Etelä-Savo SÄILÖREHUTUOTANNON PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ NURMESTA TANKKIIN. Testattuja tehostamisvinkkejä maitotiloille

Transkriptio

1 Etelä-Savo SÄILÖREHUTUOTANNON PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ NURMESTA TANKKIIN Testattuja tehostamisvinkkejä maitotiloille

2 Teoksen on koonnut Anu Ellä osana ProAgria Etelä-Savon Nurmesta tankkiin -hanketta ( ), jota rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hankkeen ydinryhmässä toimivat Anu Ellä, Eija Heikkinen, Petri Tunnila ja Mervi Ukkonen. Pienryhmiä ohjasivat useat ProAgria Etelä-Savon maitotila- ja kasvintuotantoneuvojat Yhteistyössä mukana myös: Lämmin kiitos kaikille aktiivisille maidontuottajille, ryhmänohjaajille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä kehittämisvuosista Nurmesta tankkiin -hankkeessa! Hankevastaava Anu Ellä p

3 Säilörehutuotannon parhaita käytäntöjä Nurmesta tankkiin Nurmesta tankkiin -hanke toimi vuosina Etelä-Savossa. Hanke toimi maitotilojen kilpailukyvyn kehittäjänä erityisesti tuotantoprosesseja ja toimintatapoja tehostamalla pääkiinnostuksen kohteenaan laadukkaan säilörehun tuotanto ja hyödyntäminen nurmesta tankkiin. Hanketta rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisrahasto, Etelä-Savon Ely-keskus ja alueella toimivat maidonhankintaosuuskunnat. Nurmesta tankkiin -hankkeessa tarkasteltiin maidontuottajien pienryhmissä, koulutuksissa ja opintomatkaporukoissa käytännönläheisesti säilörehun tuotantoa, ruokintanäkökulmia ja toiminnan sujuvuutta. Tilakohtaisesti syvennyttiin asiantuntijoiden kanssa kasvustojen tilanteeseen sekä säilörehun tuotantokustannus- ja laatutuloksiin. Erityisesti omasta pienryhmästä ja kasvustokäynneiltä saatiin avoimessa hengessä taustatukea niin onnistumisiin kuin epäonnistumisiinkin. Omien valintojen perustelu itselle ja toisille kirkasti monelle tilakohtaiset toiminnan kehityksen esteet. Pienryhmätilojen yleisimmät ongelmakohdat löytyivät hanketoiminnan alkuvaiheessa säilörehun laadun hallinnasta ja henkilöstövajeesta nurmituotannon eri vaiheissa. Suurin osa kertoi säilörehun oikean korjuuajan määrittämisen, säilönnän onnistumisen haasteet ja rehunkorjuun aikaisten sääolojen kanssa tasapainottelun merkittävimmiksi rehuongelmikseen. Ammattitaitoisten tekijöiden ja varahenkilöiden puute erityisesti säilörehun korjuussa sekä tilan toiminnan johtamisen vastuun jakautuminen voimakkaasti yhden henkilön taakse limittyivät suoraan niin säilörehun laadun kuin tekemisen sujuvuudenkin hallintaan. Kriittisiksi riski- tai ongelmakohdiksi tilatasolla havaittuihin asioihin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota käytännön toimissa. Lisää keinoja oman toiminnan parantamiseen ja turhan työn karsimiseen saatiin käytännön kokemuksia vaihtamalla pienryhmissä, opintomatkoilla ja kas- 3

4 vustokäynneillä sekä mm. koulutusteemapäivissä ammennettua tieteellistä tietoa jalostamalla. Tukena haasteiden kartoituksessa olivat tuotantokustannuslaskelmat vertailutietoineen sekä mm. rehuanalyysien ja rehutoiminnan prosessien monipuolinen tarkastelu ja vertailu. Alan parhaiden käytäntöjen soveltaminen omaan yritykseen oli mielekästä, kun ryhmissä tutuksi tulleet maitotilayrittäjät kertoivat jo testattuja kokemuksia. Jotta voi samanaikaisesti toimia maatilallaan tasokkaasti ja kehittää edelleen toimintaansa, on motivaation ja innostuksen ylläpitäminen oleellista. Pienryhmissä innostus tarttui! Jokaisella on oma tapansa toimia ja omien valintojen perusteleminen aikaansai mielenkiintoisia väittelyitä. Eniten voimakkaita ja vastakkaisiakin mielipiteitä jakoivat eri ryhmissä mm. säilörehun tilakohtaiset korjuu- ja muokkauskonevalinnat, nurmen perustamistapa, täydennyskylvö, ruokonadan ja puna-apilan mukaanotto seokseen sekä biologisen säilöntäaineen käyttö verrattuna AIV-happoihin. Yleinen ilmiö oli ensin ärsyyntyminen omista rehutuloksista ja sitä kautta toiminnan tarkentamisen vieminen käytäntöön aiempaa motivoituneempana. Nurmesta tankkiin pienryhmien loppumetreillä kartoitettiin, mikä on käytännössä muuttunut tilatasolla hankkeen noin kolmen vuoden kehittämistyön kautta. Ongelmakohtien kartoitus ja tavoitteiden kirkastaminen sekä kriittisetkin yhteiset pohdinnat johtivat merkittäviin positiivisiin tuotannollisiin muutoksiin toimintatavoissa ja kustannuksissa. Näiden muutosten taloudellinen hyöty näkyy tilatasolla myös tulevina vuosina. Moni viljelijä on myös ennestään hyvin tiennyt jonkin asian vaativan omassa toiminnassaan tarkennusta, mutta vasta muiden hyvien ja varoittavien esimerkkien kautta on nyt tehty päätös siitä mitä muutetaan, miten muutetaan ja on myös käytännön tasolla tartuttu toimeen. Hankkeen myötä toteutuneita muutoksi löytyi 42 tilalta yhteensä 226 kpl ja näiden pohjalta sama tilajoukko määritteli tässä julkaisussa esiteltävät 210 parasta vinkkiään toisillekin tiloille hyödynnettäväksi. Toimintatapojen muutoksiin on näillä maitotiloilla lähdetty, kun Nurmesta tankkiin -hankkeen toiminnoissa on kuultu ja tarkasteltu muiden maidontuottajien, neuvojien ja alan muiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Uusi tieto ja sen soveltaminen käytäntöön on tuonut tiloille lisää mahdollisuuksia. Yhdessä pohtiminen ja muiden yrittäjien käytännön kokemukset ovat madaltaneet kynnystä tehdä asioita eri tavalla. Näiden määriteltyjen positiivisten toimintatapamuutosten lisäksi samana ajanjaksona on usein tapahtunut muitakin kuin hankkeessa heränneisiin ideoihin liittyviä muutoksia tekemisissä, mutta nämä on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tuotannon tehostamisen lisäksi moni on kokenut hyvin tärkeäksi entistä laajemman sosiaalisen verkoston muiden maidontuottajien, neuvojien ja sidosryhmien välillä, jossa ammattikeskusteluja ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jatketaan nykyisten ryhmien päätyttyäkin. Positiivisten toimintatapamuutosten myötä on syntynyt sujuvuutta ja mielekkyyttä työskentelyyn, joka on aiheuttanut tehokkuuden lisääntymistä. Kustannukset ovat muutosten myötä paremmin hallinnassa ja erityisesti satotason nousun ja säilörehun laadun paremman hallinnan kautta on tehty parempaa tulosta niin pellolla kuin navetassa. Kaikki määritellyt muutokset toimintatavoissa ja parhaat käytännöt ovat jollekin 42 asian tiimoilta haastatelluista pienryhmätiloista niitä kaikkein oleellisimpia omaa toimintaa parantaneita näkökohtia. 4

5 Pienryhmätilojen itse määrittelemät positiiviset muutokset nurmesta tankkiin -hankkeen kehittämistoiminnan myötä > 2011 (42 TILAA, YHTEENSÄ 226 TILATASON MUUTOSTA) Eniten positiivisia muutoksia tilojen toiminnassa tapahtui laji- ja lajikevalintoihin, nurmen perustamiseen ja viljelykiertoon sekä säilörehun laadun hallintaan entistä enemmän keskittymällä. Em. aiheista eniten tiettyihin asioihin kuten apilan käyttöön liittyvät muutokset on määritelty erikseen. 5

6 Nurmesta tankkiin -pienryhmätilojen itse määrittelemät parhaat käytännöt aihepiireittäin Eniten parhaita käytäntöjä ja vinkkejä määriteltiin toimintatapamuutoksia eniten aiheuttaneissa aihepiireissä: nurmiseokset ja nurmen perustaminen. Parhaiden käytäntöjen määrittelyssä korostui myös toiminnan yleinen sujuvuus sekä yksittäisenä säilöre- huprosessin vaiheena säilörehun korjuu sekä korjuuajan että tekniikan näkökulmasta. Parhaiden käytäntöjen jaottelu on tehty tässä aihepiireittäin, joskin moni asia määriteltiin hyvin kokonaisvaltaisesti tavoitteena säilörehun laadun ja kustannusten hallinta nurmesta ruokintapöydälle. Ammatillinen hyöty nurmesta tankkiin-hankkeen toiminnasta 42 tilan itsearviointi tärkeysjärjestyksessä 1-5, 1 on tärkein Kysymys oli aseteltu tärkeysjärjestyksenä, jolloin myös viidenneksi tärkein toiminto saattoi olla vastaajalle tärkeä, mutta neljä muuta koettiin vielä tärkeämmäksi. Kasvustojen tarkastelu neuvojan kanssa sekä benchmarking -pienryhmätoiminta koettiin ammatillisesti selvästi hyödyllisimmiksi. 31 % tiloista koki kasvustokäynnit tärkeimmäksi ja 29 % tiloista toiseksi tärkeimmäksi ammatillisen hyödyn näkökulmasta. Tilakohtaisilla kasvustokäynneillä tarkasteltiin konkreettisesti mm. pienryhmissä 6

7 yhdessä opittuja asioita sekä muutostarpeiden toimintaan viemistä. Pienryhmätoiminta oli tiloista 33%:n mielestä kaikista hyödyllisintä ja 21 %:n mielestä toiseksi hyödyllisintä. Uudet ideat ja heränneet ajatukset nurmesta tankkiin -hankkeen toiminnoissa 42 tilan itsearviointi tärkeysjärjestyksessä 1-5, 1 on tärkein Kysymys oli aseteltu tärkeysjärjestyksenä, jolloin myös viidenneksi tärkein toiminto saattoi olla vastaajalle tärkeä, mutta neljä muuta koettiin vielä tärkeämmäksi 48% tiloista koki saaneensa pienryhmätoiminnassa eniten hyödyllisiä uusia ideoita ja ajatuksia. 21 % kertoi pienryhmätoiminnan olleen toiseksi tärkein toiminto. Kasvustokäynnit olivat 21%:n mielestä tärkein ja 19%:n mielestä toiseksi tärkein ideoiden näkökulmasta. Kolmas erityisen paljon ideoita herättänyt toiminto oli opintomatkat, jotka 36% tiloista koki tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi. 7

8 Vaikuttavuus oman kehittymisen ja maatilan kehittymisen kannalta 42 tilan itsearviointi tärkeysjärjestyksessä 1-7, 1 on tärkein. Kysyttäessä erilaisten koulutustoimintatapojen vaikuttavuutta pienryhmissä toimineiden tilojen ja tilanväen kehittymisen kannalta, 48 % koki benchmarking-keskustelujen kehittäneen selvästi eniten ja 23% toiseksi eniten. Benchmarking-keskusteluilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti neuvojien ohjaamaa tai osittain itseohjautuvaa maidontuottajien välistä kokemustenvaihtokeskustelua pienryhmis- sä, opintomatkoilla ja pellonpiennarpäivissä. Toinen erityisen vaikuttavaksi koettu toimintatapa oli benchmarkkaus tilakohteissa käytännön asioita näkemällä eri tuotantorakennuksissa ja pelloilla. Lisääntynyt yhteistyö eri toimijoiden välillä on vastausten häntäpäässä, mutta toisaalta ilman kontakteja maidontuottajien ja esim. neuvojien kanssa ei tärkeimmäksi koettua benchmarkkausta olisi edes syntynyt. 8

9 Pienryhmäkeskustelut yleensäkin ovat vahvistaneet niitä valintoja mitä olen tehnyt Se läppä mitä pienryhmissä heitetään, herättää ajatuksia aina jälkikäteenkin kohti oman toiminnan tarkentamista, vaikkei suoraan osaisi sanoa mitä on muutettu Olen oppinut enemmän vanhan tiedon oikeaa hyödyntämistä oman tilan resurssit huomioiden Muiden kokemusten kuuleminen pienryhmässä on tärkeää, kun halutaan leikata kustannuksia ja turhaa työtä Keskustelut eri tilanteissa muiden viljelijöiden kanssa ovat avartaneet ajatuksia. Tietoa on saanut paljon ja samoin halua lähteä toteuttamaan Palautekommentit Oma arvostus on noussut omaan työhön omassa navetassa On pohdittu ja kyseenalaistettu monipuolisemmin asioita, kun on tutustuttu toisten tapoihin toimia Tieto lisää tuskaa, mutta tuskasta pääsee tuloksiin Kehuminen on mukavaa, mutta kritiikki vie eteenpäin Sopivien käytäntöjen löytyminen vahvistui pienryhmäkeskusteluissa Keskenään kun on pohdittu, toimintatavat ja ajatukset ovat jalostuneet On ollut mielenkiintoista mennä toisten tiloille ja verrata omaa toimintaa muihin 9

10 Omassa pienryhmässäni oli koolla porukka, jossa pystyi aidosti keskustelemaan avoimessa tunnelmassa. Voi sanoa ihan mitä tahansa ja kaverit tajusivat heti Hyvät ja huonot jutut voi jakaa avoimesti ja välittömästi. Jokainen tuntee toisensa, eikä tarvitse esittää mitään Ongelmien kanssa ei ole yksin, vaan on lohdullista huomata että muillakin on samanlaisia ongelmia ja tilanteita -> ei vaivuta synkkyyteen vaan jutellaan toisten kanssa Aina tulee jotain uutta ja vanhakin asia tulee tuoreemmaksi kun saa lisää virtaa Saman alan ihmiset koolla - keskusteluja ilman taustojen selittelyjä Kun jossain törmää hankkeesta tuttuun tyyppiin, on paljon helpompi lähteä keskustelemaan avoimesti ammattiasioista ja muistakin kuulumisista Nyt tiedän, että aina on joku kehen voi ottaa yhteyttä ja joka ymmärtää mitä tarkoitan Turpakäräjät ovat lisääntyneet Varsinkin pienryhmissä ja opintomatkojen bussimatkoilla kuulee muiden kokemuksia elävästä elämästä Nyt puhutaan asioista rehellisesti eikä tarvitse kilpailla naapurin kanssa 10

11 Töitä kannattaa järkeistää, sujuvuudella tehdään tulosta Tiedostan omat vahvuuteni ja ongelmani nyt paremmin, kun on totuttu pohtimaan ja arvioimaan omaa ja toisten toimintaa pienryhmissä Muiden kokemusten kuuleminen pienryhmässä on hyödyllistä, kun halutaan leikata kustannuksia ja turhaa työtä. Kaikkea ei tarvitse osata yhden ihmisen. Kun toisen puolison vastuulla on pelto ja toisen vastuulla navetta ja kommunikaatio toimii, päästään syvemmälle Kun molemmat puolisot saavat tehdä mistä tykkäävät, työn mielekkyys säilyy: työnjako kannattaa suunnitella hyvin. Toiselle voi myös sanoa, että tämä ei kuulu toimenkuvaan! Kun työtä tehdään yhteistyössä perheenjäsenten kesken, jokaisen vahvuuksia voidaan hyödyntää yhteisten tavoitteiden hyväksi. Sujuva yhteistyö perheenjäsenten välillä lisää työn mielekkyyttä myös sesonkiaikoina. Tutuille ihmisille voi sanoa suoratkin sanat! Hommia on järkeistetty ja tehostettu! Työtapoja on uskallettava muuttaa rohkeasti pitkän tähtäimen hyötyä tavoitellen, vaikka oppirahoja aluksi maksettaisiinkin. ja litran kattilallinen makkarakeittoa parantaa tunnelmaa! Kun päivittäinen työaika ja lepoaika ovat tasapainossa, tunnelma pysyy hyvänä ja homma sujuu 11

12 Vuonna 2009 säilörehun satotaso oli Nurmesta tankkiin -pienryhmätiloilla (35 tilaa) ProAgria lohkotietopankin mukaan keskimäärin 6588 ry/ha, kun koko maassa jäätiin 5157 ry:n keskihehtaarisatoon. Vastaavasti tuotantokustannukset jäivät Etelä-Savossa selvästi maan keskiarvoa kohtuullisemmaksi. Vuonna 2010 Etelä-Savon säilörehun satotaso oli keskimäärin 6461 kg ka/ha ja tuotantokustannus keskimäärin 20,7 c/kg ka. Nurmesta tankkiin pienryhmätilojen säilörehutuotannon kustannusrakenne v ProAgria lohkotietopankin mukaan. Suurimpana yksittäisenä eränä 24 % kaikista kustannuksista muodostuu konekustannuksista. Muuttuvien kustannusten osuus on 36 % kokonaiskustannuksista. Suurim- massa muuttuvien kulujen erässä (muut muuttuvat kulut) on mukana myös urakointi. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 34 %, työkustannukset 16 % ja pellon ja ojituksen kustannukset 14 %. 12

13 Maan kasvukunto Maan kasvukunnon merkitys on pienryhmätiloilla entisestään korostunut. Peltojen vesitalouteen, kalkitukseen ja ojien kuntoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Pieneliöstön tärkeyttä ja ravinteiden hyödyntämisen mekanismeja maassa eri lannoitusvaihtoehdoilla ja juuristorakenteilla on pohdittu entistä tarkemmin. Eri lohkojen väliset ja myös lohkojen sisäiset rakenne-eroavaisuudet korostuivat maan kasvukunnon määrittelyissä lapiodiagnoosin avulla. Pohdittaessa ja tarkasteltaessa kasvustojen juuriston tilaa käytännössä pellolla ja kuvien ja keskustelujen avulla pienryhmissä, pohdintaa heräsi myös eri lajiseosten vaikutuksesta maan rakenteeseen ja ravinteiden ottoon. Myös uusien vuokrapeltojen ja raivioiden tarkempi yhteinen tarkastelu paransi lohkokohtaisten suunnitelmien tekoa sekä viljelytoimenpiteiden että peltojen aikaisuusarvioinnin suhteen. Huomio kiinnittyi samalla muokkausmenetelmän valintaan lohkon vesitalous ja maan rakenne huomioiden. Moni viljelijä havahtui pohtimaan, että osalle lohkoista kyntö on edelleen varmin menetelmä. Peltojen kuntoon ja yksityiskohtiin paremmin syventymällä oppii myös harkitsemaan, mille lohkoille ajankäytön ja kivien keruun kannalta kätevä kevytmuokkaus soveltuu. Toisaalta pitemmän aikaa suorakylvettyjen tai kyntämättömien peltojen lisääntyneet lieromäärät ja kokonaisvaltaisesti parantunut maan rakenne innosti monia viljelijöitä. 13

14 Kyntämisen tarve osalla pelloista on hankkeen aikana vahvistunut - ajatus kypsynyt hankkeen aikana muiden kanssa keskusteluissa Maan kasvukuntoon kiinnitetty enemmän huomiota, johon ajatus heräsi kasvustokäynnillä lapiodiagnoosia tehdessä. Tämän myötä esim. uuden säilörehun korjuuketjun valinnassa pohdittiin koneketjun raskautta kun tiivistymät oli jo havaittu. Hankittiin uusi karhotin ja leveämmät renkaat Lietteen kevätlevityksen ajankohtaa on tullut harkittua maan rakenteenkin näkökulmasta Kun vuokrapeltoja hoidetaan kuin omia, hyvien lisäpeltojen saanti luo kasvun mahdollisuuksia. Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden itse määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Kaikki lähtee pellon peruskunnosta: kalkitus, ojitus ja hivenravinteet kuntoon, niin perusasioilla saadaan hyvät sadot. Pelto on koko toiminnan pohja! Peltojen kuntoon ja muotoon kannattaa panostaa, vaikka raivatakin lohkojen reunoja järkevän muotoisiksi. Kun rehua tuotetaan järkevän kokoisilla lohkoilla jotka pidetään kunnossa, saadaan runsas säilörehusato kustannustehokkaasti ja työhuiputkin sujuvat paremmin Nurmenviljely lähtee pellon peruskunnosta. Vaikka puhutaan aina, että rehuvilja tulisi viljellä tilan parhailla pelloilla, niin myös säilörehuntuotanto vaatii tämän, jos haluaa laadukasta säilörehua Pellon ravinteiden tason ja siemenvalintojen tulee olla juuri oikeita, jotta saatava satotaso on hyvä sekä laadultaan että määrältään Puna-apilan ja ruokonadan syvä ja laaja juuristo parantaa maan kasvukuntoa ja ravinteiden käyttöä Rumpujen paikat mietittävä tarkkaan --- vähentää päisteajoja Säilörehussa ihan sama onko tornissa, laakasiilossa tai paaleissa, missään ei saada hyvää säilörehua, jos viljelypuoli ei ole kunnossa. Nurmien muokkausmenetelmät kannattaa valita peltokohtaisesti, ei tilakohtaisesti. Sadontuottokyky säilyy koko tilalla parhaiten, kun peltojen lohkokohtaiset edellytykset huomioidaan myös muokkausmenetelmiä valittaessa. Kolme lautasmuokkauskertaa ristiin toimii erittäin hyvin turve- ja suomailla 14

15 Säilörehulohkojen ph oli Nurmesta tankkiin -pienryhmätiloilla (35 tilaa) v selvästi Suomen keskiarvoa korkeammalla tasolla. Satotulosten mukaan parhaalla neljänneksellä ph oli kaikista korkein. Viljelykierto, nurmen perustaminen Nurmen perustamisvinkit ja täydennyskylvö osoittautuivat erityisen paljon mielipiteitä jakaviksi asioiksi. Viljelykierron nopeuttaminen on monen tilan mielestä selvästi parantanut sadon määrää ja laatua sekä vähentänyt kasvinsuojelun tarvetta. Toisaalta yhtä moni on havainnut täydennyskylvön mahdollistaneen viljelykierron pidentämistä, kokonaistyön säästöä ja satotasojen parantumista. Osa perustaa nurmen aina suojaviljassa ja on valintaansa tyytyväinen, kunhan viljely painottuu tietoisesti nurmen uudistamiseen eikä suuren viljasadon rohmuamiseen. Nurmen perustamistapa on monella tilalla hankkeen aikana myös vaihtunut suojaviljasta puhtaana nurmena perustamiseen keväällä, kun sateisten syksyjen jälkeen kylläs- tyttiin lakoviljan aiheuttamiin aukkoihin. Samalla apilaa nurmiseoksessa käyttävät tilat ovat kuitenkin pohtineet sopivan kasvinsuojelun haasteita puhtaana nurmena perustettaessa. Nurmikasvustojen entistä perusteellisempi käytännön havainnointi ja toisten viljelymenetelmien perustelujen arviointi on yleisesti ottaen omista valinnoista riippumatta lisännyt toimenpiteiden järkevyyden pohdintaa ja omien tekemisten tarkentamista. 15

16 Suorakylvökone on tullut käyttöön kesällä Sen tarkoituksena ei ole lopettaa nurmien perustamista vaan nimenomaan lisätä nurmen satovuosia täydennyskylvön avulla Täydennyskylvön järkevyys kyseenalaistunut: Mieluummin tihennetään nurmikiertoa ja vähennetään kasvinsuojelutarvetta samalla, samalla lannan käyttö tehostuu Täydennyskylvöä mietitty, mutta käytännön toteutus vielä mietityttää. Koneen pitäisi olla varma ja tekniikan hallussa Ei enää perusteta nurmea ohran suojaviljaan, ryhmäkaveri kertoi vakuuttavia kokemuksia Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Täydennyskylväen vai lyhyellä tehokierrolla? * Nurmien kriittinen läpikäynti on tärkeää -mille lohkolle kannattaa satsata ja mille ei! * Perustamisvaiheessa nurmen pinta saatava mahdollisimman tasaiseksi, helpottaa korjuuta ja tällä vältetään myös epäpuhtauksien nousemista säilörehuun korjuuvaiheen aikana. * Nurmen kierto on oltava tarpeeksi lyhyt ja kasvuston säilyttävä täystiheänä. Täydennyskylväen esim. 2 vuoden välein saa nurmen aikaa jatkettua, mutta rikkatorjunnasta on huolehdittava * Toiminnan taloudellisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Suorakylvössä säästää reilusti niin energiassa kuin ajankäytössä. 16

17 * Täydennyskylvöllä varmistetaan nurmien satoisuus ja kun täydennyskylvön yhteydessä huomioidaan rikkatorjunta, saadaan suuri ja puhdas sato * Täydennyskylvö vaatii harkintaa -mille lohkoille siitä on todellista hyötyä ja mitä lajeja kannattaa täydentää * Nurmen perustaminen ja pitäminen täystiheänä onnistuu ilman täydennyskylvöä, kun käytetään puhdasta ja hyvin itävää siementä, nurmikierto on tiheä ja kasvinsuojelu on ennakoitua ja suunnitelmallista. * Kun lopetetaan nurmi, pelto kynnetään silloin aina * Lautasmuokkarilla maa tiivistyy ja rikkakasvit lisääntyy Suojaviljana, vihantana vai nurmi nurmena? * Paras nurmi lähtee vihantaviljan kautta, kun perustaminen tapahtuu heti keväällä ja vihantaviljan teko ajoissa. Tämä on erittäin hyvää rehua nuorkarjalle. * Nurmen perustaminen ilman suojaviljaa juhannuksen seutuun onnistuu parhaiten * Nurmen suojakasviksi ei puitavaa viljaa, koska nurmen kasvuedellytykset paremmat ja nurmet eivät sitten niin aukkoisia. Aloilta, joilta halutaan säilörehua, tuotetaan nurmea eikä viljaa! * Nurmen perustamisvaiheessa suojaviljasta tehdään kokoviljasäilörehu, koska puidessa jää nurmen sekaan kuitenkin olkea. Itse käytämme noin kolmanneksen karkearehusta kokoviljasäilörehua appeen seassa. * Nurmen perustaminen syksyllä, jos tähän on käypäiset koneet eli nurmen suorakylvökone. * Viime kesänä kokeiltu ja hyvin toimii: ensimmäisen korjuun jälkeen nurmen lopetus, tämän jälkeen loppukesästä pellon kunnostus ja kylvö elo-syyskuun vaihteessa. * Nurmen perustaminen ilman suojakasvia ja kertakorjuu 2. sadon kanssa samaan aikaan. Nurmen paikkauskylvöjä ei tarvitse jos perustaminen onnistuu hyvin 17

18 Laji/ lajikevalinnat Toisten viljelijöiden seosvalintojen ja kokeilujen kautta moni tarkensi omia nurmiseoksiaan. Havahduttiin, että vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin se mitä kaupasta tarjotaan ja että lajikkeilla on merkitystä myös nurmiviljelyssä. Jo se, että tiedostettiin tarkkaan mitä lajeja ja lajikkeita omissa seoksissa todellisuudessa oli, lisäsi toiminnan tasoa. Valittujen lajien ja lajikkeiden kasvurytmiin ja ominaisuuksiin perehtymällä voitiin entistä paremmin suunnitella mm. lannoitustarve ja korjuuaika. Eniten puhututtivat lajeina puna-apila ja ruokonata ominaisuuksineen ja kylvömäärineen sekä timotei lajiketasolla tarkasteluna. Tarkastelen nyt enemmän siemenseosten suhteita ja lajikkeita, kun on pellollakin katsottu lajien esiintymistä kasvustossa Apila otettu mukaan nurmiseokseen ja lannoitusta vähennetty, kun kuulin toisen viljelijän realistisia kokemuksia aiheesta pienryhmässä ja ruokinta-asiantuntija luennoi aiheesta teemapäivässä Lajeja ja lajikkeita on vaihdettu, mutta joissakin kokeiluissa palataan takaisin myös entiseen Olin lopettanut takavuosina apilan viljelyn, mutta kun toinen isäntä kertoi pienryhmässä pitkän linjan kokemuksia, ryhdyttiin uudestaan ja se kannatti 18

19 Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden itse määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Apilaa, ruokonataa, raiheiniä, vihantahernettä * Kannattaa miettiä nurmiseokset juuri omalle tilalle sopiviksi, että saadaan hyvä sato sekä määrällisesti että laadullisesti * Rehunurmen siemenseos tulisi olla monipuolinen, että olosuhteiden muuttuessa rehua tulisi kuitenkin ja seos säilyy myös maittavana * Nurmen siemenseoksiin lajit ja lajikkeet, jotka sopivat toisiinsa ja täydentävät hyvin toisiaan * Nurminatavaltaisissa seoksissa jälkikasvukyky on parempi * Ei pelkkää timoteitä jos satoa tavoittelee! * Timo kuin timo ei olekaan sama asia! Huomioitava myös lajikeominaisuudet. * Ruokonata säilyttää vanhemmissakin kasvustoissa nurmen sadontuottokyvyn ja parantaa maan rakennetta * Westervoldin raiheinä soveltuu hyvin myös kevytmuokatuille peltolohkoille, kasvaa nopeasti mutta myös vanhenee nopeammin * Puna-apila ja ruokonata lisäävät viljelyvarmuutta erilaisissa sääolosuhteissa sekä parantavat maan kasvukuntoa ja ravinteiden hyväksikäyttöä * Luomu-viljelystä rusinat tavanomaiselle puolelle. Puna-apilan käyttö vähentää lannoitusmääriä, parantaa poudankestävyyttä, maidon pitoisuuksia ja rehun maittavuutta. Lehmän syövät ja pypsävät hyvin. * Käyttämällä osalla lohkoista puna-apilaa voidaan korjuuaikaa pidentää/jatkaa * Säilörehun kivennäisainemäärityksen ca -määrästä voidaan laskea puna-apilan osuus. Artturisivuilla laskentapohja * Kuiva apila loistavaa syöttää - sorkat lehmillä hyvät, eläimet terveitä * Vihantarehuherneellä saadaan monipuolistettua viljelykiertoa sekä apeseosta, voidaan vähentää ostovalkuaista ja vaikuttaa positiivisesti maidon pitoisuuksiin * Vihantarehuherneseos soveltuu hikeville hietamoreenimaille -rakenneongelmaisilla pelloilla se ei ole parhaimmillaan 19

20 Kasvinsuojelu Nurmen perustamisen onnistuminen on vähentänyt kasvinsuojelun tarvetta. Toisaalta rikkatorjunnan tehostaminen ja ajoittaminen entistä osuvammin on parantanut kasvustojen tilannetta ja säilörehun laatua. Rikkakasvilajien tunnistaminen ja rikkojen todellisen määrän ja kasvurytmin entistä parempi tiedostaminen on parantanut mahdollisuuksia ajoittaa torjunta oikea-aikaisesti. Moni on havainnut satovuosien kasvinsuojelun tarpeellisuuden omilla lohkoillaan aukkoisuuden takia ja samalla terästänyt uusien nurmien tiheyttä jo perustamisvaiheessa. Puna-apila on yleisin uusi seokseen valittu kasvi ja sen kasvinsuojelu on erityisesti puhututtanut pienryhmissä. Eniten toimenpiteitä kasvustoissa on aiheuttanut hevonhierakan, voikukan ja peltokanankaalin torjunta. Kasvinsuojelu tarkentunut kasvustokäynnin ja pienryhmäkeskustelujen pohjalta: nyt ruiskutetaan tarvittaessa myös satovuosien nurmia ja täydennys- kylvöön on yhdistetty kasvinsuojelu Kasvinsuojeluaineet ovat olleet varastossa monta vuotta ja nyt ne tuli ajettua kasvustoon Nurmien kasvinsuojeluun on selkeästi enemmän panostettu ja tunnistettu mitä rikkoja on, laatu parantunut ed. ansiosta Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: * Kun nurmien rikkakasvitilannetta havainnoidaan enemmän, tarpeellinen ruiskutus tehdään oikea-aikaisesti ja nurmet pysyvät puhtaampina. Pellolle siis kasvustoja katsomaan ja suunnittelemaan! * Satovuosien kasvinsuojelusta säännöllisesti huolehtiminen ennaltaehkäisee rikkatilanteen yllättävää ryöstäytymistä. Puhtaasta kasvustosta laaturehua. * Täystiheäksi perustettu nurmi ei jätä tilaa rikkakasveille * Kasvinsuojelu on sujuvampaa myös apilanurmilla, kun korsiviljoja on viljelykierrossa mukana * Apilanurmen rikkoja kannattaa torjua pienemmällä ainemäärällä, ettei apila vioitu. Isompi määrä vioittaa niin apilaa kuin timoteitäkin, mutta ruokonataa torjunta ei näköjään häiritse. * Ruuviseula toimii hyvin rikkakasvien siementen erottelussa -kuulin tästä pienryhmässä ja testattu on! 20

21 Ravinteet ja lannoitus Lannoitteiden hintojen noustessa yhä useampia alkoi pohtia levitettävien väkilannoitetonnien sijaan kasvin tarvitsemaa ravinnemäärää ja kasvin ravinteiden ottoa kokonaisvaltaisesti. Lietteen taloudellinen arvo nousi monen mielessä ja lietteen levitystekniikkaa ja -ajankohtaa nurmikasvustoihin harkittiin entistä tarkemmin. Eri kasvien ravinteiden oton mekanismit ja juuriston rakenteet kerrattiin pienryhmissä, joka johti monipuolisiin seosvaihtoehtojen pohdintaan. Puna-apila ja syväjuurinen ruokonata lisäsivät kiinnostusta. Hivenravinteiden tilanne tutkittiin viljavuusanalyysien, rehuanalyysien ja viljelykierrossa olevien viljojen perusteella tehtyjen puutosoirehavaintojen pohjalta. Ravinteiden käyttöä suhteutettiin monella tilalla entistä paremmin suhteessa valittuun nurmiseokseen, maan kasvukunnon antamiin mahdollisuuksiin ja käytettävissä olevaan levitystekniikkaan. Lannan käyttöä on tehostettu, levitys nyt multaavalla vaunulla Lietteen hyödyntäminen nurmilla lisääntynyt, kun asia ollut pien- ryhmässä esillä Hivenravinteet on huomioitu paperilla ja pellolla Urakoitsija kävi levittämässä ensimmäisen kerran keväällä lietteen multaimella nurmiini. Tuntui että nurmi lähti hitaammin kasvuun ja mitähän vaikutuksia on raskaalla vaunulla ajosta maan rakenteelle? 21

22 Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: * Riittävästi raaskittava lannoittaa! * Pellon ravinnetasapainon tulee olla kohdallaan. Pelkkä lietteen typpi ei riitä vaan tulee lisäksi käyttää myös NK- lannoitetta. Hivenistä tulee myös huolehtia. Jos hivenlannoituksesta ei ole huolehdittu eikä edes tiedetä pellon hiventilannetta, heijastuu se satotasoon ja karjan terveyteen. * Lietettä levittävän urakoitsijan kanssa kannattaa käydä tarkasti läpi kuinka haluaa lietteen peltoihinsa levitettävän. Urakoitsija ei välttämättä automaattisesti tiedä, mikä merkitys lietteen järkevällä käytöllä on koko tilan tasolla säilörehun laadun hallinnan kautta. * Tasainen lannoitus, tasaisen tumman vihreät pellot ja myös lohkojen reunat on saatava paremmin lannoitettua * Kaikki korjattavat sadot lannoitetaan kunnolla, jolloin saadaan tasaisempaa laatua * Karjanlanta saadaan kiekkomultaimella sinne mihin se kuuluukin. * Kun seoksessa on apilaa, on typpimäärää uskallettava alentaa rajusti tai apila hyytyy. Vuonna 2010 Lohkotietopankin mukaan Nurmesta tankkiin -pienryhmätilojen (laskelmissa 16 tilaa) käyttämä lannoitustaso on koko maan keskiarvoa korkeampi erityisesti typen osalta. Laskelmassa on mukana sekä väkilannoitteet että lanta. 22

23 Nurmesta tankkiin tiloilla (v.2010 laskelmissa 16 tilaa) on käytetty säilörehunurmilla keskimäärin samaa luokkaa karjanlantaa kuin muualla Suomessa. Kuitenkin parhaalla satoneljänneksellä karjanlannan osuus lannoituksesta on alhaisempi. Monella laskelmissa mukana olevilla tiloilla on kuitenkin myös rehuviljaa viljelykierrossa, jolloin karjanlannan käyttö on tietoisesti osittain suunnattu muille kuin nurmilohkoille. Sadonmääritys ja näytteenotto Kuormakirjanpito otettiin pienryhmätoiminnan aikana käyttöön tehostetusti. Kiinnostus omien peltojen todellisen satotason määrittämiseen lisääntyi, kun satoja vertailtiin kaavioina ja käytännön peltokierroksina toverien pelloilla. Moni tila otti käyttöön Tila-Artturi -hankkeessa laaditun kuormaseurannan. Moni myös kirjoitti satokirjanpitonsa hyvinkin vapaamuotoisiin lappuihin, joista kuitenkin voitiin korjuurupeaman jälkeen tarkasti tehdä kattava korjuukirjanpito. Raaka-ainenäytteiden ja rehunäytteiden ottoinnostus lisääntyi samalla huomattavasti. Ennen Nurmesta tankkiin -hanketta vertailussa oleva 35 tilan ryhmä otti rehunäytteitä keskimäärin neljä näytettä per tila per vuosi. Sama tilajoukko otti vuonna ,8 näytettä per vuosi, jonka lisäksi otettiin yksittäisiä korjuuaikanäytteitä ja runsas määrä raaka-ainenäytteitä. Sadon laadun ja määrän monipuolinen analysointi lisää onnistumisen mahdollisuuksia sekä pellolla että ruokinnassa. Kehittynyt on monella tilalla paitsi näytteiden otto ja kuormakirjojen laskenta, myös tulosten kattavan tulkinnan taso. Tyytymättömyys oman rehun ruokinnalliseen laatuun on lisännyt oman tekemisen petrausta. Tieto lisää tuskaa ja esim. D-arvosaavutuksien vertailu muiden kanssa pienryhmissä on lisännyt pohdintaa ja terästäytymistä aiheesta. Korjuuajan seurannassa on ryhdistäydytty On huomattu selvemmin tuotoksen pudotus, kun säilörehuerä vaihtuu heikompaan D-arvon rehuun Nyt syötämme D-arvoltaan erittäin hyvää säilörehua ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Kasvustokäynneillä muutamana vuonna kiinnitettiin korjuuaikaan ja kasvurytmiin huomiota ja kun asiaa katsottiin ja pohdittiin enemmän, osui ajoitus vihdoin kohdalleen Rytmitys oikein, tarkennusta korjuuseen. Tehdään nyt rehua nimenomaan kasvuston mukaan Raaka-ainenäytteitä otettu paljon ja seurattu lohkokohtaisesti kasvustoja ja korjuuaikaa: pienryhmässä ja sähköpostitiedotteessa asia nostettiin näkyvästi esille 23

24 Tehostettu rehun analysointi kannattaa * Kun rehukärryn todellinen tilavuus ja saatu kärrymäärä tiedetään, saadaan paitsi sadot kirjattua, myös hapon annostelu tarkemmaksi ja todellista satoa vastaavaksi * Korjuuaikanäytteen perusteella tarkennetaan rehunteon aloittamista. Tulokset saa nopeasti! * Korjuu- ja raaka-ainenäytteet: tarkemmin saa jatkossakin suunniteltua etenkin jos on kaksi tilaa tekemässä yhdessä rehua * Ruokinnassa olevan säilörehun laadun ja viime kädessä ruokinnan edullisuuden varmistat vain säännöllisillä rehuanalyysinäytteillä * Raaka-aineanalyysit ratkaisee jo syksyllä siilojen syöttöjärjestyksen ja voi suunnitella väkirehutäydennyksen. * Analyysejä säilörehusta kuukauden välein rintauksesta ==> saadaan ruokinnan muutokset tehtyä rehun todellisen muuttumisen tahdissa. Yhden Nurmesta tankkiin pienryhmän tilojen kahden vuoden tilakohtainen säilörehun keskisato kuvastaa, että kuivanakin kasvukautena kuten 2010 on mahdollista parantaa satotasoa. Vierekkäin on aina saman tilan kahden vuoden tulokset. Muutama tiloista korjasi vuonna 2010 poik- keuksellisesti myös syyssadon kesäsadon jäätyä kuivuuden takia hyvin niukaksi. Toisaalta erikoisissa kasvuolosuhteissa säilörehun tavoitellun D-arvon löytyminen oli monelle ryhmän tilalle haastavaa erityisesti kesäsadon osalta. Tässä esimerkkipienryhmässä rehunäytteiden määrä vuonna 2007 ennen hanketta oli keskimäärin 5,8/tila/vuosi ja raaka-ainenäytteiden määrä 0,5/tila/vuosi. Hankkeen lopussa vuonna 2010 vas- taavat luvut olivat 4,2 rehuanalyysinäytettä/tila/vuosi ja 4,7 raaka-ainenäytettä/tila/vuosi. Raakaainenäytteet ovat tulleet selvästi merkittävämpään rooliin, sillä vuonna 2007 vain yksi tiloista oli ottanut raaka-ainenäytteitä ja vuonna 2010 viisi kuudesta oli ottanut lukuisia raaka-ainenäytteitä kesän aikana eri sadoista. 24

25 Säilörehun korjuu Säilörehun korjuukonevaihtoehdot puhututtivat pienryhmissä. Eri työprosessien pohtiminen paljasti kriittisiä vaiheita tilakohtaisessa toiminnassa. Tuotantokustannuksia tarkasteltaessa koneyh- teistyön ja tilusrakenteelle perustellun säilörehun korjuukoneketjun merkitys korostui. Tilat, joilla säilörehutuotannon kustannusrakenne on hyvä, tuottavat sekä suuren sadon että osaavat kohtuullistaa kustannuksia. Kun valinnat ovat tasapainossa, kaikilla koneketjuilla voidaan tuottaa säilörehua kohtuullisin kustannuksin. Tyypillisiä pullonkauloja ovat pienryhmätiloilla niittourakoinnin saatavuus oikea-aikaisesti, ammattitaitoisen työvoiman löytäminen lyhyeen säilörehusesonkiin erityisesti karhotukseen ja siilotyöskentelyyn. On saatu suuremman silppurin myötä lisää tehoa korjuuseen kun tehdään yhdessä toisen tilan kanssa rehua. Aiemmin silppuri hidasti koko ketjun toimintaa. Mietittiin noukinvaunuakin, mutta ruokkijan toimivuuden takia valittiin edelleen tarkkuussilppuri Pyrkimys on pois pyöröpaaleista siilojen jatkeena, sillä ne tympivät ruokinnassa Koneketju on kokonaan muuttunut, on siirrytty urakoitsijaan: urakointi ja yhteistyö onnistuvat hyvin kun pelisäännöistä sovitaan ennakkoon Ollaan vertailtu pienryhmässä koneketjujen kustannuksia ja eri ketjujen haitat ja hyödyt ovat olleet todella mielenkiintoisia ja hyödyllisiä vertailuja omalle tilalle. Vaihdettiin parin tilan yhteinen paalauskalusto omaan noukinvaunuketjuun. Muutin tutuiksi tulleita tapojani, koska vakuutuin että nurmen laatu paranee ja sadon määrä lisääntyy. On järkeä muuttaa jotain vain jos siitä saa taloudellista hyötyä 25

26 Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Korjuun ajoitus * Kasvuston lohkokohtainen tarkkailu ennen säilörehun korjuuta on ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan selville nurmen optimaalinen korjuuajankohta. Lohkokohtainen korjuusuunnitelma kannattaa tehdä kasvustojen ja peltojen sijainnin pohjalta. * Kasvustojen säännöllinen ja perusteellinen tarkastelu lohkokohtaisesti rehunteon alla yhdessä neuvojan kanssa sai rehunteon nappiajoituksen vihdoin löytymään ja hyvällä säilörehulla on alennettu selvästi ruokintakustannuksia moneksi talvikuukaudeksi * Rehunkorjuuajankohta ei naapurin mukaan, vaan omien kasvustojen * Koneet pitää olla jo lähtövalmiina, kun ensimmäinen timotei on tupessa. Pellolle on mentävä tarpeeksi aikaisin. Niitto * Ei saa niittää liian lyhyeen sänkeen, koska muuten tulee rehuun laatua heikentäviä epäpuhtauksia * On tarkastettava myös niittourakoitsijan työjälki, etenkin kun käytetään lietelannoitusta * Niitto on tehtävä huolella ilman karhon polkemista, jotta epäpuhtauksia ei pääse tulevaan säilörehuun * Niittourakoitsijan kanssa on sovittava etukäteen pelisäännöt, jotta niittäjän saa oikeaan aikaan 26

27 Karhotus * Karhottamisessa ei ole mitään ongelmaa, kunhan olosuhteet ovat hyvät. Rehun kuiva-ainepitoisuutta voi säädellä karhotustekniikalla * Karhotinkuskin ammattitaito ja karhotuksen sopiva korkeus ovat hyvin tärkeä osa säilörehu laadun hallintaa * Mitä paksumpi karho, sitä lyhyempi silppu. Karhotus vähentää myös päisteliikennettä * Karhotuksella helpotetaan korjuuta merkittävästi, kun muotoillaan huonomuotoiset pellot noukinvaunukuskin silmin jo ennakkoon. Hauet häiritsevät seuraavassa sadossa. Kun pelto on kiilamainen, karhotuksen arvo korostuu erityisesti. Korjuu * Säilörehun korjuu on tehokasta ja kohtuuhintaista haasteellisessakin tilusrakenteessa, kun lähipellot tekee noukinvaunu -urakoitsija ja kaukaiset lohkot tehdään omalla jo olemassa olevalla pyöröpaalauskalustolla. * Maantieajo määrää traktorin koon noukinvaunulla korjattaessa. Peltotoiminta ei niinkään vaadi sitä julmettua traktoria, vaan ajonopeudella hommaa säädetään. * Noukinvaunulla korjattaessa on kiinnitettävä erityishuomio terien hyvään kuntoon, sillä huonot terät huomataan helposti vasta siilolla. Homma pyörii, mutta silpun laatu heikkenee kuin huomaamatta * Säilöntäaineen jakeluun tarkkuutta: noukinvaunulla korjaamalla ei saa välttämättä tarpeeksi säilöntäainetta menemään * Noukinvaunu sietää myös lietteen multauksesta nousseet pienet kivet -joustavuutta ja vähemmän akuuttia tarkistelua. * Puhelimeen ei pitäisi jumittua kesken rehunteon varsinkaan silppuria ajettaessa: hapotin unohtuu ja helposti ajaa harhaan kun puhuu samalla. Jos on pakko hoitaa puheluita rehunteon aikana niin ehkä mieluummin vaikka siilolla. 27

28 Yhteistyö ja urakointi * Säilörehun korjuun sujuvuutta parantaa, kun tehdään koneyhteistyössä ja sen myötä on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kaikki osaa kaikkea: sujuu! * Säilörehu-vilja -yhteistyö viljelyssä toisen viljelijän kanssa työnvaihtona toimii ja helpottaa ajankäyttöä sekä alentaa konekustannuksia * Rehunkorjuuyhteistyö toisen tilan kanssa puolittaa pääomakulut. Vastuukin voidaan jakaa ja varajärjestelmä on olemassa paremmin * Kahden tilan yhteistyössä on oleellista suunnitella laji- ja lajikevalinnat aikaisuuden mukaan oikea korjuuaika * Urakoitsija vaihdettiin ja samalla mietittiin koneiden massaa maan rakenteelle ja mullan joutumista karhotuksessa rehuun. Aloin itse hoitaa karhotuksen. * Urakoitsijalta kannattaa itse aktiivisesti vaatia laatua, jotta saa hyvät rehut (vaikka kirjallinen sopimus) * Kun hankkii itselle tehokkaan korjuukaluston ja urakoi myös muille tiloille, voi töitä tehdä sujuvasti toimivilla laitteilla ja tasata kustannuksia. 28

29 Säilöntä ja säilörehun laatu Ollaan käytännössä lisätty happomäärää rehunteossa: pienryhmässä tuli ajatus kun katseltiin toisen rehuja Kuormat on mitattu tarkemmin ohoh olikin ihan liian vähän happoa! Kuormien mittaukseen innoitti pienryhmälöisten ryhmäviesti jossa oli taulukot ja ohjeet Rehun hygieenistä laatua on tullut pohdittua entistä enemmän, kun vieras tuotantoneuvoja puhui eri tavalla Säilörehuanalyysimme olivat paremmat viime vuodelta kuin koskaan ennen eli työhön on tullut tarkkuutta lisää Rehuanalyysien tulkinta on nykyisin eri tasolla kuin ennen vaikutus ruokintaan ja pellolle Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Millä säilötään? * Jos haluat laadukasta säilörehua, säilöntäainetta on välttämättä käytettävä * Kannattaa kokeilla maitohappobakteerilla säilöntää, koska se on sekä ihmis- että koneystävällisempi kuin happo. Biologisella ei polteta ihmisiä eikä koneita ruostuteta biologinen säilöntäaine hyvä vaihtoehto * Käytä biologista säilöntäainetta, koska se on halvempi ja eläimetkin syövät sitä rehua mielellään, jolloin maitotuotoskin nousee * Aina tuodaan uusia säilöntäaineita markkinoille, mutta vanhan kunnon hapon voittanutta ei ole * Eri kuivuusprosentille käyvää säilöntäainetta kannattaa olla kahta erilaista vaihtoehtoa mukana tarkkuussilppurissa - vaihto tapahtuu tilanteen mukaan lennosta * Käytän biologista säilöntää, mutta jemmassa on sääongelmia ajatellen kuitenkin myös happoa 29

30 Siilotyöskentelyyn huolellisuutta * Kannattaa kartoittaa, onko siilolla se pitkäjänteisin tiivistäjähenkilö. Ei ole varaa pitää epämääräisiä siilotyöntekijöitä! Jos on sekalaista väkeä, sellaiset tyypit kuormien väliajoon eikä silppurille eikä siilolle. * Jos taidokkaasta työväestä on pulaa, koneyhteistyö toisen tilan kanssa rehunteossa on hyvä vaihtoehto. On hyvä tietää, että rehunteossa on aina kaksi ammattitaitoista isäntää avainpaikoilla * Rehukuormat on hyvä kipata laatoille siilon eteen ja reunoille laittaa olkipaalit, jolloin tiivistystraktori pysyy koko ja puhtaana ja tiivistysaika on riittävä kaikilta lohkoilta ajettaessa * Tiiviillä reunamuovituksella rehumassan olkapään pilaantuminen minimoidaan ja varmistetaan koko kerroksen laatu * Vakuumimuovin käyttö siilolla vähentää huomattavasti pintarehun homehtumista * Noukinvaunulla korjattaessa siilolevityksen tasaisuus korostuu: noukinvaunulla ei voida ajaa jos levitys ei ole ollut tasaista. * Painopeitteet siilojen päälle ja siilojen huolellinen peittäminen kannattavat! Itsellä ovat olleet käytössä nyt kaksi vuotta ja ovat parantaneet säilörehun pintasäilyvyyttä. Myöskään linnut eivät pääse nokkimaan muovia. * Painele siilo huolellisesti ennen muovitusta ja muovita siilot heti samana iltana säilörehun teon jälkeen, jottei synny virhekäymistä ennen siilon sulkemista * Satotason parantuessa vuosittain on mietittävä myös siilojen kapasiteettia ajoissa -ei hätäaumahässäköitä kesken rehunteon! 30

31 Paalirehu Kun rehu korjataan itse pyöröpaalaten, korjuuajan valinta on omissa käsissä. Eri lohkoja ja sääoloja tarkastelemalla löytyy oikea korjuujärjestys. Urakoitsija paalaa kaikki rehumme: sujuvuutta sesonkiin! Pyöröpaalaus mahdollistaa kaukaisimmiltakin lohkoilta oikea-aikaisen korjuun ja työaikaa ei tuhlata väliajoon kiireiseen aikaan Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: * Esikuivatus on a ja o jo puristenesteen muodostumisen takia, etenkin paalirehussa * Kun paalisäilörehu on sopivan kuivaa, pysyy paalimäärä pienempänä, ruokinta ja jako helpottuvat, maittavuus on parempi eikä tule jäätymisongelmia. Puristemehut myös ympäristönäkökulmasta ongelmallisia * Niiton karhon paksuus, määrä ja säilöntäaineen tasainen annostelu tulee ottaa huomioon paalausnopeudessa, jotta paaleista saadaan tarpeeksi tiukkoja * Kosteisiin paikkoihin ei ajeta täyteen paaliin vaan siitä aloitetaan -ettei turhaan tintata nurkkia * Käärintäkalvon laatuun pitää panostaa hinnasta huolimatta, koska se pitää viime kädessä paalin tiiviinä. * Käärinnän jälkeen paalin siirto on tehtävä huolellisesti, tarkasti ja hellävaroin, ettei paalin muoto kärsi, joiden seurauksena voi olla ilmapäästöjä ja säilörehun pilaantuminen * Paalien varastopaikka tulisi katsoa mahdollisimman huolellisesti, ettei valittaisi paikaksi märkää notkelmaa tai kiviraunion reunaa. Kiviraunion reunassa paalit ovat alttiita erilaisille tuholaisille, jotka rikkovat paalin kalvot * Jos on lintu/karhuongelmia, niin paalien tarkastuskierrokset ja teippaamiset varmistavat säilörehun laadun sisäruokintakaudelle! * Jos käyttää paaliurakoitsijaa, niin se ei tule sen kalliimmaksi, vaikka käyttää urakoitsijaa tuntitaksalla verrattuna paalitaksaan 31

32 !"#$#%&&'()*+%&(*,-&+./01%&&'(2 *!"" **"" *""" A7=@8B!&&'(*+%&(*,++./01%&&'(2 )"" ("" '"" &"" %"" +3+A7B@9> $"" #"" " :+;+55<=7> +3+A7<<>>!""!"!% #" #% $" $% %" %% &" &% '" '% (" CD(E&4&(*)4F +,-./ #%% "+3+4@B:+;+5=>A ,7-9:;<=> 872,7-93?<@A B01./41<@CA !%" Nurmesta tankkiin -pienryhmätiloilla tehtyjen punnitusten perusteella paalien koossa on suuria eroja eri tilojen ja merkkien välillä (Outi Kiesilä 2010) Nurmesta tankkiin Satotaso ja sy_nti-indeksi v , py_r_paalaus Satotaso kg ka/ha sy_nti-indeksi , , , , Tila 1 13,2 c/kg ka 2010 Tila 1 15,5 c/kg ka 2009 Tila 2 19,6 c/kg ka 2010 Tila 2 16,9 c/kg ka 2009 Tila 3 25,9 c/kg ka 2010 Tila 3 23,7 c/kg ka 2009 Tila 4 15,3 c/kg ka 2010 Tila 4 21,1 c/kg ka NT tilaa 20,8 c/kg ka 96 Kaavion syönti-indeksitiedot ovat keskiarvoja tilojen kaikkien satojen kaikkien rehuanalyysien pohjalta. Säilörehun tuotantokustannusrakenne on monella eteläsavolaisella pyöröpaalaustilalla maltillinen mm. koneyhteistyön ja muille omalla kalustolla tehdyn urakointityön myötä. 10 alhaisimman tuotantokustannuksen Nurmesta tankkiin -tilojen joukossa oli 5 pyöröpaalaustilaa. Moni tiloista on päätynyt pyöröpaalaukseen ensisijaisesti eteläsavolaisen tilusrakenteen haasteiden myötä. Työskentely pyöröpaalaten on tilojen mielestä sujuvaa, kun rehunkorjuu saadaan joka korjuupäivä valmiiksi eikä työaikaa tuhlata kiireiseen sesonkiaikaan väliajoon. 32

33 !"#$%&'()'(*++,,*)-).(*++%%*)',/01%*)#%."(*(/22&,+00&'%%')34) )9+(:)! 5667) 5667) 5667) 566;) 566;) 566;) 566<) 566<) 566<) 566=) 566=) 566=) 5686) 5686) 5686)! "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +()! -.!"/(! 01!"/(! 12!"/(! 3.!"/(! 10!"/(! 34!"/(! 15!"/(! 10!"/(! 13!"/(! 46!"/(! 74!&)(++! 74!&)(++! ))!!!!!! 7.!&)(++! 77!&)(++!!!!! 72!&)(++!!! 72!&)(++! 77!&)(++!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! 89)$+:+);#<!=! 7.<12!.6<0-!?<A?6) 21<56! 76<14!?6A><) 21<..! 21<51! 5=A5;) 21<-7! 7.<7-!?5A6B) 76<15!.5<02!?7A57) 01<71! 03<5-! 7<A;?) 0-<-2! 00<44! 7;A8>) -6<67! 0-<-.! 7=A>>) 01<67! 00<32! 7;A=<) 01<-3! 0.<.4! 7;A88) 64<03! 6.<.7! 8BA86) 6.<-1! 6.<-7! 8>A;7) 6.<.5! 6.<26! 8>A?8) 6.<--! 6.<55! 8>A?=) 6.<34! 6.<5.! 8>A>B) 47<7-!.1<25! B8A5=) 40<67! 47<01! B>A=8) 4-<11! 46<-3! B>A<=) 44<50! 42<43! B?A<5) 44<.4! 42<47! B?A==)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) C%."(#30'D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) AB:+?$,<!?BC"D!"+! 5<14! 5<17! 6A=>) 5<17! 5<16! 6A=5) 5<1-! 5<17! 6A=B) 5<14! 5<16! 6A=?) 5<14! 5<33! 6A=5) 8,?$+9*(9"9<!"DC?B! 7<27! 2<34!?A6>) 7<1-! 7<-1!?A<<).<66! 7<17! >A6?) 7<37! 7<47!?A7<) 7<-.! 7<53!?A>8) 3<4-! 3<7-! <A>;) 3<7-! 3<24! <A?8) 3<01! 3<74! <AB5) 3<.1! 3<2.! <A?;) 3<.7! -<32! <A8?) 6<2-! 5<6-! 6A;5) 5<47! 5<03! 6A78) :5<.5! :5<56! -6A58) 5<76! :5<57! 6A8>) 2<72! 2<71! 5A?7) JBK;&):);L#"*)! 657<-.! 657<42! 86?A7?) 657<6-! 11<63! 868A8<) 650<7.! 652<46! 86>A>?) 650<3-! 656<41! 86>A5?) 651<47! 655<24! 86>A<=) 8+?"#+?#M9"#??,);! 5<14! 5<1-! 6A=7) 5<13! 6<5.! 8A68) 5<1.! 5<1.! 6A=>) 5<17! 6<52! 6A=<) 5<10! 6<50! 8A68)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) EF,/G**F//,*%*)/(('"D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) /N!.<65!.<21! >A56).<56!.<67! >A6;).<65!.<57! >A6;).<57!.<65! >A6;).<67!.<.6! >A5;) OPP,;)+"")&B//)<!=C","QR!.<72! 2<07!?A?>).<-5!.<67! >A>5) 4<46!.<.7! >A=;).<41! 7<.1! >A6>).<32! 2<.0!?A7>) S+)&,:!'+!P99?+M+)*M+//,!.4<12! 77<16!?=A=5) 45<-.!.4<0.! ><A8=) 4.<25! 47<23! B?A;>).1<17!.0<30! ><A>6) 42<52! 7.<51! >?A67) N+)M&9$+&!?+*$+M+/,&! 1<3-! 0<56! ;A=>) 67<.0! 67<06! 8?AB>) 60<57! 64<5-! 8BABB) 6-<6-! 6.<7.! 8BA;7) 64<40! 65<-5! 8?A8?) T)9",);#;!&B//)<!=C","QR!.5<32! 75<64!?BA>=)..<47! 71<2-! >8A=6) 46<45!.4<25! ><A?B).-<6-! 71<71! >?A5<).0<-2! 72<45!?=A78) 4<16! 65<16! <A>8) 7<07! 4<72! >A><).<-.! 0<--! BA;7) 4<51! -<06! 7A?B) 4<-0! 3<.2! ;A6=)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) H,3%**F,&(*(/22&,D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) 5<.2! 5<0-! 6ABB) 5<.-! 5<.-! 6A>;) 5<..! 5<4-! 6A6B) 5<.0! 5<07! 6ABB) 5<42! 5<41! 6AB7) 5<2-! 5<20! 6A5;) 5<23! 5<2-! 6A5<) 5<20! 5<75! 6A5<) 5<2-! 5<23! 6A5<) 5<2-! 5<20! 6A57) 2<61! 2<7.! 5A5;) 2<23! 2<63! 5A5?) 2<64! 2<26! 5A8<) 2<67! 2<2.! 5A8=) 2<23! 2<64! 5A55) 5<22! 5<23! 6A5B) 5<2.! 5<22! 6A5?) 5<61! 5<21! 6A5>) 5<63! 5<24! 6A55) 5<25! 5<75! 6A5B) 5<5.! 5<5.! 6A6>) 5<57! 5<57! 6A6?) 5<54! 5<50! 6A6B) 5<57! 5<5-! 6A6B) 5<57! 5<5.! 6A6?)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) I,3%*(,*%%'D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) 89/+?)<!U9<!PD!C"D!"+! -<24! -<44! ;A>6) 0<31! 4<36! 7A?B) 0<64! 4<23! BA;5) -<24! -<23! ;A5;) 4<17! 0<77! 7A8?) S+;D++;)<!S;<!PD!C"D!"+!.1<46! -5<21! B=A=6) 40<7.! 44<20! BBA<6).-<5.! 02<27! B>A7>).-<46! 47<7-! B6A>>).4<2.! 04<12! BBAB<) J);"")<!X;<!PD!C"D!"+! 70<23! 71<-5!?;A==).4<14! 23<25!?;A6<) 73<34! 77<.2!?7A8>) 73<43!.4<-5! >5A8>) 74<43! 77<21!?>A>>) A+9&+<!V#<!PD!C"D!"+! 6-2<32! 250<76! 8<=AB;) 220<-2! 6.4<27! 8<BA=<) 72-<34! 2-5<37! 5==A?>) 766<-1! 200<35! 5<=A?6) 610<50! 611<0-! 8=;A<7)!!NYESZ!8)$#;;%)*+;+(BB*)%!'+!M)$#;+);#)&+!#)!,(#!,&#&&9!',"+!;%B&&##*&%Q 33

34 Rehustus Tuottava karja tarvitsee hyvän hoidon lisäksi laadukkaan rehustuksen, joka perustuu kotoiseen säilörehuun ja viljaan. Moni pienryhmäläinen on tiedostanut, että määrällisesti ja laadullisesti tasalaatuinen hyvä säilörehu on taloudellisen ruokinnan tärkein osatekijä ja perusta. On huomattu, että toimiva aikaa ja jaksamista säästävä säilörehun siirtoketju - aina varastosta ruokintapöydälle saakka - on kehittämisen arvoinen asia. Navetassa oleviin syönnin esteisiin kiinnitettiin myös huomiota aikaisempaa enemmän. Laatu; D-arvo 700 lypsättää! Kuiva apila loistavaa syöttää - sorkat lehmillä hyvät, eläimet terveitä. Ollaan havaittu että apila lypsättää hyvin ja maidon pitoisuudet ovat myös olleet hyvät -> apilasäilörehua arvostetaan nyt enemmän, aiemmin epäilin Säilörehun jako tapahtuu nyt aiempaa useammassa erässä, kun on nähty muiden toimintatapoja ja navetoita. Lehmät liikkuvat nyt robottinavetassa paljon paremmin Säilörehun siirtoon on hommattu hamsteri -> nyt on enemmän rehua pöydällä -> säilörehun syönti lisääntynyt -> maitomäärä noussut, vuokrattava kiintiöitä ja kohta isonnettava tankkia... Laskettiin pienryhmässä kotoisten rehujen päivässä/ vuodessa talikolla liikuteltavan säilörehun määrä ja se sai ajattelemaan! Kun maitoa vaan tulee! Vapaa säilörehun syöttö on mahdollista toteuttaa kun on oikeat välineet! Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Säilörehun laatu * Mahdollisimman hyvällä säilörehulla vähennetään väkirehukustannuksia. Herumisen huiput on saavutettavissa hyvällä säilörehulla ja matalalla väkirehutasolla (D-arvo 70) * Tiedosta, että säilörehu on ruokinnan perusta ja tämän vuoksi sen on oltava tasalaatuista ja määrältään riittävää * Väkirehuprosentti pysyy alhaisena, kun on hyvä säilörehu * Säilörehun laatuun tulee panostaa, koska se on tilan ruokinnan perusta. 34