Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje

Transkriptio

1 Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje Turvetuottajien koulutuspäivä Saarijärvi Ansa Selänne, Keski-Suomen ELY-keskus

2 Alustuksen sisältö Ohjeen valmisteluprosessi Ohjeen tarkoitus Ohjeen keskeinen sisältö Keskeisimmät muutokset edelliseen oppaaseen verrattuna 2

3 Ohjeen valmisteluprosessi Ympäristöministeriö asetti työryhmän keväällä 2012, työryhmän toimikausi Työryhmä kuuli keskeisiä sidosryhmiä ohjeen valmistelun aikana seuraavasti 2 sidosryhmätapaamista ( , ) Lisäksi syksyllä 2012 kuultiin erikseen turvetuottajia, ympäristönsuojelijoita sekä tutkijoita/asiantuntijoita Työryhmä luovutti ehdotuksensa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeeksi ympäristöministeriölle Ohje oli lausunnolla ja sitä käsiteltiin turvetuotannon ympäristönsuojelupäivillä ohjetta viimeisteltiin saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella Ympäristöministeriö antoi ohjeen Ohje löytyy internet-osoiteesta: 3

4 Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje Ohjeen tavoitteena on tehostaa turvetuotannon ympäristönsuojelua ja vähentää turvetuotannosta aiheutuvia ympäristöhaittoja Ohjeen lähtökohtana ovat voimassa olevat säädökset Ohjeella pyritään edistämään lainsäädännössä ja erilaisissa valtioneuvoston ohjelmissa asetettujen turvetuotannon ympäristötavoitteiden toteutumista yhdenmukaisin menettelyin ja tulkinnoin Kyseessä on yleisohje turvetuotannon ympäristönsuojelun hyvistä käytännöistä Ohje on tarkoitettu erityisesti ELY-keskusten valvojien ja asiantuntijoiden käyttöön Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa käytäntöjä ja ohjata valvontaviranomaisen työtä Ohje ei ole viranomaisia oikeudellisesti sitova ja sitä sovellettaessa tulee ottaa huomioon tapauskohtainen harkinta ja paikalliset olosuhteet Ohje antaa samalla toiminnanharjoittajille ja lupaviranomaisille tietoa turvetuotannon ympäristönsuojelukysymyksistä Ohje korvaa v annetun turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan 4

5 Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje jakautuu kahteen osaan OSA 1 Yleistä turvetuotannon ympäristönsuojelusta, lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta 1. Johdanto 2. Turvetuotanto ja sen ympäristönsuojeluvaikutukset 3. Keskeisimmät turvetuotannon ympäristönsuojelua ohjaavat säädökset 4. Turvetuotannon ympäristönsuojelua koskevia kansallisia ohjelmia 5. Selvitykset ja lupamenettely 5

6 OSA 2 Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeet 6. Ympäristöhaittojen vähentäminen - Sijoituspaikan valinta - Virtaamien hallinta, - Valumaveden puhdistus - Haitallisten pohjavesivaikutusten vähentäminen, - Melu- ja pölyhaittojen vähentäminen, - Polttoaineiden varastointi, - Jätteiden käsittely, - Jälkihoito- ja jälkikäyttö - Turvetuotannon hyvät toimintatavat ja omavalvonta 7. Velvoitetarkkailu 8. Viranomaisvalvonta Liitteitä 7 kpl 6

7 Keskeisimmät muutokset 1 Lainsäädännön ym. muutokset Vesilain muutoksen mukaan muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä Ilmoittamisvelvollisuus ei koske sellaista ojitusta, joka on luvanvaraista Ilmoittamisvelvollisuus koskee siten myös alle 10 ha:n turvetuotantoalueita. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus arvioi ojituksen luvantarvetta. Vn:n periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Toi maakuntakaavatasoiseen suunnitteluun uuden työkalun (luonnontilaisuusasteikko ja siihen liittyvät käyttösuositukset). Periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeistusta tehostetaan ja kehitetään ylivirtaamatilanteiden vesiensuojelua. Lisäksi ryhdytään hallitusohjelman mukaisesti toimenpiteisiin vesistö- ja pölyhaittojen estämiseksi sekä edistetään vesiensuojelun kannalta tehokkaiden toimien käyttöönottoa. 7

8 Keskeisimmät muutokset 2 Joulukuussa 2009 valtioneuvosto hyväksyi alueelliset vesienhoitosuunnitelmat Vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat ovat perusta vesienhoidolle ja vesiensuojelulle Vesienhoitosuunnitelmien merkitys lupaharkinnassa on kasvanut. Luvassa on pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Lupamenettelyissä on varmistettava erityisesti, että vesienhoitosuunnitelman tavoitteet otetaan huomioon luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa Ympäristöministeriö on antanut ELY-keskusksille uuden ympäristölupien valvontaohjeen 8

9 Keskeisimmät muutokset 3 Sijoituspaikan valinnan merkitystä luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta korostetaan Turvetuotanto tulee sijoittaa jo ojitetuille alueille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Linjaus on kirjattu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, Vnpp vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015, Vnp vesienhoitosuunnitelmista sekä Vnpp:iin vesienhoidon toteutusohjelmasta sekä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Maakuntakaava tai turvetuotantoa koskeva vaihekaava ohjaa turvetuotannon sijoittumista maakunnan tasolla. Uusia tuotantoalueita ei suositella sijoitettavan alueille, joilla on todettu olevan hapanta sulfaattimaata Turvetuotantoa ei tule myöskään sijoittaa pohjavesialueille Vesienhoitosuunnitelman huomioon ottamisesta ympäristölupamenettelyssä on säädetty YSL:ssä. Lupamenettelyissä on varmistettava erityisesti, että vesienhoitosuunnitelman tavoitteet huomioidaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa. 9

10 Keskeisimmät muutokset 4 Vesienkäsittelyn huolellista kokonaisuuden etukäteissuunnittelua korostetaan niin, että vedet käsitellään tehokkaasti kaikissa virtaamatilanteissa Suunnittelussa otetaan huomioon myös suon ominaisuudet, suon merkitys valuma-alueen kokonaisuudessa ja hydrologiset muutokset. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt vaihtelevat paljon eri valuntaja sääoloissa, minkä vuoksi yksiselitteisten kilomääräisten päästörajojen asettamiseen ei ole riittäviä perusteita Päästörajoja asetetaan käsittelyteholle tai lähtevän veden laadulle Tehorajoilla pyritään varmistumaan siitä, että käsittely toimii odotetulla tavalla. Päästörajoja asetettaessa arvioidaan vesienkäsittelyn toimivuuden lisäksi alapuolisen vesistön tilaa ja päästöjen vaikutusta siihen. 10

11 Keskeisimmät muutokset 5 Virtaamien hallinta Virtaamien hallinta on tärkeää päästöjen vähentämiseksi, vesiensuojelurakenteiden toimivuuden varmistamiseksi ja rakenteiden rikkoutumisen ehkäisemiseksi Erityisesti kiintoainepäästöt ovat suurimmillaan suurten valumien aikana Virtaamia voidaan tasata erilaisilla rakenteilla kuten virtaaman säätöpadoilla ja ylivuotokentillä. Ylivuotokenttiä on käytössä toistaiseksi vain vähän, mutta niiden käyttöä on perusteltua lisätä erityisesti matalilla alueilla, joihin ei sovellu virtaaman säätöpato. Myös pumput tasaavat virtaamatilanteita. Tuotannon loppuvaiheessa tuotantoa voidaan tehostaa massansiirrolla. Syntyneet massansiirtoalueet toimivat tulvaaltaana ja valunnan tasaajina. 11

12 Keskeisimmät muutokset 6 Ojituksessa huomioitavaa Tuotantoalueen kuivatus suunnitellaan siten, että syntyy mahdollisimman vähän päästöjä Tarpeetonta kaivua tulee aina välttää ja ajoittaa ojitukset vähävetiseen aikaan. Kaivuutöitä ei tehdä kevättulvan aikana. Ojaluiskat tehdään niin loiviksi, etteivät ne sorru Jos pohjamaa on hapanta, ei ojia uloteta pohjamaahan asti Eristysojina käytetään ensisijaisesti olemassa olevia ojia Uusien eristysojien kaivussa käytetään kunnostusojitusten vesiensuojelumenetelmiä. Eristysojia ei kaiveta tarpeettoman syviksi ja kaivuuta kivennäismaahan tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Uusia eristysojia ei kaiveta suoraan vesistöön asti, vaan veden annetaan valua pintavaluntana. Mikäli laskuojaa on tarpeen toiminnan aikana syventää, tulee siitä tehdä vesilain mukainen ojitusilmoitus ELYlle, ellei sitä ole luvassa käsitelty 12

13 Keskeisimmät muutokset 7 Pumppauksessa tulee huomioida mm. Pumppaamon perustaminen suolle edellyttää riittävien maaperäselvitysten tekoa pumppaamo sijoitetaan mahdollisimman kantavalle alustalle Pumpuille ei tehdä ohitusmahdollisuutta, vaan mahdollisissa häiriötilanteessa vesi kerätään tuotantoalueen ojastoon ja altaisiin. Ympärivuotinen pumppaus vaatii lämpöeristetyn pumppukaivon. Pumppaamoiden kuntoa ja toimintaa on seurattava aktiivisesti, sillä pumppaamot ovat herkkiä häiriöille. Pumpuissa tulee olla automaattinen hälytys häiriötilanteita varten. Koska pumppaamot ovat alttiita häiriöille, on virtaamaa säädeltävä myös muilla tavoilla. Pumppausallas ja pumppaamon purkuoja tulee rakentaa niin, että ne kestävät veden voimakkaan virtaaman ja pinnan korkeuden vaihtelun Laskeutusallasta ei käytetä pumppausaltaana, koska pumppaus irrottaa helposti altaan pohjaan kertyneen kiintoaineen 13

14 Valumaveden puhdistukseen liittyviä linjauksia Vesienkäsittelyn on oltava toiminnassa ja toimintakunnossa ympäri vuoden kaikissa virtausolosuhteissa Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat uusilla tuotantoalueilla ympärivuotinen pintavalutus ja ympärivuotinen kemikalointi Jos pintavalutukseen on käytettävissä ojittamatonta aluetta, on sitä ensisijaisesti käytettävä. Kuivatusvesien varastointi tuotantoalueelle talvella ja pumppaus keväällä vesienkäsittelyyn ei ole BAT:n mukaista heikentää vesienkäsittelyn toimivuutta ja vaikeuttaa vesimäärien hallintaa Tavoitteena on, että uusilla tuotantoalueilla laskeutusaltaiden jälkeisillä vesienkäsittelyrakenteilla saadaan poistetuksi vähintään kiintoaineesta 50 % kokonaisfosforista 50 % kokonaistypestä 20 %. Keskeisimmät muutokset 8 Alapuolisen vesistön tilasta riippuen päästöjä voi olla tarpeen vähentää enemmän tai menetelmän tulee puhdistaa tehokkaasti myös humusta. 14

15 Keskeisimmät muutokset 9 Laskeutusaltaan pintakuorman mitoitusarvoa on muutettu aiempaan verrattuna. Muutoksessa on huomioitu turpeen laskeutusnopeus 0,6 m/h laskeutusaltaan pinta-ala kasvaa nykyisestä noin 11 m 2 :stä 18 m 2 :iin valuma-aluehehtaaria kohti Pintavalutuskentät on jaettu ohjeessa ojittamattomiin ja ojitettuihin kenttiin Kentän toiminnan varmistamiseksi erilaisissa virtaamatilanteissa on mitoitusta ainakin uusilla alueilla tarpeen suurentaa ojittamaton kenttä 4,5 % ja ojitettu 5 %valuma-alueesta Pintavalutuskentän tulee olla toiminnassa ympäri vuoden. Mittakaivon tai -padon viereen ei saa asentaa ylivuotoputkea. Ojitetun pintavalutuskentän paikan valinnassa voidaan käyttää apuna TuKos- hankkeessa laadittua, mutta tähän ohjeeseen muokattua kaaviota Päästöjen vähentämiseksi ja vesien tasaisen jakautumisen varmistamiseksi ojitettua pintavalutuskenttää ei tule suunnitella alueelle, jossa ojat ulottuvat mineraalimaahan tai jossa on suurentunut riski fosforin huuhtoutumiseen. 15

16 Keskeisimmät muutokset 10 Kasvillisuuskenttien ja kosteikkojen toiminnasta ei vielä ole niin paljon tutkittua tietoa, jotta niitä voisi käyttää uuden turvetuotantoalueen pääasiallisena vesienkäsittelyrakenteena. Niitä voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti käyttää vesiensuojelun tehostamiseen vanhoilla alueilla silloin, jos pintavalutus ei ole mahdollinen ja kemikalointia ei katsota tarpeelliseksi. Kasvillisuuskentän pinta-ala vähintään 6 % valuma-alueesta Kemiallinen käsittely Poistaa hyvin kiintoainetta, kokonaisfosforia ja myös humusaineita, muttei liukoista epäorgaanista typpeä. Edellyttää yleensä sähköä, tieyhteyttä ja jatkuvaa valvontaa. Kemikalointiprosessin hallinta on vaativaa, ja ongelmat kemikaalin annostuksessa vaikuttavat heikentävästi puhdistustulokseen. Toimivuuden kannalta on keskeistä, että kemikalointiyksikön alapuolella. on riittävän suuri allastila saostumista ja selkeytymistä varten Käsitellyn veden ph on alhainen ja saattaa siten vastaanottavan vesistön tilasta riippuen vaatia jälkineutralointia 16

17 Keskeisimmät muutokset 11 Turvetuotantoalueen etäisyys asutuksesta tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 m. Jos välimaasto on avointa, etäisyyden on oltava suurempi. Aumat tulee sijoittaa vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuksesta, uusilla alueilla 500 m. Etäisyyden pellosta, jolla viljellään esimerkiksi nurmirehua tai kaalia, tulee olla vähintään 50 m. Tuotantoalueen ja eristysojan väliin jätetään riittävän leveä ja auma-alueen kohdalla vähintään 20 metriä leveä, ainakin osittain puustoinen suojavyöhyke Pölyn kulkeutumista eristysojia pitkin voidaan vähentää myös asentamalla eristysojien alaosaan pintapuomeja, Ohjeessa korostetaan tuottajien ja urakoitsijoiden ympäristönsuojelullista osaamista, hyviä toimintatapoja sekä omavalvontaa Turvetuottajalla tulee olla selkeät toimintaohjeet häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle 17

18 Päästötarkkailu Tarkkailussa keskeisiä ovat ympärivuotiset tarkkailusuot, joissa tarkkailu on jatkuvaa ja joiden avulla voidaan tarkentaa vuosipäästöjen arviointia tai laskentaa. ELY-keskusten tulee huolehtia, että käytössä on riittävä ja alueellisesti kattava ympärivuotisessa tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden verkko. Vesistöön johdettavat päästöt vaihtelevat tuotantoaluekohtaisesti ja muuttuvat turvetuotantovaiheen, vesienkäsittelyrakenteiden, vuosien, vuodenaikojen ja valuntatilanteiden mukaan Jokaiselta turvetuotantoalueelta tulee saada päästöistä ympärivuotisesti mitattua tietoa lupajakson aikana. Jatkuvatoimista veden laadun mittausta testataan turvetuotantoalueilla, mutta menetelmässä on vielä kehitettävää Kun menetelmä saadaan luotettavaksi, tulisi siirtyä jatkuvatoimiseen veden laadun mittaukseen etenkin tuotantoalueilla, joiden tuloksista lasketan ominaispäästöjä. Menetelmä antaa kertanäytteenottoa paremman tiedon kuormituksen vaihteluista ja huipuista. Keskeisimmät muutokset 12 18

19 Keskeisimmät muutokset 13 Ylivirtaamatilanteiden aikana turvetuottajan tulee ottaa ylimääräisiä vesinäytteitä Ylivirtaamatilanteeksi voidaan katsoa tilanne, jossa suolta lähtevä valunta on kertainen keskivaluntaan (10 l/s/km 2 )verrattuna tai sateen rankkuus on suurempi kuin 20 mm/vrk Ylimääräiset ylivirtaamanäytteet otetaan mukaan päästöjen laskentaan ja raportoidaan vuosiraportissa Suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti bruttopäästöjä, koska Luotettavaa virtaaman tai veden laadun ennakkomittausta on vaikea järjestää ja se vaatisi usean vuoden ennakkotarkkailun. Nykyinen menetelmä, jossa taustahuuhtouma arvioidaan muutamien luonnontilaisten tai ojitettujen soiden tutkimustulosten perustella ja turvetuotantoalueen virtaaman avulla ei ole luotettava, sillä eri alueilla valumaveden pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Myös alueen virtaama on erilainen turvetuotannon aikana kuin ennen turvetuotannon aloittamista. Jos kuitenkin lasketaan nettopäästöjä, taustapitoisuuksina käytetään : kiintoaine 1 mg/l (aikaisemmin 2 mg/l), kokonaistyppi 500 µg/l ja kokonaisfosfori 20 µg/l. 19

20 Keskeisimmät muutokset 14 Valvonta Turvetuotantoalueen valvontaluokaksi ehdotetaan luokkaa 3 (määräaikaistarkastus 3 vuoden välein) Ohjeessa kuvataan määräaikaistarkastuksessa tarkastettavat kohteet ja käsiteltävät asiat (mm. ympäristöluvan määräykset, hoitopäiväkirjan tarkastus, mahdolliset häiriö- ja yleisöilmoitukset, vesiensuojelu-rakenteiden kunto ja toimivuus, jätteiden ja polttonesteiden varastointi) Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka tallennetaan VAHTIin. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamiselle annetaan määräaika, joka kirjataan tarkastuskertomukseen. Merkittävimmistä puutteista laaditaan erillinen valvontakirje, jossa epäkohta kehotetaan korjaamaan määräajassa. Ellei korjausta tehdä määräaikaan mennessä eikä neuvottelemalla asiaan saada ratkaisua, valvontaviranomainen käynnistää hallintopakkotoimet laiminlyönnin korjaamiseksi. Pääsääntönä on, että hallintopakkoa tulee käyttää, jos neuvottelu ja yksi kehotus ei tuo toivottua tulosta ja johda laillisen tilan palauttamiseen. 20

21 Yhteistyö ja neuvonta ELY-keskuksen on hyvä järjestää säännöllisesti neuvotteluja varsinkin niiden turvetuottajien kanssa, joilla on useampi turvetuotantoalue ELYkeskuksen alueella. Hyvä käytäntö on käydä turvetuottajan, erityisesti uuden, kanssa läpi uuden luvan lupamääräykset ennen toiminnan aloittamista. Ympäristölupahakemuksen sisältömallia on tarkennettu mm. seuraavilta osin Esitettävä vesiensuojelurakenteiden kuvaus tuotantolohkoittain tai laskuojittain, kuntoonpanon aikataulu, vesienjohtamisjärjestelyt, tiedot laskuojan perkauksesta Arvio kuntoonpanon ja tuotannon aikaisista vuosipäästöistä (kiintoaine, COD, P, N, brutto ja netto) taulukoituna. Käytetään hankealueelta mitattua tietoa, jos sitä on. Jos käytetään ominaispäästöarvoja, niiden on oltava vähintään viideltä vuodelta ja samalta alueelta kuin hankealue. Arviossa on esitettävä vaihteluväli, laskentaperusteet Arvio eristysojien kaivusta aiheutuvasta päästöstä. Keskeisimmät muutokset 15 Hakijan esitys vesienkäsittelyn tehosta/päästörajoista perusteluineen 21

22 Kiitos!