MaMuPlus-projekti VÄLIRAPORTTI
|
|
- Amanda Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI PROJEKTIN NIMI MaMuPlus-projekti 2. YHTEYSTIEDOT Projektin toteuttajaorganisaatio: Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu Jyväskylä puh Projektista vastaavat: Toimitusjohtaja Harri Halttunen Puh harri.halttunen@tekeva.net Projektipäällikkö Anu Laasanen Puh anu.laasanen@tekeva.net Projektin taloushallinto: Talouspäällikkö Asko Hiltunen puh asko.hiltunen@tekeva.net Laskenta-assistentti Tero Muikku puh tero.muikku@tekeva.net 1/14
2 3. JOHDANTO MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiössä Tekevässä on kehitetty maahanmuuttajille kohdennettuja työllistymistä edistäviä palveluja vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyön tuloksena Tekevä on pystynyt tarjoamaan maahanmuuttajille valmennuksellisia työharjoittelu-, työelämänvalmennus- tai tukityöllistämispaikkoja maahanmuuttajan osaamista vastaavassa työyksikössä sekä erilaisia tukipalveluja /kursseja. Maahanmuuttajien suomalaisen työkulttuurin ymmärtämistä ja yksilöllistä vahvistumista on tuettu yksilö, - ryhmä- ja työvalmennuksen avulla. Yksilövalmennuksen tärkein tehtävä on ollut yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa työllistymisprosessin suunnitteleminen ja sen vastuullinen toteuttaminen. Toiminnallisella ryhmävalmennuksella on pyritty vaikuttamaan maahanmuuttajien työelämäntietoisuuteen, sosiaalisen vahvistumiseen ja vertaistukeen. (Liite 1: MaMu-palvelun kaavio) alkaneen MaMuPlus-projektin tarkoitus on ollut työttömien työnhakijoiden (maahanmuuttajien ) työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistäminen. Työhön valmennusta on toteutettu tuotannollisessa työssä valmennuksellisin keinoin sekä Tekevän eri yksiköissä että yhä suurenevassa määrin suoraan yrityksissä. Projektin tarkoitus on ollut mennä kokeilemaan ja kehittämään suoraan yrityksissä tapahtuvaa valmennusta. On kehitetty menetelmiä ja rakennettu yhteistyötä työnantajien, työhallinnon ja verkoston kanssa. Tavoite on aina ollut maahanamuuttajien työllistymisen parantaminen. MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet sellaiset maahanmuuttajat, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja ovat tarvinneet yksilöllisesti suunniteltuja työllistymisprosesseja tukea sen toteutuksessa.. 4. PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET MaMu Plus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. Keskeisenä kehittämisalueena on ollut monipuolisen työhönvalmennuksen laajentaminen yrityksiin. (Liite 2: MaMuPluskaavio) Tavoite on ollut kehittää yritysyhteistyötä, verkostotyötä ja löytää menetelmiä, joiden avulla voidaan toteuttaa työvalmennusta suoraan yrityksissä. Yrityksissä toteutettavassa työhönvalmennuksessa on hyödynnetty kaikkia Tekevällä käytettyjä valmen- 2/14
3 nuksen keinoja, esim. yksilövalmennus, valmennussuunnitelmat, valmennuspalaverit, arviointi jne. 5. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ MaMuPlus projektin kohderyhmänä ovat olleet Jyväskylässä asuvat työttömät vuotiaat maahanmuuttajat, jotka ovat olleet syrjäytymisvaarassa ja joiden työmarkkinoille pääsy ilman yksiköllistä suunnittelua, sekä heille kohdennettua tukea on vaikeutunut. Vuonna 2009 on MaMuPlus projektin palvelun piirissä ollut n. 70 maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista 16 henkilöä oli Tekevässä työvalmennuksessa ja 34 henkilöä oli tuetussa työhönvalmennuksessa yrityksessä. Loput maahanmuuttajista ovat olleet ohjaustoimenpiteessä: osallistuneet ryhmävalmennukseen, olleet yksilövalmennuksessa tai suunnattu palveluohjauksen avulla ammatilliseen koulutukseen/kurssille. MaMuPlus-projektiin osallistuneiden maahanmuuttajien koulutustausta ja työkokemus kotimaassaan on ollut vaihteleva. MaMuPlus-projektin palveluun pääseminen ei ole edellyttänyt asiakkailta ammatillista koulutusta eikä työkokemusta. Lähivalmennus ja yksilöllisesti suunniteltu työllistymisprosessi on ollut toiminnan peruspilareita, joka on auttanut asiakkaita arjen hallinnassa, tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistamisessa, sekä räätälöityjen työelämän polkujen rakentamisessa ja toteutumisessa. MaMuPlus-projektiin on osallistunut maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Suomeen asumaan monista eri maista ja eri syistä. Suurin osa ovat olleet paluumuuttajia tai pakolaisia. Hieman vähemmän on ollut MaMuPlus-projektissa maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet Suomeen avioliiton vuoksi. MaMuPlus-projektin kohderyhmää ei ole määritelty kansalaisuuden perusteella, vaan tarvelähtöisesti. Esimerkiksi monella maahanmuuttajalla, joilla on Suomen kansalaisuus, on kuitenkin heikot valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa ja löytää itsenäisesti työtä. Projektiin osallistuneiden kohdalla puhutaan mieluummin kansallisuudestaan, eli heidän lähtömaastaan. Käytetään termiä maahanmuuttajataustainen henkilö. 3/14
4 6. PROJEKTIN TOIMINTAMALLI JA KEINOT 6.1. Orientaatiojakso MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projektia on toteutettu ohjauksen, yksilövalmennuksen, ryhmävalmennuksen ja työvalmennuksen keinoin, sekä erilaisten tukipalvelujen avulla. MaMuPlusprojekti rahoituksella on kehitetty yhteistyötä yrityksien kanssa ja rakennettu menetelmiä maahanmuuttajien valmennuksen toteuttamiseksi yrityksissä. MaMUPlus-projektissa toteutettu valmennus on aloitettu aina orientaatiojaksolla. Pääsääntöisesti sitä on toteutettu yksilövalmennuksen ja ryhmävalmennuksen keinoin. Tarvittaessa on käytetty myös Tekevän työyksiköissä tapahtuvaa lyhytkestoista työvalmennusjaksoa. Orientaatiojakson tavoitteena on ollut kartoitaa maahanmuuttajan valmiudet selviytyä työssä ja työyhteisössä. Jakson tarkoitus on selkeyttää maahanmuuttajan valmennuksen tavoitteet: työllistyminen, ammatillisen osaamisen ja ammattisanaston vahvistaminen tai suomalaisen työelämään tutustuminen Yksilövalmennus, ohjaus ja neuvonta 6.3. Työvalmennus Yksilövalmennus eli maahanmuuttajan yksilöllinen ohjaus ja hänen työllistämispolun koordinointi on ollut MaMuPlus-projektin yksi keskeinen työkalu. Käytännössä se on tarkoittanut maahanmuuttajien yksilöllisten työllistämispolkujen rakentamista, valmennuksellista tukea ja ohjausta sen polun toteutuksessa sekä kulttuuritulkkina toimimista työnantajan ja maahanmuuttajan välillä. Keskusteluissa yksilövalmentajan kanssa on pyritty löytämään parhaat mahdolliset vaihtoehdot ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työllistymiseksi. Työllistymisprosessin suunnitelmallista ja tavoitteellista toteutumista varten on jokaiselle maahanmuuttajalle laadittu yksilölliset valmennussuunnitelmat. Suunnitelmien etenemistä on seurattu kuukausittain valmennuspalavereissa. Tarvittaessa on pystytty hyödyntämään Tekevän sisäisiä tukipalveluja, jotka tukevat suomalaisen työelämän tuntemista ja työpaikalle kiinnittymistä. Työvalmennus on pitänyt sisällään maahanmuuttajien valmiuksia ja osaamista huomioivan työvalmennuksen jossakin Tekevän 16 työyksikössä tai suoraan yrityksissä Tekevällä tapahtuvan valmennusjaksojen aikana on ollut mahdollisuus kehittää omia ammattitaitoja suomalaiseen työelämään soveltuvaksi, opiskella ammattia ja saada arvokasta työkokemusta. Yrityksissä tapahtuvan työvalmennuksen päällimmäinen tavoite on ollut aina työllistyminen ko. yritykseen. Valmennusprosessissa on hyödynnetty työvoimapoliittisia toimenpiteitä: työharjoittelu tai työelämänvalmennus, palkkatuettu työ jne. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 4/14
5 Työyhteisön tarjoama mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen on ollut maahanmuuttajille erittäin tärkeä, sillä sitä kautta vahvistuivat maahanmuuttajien itseluottamus, suomen kielen osaaminen ja valmiudet ymmärtää suomalaista työkulttuuria. Työvalmennus yrityksissä on aloitettu aina kuukauden kestävällä työelämänvalmennusjaksolla. Sen aikana on maahanmuuttajalla ja työnantajalla mahdollisuus tutustua toisiinsa ja varmistua onko valittu työpaikka ollut maahanmuuttajalle oikea valinta. Jos maahanmuuttaja on ollut motivoitunut ja hänellä on ollut riittävästi valmiuksia onnistua työssä, niin sopimusta on jatkettu vielä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan kunnes maahanmuuttajan työpanos on työnantajalle osoittautunut hyödylliseksi. Valmennuksen tuloksena on synnytetty uusi työpaikka yritykseen! Useasti työnantajat ovat hyötyneet myös palkkatuesta, jonka aikana myös valmennusta ja tiivistä yhteydenpitoa työnantajan kanssa on jatkettu. Maahanmuuttajan työllistyessä yritykseen ns. kovalla rahalla asiakassuhde MaMuPlus-projektiin päättyy. (Liite 3: Valmennus yrityksessä) 6.4. Ryhmävalmennus MaMuPlus-projektin asiakkaille on aina kerran viikossa ollut toiminnallinen ja tietopohjainen ryhmävalmennus. Tarkoituksena on ollut tukea maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja minä identiteetin rakentamista uudessa yhteiskunnassa. Ryhmävalmennuksen sisältö on aina ollut tietopohjainen, vaikka sitä on toteutettu toiminnallisesti ja vertaistukiperiaatteella: vierailut oppilaitoksissa (Jyväskylässä ja Keski-Suomessa) tietoa suomalaisesta työjärjestelmästä, ammattitutkinnon tarpeellisuudesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista yritysvierailut ja tutustuminen eri ammatteihin suomen kielen harjoittaminen ja vahvistaminen tutustuminen harrastus- ja vapa-aikamahdollisuuksiin tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta (Liite 4: Toiminnan keinot) 7. YRITYSYHTEISTYÖ Helmikuussa 2009 alkaneen MaMuPlus projektin toiminnan tarkoitus on ollut etsiä uusia innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. 5/14
6 Projektin yksi keskeisimpiä kehittämisalueita on ollut yritysyhteistyön suunnitteleminen, rakentaminen ja vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen työhönvalmenuksen toteuttaminen yrityksissä. Vuonna 2009 projektin yhteistyö yrityksien kanssa on käynnistynyt hyvin ja se on ollut toimiva (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Yrityksiltä, joissa maahanmuuttajia on ollut valmennuksessa on tullut aitoa ja positiivista palautetta asioiden sujuvuudesta ja toimivuudesta. MaMuPlus-projekti on toiminnallansa selvästi vähentänyt myös työnantajien ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Yritys- ja yhdistyskontakteja on vuoden 2009 aikana ollut n. 70. Lähes kaikissa yrityksissä on käyty henkilökohtaisesti kertomassa MaMuPlus-projektin toiminnasta. Yhteistyö yrityksien kanssa on osoittautunut odotettua tuloksellisemmaksi. (Liite 5: Ma- MuPlus asiakkaat ja toteutus). MaMuPlus-projektin käytännön työn ja tuloksien pohjalta voidaan toteaa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. Vuoden 2009 aikana kehitetty Valmennus yrityksessä mallin rakenne on mutkaton ja toimiva: Maahanmuuttajat ohjautuvat MaMU-plus projektiin työhallinnon kautta (Jyväskylän TE-toimisto, TYP). Projektirahoituksella on voitu luoda palvelu, joka on käytännöntyössä tiiviinä linkkinä työnantajan, työhallinnon ja asiakkaan välillä. Palvelu tarjoa lähivalmennuksellista tukea maahanmuuttajalle sekä moraalista ja byrokraattista tukea työnantajalle. Toiminnan peruspilari on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien toteuttaminen yrityksissä maahanmuuttajan ja työnantajan tarpeita huomioiden. Työllistymisprosessissa käytetään yksilöllisiä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. MaMuPlus -projekti on osoittanut, että projektissa kehitetyistä palveluista on selvästi suoranaista vaikuttavuutta maahanmuuttajien työllistymiseen. Ma- MusPlus projektin rahoituksella on kehitetty toiminnan seuraavia alueita: - selkeä ja rakenteellinen asiakasyhteistyö TE-toimiston kanssa - laaja ja toimiva yritysyhteistyö - yrityksille tarjottava moraalinen ja byrokraattinen tuki 6/14
7 - maahanmuuttajien yksilöllisen työllistämispolun suunnittelu MaMuPlus-projekti - asiakkaiden henkilökohtainen valmennus, ohjaus ja mentorointi. MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt tulevaisuudessa yhä suurenevassa määrin. 8. YKSILÖLLINEN TYÖLLISTYMISPROSESSI JA VALMENNUS JOHTAA TULOKSIIN Projektin käytännön toiminnan periaatteena on ollut yksilöllisten työllistymisprosessien ja monipuolisen valmennuksen kautta edesauttaa maahanmuuttajia pääsemään suomalaiseen työelämään, rakentamaan harrastuspohjainen vapaa-ajan verkosto, sekä sopeutumaan uuteen kotipaikkakuntaan MaMuPlus-projektin yhtenä tärkeämpänä kehittämisalueena on ollut tekeväläisen valmennuksen siirtäminen yrityksiin ns. Valmennus yrityksessä mallin kehittäminen. MaMuPlus-projektin yksi keskeinen toiminta on ollut yksilöllisten työllistymispolkujen suunnitteleminen ja toteuttaminen, jonka on vastannut parhaalla mahdollisella tavalla maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Maahanmuuttajien ja projektityöntekijöiden välillä on käyty kahdenkeskisiä keskusteluja, puhuttu työn merkityksestä, suunniteltu tulevaisuutta ja etsitty työllistymisen mahdollisuuksia. Työllistymisprosessi on suunniteltu yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Työhönvalmennusta on tuettu oikeassa työympäristössä tapahtuvalla työvalmennuksella. Yhdessä maahanmuuttajan kanssa on laadittu valmennussuunnitelmat, kartoitettu työ-, koulutuksen- ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ja suunniteltu tulevaisuutta. Osallistuminen MaMuPlus-projektiin on ollut maahanmuuttajille tavoitteellista. Jo alkuvaiheessa kartoitettiin asiakkaan tavoitteet ja eteenpäin pyrkimisen mahdollisuudet. Käytännön työ on osoittanut, että maahanmuuttajilla on yleensä ollut neljä eri tavoitetta siihen, miksi he tarvitsivat MaMuPlus-projektin tukea: 1. tavoitteena oli työelämä ja työllistyminen: 2. tavoitteena oli opiskelu ja ammattiin tutustuminen työelämän kautta 3. tavoitteena oli mielekäs elämä ja työyhteisön tarjoama sosiaalinen vuorovaikutus 4. oman tavoitteen selkiytyminen 7/14
8 Maahanmuuttajan oman tavoitteen perusteella on kartoitettu mahdollisuudet ja laadittu suunnitelma tavoitteiden toteutumiseksi. Maahanmmuutajien työllistymispolkuja on rakennettu MaMuPlus-projektissa periaatteella: hyödynnettiin maahanmuuttajien jo olemassa olevaa koulutusta ja osaamista, pyrittiin kehittämään tämänhetkistä osaamista ja ammattitaitoa, sekä otettiin vastuu työllistymisprosessin toteutumisesta. 9. PROJEKTIN TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS MaMuPlus-projekti on mahdollistanut maahanmuuttajille heidän tarpeita ja kykyjä huomioivan työllistymisprosessin suunnittelun ja vastuullisen toteutuksen. MaMuPlusprojektin tavoitteeksi vuodelle 2009 asetettiin seuraavaa: vuoden aikana projektiin osallistuu yhteensä n. 50 maahanmuuttajaa, joista henkilöä ovat työvalmennuksessa Tekevän eri yksiköissä ja ainakin 10 henkilöä ovat aloittaneet valmennuksen yrityksissä. Vuonna 2009 MaMuPlus-projekti on onnistunut odotettua paremmin. Projektin ensimmäisen vuoden tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että yrityksissä toteutettava työhön valmennus vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä yritykseen ja edesauttaa hänen työllistymistä ko. yritykseen. (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projektin ohjauksessa yhteensä 70 henkilöä. Heistä 16 olivat valmennuksessa Tekevän eri työyksiköissä. Tekevässä palkkatuetussa työssä oli 8 maahanmuuttajaa. Suoraan yrityksissä valmennuksessa oli 38 maahanmuuttajaa. Yritykset käyttivät palkkatukea yli 10 henkilön työllistämiseksi. Valmennusprosessin tuloksena syntyi yrityksiin 13 uutta työpaikka ja maahanmuuttajille tehtiin sekä määräaikaisia että vakituisia työsopimuksia ns. kovalla rahalla. Viiden henkilön kohdalla yritykset käyttivät palkkatukea ennen heidän työllistämistä kovalla rahalla. 12 henkilöä ohjattiin suomen kieltä tai ammatillista osaamistansa vahvistavaan koulutukseen tai kurssille. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) MaMuPlus-projektin käytännön työ on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista valmennusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt yhä enemmän. Siksi on tärkeää että MaMuPlus-projektia voidaan laajentaa resursoimalla siihen lisää työntekijöitä. (katso: MaMuPlus jatkohakemus 2010/ liite 5:Henkilöressurssi) 8/14
9 9.1. MaMuPlus-projektin asiakkaat: Projektin ensimmäisenä vuotena ( ) osallistui MaMuPlusprojektiin 70 eri maahanmuuttajataustaista työnhakijaa 23:sta eri maasta. Äidinkielenään puhutti 35 eri kieltä. (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Asiakaista miehiä oli 42 ja naisia 28. Asiakkaiden koulutustaso oli vaihteleva: esim. 13 henkilöllä oli akateeminen koulutus, 20 henkilöllä ammatillinen koulutus jne. Selvästi paremmin työllistyivät henkilöt, joilla oli parempi koulutustaso (akateeminen tai ammatillinen koulutus) Työllistymisprosessin koordinointi ja yksilövalmennus: Maahanmuuttajien työllistymisprosessi oli aina yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. MaMuPlus-projetin asiakkaita tuettiin yksilöllisesti henkilökohtaisella ohjauksella ja mentoroinilla. Tärkeää oli että yksilövalmentajan ja maahanmuuttajan kesken syntyi luottamus ja avoin suhde. Yhdessä maahanmuuttajan ja työhallinnon kanssa suunniteltiin jokaiselle yksilöllinen työllistymisprosessi, jossa huomioitiin maahanmuuttajan henkilökohtaiset ominaisuudet, ammatillisen osaamisen mahdollisuudet, työvoimapoliittiset tukimuodot ja henkilön oma motivointi. MaMuPlus-projekti mahdollisti kehittää palvelun, joka otti vastuun maahanmuuttajan työllistymisprosessin suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta. (Liite 2: MaMuPlus-kaavio) 9.3. Suomen arkikielen ja ammattisanaston vahvistaminen: Erittäin paljon hyötyä on ollut suomen kielen opetuksesta. Se tapahtui vastaavilla ryhmävalmennustunneilla sekä käytännössä työyhteisössä. Olennainen osa kielen opetusta oli ammattisanaston laajentaminen (esim. päivittäin uusien tehtävien, työkalujen ja -menetelmien ylöskirjaaminen vihkoon). Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla sisällettiin valmennukseen suomankielen kurssit kansalaisopistossa ja monikulttuurisuuskeskus Gloriassa Tukipalvelut: MaMuPlus-projektin asiakkaille järjestettiin tukipalveluja, jotka vahvistivat heiden ammatillista osaamista ja kiinnittymistä yritykseen. Useasti käytettiin Tekevässä käytössä olevia tukipalveluja (hygieniakoulutus, työelämäntietouskoulutus, työhakukoulutus jne.), mutta useasti linkitettiin valmennusprosessiin myös muut tarvittavat kurssit (esim. suomenkielen kurssit tai keskustelupiirit) Ryhmävalmennus ja räätälöidyt koulutukset: Valmennuksen yksi tärkeä työkalu oli ryhmävalmennus. Ryhmävalmennuksen tavoite oli edesauttaa maahanmuuttajia ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa, työkulttuu- 9/14
10 ria ja antaa valmiuksia pärjätä paremmin työyhteisössä. Maahanmuuttajille räätälöidyt koulutukset (työelämäntietous, suomalainen koulutusjärjestelmä, työhakukoulutus, tieto suomalaisesta yhteiskunnasta jne.) auttoivat maahanmuuttajia orientoitumaan suomalaisen työkulttuurin säädöksiin ja suunnittelemaan omaa tulevaisuutta. (Liite 1: MaMukaavio) 9.6. Yrittäjyysvalmennus: Kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä osallistuivat valmennukseen, joka tähtäisi oman toiminimen perustamiseen. Heillä kahdella oli vahva ammatillinen osaaminen ja olemassa oleva liikeidea. Yrittäjyysvalmennus tarjosi tukea ja riskitöntä mahdollisuutta oman liikeidean realisoimiseksi. Liikeideaa ja sen toteutusta suunniteltiin yhdessä Jyväskylän Uusyrittäjyyskeskuksen kanssa Yhteistyö eri toimijoiden ja projektien kanssa: Vuonna 2009 oli MaMuPlus-projekti tiiviissä yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat useiden yrityksien lisäksi Jyväskylän TEtoimisto ja TYP. Yhteistyössä työhallinnon kanssa voitiin suunnitella maahanmuuttajille realistinen ja toimiva työllistymispolku yrityksiin. Hyvä asiakasyhteistyö on rakentunut myös monien eri projektien ja toimijoiden välillä: esim. Aikuisopisto, AO, Uusyrittäjyyskeskus, KYT, monikulttuurisuuskeskus Gloria, SPR, Palapeli, Työkompassiprojekti, Mosaiikki-lehti, Hoivapalvelut Ry, jne. MaMuPlus-projekti on tehnyt hyvää yhteistyötä myös eri oppilaitoksien kanssa, joista on tullut projektiin opiskelijaharjoittelijoita. Humak:ista, Jamk:ista ja Diak:ista on vuonna 2009 ollut projektin ohjauksessa ollut yhteensä 10 opiskelijaharjoittelijaa. 10. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI MaMuPlus-projektin asiakasmäärä, toimenpiteitä ja tuloksia seurattiin TE-keskuksen työllisyyspoliittisten avustuksien seurantalomakkeen avulla (Liite 6: Seurantalomake). Projekti kehitti myös oman jokapäiväisen asiakaskartoituksen ja työllistymisprosessien seurantamenetelmän (Liite 5: MaMuPlus asiakkaat ja toteutus) Sen lisäksi oli käytettiin myös seuraavia Tekevällä käytössä olevia arviointimenetelmiä: Tekevän tietokantajärjestelmä Vasu: määrällinen ja tavoitteellinen seuranta Valmennuspalaverit ja henkilökohtaiset säännölliset keskustelut: valmennussuunnitelman toteutumisen seuranta 10/14
11 MaMuPlus-pavelun palautearviointi: näkyy valmennuksen vaikuttavuuden kolme aluetta (suhtautuminen työhön, työtehtävien suorittaminen, toimiminen työyhteisössä) Asiakaspalaute: asiakkaan anonyymi sähköinen palaute valmennusjakson jälkeen 11. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Tiedotuksesta laadittiin MaMuPlus projektin alussa sisäinen ja julkisen viestinnän strategia jonka toteutus aloitettiin Ulkoinen tiedotus: - MaMuPlus-toimintaa on esitelty TE-toimiston infotunneilla - On valmistunut ja jaettu uudet esitteet - Päivitetty on palvelun www sivut - MaMuPlus-projektin toiminnasta on julkaistu artikkeleita paikallismediassa (Keskisuomalainen, SuurJyväskylän-lehti, Jyväskylän kaupunginlehti) - Projektista on kerrottu Mosaiikki-lehdessä - MaMuPlus toiminnasta on käyty puhumassa oppilaitoksissa: Jkl yliopistolla, HUMAK:issa, Kristillisessä opistossa, Aikuisopistossa - Projektiesittely valtakunnallisilla ja paikallisilla seminaareilla ja foorumeilla. (valtakunnalliset ja paikalliset maahanmuuttajatyö seminaarit, yhteistyöverkostot jne.) - Tiivis yhteistyö Jyvässeudun muun maahanmuuttaja- sekä sosiaalityön kanssa. - MaMuPlus-projektin toimintaa on esitelty henkilökohtaisesti myös seuraaville tahoille: Jyväskylän työhallinto, Jyväskylän maahanmuuttajapalvelut, Keski-Suomen TE-keskus, Valtakunnallinen TPY, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (Sosiaalija terveysministeriö), nuorisoasiainneuvos Olli Saarela (Opetusministeriö), elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (Työ- ja elinkeinoministeriö), puolueen pj. Timo Soini (Perussuomalaiset), Jyväskylän sosiaalityö, paikalliset alan toimijat ja hankkeet Sisäinen tiedotus: - kerrottu toiminasta Tekevän eri yksiköissä (säännöllinen) - MaMuPlus toiminnasta juttuja Tekevän tiedotuslehti Valmussa (säännöllinen) - MaMuPlus ryhmävalmennuksesta tiedotettu sähköisesti Tekevän eri yksikköihin - MaMuPlus projektia on käsitelty Tekevän johtoryhmässä toistuvasti 11/14
12 12. YHTEISTYÖKUMPPANIT MaMuPlus-projekti MaMuPlus-projekti on tehnyt tiiviisti laajaa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Tarkoituksena oli aina toiminnan kehittäminen ja verkostoituminen maahanmuuttajien työllistämisen edesauttamiseksi. Projektin tärkein yhteistyökumppani yrityksien lisäksi on ollut Jyväskylän TE-toimisto. TE-toimiston kanssa on luotu selkeä ja hyvin toimiva yhteistyörakenne, joka tukee asiakkaan työllistymisprosessin toteutumista. Kehittämis- ja yhteistyötä tehtiin vuonna 2009 seuraavien tahojen kanssa: Keski-Suomen TE-keskus (rahoittaja) Yritykset (valmennus- ja työllistämisyhteistyö) Jyväskylän Työvoimatoimisto (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Työvoimapalvelukeskus (asiakasyhteistyö, palveluohjaus) Jyväskylän Maahanmuuttajapalvelut (asiakasyhteistyö) Jyväskylän Aikuisopisto (koulutusyhteistyö) Oppisopimuskeskus (koulutusyhteistyö) Jyväskylän Ammattiopisto (koulutusyhteistyö) KYT (Työkomppassi, Monikulttuurisuuskeskus, jne.) Valtakunnallinen Työpajayhdistys Ry (kehittämisyhteistyö) Oppilaitokset: Humak, Jamk, Diak, Yliopisto/kieltenlaitos/S2 (opiskelijaharjoittelijat) SPR (kehittämisyhteistyö) Uusyrittäjyyskeskus (asiakasyhteistyö) Aktivointikeskus Tulevik, Pärnu (koulutuksen suunnittelu) Hoivapalvelut Ry (seminaarin suunnittelu) 13. YHTEENVETO MaMuPlus-projektin toiminta on ollut tarpeellinen ja toimiva. Erittäin toimivaksi ja onnistuneeksi on projektin kehittämä Valmennus yrityksessä malli (Liite 3: Valmennus yrityksessä). Poikkeuksetta melkein kaikki eri kulttuureista Suomeen muuttaneet henkilöt (erityisesti humanitäärisistä syistä Suomeen muuttaneet, mm. pakolaiset) tarvitsivat henkilökohtaista tukea työllistymisprosessin suunnittelussa ja sen toteutumisessa. Erittäin tärkeä oli työyhteisön rooli maahanmuuttajien sosiaaliseen vuorovaikutuksen vahvistumisessa ja suomalaisen työkulttuurin ymmärtämisessä. Heidän 12/14
13 itsetunnon vahvistuminen ja sosiaalinen voimaantuminen on positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti vaikuttanut myös heidän perheensä elämänlaatuun. MaMuPlus-projektin ansioista on pystytty kehittämään maahanmuuttajien työllistymisprosessia ja sen tuloksellista toteutumista. Työllistymisprosessin realistinen ja tavoitteellinen suunnittelu on toteutettu tiiviissä yhteistyössä työhallinnon kanssa. Projekti on mahdollistanut kehittää hankkeen keskeistä kehittämiskohdetta: yritysyhteistyötä ja Valmennus yrityksessä mallia. Tulevina vuosina olisi tarkoitus entisestä enemmän kehittää ja laajentaa MaMuPlus-projektin kehittämää yritysyhteistyötä. Tästä on jätetty jatkohakemus Jyväskylän TE-keskukselle. MaMuPlus-projektin toimintaan ja tuloksiin on vuoden 2009 aikana kaksi kertaa käynyt tutustumassa työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Ministeri on vieraillut myös yrityksessä jossa MaMuPlus-projektin kautta on työllistynyt useita maahanmuuttajia. Tavoite on MaMuPlus-projektissa kehitettyjen toimintamenetelmien pohjalta käynnistää valtakunnallinen kokeiluhanke. Kokeiluhankkeen tarkoitus on jakaa MaMuPlus-projektin toimintamuotoja muille alan toimijoille ja näin olleen vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen valtakunnallisesti aikana MaMuPlus-projektin antamasta tuesta ja ohjauksesta on hyötynyt yhteensä 71 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Tuki on joillekin ollut pitkäaikaista ja ohjaus jatkuu vieläkin. Joillekin asiakkaille se on ollut muutaman kerran luontoista. Projektin käytännöntyö on osoittanut, että työllisyyttä edistävää ja yrityksiin työllistymistä edesauttavaa kokonaisvaltaista palvelua tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt myös tulevaisuudessa. Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 MaMu-palvelun kaavio MaMuPlus-kaavio Valmennus yrityksessä Toiminnan keinot MaMuPlus asiakkaat ja toteutus Seurantalomake 13/14
14 Jyväskylässä, Väliraportin laatija: Anu Laasanen Projektipäällikkö MaMuPlus-projekti Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4, Jyväskylä PUH GSM /14
MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
Lisätiedot1. JATKOHAKEMUS 2012-2013... 2-8. 2. LIITE 1: Palvelulinjat...9. 3. LIITE 2: Valmennusprosessi...10. 4. LIITE 3: Prosessin vaiheet...
MaMuPlus-projekti 2009 2013 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JATKOHAKEMUS 2012-2013... 2-8 2. LIITE 1: Palvelulinjat...9 3. LIITE 2: Valmennusprosessi...10 4. LIITE 3: Prosessin vaiheet...11 5. LIITE 4: Toiminnan
LisätiedotTöihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011
Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ PROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
SOVATEK - SÄÄTIÖ Matarankatu 4 40100 Jyväskylä JATKOHAKEMUS VUODELLE 2011 Keski-Suomen ELY -keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ PROJEKTI MaMuPlus-projekti
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1/14 Tarkoin määritellyt kehittämisalueet + kehittämisstrategia = hyvä ja tavoitteellinen palvelu 2/14 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDANTO... 4 2 TÖIHIN!-PALVELUN TARKOITUS JA TARVE...
LisätiedotTöihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010
Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.
LisätiedotM LIITE 2 NUORTEN OPISKELU - JA TYÖELÄMÄVALMIUKSIA TUKEVA VALMENNUS
KUVAUS NUORTEN TYÖPAJATOIMINNASTA JA TARPEESTA KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toki! hanke, NUORTEN OPISKELU - JA TYÖELÄMÄVALMIUKSIA TUKEVA VALMENNUS Toiminnan eteneminen vuonna 2009 Työvalmennussäätiö
LisätiedotTÖIHIN!-PALVELU. työhönvalmennus työnantajayhteistyö TOIMINTAKERTOMUS 2010
TÖIHIN!-PALVELU työhönvalmennus työnantajayhteistyö TOIMINTAKERTOMUS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHDERYHMÄ... 4 3 PERUSTEHTÄVÄÄN LIITTYVÄT PALVELUT... 4 4 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ... 5 5 YRITYSYHTEISTYÖ...
LisätiedotPROJEKTIN NIMI MaMuNu, Maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja työvalmiuksia parantava valmennus
MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUS Raportointi toiminnasta ajalta 1.1.-31.12.2009 PROJEKTIN NIMI MaMuNu, Maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja työvalmiuksia parantava valmennus YHTEYSTIEDOT
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotTyövalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa
Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan
LisätiedotOlemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.
Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja
LisätiedotKOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski
KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten
LisätiedotOlli Laasanen Anna-Kaisa Liimatainen Leena Tarkiainen
Olli Laasanen Anna-Kaisa Liimatainen Leena Tarkiainen 15.3.2018 Kolme päätavoitetta 1. Tutkimuksellinen Tunnistamme pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteitä ja edellytyksiä. 2. Työllistyminen Autamme
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotKIITO kiinni työhön ja osaamiseen
KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
LisätiedotVerkosto- ja vaikuttamistyö
Verkosto- ja vaikuttamistyö Työllisyyden kuntakokeilu Toimintasuunnitelman puolivuotisraportti 1-6/2014 Valtakunnallinen vaikuttamistyö Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja
LisätiedotPerustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry
Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO
LisätiedotTyöllisyyden Kuntakokeilu
Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotSeinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä
LisätiedotErityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki
Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotPALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille
PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja
LisätiedotTYÖELÄMÄKOKEILU KUOPIOSSA
TYÖELÄMÄKOKEILU KUOPIOSSA 8.2.2018 Virpi Noronen Kuopion työllisyyspalvelu Työelämäkokeilu Jaettu Kuopiossa kahteen eri palvelukokonaisuuteen - Laaja ohjaus- ja valmennuspalvelu/tek 1 - Alkuvaiheen ohjaus-
LisätiedotTarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä
Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä 2019-2020 JS 13.12.2018 1 550:n työttömän henkilön työllistymisen tukeminen 35% työllistyy tai pääsee tutkintotavoitteiseen koulutukseen 50:n
LisätiedotVates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa
Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.
TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA www.valmennuskeskuspublic.fi 2018 TYÖHÖNVALMENNUS VÄLITYÖMARKKINOILLA KENELLE? Välityömarkkinoilla palkkatukijaksolla yhdistyksissä olevat työntekijät. Työntekijällä
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotKAIKU TL 5, erityistavoite Sanna Saastamoinen Joensuu
KAIKU 1.8.2015 31.12.2018 TL 5, erityistavoite 10.1 Sanna Saastamoinen 27.3.2018 Joensuu KAIKUN TOIMINTA Polkuja kuntouttavasta työtoiminnasta koulutukseen ja työhön Maahanmuuttaneiden työllistymisen tuki
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotMosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011
Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen
LisätiedotYllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka
Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotUUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ
UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa
LisätiedotVälityömarkkinat ponnahduslautana työelämään
Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotTyöllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille
Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotValmentava paja (ValPa)
Valmentava paja (ValPa) Mitä on ValPa? Asiakkaan täsmävalmentamista tarvittaessa ennen säätiön työ- ja oppimisympäristöön siirtymistä kun toiminnan aikana havaitaan haasteita kun tavoitteena on tutkinnonosan
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotKVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta
KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotErityinen tuki-webinaari
Erityinen tuki-webinaari 4.9.2018 14.00-14.30 Erityinen tuki osana henkilökohtaistamista ja HOKS-prosessia. Lehtori, EO Annikki Torikka, TAMK. 14.30-14.55 Opiskelija toimijana- miten toimijuutta vahvistetaan?
LisätiedotMonimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna
Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotErilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)
Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen
LisätiedotMarkku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja
Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
LisätiedotPALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011
PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen
LisätiedotPunainen Risti. Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työelämävalmiuksien tukeminen
Punainen Risti Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työelämävalmiuksien tukeminen 2018 082018 1 Mistä on kyse? Tavoitteena on kuulla turvapaikanhakijoiden osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista
Lisätiedotvaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen
A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotKEVÄT 2018 SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ. Jyväskylän Kansalaisopisto. Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus
KEVÄT 2018 Jyväskylän Kansalaisopisto Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus Monikulttuurikeskus Gloria Huhtasuon asukasyhdistys Jyvälän Setlementti ry SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ
LisätiedotPALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus
PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotMallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. näyttöön perustuva. työhönvalmennus ja tuettu työ vammaispalveluissa.
Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Pähee OTE näyttöön perustuva työhönvalmennus ja tuettu työ vammaispalveluissa versio 1 6/18 TYÖHÖNVALMENNUS VALMENNUS JA TYÖ/OPISKELUPAIKAN ETSINTÄ Ensisijainen
LisätiedotMaahanmuuttajasta kuntalaiseksi
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven
LisätiedotTyö- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
Lisätiedotopen hanke 1.1.2013 30.6.2014
open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden
LisätiedotReformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
LisätiedotSTARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotTAUSTAA TYÖSSÄVALMENNUS
TAUSTAA - Palvelusetelimenettelyllä yritysvalmennusyksikkötoiminta - Työmarkkinatukikustannukset olivat vuonna 2015 keskimäärin 4145 /v (yli 300 pv) - 6020 /v (yli 1000 pv) - Jos henkilö työllistyy puoleksi
LisätiedotHelsingin kaupungin työllisyydenhoito
Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat
LisätiedotYLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA
YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että
LisätiedotAjopuu vai tietoinen vaikuttaja
Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805
LisätiedotMoninaisuus on rikkaus Lahti
Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden
LisätiedotTyöpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi
LisätiedotRiittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 13.10.2016 Sanna Ahola 1 Periaatteita henkilökohtaisessa avussa ja muussa yksilölliseen
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisen haasteet ja kehityskohteet
Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisen haasteet ja kehityskohteet 1 Tavoitteena luoda malli ja tuotteistaa TE-hallinnon palveluja, joilla kotoutumisvaiheessa olevien maahanmuuttajien olemassa
LisätiedotTervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to
Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen
LisätiedotToimintakertomus 2011. Älä mieti onnistuuko se vai ei, mietitään yhdessä MITEN se onnistuu!
VUOSIKERTOMUS 2011 Toimintakertomus 2011 Älä mieti onnistuuko se vai ei, mietitään yhdessä MITEN se onnistuu! 2 Toimintakertomus 5. in issa oleville asiakkaille kohdennettu SISÄLLYSLUETTELO: 6. 5. in issa
LisätiedotVamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.
Vamos Mindset Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla Vesa Sarmia Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotKanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014
Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:
Lisätiedot