö. Esi- ja alkuopettajat kokoontuvat kerran syyslukukauden alussa. kokouksessa sovitaan työparit, jotka sopivat toimintamuodot esim. vierailut koulussa, retket, yhteiset liikuntapäivät ja teemapäivät. Keväällä on yhteinen kokoontuminen koulutulokkaista ja samalla arvioidaan yhteistyötä. 27 Koulun toteuttama muu yhteistyö Koulu voi tehdä yhteistyötä koulun kasvatus- ja oppimistavoitteita ja lapsen kokonaisvaltaista kehitystä tukevien eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.

10 6. luku Oppimisen arviointi Opintojen aikana annetaan riittävän usein tietoa oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. (Perusopetusasetus 10 ) Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua. Arvioinnin tulee olla monipuolista, jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee olla aina perusteltavissa. Oppilaan arviointi tukee oppilaan - persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalistumista - työskentely- ja opiskelutaitojen kehittymistä - tiedollista ja taidollista kehittymistä - kehittymistä itsearvioinnissa - ohjautumista jatko-opintoihin Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointia suoritetaan myös HOJKS:n päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin perusteista annetaan etukäteen tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen. Tietoja oppilaan edistymisestä annetaan todistuksissa, vapaamuotoisten tiedotteiden avulla ja/tai suullisesti huoltajan ja oppilaan kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta määriteltäessä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvauksia oppilaan hyvästä osaamisesta löytyy oppiaineiden kohdalta kunnan opetussuunnitelmasta. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi Koulujen opetussuunnitelmissa päätetään opinnoissa etenemisen periaatteet. Kouluissa voidaan edetä joko vuosiluokittain ja/tai oman opinto-ohjelman mukaan. Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Yhteydenpitoa oppilaan huoltajien kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suoritustaso yh-

11 dessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt. Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevan oppilaan kohdalla. Vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän etu on, että oppilaan todistukseen merkitään vain hyväksytyt suoritukset ja muilta osin hän jatkaa opintojaan seuraavalla vuosiluokalla. Erityiseen tukeen siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti koko perusopetuksen ajan. Tällöin asia kirjataan opetuspäällikön tekemään erityisen tuen päätökseen ja oppilas opiskelee pääsääntöisesti oman ikäluokkansa mukaises-sa opetusryhmässä HOJKS:iin kirjatun henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli oppilaalla ei ole erityisen tuen päätöstä, hallintopäätöksen oppilaan siirtämisestä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen tekee rehtori. Lähde: Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen suunnitelma Nurmijärven kunnassa 28 Koulun arviointisuunnitelma Koulu noudattaa johtokunnan hyväksymää Oppilaan arviointi opetussuunnitelmassa. Sitä mukaa kun uudet ainekohtaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön, noudatetaan niissä hyväksyttyä arviointisuunnitelmaa.

12 29 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Arviointi tehdään käytännön työn tuloksien perusteella ja havainnoimalla oppimisprosessia. Koonta tapahtuu luokka-astekohtaisissa ja yhteisissä opettajakokouksissa. Kouluyhteisön toiminnan arviointi on jatkuvaa. Koonta ja muutosehdotukset käsitellään opettajakokouksissa. Opettajantyön arviointi on jatkuvaa itsearviointia ja luokka-astekohtaisesti suoritettua ryhmäarviointia. 30 Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearvioinnin tarkoituksena on itsetunnon vahvistaminen, opiskelutaitojen kehittäminen ja tavoitteelliseen opiskeluun ohjaaminen. Lukukauden aikana oppilas suorittaa itsearviointia oppimiskokonaisuuksien jälkeen joko vastaten tarkasti muotoiltuihin kysymyksiin tai vapaamuotoisesti kirjoittamalla. Tehdyistä töistä käydään luokissa/ryhmissä usein opettajajohtoisia arviointikeskusteluja. Työt ja arvioinnit voidaan koota esim. portfolioon. 31 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Oppilaalle annettavan arvioinnin lähtökohtana on opetussuunnitelman perusteissa annettavat hyvän osaamisen kuvaukset. Jos oppilaalla on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), arviointi perustuu niissä asetettuihin tavoitteisiin. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Länsikaaren koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan sanallisesti luokilla luokilla työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin ja arvosanaan. Käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan mm. huomioon miten oppilas - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja - tuntee vastuuta omasta ja toisten tekemisestä - kykenee arvostamaan omaa ja toisten työtä ja tuloksia - osaa arvostaa toisten yksityisyyttä ja hyväksyy erilaisuuden - tuntee vastuuta ympäristöstä Länsikaaren koulussa oppilaan käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti luokilla ja numeroin luokilla luokilla numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti. Käyttäytymisen arviointia ei anneta erotodistuksessa. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Hyvän käyttäytymisen kriteerit liitteenä.

13 32 Koulun antamat todistukset Koulun antamista todistuksista on tarkemmin sovittu opetussuunnitelman perusteissa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Nurmijärven kunnassa oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus. Arviointikeskustelu voi korvata välitodistuksen luokilla. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös määrätty, milloin käytetään sanallista arviointia ja milloin numeroarvostelua (4 10). Välitodistus Länsikaaren koulussa annetaan välitodistus luokille syyslukukauden päättyessä. Väliarviointi luokilla toteutetaan arviointikeskusteluna oppilaan, huoltajien ja opettajan kesken työsuunnitelmaan kirjattuna ajankohtana. Arviointikeskustelun pohjana käytetään kuntaan laadittua lomaketta, joka dokumentoidaan keskustelun jälkeen. 3. luokilla arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen sekä työskentely sanallisesti. 4. luokalla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan numeroin. Työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti luokalla arvioitavat oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Uudet oppiaineet, jotka alkavat 5. vuosiluokalla (HI, FY/KE, A2-kieli) arvioidaan ensimmäisen kerran vasta kyseisen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Välitodistus ja -arviointi ovat osa jatkuvaa arviointia, ja sen tulee olla ohjaavaa ja tiedottavaa. Lukuvuositodistus Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan koko lukuvuotta, ei siis vain kevätlukukautta. Vuosiluokilla 1 3 käytetään lukuvuositodistuksessa sanallista arviointia. Neljännellä käytetään sekä sanallista että numeroarviointia. Viidennellä luokalla käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisesti. Kuudennella luokalla käytetään numeroarvostelua. Vuosiluokilla 5 6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla sekä fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Erotodistus Jos oppilas siirtyy toisen kunnan kouluun lukuvuoden aikana, hänelle annetaan erotodistus. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviointia. 33 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Koulukohtainen opetussuunnitelma arvioidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Liitteet LIITE 1 LITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 Tuntijako Hyvän käyttäytymisen kriteerit Arviointikeskustelut 1.lk Arviointikeskustelut 2.lk Aihekokonaisuudet Järjestyssäännöt Kiusaamisen ehkäisemisen malli

14 LIITE 1. TUNTIJAKO 2011 Nurmijärven kunta /Länsikaaren koulu VVT luokittain OPPIAINE LYHENNE YHT. ÄIDINKIELI AI A1-KIELI: A vapaaehtoinen A2-KIELI A MATEMATIIKKA MA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO YT BIOLOGIA JA MAANTIETO BI/MA FYSIIKKA JA KEMIA FYKE USKONTO/ET UE/ET HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI HI MUSIIKKI MU KUVAAMATAITO KU KÄSITYÖ TN/TS KS/TN/TS LIIKUNTA LI/LP/LT luokan valinnaisen teema KOTISEUTU KO Oppilaan VIIKKOTUNTIMÄÄRÄT YHT (141) Koulun valittavana olevat tunnit on jaettu seuraavasti: Luokalle 1: yksi lisätunti aineisiin MA, YT, KS Luokalle 2: yksi lisätunti MA Luokalle 3: yksi lisätunti AI Luokalle 4: yksi lisätunti LI Luokalle 5: valinnainen, jonka sisältöalue on kotiseutu Luokille 5-6: yksi lisätunti MU sekä LI

15 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT LIITE 2. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: kielenkäyttö käytöstavat sääntöjen tunteminen ja niihin sitoutuminen muiden ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen, suhtautuminen kiusaamiseen kyky tehdä yhteistyötä työrauhan ylläpitäminen auttamisen halu asenne koulutyöhön luotettavuus ja rehellisyys oman ja toisten työn arvostaminen yritteliäisyys Oppilas 10 on rehellinen ja luotettava. on vastuuntuntoinen ja yhteistyöhaluinen. on huomaavainen ja auttavainen. noudattaa esimerkillisesti sääntöjä ja ohjeita. puhuu asiallisesti ja kohteliaasti. kunnioittaa ja arvostaa omaa ja toisten työtä. suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön ja -ympäristöön. huolehtii esimerkillisesti tehtävistään ja tavaroistaan. ei ole saanut rangaistuksia eikä huomautuksia. 9 on rehellinen ja luotettava. on vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen. on huomaavainen ja auttavainen. noudattaa sääntöjä ja ohjeita. puhuu asiallisesti ja kohteliaasti. arvostaa omaa ja toisten työtä. suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön ja -ympäristöön. huolehtii hyvin tehtävistään ja tavaroistaan. ei ole saanut rangaistuksia. 8 on rehellinen ja luotettava. käyttäytyy hyvin ja tulee toimeen muiden kanssa. pyrkii noudattamaan sääntöjä ja ohjeita. puhuu yleensä asiallisesti ja kohteliaasti. arvostaa omaa ja toisten työtä. suhtautuu ympäristöönsä arvostavasti. huolehtii tehtävistään ja tavaroistaan. voi saada arvosanan 8 yksittäisestä huomautuksesta/rangaistuksesta huolimatta. 7 ymmärtää käyttäytymisessään olevan puutteita ja pyrkii korjaamaan niitä. ei aina noudata sääntöjä ja ohjeita. puhuu toisinaan epäasiallisesti. suhtautuu ajoittain koulutehtäviinsä ja -ympäristöönsä välinpitämättömästi.

16 ei aina arvosta omaa ja toisten työtä. on saanut huomautuksia ja/tai rangaistuksia. 6 on ajoittain epäluotettava. käyttäytyy tahallaan huonosti ja välinpitämättömästi. ei arvosta koulun sääntöjä. tulee vaihtelevasti toimeen muiden kanssa; on epäystävällinen/epäkohtelias. hoitaa koulutyönsä huonosti. asennoituu koulutyöhön ajoittain kielteisesti. on saanut rangaistuksia eikä välitä käyttäytymisessään olevista puutteista. 5 on epäluotettava. rikkoo tietoisesti yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia. käy koulua epäsäännöllisesti. ei kykene yhteistyöhön muiden kanssa. ei välitä koulutehtävistään eikä ympäristöstään. asennoituu koulutyöhön kielteisesti. 4 käyttäytyy normaaliin kouluympäristöön sopimattomasti. Lisäksi pidämme tärkeänä, että oppilas osaa tervehtiä, kiittää, pyytää kohteliaasti, pyytää/antaa anteeksi sekä kuunnella ja vastata asiallisesti oppilaalla on kauniit ruokailutavat oppilas kunnioittaa aikuisia ja osoittaa sen mm. avaamalla oven ja asiallisella puhetavalla. Arviointi pohjautuu ns. hyvän käyttäytymisen tasoon, joka vastaa arvosanaa 8. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että normaalisti hyvin käyttäytyvä oppilas saa arvosanaksi 8. Saadakseen paremman arvosanan hänen on käyttäydyttävä tätä paremmin, huomaavaisemmin ja esimerkillisemmin.

17 LIITE 3. NURMIJÄRVEN KUNTA Koulutuspalvelut Oppilaan edistymisen, käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Koulun nimi: Oppilaan nimi: Luokka: 1 Oppilas täyttää tämän lomakkeen kohdat A, B, ja C ja huoltajat kohdan D ennen arviointikeskusteluun saapumista. Lomake otetaan mukaan arviointikeskustelutuokioon. A. Edistyminen 1. Olen edistynyt hyvin seuraavissa asioissa/oppiaineissa: oma arvio: opettajan arvio: 2. Tarvitsen lisää harjoitusta seuraavissa asioissa/oppiaineissa: oma arvio: opettajan arvio: B. Käyttäytyminen 1. Käyttäydyn kohteliaasti oma arvio opettajan arvio 2. Tunnen koulun säännöt ja noudatan niitä oma arvio opettajan arvio 3. Annan toisille työrauhan oma arvio opettajan arvio aina usein joskus en koskaan

18 C. Työskentely 1. Huolehdin tehtävistäni ja tavaroistani oma arvio opettajan arvio aina usein joskus en koskaan 2. Noudatan opettajan antamia ohjeita oma arvio opettajan arvio 3. Odotan vuoroani oma arvio opettajan arvio D. Huoltajien arvio oppilaan edistymisestä koulutyössä, suhtautumisesta koulutyöhön, kotitehtäviin yms. E. Yhteisesti sovittuja tavoitteita kevätlukukaudelle: / 20 Opettaja Oppilas Huoltaja(t)

19 LIITE 4. Koulutuspalvelut Oppilaan edistymisen, käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Koulun nimi: Oppilaan nimi: Luokka: 2 Oppilas täyttää tämän lomakkeen kohdat A, B, ja C ja huoltajat kohdan D ennen arviointikeskusteluun saapumista. Lomake otetaan mukaan arviointikeskustelutuokioon. A. Edistyminen 1. Olen edistynyt hyvin seuraavissa oppiaineissa: oma arvio: opettajan arvio: 2. Tarvitsen lisää harjoitusta seuraavissa oppiaineissa: oma arvio: opettajan arvio: B. Käyttäytyminen 1. Käyttäydyn kohteliaasti oma arvio opettajan arvio 2. Tunnen koulun säännöt ja noudatan niitä oma arvio opettajan arvio 3. Selvitän erimielisyydet keskustelemalla oma arvio opettajan arvio 4. Annan toisille työrauhan oma arvio opettajan arvio aina usein joskus en koskaan

20 C. Työskentely aina usein joskus en koskaan 2. lk 1. Osaan työskennellä ryhmässä oma arvio opettajan arvio 2. Huolehdin tehtävistäni ja tavaroistani oma arvio opettajan arvio 3. Noudatan opettajan antamia ohjeita oma arvio opettajan arvio 4. Odotan vuoroani oma arvio opettajan arvio D. Huoltajien arvio oppilaan edistymisestä koulutyössä, suhtautumisesta koulutyöhön, kotitehtäviin yms. E. Yhteisesti sovittuja tavoitteita kevätlukukaudelle: / 20 Opettaja Oppilas Huoltaja(t)

21 LIITE 5 Aihekokonaisuuksien toteutuminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa) Koulut voivat painottaa eri lukuvuosina niitä aihekokonaisuuksia, jotka sopivat luontevasti koulun lukuvuoden suunnitelmaan. Aihekokonaisuuksia tulee sisällyttää yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulumme arjen toiminnot ja opetusjärjestelyt sekä erityisiä tapahtumia järjestettäessä tai opintoretkiä suunniteltaessa huomioidaan ajatellen lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen ihmisyyden kasvun tukemista. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulumme erityiset juhlat ja tapahtumat, vahvistavat sekä kansallisen että Länsikaarelaisen ja Nurmijärveläisyyden identiteetin vahvistumista. Syksyllä erityisiä tapahtumia ovat seurakunnan kanssa yhdessä järjestettävä koulun vihkiäiset, koulun

22 joulukirkko ja koko Länsikaaren alueen toimijoiden yhteisvoimin järjestettävä Kodin ja Koulun yhteinen lauantai- toimintapäivä. Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Oppilaat osallistuvat oman tieto-, taitotasonsa mukaan koulun julkaisutoimintaan mm. julkaisemalla luokkakohtaisia julkaisuja ja koululehden keväällä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Oppilaat osallistuvat koulun yhteisten juhlien, tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä opettajien sekä tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa, ikätasonsa mukaisesti. Yhteiset opintoretket suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja opettajien sekä vanhempien kanssa.

23 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Oppilaat osallistuvat koulun toimintojen suunnitteluun ja toiminnan toteuttamiseen kestävän kehityksen ajatusten näkökulmasta huolehtien ympäristöstään auttaen ja avustaen myös koulun avustavaa henkilökuntaa tehtävissään ja huolehtien yhteisvastuullisesti henkilökunnan kanssa koulun lähiympäristöstä mm. toimimalla omalla vuorollaan luokkajärjestäjinä. Tapahtumat ja juhlat suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulun retket ja juhlat sekä tapahtumat ovat erinomaisia tilaisuuksia harjoitella omasta turvallisuudestaan huolehtimista. Koululuokat käyvät uimahalli-, jäähallikäynneillä, 5-6- luokan oppilaat käyvät kirjastossa kevätlukukaudella, koko koulu juhlistaa koulun perustamista vihkiäisten muodossa ja iltajoulukirkko korvaa joulujuhlamme. Myös koulun lähimaastossa tapahtuvat retket ja tapahtumat mm. Puhkea kukkaan päivä, retket lähimaastoon, opettavat ottamaan huomioon turvallisuustekijät toiminnassa. Matkoilla harjoitellaan ottamaan huomioon niin liikenne-, käyttäytymis- että muita

24 turvallisuussääntöjä. Kukin oppilas ottaa vastuuta ikänsä mukaisesti. Ennen tapahtumia ja retkiä oppilaiden kanssa kerrataan tarvittavat järjestys- ja käyttäytymissäännöt. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. (Nurmijärven kunnan opetussuunnitelma 2004.) Koulutyössä käytämme opetuskäyttöön soveltuvia laitteita ja samalla oppilaita ohjataan laitteiden toimintaperiaatteiden huomioimisessa ja ergonomisesti sekä ekologisesti oikeaa käyttöä. Retkien ja juhlien sekä tapahtumien valmistelutyössä pyrimme löytämään sopivat välineet kunkin asian ja tapahtuman järjestämiseen.

25 LIITE 6. Länsikaaren koulun järjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tavoitteena on koulun työrauhan ja järjestyksen sekä kaikkien koulussa työskentelevien viihtyisyyden ja turvallisuuden takaaminen. Järjestyssäännöt ovat voimassa koulun varsinaisena työaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa sekä koulumatkoilla. Käyttäytyminen 1. Noudatan koulun henkilökunnan antamia ohjeita. 2. Noudatan hyviä käytöstapoja. 3. Pidän paikat siistinä. 4. Liikun sisätiloissa rauhallisesti. Työskentely 1. Tulen täsmällisesti oppitunnille. 2. Käsittelen koulun omaisuutta, koulutarvikkeita ja oppikirjoja huolellisesti. Olen velvollinen korvaamaan aiheuttamani vahingon. 3. Otan mukaan vain koulussa tarpeelliset kirjat ja työvälineet. Jätän arvotavarat kotiin. Koulu ei vastaa kadonneista ja vahingoittuneista esineistä. 4. En käytä elektronisia laitteita kouluaikaan, enkä koulumatkoilla. 5. Teen työni vastuullisesti. Annan kaikille työrauhan ja mahdollisuuden oppia. 6. Noudatan turvallisuusohjeita mm. liikunta- ja käsityötunneilla. Koulumatkat 1. Noudatan liikennesääntöjä ja käytän pyöräilykypärää. 2. Pidän polkupyörän lukittuna pyörätelineessä. En oleskele pyörätelineillä. Koulu ei vastaa polkupyörästäni. 3. Jätän potkulaudan, skeittilaudan ja rullaluistimet kotiin. 4. Menen suoraan koulusta kotiin.

26 Välitunnit 1. Välitunnit vietän välituntialueella. Leikin, pelaan ja virkistyn, en kiusaa muita. Noudatan välituntivalvojan antamia ohjeita ja ilmoitan hänelle tapaturmista ja kiusaamisesta. 2. En aiheuta vaaraa muille, mm. lumipallojen ja kivien heittely on kiellettyä. Ruokailu 1. Noudatan hyviä ruokailutapoja. 2. Jonotan hiljaa ja liikun rauhallisesti. Koulun johtokunnassa hyväksytty

27 LIITE 7 LÄNSIKAAREN KOULU SUUNNITELMA TOIMENPITEISTÄ KOULUKIUSAAMISTAPAUKSISSA 1. Kiusaaminen käsitellään heti - Kiusaamiseen osalliset haastatellaan välittömästi, kun kiusaaminen on tullut ilmi. - Haastattelussa kuullaan molempia osapuolia erikseen. - Haastattelussa kuullaan molempia osapuolia yhdessä. - Ongelmankäsittelyssä pyritään siihen, että ratkaisu kiistaan tulee oppilailta. Esim. hyvittely, miten kiusaaja hyvittää uhrille tekonsa? 2. Seurantahaastattelu - Sovitaan yhden viikon päähän. - Jatkoseuranta pidemmän ajanjakson jälkeen esim. 2-3 viikkoa. - Asia on loppuun käsitelty jatketaan ns. puhtaalta pöydältä. 3. Yhteydenpito vanhempiin - Jos kiusaaminen jatkuu ensimmäisestä keskustelusta ja seurannasta huolimatta. - Keskustellaan uhrin ja kiusaajan vanhempien kanssa erikseen. - Keskustellaan molempien osapuolien vanhempien kanssa yhdessä. - Tavoitteena on ongelmanratkaisu yhdessä. 4. Prosessin kirjaaminen - Keskustelun ajankohdat, henkilöt, ratkaisukeinot, seuraamukset - Kirjataan rangaistuskirjaan/päiväkirjaan 5. Kiusaamisen tunnistaminen ja käsittely - Koulun järjestyssäännöt ovat kaikkien tiedossa. - Opettaja kertoo selvästi, mikä on oikein ja mikä väärin. - Kaikki henkilökunnan jäsenet ovat vastuussa jatkuvasta havainnointi koulupäivien aikana. Jokaisella on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja tiedottaa asiasta luokan opettajaa. Tapahtuma kirjataan ja annetaan tarvittaessa tiedoksi huoltajalle. Luokanopettaja tiedottaa tarvittaessa rehtoria asiasta sekä sen etenemisestä. - Aikuinen ottaa asiat aina vakavasti ja selvittää tilanteet oppilaalla on turvallinen olo, koulussa on turvallista. - Vaikeissa tapauksissa kiusaamista käsitellään oppilashuoltoryhmässä.

28 6. Ennaltaehkäiseminen - KiVa koulu ohjelma - Yhteisöllisyys, yhteisvastuu - Kaikki aikuiset välittävät ja puuttuvat, koko kylä kasvattaa 7. Arviointi - Oppilaille voidaan tehdä kyselyitä koulukiusaamisesta esim. vuoden välein, KiVa -koulu ohjelman mukaisesti. Koulun johtokunnassa hyväksytty