Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Transkriptio

1 Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

2 Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot Viestinnän strateginen rooli Puolustushallinto koostuu puolustusministeriöstä (130 henkilöä), puolustusvoimista (rauhan ajan vahvuus henkilöä, joista sotilaita 8700) ja puolustushallinnon rakennuslaitoksesta (1200 henkilöä) Viestinnän periaatteet ja viestinnälle asetettavat vaatimukset Viestinnän toteutus Hallinnonalan perusviestit Viestinnän toimijat ja viestintävastuut Viestinnän strategiset päämäärät Viestinnän seuranta ja arviointi Lait ja asetukset sekä suositukset ja ohjeet Puolustushallinnolla tulee olla oma viestintästrategia, koska hallinnonalan yhteiskunnallinen merkitys on suuri, poliittiset ja hallinnolliset kysymykset nivoutuvat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin yhä enemmän toisiinsa, viestinnän yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut ja koska viestintä on olennainen osa nykyaikaista johtamista. Viestintästrategia liitetään osaksi hallinnonalan toimintastrategiaa: Se linjaa hallinnonalan viestintää ja sen käytäntöjä sekä normaalioloissa että kriisi- ja poikkeusoloissa. Siinä määritellään eri toimijat vastuineen, perusviestit ja viestinnän strategiset päämäärät. Sen perusteella laaditaan vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmiin liitettävät viestintäsuunnitelmat. Sitä päivitetään toimintastrategian päivityksen yhteydessä. Valtionhallinnon viestintää ohjaavat lait ja asetukset sekä yhteiset ohjeet ja suositukset antavat perustan puolustushallinnon viestinnän kehittämiselle ja linjaavat kaikkea sen viestintää. Taitto: Tiina Takala/Puolustusministeriö Paino: Scanseri Oy, Helsinki V I E S T I N T Ä S T R A T E G I A

3 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot Viestinnän periaatteet ja viestinnälle asetettavat vaatimukset 3 Visio: Suomi on kansalaisten korkeaan puolustustahtoon nojautuva ja kansainväliseen yhteistyöhön kykenevä itsenäinen valtio, jolla on erilaisten uhkien torjuntaan pystyvä kansallinen puolustus. Arvot: Viestintä on kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden arvostamaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Se tukeutuu seuraavaan arvokehikkoon: turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Puolustushallinnon arvoihin tukeutuva viestintä on suunnitelmallista, aktiivista, luotettavaa, vuorovaikutteista ja yhteisiin arvoihin pohjautuvaa. Turvallisuus: Suunnitelmallinen ja aktiivinen viestintä tukee kansallista turvallisuutta. Suunnitelmallinen viestintä on järjestelmällistä, määrätietoista ja ennakoivaa. Aktiivisuus edesauttaa tehokkuutta ja nopeaa reagointikykyä. Perustoiminnot: Viestintä osallistuu strategiatyöhön tukemalla puolustushallinnon perustoimintoja, joita ovat sotilaallinen maanpuolustus, viranomaisyhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö. Luotettavuus ja uskottavuus: Luotettavuus edellyttää, että annetut tiedot ovat tosiasioihin perustuvia, riittäviä ja ymmärrettäviä ja että tiedot antaa asiayhteyden kannalta toimivaltainen viranomainen. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa avoimuutta, kaksisuuntaisuutta ja palveluhenkisyyttä. Isänmaallisuus: Itsenäisellä viestinnällä turvataan kansakunnan toimintakyky muuttuvassa toimintaympäristössä ja lujitetaan kansalaisten uskoa tulevaisuuteen.

4 4 Viestinnän toteutus Hallinnonalan perusviestit 5 Jokainen virkamies ja toimihenkilö on viestintävelvollinen, mutta vastuu viestinnän toteutuksesta on viime kädessä ylimmällä johdolla. Puolustushallinto antaa yleistä informaatiota toiminnastaan ja neuvontaa hallinnonalalla käsiteltävistä asioista ja saatavista julkisista palveluista sekä pyrkii edistämään kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista. Informoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi median kautta tapahtuvaa tiedottamista sekä erilaisten esitteiden ja muiden julkaisujen tuottamista. Neuvonnalla taataan kansalaisille tarvittava käytännön tieto hallinnossa asioimiseen, jotta asiointi olisi mahdollisimman vuorovaikutteista. Osallistumisen edistämisellä tarkoitetaan vuorovaikutteista viestintää, jossa viranomaiset edistävät keskustelua tiedottamalla aktiivisesti vireillä olevista asioista, ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista sekä perustelevat päätöksensä julkisuudessa. Sotilaallinen maanpuolustus: Suomella on tahto, taito ja väline maan puolustamiseksi Joukkotuotanto Suorituskyky Maanpuolustustahto ja vapaaehtoinen maanpuolustus Viranomaisyhteistyö: Yhteistyöllä rakennetaan turvallisempi Suomi Virka-apu muille viranomaisille Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Tilannekuvan luominen Kansainvälinen yhteistyö: Suomi on aktiivinen sotilaallisen kriisinhallinnan osaaja Kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen Monenkeskinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö Hallinnonalan viestinnän kysymyksiä käsitellään viestinnän yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina puolustusministeriö, puolustusvoimat ja puolustushallinnon rakennuslaitos. Viestinnän toteutusta arvioidaan säännöllisesti koko hallinnonalalla.

5 6 Viestinnän toimijat ja viestintävastuut Viestinnän strategiset päämäärät 7 Puolustusministeriö vastaa viestinnän koordinoinnista hallinnonalallaan ja sovittaa yhteen keskeiset valtionhallinnon ja puolustushallinnon viestintää koskevat asiat. Ministeriö asettaa puolustushallinnon viestinnän strategiset päämäärät, varmistaa toimintaedellytykset sekä ohjaa ja seuraa viestinnän kokonaisuutta. Viestinnällä tuetaan ministeriön keskeisiä tehtäviä puolustuspolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa. Puolustusvoimien viestintä tukee puolustusvoimien strategisten tavoitteiden toteutumista. Tehtävät toteutetaan puolustusvoimien johdon linjausten mukaisesti ottaen huomioon puolustushallinnon viestinnästä yhteisesti sovitut periaatteet. Pääesikunnan viestintäala vastaa toimialan ohjauksesta puolustusvoimissa sekä siihen liittyvästä keskitetystä tiedottamisesta, yhteisömarkkinoinnista ja maineenhallinnan koordinoinnista. Lisäksi se tuottaa viestinnän asiantuntijapalveluita sekä vastaa puolustusvoimien sotilasmusiikki- ja viihdytystoiminnan ohjauksesta. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Puolustushallinnon viestinnän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää tapoja, joilla puolustushallinto kohtaa yhteiskunnan. Kohtaaminen tapahtuu seuraavilla julkisuuden kentillä: Kansalaisjulkisuus: yhteydenpito kansalaisiin (kansalaiskyselyihin vastaaminen, messut ja muut tapahtumat, kansalaisjuhlat, tutustumiskäynnit, seminaarit ja luennot, maanpuolustustahdon ylläpitäminen) Mediajulkisuus: yhteydenpito mediaan ja mediaseuranta Verkkojulkisuus: sähköisen viestinnän ja asioinnin ylläpito ja kehittäminen sekä verkkojulkisuuden seuranta Asiantuntijajulkisuus: yhteydenpito viranomaisiin ja muihin yhteistyö- ja kohderyhmiin sekä asiantuntijavaikuttaminen Sisäinen julkisuus: hallinnonalan toimijoiden sisäinen ja keskinäinen viestintä Kansainvälinen julkisuus: yhteydenpito ulkomaisiin kumppaneihin (suurlähetystöt ja eri maiden puolustushallinto), kansainvälisiin järjestöihin ja eri maiden mediaan

6 8 Viestinnän seuranta ja arviointi Lait ja asetukset 9 Viestintää seurataan ja arvioidaan erityisesti valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä (VISA:n) mukaan. Käytännön seuranta- ja arviointimallit liitetään vuosittaiseen taloussuunnitteluun. Lisäksi osallistutaan harkinnan mukaan erillisiin (esim. mediabarometrit) hankkeisiin. VISA:n piiriin kuuluvat seuraavat osa-alueet: Mediaseuranta Seurataan mediajulkisuuden teemoja, argumentteja ja toimijoita, erityisesti oman viestinnän tarpeita Sidosryhmäviestintä Seurataan tärkeimpien sidosryhmien käsityksiä hallinnonalan viestinnän toimivuudesta Hallinnonalan viestintää ohjaavia keskeisiä säädöksiä ovat Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jonka tarkoituksena on lisätä viranomaisten toiminnan avoimuutta säätämällä viranomaisille velvollisuus tuottaa toimintaansa kuvaavia aineistoja, tiedottaa ja antaa tietoja keskeneräisistä asioista. Julkisuuslain nojalla annettu asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999), jota on täydennetty säännöksillä valtionhallinnon viestinnän suunnittelusta ja järjestämisestä (380/2002). Valmiuslaki ja puolustustilalaki Kielilaki Verkkoviestintä Seurataan verkon käyttöä, kerätään siitä palautetta ja seurataan kansalaisten ulottuvilla olevan verkkojulkisuuden teemoja, argumentteja ja toimijoita Kansalaispalaute Arvioidaan kansalaisilta tulevan palautteen sisältöä sekä palautejärjestelmän toimivuutta Viestinnän johtaminen ja sisäinen viestintä Arvioidaan hallinnonalan henkilöstön käsityksiä sisäisestä viestinnästä ja viestinnän johtamisesta Resurssit Arvioidaan vuosittain, vastaavatko käytettävissä olevat voimavarat viestinnälle asetettuja tavoitteita Suositukset ja ohjeet Valtionhallinnon viestintää on ohjeistettu valtionhallinnon viestintäsuosituksella, sitä täydentävällä poikkeusolojen tiedotusohjeella sekä ohjeella normaaliaikojen ja häiriötilanteiden tehostetusta viestinnästä valtioneuvostotasolla. Kriisi- ja poikkeusolojen viestinnän periaatteet kirjataan YETTstrategiaan päivitystyön yhteydessä ja valtioneuvoston kanslia uusii kriisi- ja poikkeusolojen viestintää koskevan ohjeistuksen. Hankkeet toteutetaan vuonna Hallinnonalan viestinnän erityisiä seurantakohteita ovat maanpuolustustahto, informaatiouhkat ja Suomen puolustushallinnon julkikuva.

7 defmin.fi mil.fi phrakl.fi P U O L U S T U S H A L L I N N O N