Espoon kaupunki Pöytäkirja Valmistelukehotus opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelman laatimisesta

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Valmistelukehotus opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelman laatimisesta Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. (09) Elina Rönkkö, puh. (09) Riina Plosila, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen päättää hyväksyä opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelman konkreettisine toimenpiteineen. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 132 jälkeen. Vuornos Hopsun ja Niemisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään kehittämissuunnitelmaan kohta: Uusien ylioppilaiden jatkoopinto-ohjauksen riittävyyden varmistamiseksi velvoitetaan lukiot tarjoamaan ohjausta sitä tarvitseville uusille ylioppilaille kahden lukuvuoden ajan tutkinnon suorittamisesta." Vuornos Hopsun ja Niemisen kannattamana teki seuraavan lisysehdotuksen: TET-harjoittelun yhteydessä oppilaita pyritään tavoitteellisemmin ohjaamaan aloille, jotka heitä kiinnostavat. Malme Hopsun kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kehittämissuunnitelman Oppilaanohjaajan työnkuva, tehtävä ja resurssit osion 4. ranskalaisen viivan teksti muutetaan seuraavanlaiseksi: - Luokkamuotoisen oppilaanohjauksen sisällöt löytyvät opetussuunnitelmasta. Luokkamuotoisessa ohjauksessa on suositeltavaa käyttää sekä sähköistä, että kirjallista ohjausmateriaalia. Luokkatuntien tulisi aina olla oppilaanohjaajan pitämiä, vain erityisen painavista syistä niitä voidaan siirtää muiden kuin ammattitaitoisten oppilaanohjaajien pidettäviksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Malmen muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Vuornoksen ensimmäinen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen.

2 Sivu 2 / 2 Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Vuornoksen toinen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Kokouksessa tehty muutos ja lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa sekä pöytäkirjan liitteessä. Päätös : päätti hyväksyä opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelman konkreettisine toimenpiteineen. Liite Selostus 1 Laadukkaan ohjauksen malli Espoon perusopetuksessa 2 Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli, vedoten valtuuston kokouksessa hyväksyttyyn talousarviotoivomukseen, antoi kokouksessaan valmistelukehotuksen tuoda lautakunnalle opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen kevään 2013 aikana. Valtuusto toivoo, että suomenkielinen opetustoimi huolehtii siitä, että lukioiden ja yläkoulujen opinto-ohjausta kehitetään. Toisen asteen opintojen keskeyttämisiä ja turhia välivuosia tulee pyrkiä minimoimaan. Perusasteen ja lukion ohjaukselle on laadittu kehittämissuunnitelma, joka pitää sisällään kaksi liitteenä olevaa asiakirjaa 1) Laadukkaan ohjauksen malli Espoon perusopetukseen ja 2) Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli lukioihin sekä konkreettiset toimenpide ehdotukset ohjauksen kehittämiseen. Ohjaus lukioissa Lukion ohjausta on kehitetty lukion opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa (Yoyo Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle) ja lukion ohjauksen asiantuntijaryhmässä, jossa edustajina ovat lukion rehtori, lukion ohjauksen kehittämishankkeen koordinaattori, ruotsinkielisen lukion opinto-ohjaaja, suomenkielisen lukion opinto-ohjaaja ja peruskoulun konsultoiva oppilaanohjaaja sekä suomenkielisen opetuksen apulaisopetuspäällikkö ja koulutussuunnittelija. Espoon 11 päivälukioissa on kaikkiaan 20 opinto-ohjaajaa ja ensi syksystä alkaen heidän tukenaan on myös konsultoiva opinto-ohjaaja. Lukioissa on nykyisellään riittävä määrä opinto-ohjaajia. Opinto-ohjaajille on järjestetty kokous jokaisessa jaksossa, jossa on käsitelty opinto-ohjauksen sisältöjä ja annettu vertaistukea ja ideoita ohjaustyöhön.

3 Sivu 3 / 3 Espoo oli mukana pääkaupunkiseudun yhteisessä lukioiden opintoohjauksen kehittämishankkeessa, jossa oli mukana yhteensä 17 pilottilukiota Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Hanke alkoi ja päättyi ja sitä rahoitti kulttuuriministeriö. Hankkeen yhtenä tuloksena oli julkaisu Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli. Malli kehitettiin yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kanssa. Espoossa julkaisu postitettiin kaikkiin lukioihin ja lisäksi järjestettiin opintoohjauksen seminaari, jossa malli esiteltiin lukioille. Hankkeessa kehitettiin myös opiskelijarekisteri Wilmaan ohjauslomakkeisto opiskelijoiden yksilölliseen opintojen seurantaan sekä opintojen suunnitteluun. Lomakkeisto otettiin käyttöön kaikissa Espoon lukioissa. Lomakkeet ovat toimineet hyvänä välineenä opiskelijoiden opintojen edistymisen seurannassa. Hankkeessa kehitettyjä hyviä menetelmiä ja materiaaleja on esitelty ja esitellään edelleen, jotta kaikki lukiot saavat ne käyttöönsä. Hankkeessa perustettiin myös wiki-sivut ( joilta löytyy hankkeessa tuotetut materiaalit. Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään järjestämällä koulutusta rehtoreille, opinto-ohjaajille ja ryhmänohjaajille. Opintojen keskeyttäjien määrät ja keskeyttämisen syyt vuosina näkyvät alla olevassa taulukossa. Kaikkiaan opiskelijoita oli lukiossa vuonna Espoossa lukion keskeyttämiset syyt Yhteensä Aikuislukioon Ei tietoa Kuollut Lopettanut Muu syy Muuttanut toiseen kuntaan Muutto ulkomaille opiskelemaan Oppisopimuskoulutukseen 1 Siirtynyt valmistavaan/ohjaavaan koulutukseen Työelämään siirtyminen Vaihtanut muuhun 2. asteen kouluun Keskeyttäjien määrä on selvästi vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Keskeyttämisiä ei voida myöskään luokitella negatiiviseksi keskeyttämiseksi, kun kyseessä on muutto ulkomaille tai toiseen kuntaan, siirtyminen muuhun toisen asteen koulutukseen, työelämään, muuhun koulutukseen tai aikuislukioon. Mikäli ei saada tietoon opiskelijan jatko-

4 Sivu 4 / 4 opintopaikkaa, jonne hän siirtyy, on lukiolla velvollisuus ilmoittaa hänet jatkoseurantaa varten etsivään nuorisotyöhön. Syitä lukion lopettamiseen tiedusteltiin lukion opinto-ohjaajilta. Syyt jaettiin kahteen pääkategoriaan a) motivaation puute ja b) opiskelun esteet. Keinoja keskeyttämisen ennaltaehkäisyyn mietittiin yhdessä lukion opintoohjaajien kanssa sekä Lukion opinto-ohjauksen asiantuntijaryhmän kanssa. Keskeiset lopettamisen syyt sekä korjaavat toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulukossa. Toisen asteen opintojen keskeyttämistä lukiossa ennalta ehkäistään järjestämällä opettajille, ryhmänohjaajille ja opinto-ohjaajille jatkokoulutusta ohjausosaamiseen sekä tekemällä yhteistyötä mm. Omnian ammattiopiston kanssa joustavien vaihtomahdollisuuksien lisäämiseksi. Hallituksen esitys uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi sisältää esityksen oppilashuollon palveluiden takaamisesta myös lukion opiskelijoille. Espoossa lukiolaisille on jo tällä hetkellä kaksi kuraattoria ja kolme psykologia ja tarvetta oppilashuollon palveluille on ollut. Uusien ylioppilaiden jatko-opinto-ohjauksen riittävyyden varmistamiseksi velvoitetaan lukiot tarjoamaan ohjausta sitä tarvitseville uusille ylioppilaille kahden lukuvuoden ajan tutkinnon suorittamisesta. Tällä halutaan varmistaa, että nuori voi halutessaan ottaa yhteyttä tuttuun opinto-ohjaajaan ja saada jatko-ohjausta myös lukion päätyttyä. Lopettamisen syy Motivaation puute Opiskelija ei ole kiinnostunut teoriaopinnoista vaan käytännönläheisestä opiskelusta Opiskelija ei ole tullut lukioon omasta halusta vaan muusta syystä (vanhempien toiveet, kavereiden perässä, sosiaaliset paineet ) Ei priorisoida opiskelua (vaativat harrastukset, työ) Nuori ei tiedä mitä haluaa Opiskelemisen esteet Keskeisissä aineissa teoriapohja on heikko (koulukohtaiset erot päättöarvosanoissa, yksilöllistetty oppimäärä) Oppimaan oppimisen taidot ovat puutteelliset ja erilaiset oppimisvaikeudet Korjaava toimenpide Keinoja motivaation löytymiseen Ollaan yhteydessä Omniaan ja mietitään joustavampia tapoja vaihtaa lukiosta ammatilliseen koulutukseen myös kesken vuotta. Nuori voi kaivata selkeämpää yhteyttä työelämään, jota kautta motivaatio opiskeluun voi syttyä. Tapaaminen nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa voi auttaa ryhtiliikkeen ottamisessa. Lukion suorittaminen vaatii panostusta. Pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia tutustua työelämään jo ensimmäisenä vuonna mm. Työvarjostuksella (Job Shadowing) Urapäivällä, työelämäkurssilla ja lisäämään opettajien työelämäyhteyksiä Ope TETin avulla. Keinoja opintojen etenemiseen Yläkoulujen rehtoreiden on hyvä keskustella päättöarvioinnin kriteereistä vanhempien ja opettajien kanssa. Tarvitaan tukea kasvussa ja oppimisessa (ryhmänohjaaja, opo, psykologi, kuraattori ja muut tukipalvelut)

5 Sivu 5 / 5 Arjen taidot ja oman toiminnan ohjaaminen puutteellisia Sairaudet Suomenkielen taito puutteellinen Tapaaminen nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa voi auttaa ryhtiliikkeen ottamisessa. Töitä on tehtävä, jos pohja on heikko Mietitään myös vaihtoehtoisia opiskelupaikkoja. Yhteistyö Omnian ja muiden oppilaitosten kanssa. Lukioon valmista koulutus Ohjaus perusopetuksessa ja lisäopetuksessa Espoossa ohjausta on kehitetty perusasteella ohjauksen asiantuntijaryhmässä, jossa edustajina on alakoulun ja yläkoulun rehtori sekä peruskoulun konsultoiva oppilaanohjaaja ja lukion opinto-ohjaaja, Omnian ammattiopiston koulutuspäällikkö, Omnian etsivän nuorisotyön työpajapäällikkö, Suomenkielisen opetuksen apulaisopetuspäällikkö ja koulutussuunnittelija. Espoon yläkouluissa on kaikkiaan 26 päätoimista oppilaanohjaajaa ja heidän tukenaan on konsultoiva oppilaanohjaaja. Oppilaanohjaajien lukumäärä perusopetuksessa on tällä hetkellä hyvä ja suurimmassa osassa Espoon kouluista on saavutettu 250 ohjattavaa /oppilaanohjaaja tavoite. Joissakin kouluissa oppilaanohjaus on hoidettu osa-aikaisen oppilaanohjaajan toimesta tai muunlaisin järjestelyin. Oppilaanohjaajille pidetään säännöllisesti kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja tiedotetaan yhteisistä toimintatavoista. Perehdytyksen lisäksi uusille oppilaanohjaajille on myös tarjottu vertaismentorointia. Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen mallia mukaillen päätettiin tehdä perusopetukseen oma Espoon kaupungin perusopetuksen laadukkaan ohjauksen malli, jonka tavoitteena on taata, että Espoon perusopetuksessa annetaan laadukasta ohjausta kaikille oppilaille luokkaasteesta ja koulusta riippumatta. Tavoitteena oikea-aikaisella ja suunnitelmallisella ohjauksella on tukea oppilaiden siirtymistä jatkoopintoihin ja välttyä turhilta välivuosilta sekä ennalta ehkäistä syrjäytymistä ja toisen asteen opintojen keskeytymistä. Malliin on kirjattu laatutavoitteet, joihin Espoossa pyritään. Konkreettisina toimenpiteinä perusopetuksessa pitää huomioida kieli- ja kulttuuriryhmien erilainen ohjauksen tarve, jotta myös kulttuuri voidaan ottaa paremmin huomioon oppilaan ohjaamisessa tuleviin opintoihin. Erityisoppilaiden ja joustavassa perusopetuksessa opiskelevien ohjaaminen toteutetaan oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi TET-harjoittelun yhteydessä oppilaita pyritään tavoitteellisemmin ohjaamaan aloille, jotka heitä kiinnostavat, opettajien työelämävalmiuksia tulee lisätä mm. Ope TETin avulla, vahvistaa koko koulu ohjaa periaatetta alakoulusta alkaen sekä tehostaa oppimaan oppimisen taitojen opetusta ja tiedottaa viimeistään 8. luokalla vanhempia peruskoulun päättöarvioinnin kriteereistä sekä vahvistetaan oppilaanohjaajan roolia vanhempainilloissa jatko-opintomahdollisuuksista keskusteltaessa.

6 Sivu 6 / 6 Lisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä sekä kehittää taitoja selvitä erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Lisäopetusryhmien määrä päätetään vuosittain ja periaatteena on, että Espoossa asuville nuorille tarjotaan mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen. Tavoitteena on, että lisäopetuksen suorittamisen jälkeen jokaisella opiskelijalla on valmiudet aloittaa jatko-opinnot. Lisäopetuksessa henkilökohtaisen ohjauksen tarve ja pienryhmäohjaus korostuvat. Lisäopetusryhmien ohjaus tulee ottaa huomioon laskettaessa opinto-ohjaajien tuntiresursseja. Taulukossa alla on esitetty miten peruskoulun päättäneet ovat sijoittuneet yhteishaussa ja yhteishaun täydennyshaussa vuosina Yhteisvalinnan hakutilastoja vuosina Yhteisvalinta Täydennyshaku Vuosi 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Peruskoulun päättäneet yhteensä Haki yhteisvalinnassa Ei saanut Ei saanut Ei hakenut yhteisvalinnassa Sai opiskelupaikan opiskelupaikkaa Haki täydennyshaussa Sai opiskelupaikan opiskelupaikkaa Kaikille keväällä 2012 peruskoulun päättäneille, yhteishaussa ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille, nuorille voitiin järjestää yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen paikka. Yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen haussa vuonna 2012 olivat mukana: Espoon peruskoulun lisäopetus, Kirkkonummen peruskoulun lisäopetus, Omnian ammattiopiston ammattistartti, ammattistartin starttipajatoteutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ja kotitalousopetus. Ohjaus ja seuranta nivelvaiheissa Oppilaan siirtymät esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle, alakoulusta yläkouluun sekä peruskoulun jälkeen toisen asteen opintoihin ovat nivelvaiheita, joissa tiedon siirtoa sekä oppilaan ohjausta on tuettu tiedonsiirtolomakkeiden avulla. Tukevasti alkuun -hankkeessa on tehty koulun ja yläkoulun aloitukseen uudet lomakkeet, jotka otetaan käyttöön ensi syksystä alkaen. Peruskoulun päättäville nuorille on olemassa pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteistyössä tehty opiskelutietolomake, joka siirtyy opiskelijan mukana toisen asteen opiskelupaikkaan. Perusopetuksen tai lisäopetuksen päättävät nuoret, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa, ilmoitetaan koulusta etsivään

7 Sivu 7 / 7 nuorisotyöhön. Etsivä nuorisotyö antaa yksilöllistä tukea ja ohjausta, jonka tavoitteena on auttaa nuorta elämässä eteenpäin. Valmisteluprosessi Valmisteltiin yhteistyössä perusopetuksen ohjauksen asiantuntijaryhmän, lukion opinto-ohjauksen asiantuntijaryhmän, lukion rehtoreiden ja opintoohjaajien sekä suomenkielisen opetuksen johtoryhmän kanssa. Tiedoksi

8 Sivu 8 / 8