Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA

Transkriptio

1 Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA (Perherakenteen käsitteet ja määritelmät sekä taulukot: Tilastokeskus) Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1 alle 18-vuotias lapsi) oli Suomessa vuoden 2016 lopussa , noin perhettä vähemmän kuin vuoden 2010 alussa. Alle 18-vuotiaiden määrä on vastaavasti vähentynyt noin henkilöllä 2010-luvulla. Elävänä syntyneitä oli vuonna , lasta vähemmän kuin vuonna Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat Syntyneiden määrä väheni Suomessa 1940-luvun lopun huippuvuosista (1947 yli elävänä syntynyttä) 1970-luvun alkupuolelle asti, jolloin syntyneiden määrä jäi vuositasolla ensimmäisen kerran alle lapsen lähinnä voimakkaan maastamuuton (Ruotsiin) seurauksena. Vuosina syntyneitä oli keskimäärin vuodessa, mutta vuosina 1986 ja 1987 jäätiin taas noin syntyneeseen luvun laman myötä syntyvyys kääntyi taas nousuun ja Suomessa syntyi vuosina keskimäärin yli lasta vuosittain. Myös maahanmuutto kasvatti syntyneiden määrää. Nousukauden myötä syntyneiden määrä laski alle uuden kansalaisen vuosina , mutta uusi lama nosti jälleen syntyneiden määrän yli henkilön vuosina 2009 ja luvulla syntyneiden määrä on laskenut henkilöön vuonna Tilastokeskuksen kuukausittaisten ennakkotietojen mukaan elävänä syntyneitä oli Suomessa syyskuun 2017 loppuun mennessä , kun vuotta aiemmin tammi-syyskuussa syntyneitä oli enemmän (40 580). Suomen 100- vuotisjuhlavuonna syntynee vielä lähes uutta kansalaista, mutta laskevan trendin jatkuessa syntyneiden määrä jää alle henkilön tulevina vuosina. 1947; Elävänä syntyneet Suomessa ; ; ;

2 Avioliitossa elävien lapsiperheiden osuus on laskenut 20 vuodessa Suomessa alle 59 :iin kaikista lapsiperheistä, kun avoparina elävien lapsiperheiden osuus on jo lähes 20 :a lapsen kanssa elävistä perheistä. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on noussut vuodesta 1995 lähes 5 prosenttiyksikköä yli 21,6 :iin kaikista lapsiperheistä vuonna Lapsiperheiden rakenne Suomessa ,2 2, ,1 12,9 15,8 2, ,0 2, ,0 2, ,9 15, ,1 15, , ,7 16, ,0 17, , ,0 18, , , , , , ,0 2, ,5 19,0 2, ,0 18,0 2, ,5 19,4 18,2 2, ,9 19,5 3,0 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Valtaosa yksinhuoltajaperheistä on yhä äidin ja lasten muodostamia lapsiperheitä (86 ), mutta isän ja lasten muodostavien yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut 20 vuodessa 1,9 prosenttiyksikköä 14,0 :iin kaikista yksinhuoltajaperheistä. Yksinhuoltajaperheiden rakenne Suomessa ,9 87,9 87,8 87,6 87,6 87,4 87,4 87,2 87,1 87,0 86,9 86,8 86,6 86,5 86,4 86,3 86,3 86,2 86,0 12,1 12,1 12, ,8 12,9 13,0 13,2 13,4 13,5 13,6 13,8 14,0

3 Suurimmista kaupungeista vain Espoossa ja Oulussa yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä alle maan keskitason (25,3 ) ja avioparilapsiperheiden osuus selvästi korkein, yli 60 kaikista lapsiperheistä. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus on Helsingissä ja Turussa, yli 30 kaikista lapsiperheistä. Näissä kaupungeissa myös avioparilapsiperheiden osuus on pienin, lapsiperheistä. 23 Lapsiperheiden rakenne suurimmissa kaupungeissa 2016 Espoo Oulu KOKO MAA Jyväskylä Pori Kuopio Vantaa Kouvola Tampere Joensuu Turku Helsinki 63,0 60,2 57,7 57,6 56,1 55,6 55,5 55,2 55,0 53,3 53,1 5 16,2 15,7 15,3 23,9 23,8 25,3 25,0 27,8 25,2 28,1 27,4 29,3 28,2 30,9 31,9 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperhe Yksinhuoltajaäitien osuus yksinhuoltajaperheistä on suurissa kaupungeissa selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Vain Kouvolassa yksinhuoltajaisien osuus yltää yli maan keskiarvon ( ), kun Turussa ja Helsingissä isän ja lapsien muodostavien yksinhuoltajaperheiden osuus on vain vähän yli 13 prosenttia yksinhuoltajaperheistä. Yksinhuoltajaperheiden rakenne suurimmissa kaupungeissa 2016 Helsinki Turku Tampere Espoo Vantaa Kuopio Jyväskylä Pori Oulu Joensuu KOKO MAA Kouvola 87,0 86,6 85,8 85,4 85,2 84,6 84,5 84,2 84,0 83,3 83,2 8 81,4 13,0 13,4 14,2 14,6 14,8 15,5 15,8 16,7

4 Päijät-Hämeen kunnista yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on pienin Hollolassa (22 ), myös Asikkalassa ja Padasjoella yksinhuoltajien osuus on alle 25, kun Hartolassa ja Sysmässä yksinhuoltajaperheitä on yli 30 kaikista lapsiperheistä. Avioparilapsiperheiden osuus on korkein Hollolassa ja Asikkalassa on noin 60, pienin vastaavasti Hartolassa, missä vain 46,5 lapsiperheistä elää avioliitossa, Lahdessa. Lapsiperheiden rakenne Päijät-Hämeessä Hollola 60,6 22,0 Asikkala 59,7 24,2 Orimattila 55,9 19,7 24,5 Päijät-Hämeen maakunta 27,9 Padasjoki 27,3 Kärkölä 52,2 19,9 27,9 Sysmä 50,8 18,9 30,3 Heinola 50,1 20,4 29,4 Hartola 46,5 20,1 33,4 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperhe Yksinhuoltajaäitien osuus yksinhuoltajaperheistä on korkein Lahdessa 84,6 prosenttia, myös Heinolassa Hollolassa ja Kärkölässä osuus on yli 80. Hartolassa yksinhuoltajaäitien osuus on vain noin 71 ja yksinhuoltajaisien osuus noin 29 kaikista yksinhuoltajaperheistä. Yksinhuoltajaperheiden rakenne Päijät-Hämeessä 2015 Päijät-Hämeen maakunta Heinola Hollola Kärkölä Padasjoki Sysmä Orimattila Asikkala Hartola 84,6 82,8 8 81,4 81,0 79,1 78,7 77,8 77,2 71,4 19,0 20,9 21,3 22,2 22,8 28,6

5 Tilastollinen kaupunginosa Lapsiperheiden osuus Karisto 77,8 16 Viuha 76,3 11 Pesäkallio 68,8 22 Renkomäki 66,9 15 Koiskala 59,6 14 Ahtiala 57,4 13 Kunnas 57,3 24 Ämmälä 56,3 23 Nikkilä 56,3 37 Villähde 54,8 17 Myllypohja 54,1 25 Laune 52,9 20 Kujala 52,1 30 Pirttiharju 51,5 28 Jokimaa 51,1 12 Kytölä 49,3 33 Pyhäntaka 49,1 40 Pensuo 49,0 9 Kilpiäinen 48,9 29 Kärpänen 48,1 38 Nastola kk 47,9 26 Asemantausta 47,7 6 Kiveriö 47,2 Kaikki yhteensä 47,1 8 Mukkula 47,0 21 Kerinkallio 46,6 18 Möysä 46,3 35 Seesta 46,2 39 Uusikylä 46,1 36 Immilä 44,4 32 Jalkaranta 43,8 10 Vipunen 43,5 41 Arola 43,3 27 Hennala-Okeroinen 4 34 Ruuhijärvi 38,8 7 Kivimaa 38,7 5 Niemi 34,9 2 Itäinen keskusta 33,1 4 Kartano 31,6 1 Ydinkeskusta 29,2 3 Pohjoinen keskusta 30,7 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE LAHDEN TILASTOLLISISSA KAUPUNGINOSISSA 2016 Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on suurin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla, joissa yli 55 perheistä on lapsiperheitä. Esimerkiksi Karistossa ja Viuhassa yli 75 kaikista perheistä on lapsiperheitä. Suhteessa vähiten lapsiperheitä asuu keskustassa, missä alle kolmannes kaikista perheistä on lapsiperheitä. Keskimäärin lapsiperheitä (vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi) oli Lahdessa vuoden 2015 lopussa 47,1 kaikista perheistä. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurin Keskustassa, Kartanon alueella, Kerinkalliossa (sis. Liipola) ja Mukkulassa, joissa yksinhuoltajien osuus on kaikista lapsiperheistä. Avio- tai avoliitossa elävien lapsiperheiden osuus on luonnollisesti suurin uusilla omakoti ja rivitaloalueilla kuten Viuhassa, Koiskalassa, Ämmälässä js Pesäkalliossa, joissa yksinhuoltajaperheiden osuus on 10 tai alempi ja kahden vanhemman perheiden osuus yli 90 lapsiperheistä. Keskimäärin kahden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä oli vuonna 2015 Lahdessa 70,4 ja yksinhuoltajaperheiden osuus. 16 Viuha 15 Koiskala 24 Ämmälä 11 Pesäkallio 33 Pyhäntaka 13 Kunnas 22 Renkomäki 28 Jokimaa 40 Pensuo 35 Seesta 19 Karisto 12 Kytölä 37 Villähde 20 Kujala 34 Ruuhijärvi 36 Immilä 14 Ahtiala 39 Uusikylä 23 Nikkilä 17 Myllypohja 25 Laune 32 Jalkaranta 38 Nastola kk 30 Pirttiharju 41 Arola 27 Hennala-Okeroinen Kaikki yhteensä 9 Kilpiäinen 18 Möysä 29 Kärpänen 6 Kiveriö 26 Asemantausta 5 Niemi 7 Kivimaa 4 Kartano 8 Mukkula 21 Kerinkallio 1 Ydinkeskusta 2 Itäinen keskusta 3 Pohjoinen keskusta Lapsiperheiden rakenne Lahden tilastollisissa kaupunginosissa ,0 81,1 73, ,3 72,1 69,5 69,4 68,5 68,0 66,2 64,9 64,0 63,2 61,5 61,4 60,3 59,7 59,5 57,6 55,6 54,0 53,9 53,8 52,3 51,9 47,0 46,0 45,2 43,2 4 39,6 39,5 38,8 37,7 36,9 31,7 16,5 14,8 16,2 13,6 13,3 19,4 15,1 19,3 19,7 24,0 11,5 24,1 18,1 18,7 20,1 14,0 15,3 23,5 2 46,1 45,8 45,1 48,7 49,8 51,9 16,3 20,5 14,6 8,0 11,3 8,0 7,6 10,0 6,8 10,4 11,2 1 16,5 12,0 26,9 21,8 15,6 21,1 23,2 24,4 27,5 28,2 27,4 26,9 27,6 27,6 34,1 36,2 40,3 39,5 33,3 34,7 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperheet 25