ÄÄNEKOSKI LÄNSIPORTIN ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI LÄNSIPORTIN ASEMAKAAVA LUONNOSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO (MRA 30 ) KAAVOITTAJAN VASTINE LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN 1. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää seuraavaa: a) Äänekoskentie on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle. Maantiealue tulee sisällyttää kaava-alueeseen ainakin siltä osin, että muuttuvien liikennejärjestelyiden vaatimat liittymäpaikkojen muutokset saadaan osoitettua. b) Katuliittymän siirtäminen Äänekoskentiellä luonnoksessa esitettyyn paikkaan voidaan hyväksyä, mutta liittymäjärjestelyistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat kaupungille. Liittymäjärjestelyt tulee suunnitella ja rakentaa ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Uuteen liittymään tulee rakentaa kääntymiskaista vasemmalle sekä liittymäjärjestelyiden ja näkemäalueiden vaatima tilantarve tulee varmistaa kaavamuutoksen yhteydessä. c) Tulee harkita VL- alueen osoittamista suojaviheralueeksi alueen sijainnin ja meluhaittavaikutusten vuoksi. d) Suunnitelluista liikennejärjestelyistä aiheutuvat meluvaikutukset tulee selvittää ottaen huomioon valtioneuvoston antamat ohjearvot. Meluvaikutusarvioinnin perusteella tulee pohtia niiden vaikutusta kaavamerkinnällisen ja kaavamääräyksellisen ohjauksen tarpeeseen myös rakenteisiin kohdistuvan melunsuojauksen osalta. e) Kulkuyhteys Äänekoskentieltä Torikadulle on osoitettu katkaistavaksi.kaavaasiakirjoista ei selviä, onko kulku Mercurian pysäköintialueelle tarkoitus ohjata maantieverkon kautta vai säilyykö kulkuyhteys myös katuverkon kautta. Ei ole hyvä ratkaisu ohjata paikallista liikennettä pelkästään maantieverkon kautta kaupallisiin palveluihin. f) Rakennusaloja ei tule osoittaa kiinni LT- alueen reunaan. g) Liikenteen osalta tehtyä vaikutusten arviointia tulee täydentää mm. liikenteen suuntautumiseen, liikenneverkon sujuvuuteen ja liittymien toimivuuteen liittyvän arvioinnin osalta. Vaikutuksia ja liikennettä koskevia nykytietoja tulee tarkastella myös kaavamuutosaluetta laajemmalta alueelta, koko kaavoitettavan alueen vaikutusalueelta. h) Tulee tarkistaa alueen läheisyyteen sijoittuvien rautatien ja seututien 642 mahdolliset tärinävaikutukset kaavoituksen kohteena olevalle alueelle. i) Kaavaselostuksen luonnonympäristöä kuvaavan sisällön perusteella ei ole edellytyksiä ottaa kantaa alueen luonnonsuojelullisiin arvoihin esim. liito-oravan osalta. ELY:n käytössä olevien tietojen perusteella kaavamuutosalueelle ei näyttäisi sijoittuvan erityisiä luontoon liittyviä arvoja. Kaavaselostusta tulee täydentää mm. siten, että Koskelanpuiston arvot ja luonne tulevat selkeästi ilmi. Myös arviota kaavan vaikutuksesta luontoon ja maisemaan tulee täydentää.

2 j) Rautatienkadulla sijaitsee funkkishenkinen rakennus, joka on luokiteltu maisemalliselta ja rakennushistorialliselta arvoltaan paikallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Sen purkamiselle tulee esittää perustelut vaikutusarvioineen. k) Huoltoaseman korttelialueelle (LH) sijoittuu maaperän tietojärjestelmään sisältyvä kohde (pilaantunut maa-alue), jonka mahdollinen puhdistamistilanne ja kaavamerkinnällinen osoittamistarve tulee selvittää. l) Kaavamerkinnät ja määräykset kartalla ja merkintöjen selitysosassa tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. a) Laajennetaan kaava-alue käsittämään myös yleisen tien alue välillä Hämeentien silta Torikadun liittymä. b) Merkitään tiedoksi ja otetaan huomioon ehdotusvaiheessa, ei muutostarvetta. c) Liitetään kaavaluonnoksen VL-alue viereisen korttelin 332 P-1 tonttiin ja merkitään tontin kiertoliittymään rajoittuva alue istutettavaksi alueen osaksi. d) Suunnitellut liikennejärjestelyt eivät aiheuta muutosta nykytilanteeseen meluvaikutuksen osalta: Äänekoskentiellä muuttuu ainoastaan nykyiselle Rautatienkadulle johtavan katuyhteyden sijaintipaikka, jolla muutoksella ei ole vaikutusta Äänekoskentien liikenteen aiheuttamaan melutason. Äänekoskentiellä on liikennemeluun alentavasti vaikuttava nopeusrajoitus (40 km/h) ja yleiseltä tieltä kaava-alueen suuntaan maasto nousee huomattavasti (Äänekoskentien ja nykyisen Rautatienkadun korkeusero vähintään 4-5 m). Kun lisäksi ehdotusvaiheessa esitetään luopumista nykyisen Rautatienkadun sisääntuloväylätyyppisestä luokituksesta, ei myöskään näiltä osin ole aiheutumassa merkittävää lisäystä liikennemelun määrään. Kaavaehdotukseen voidaan lisätä melu- ja tärinävaikutukseen liittyvä yleismääräys, jota Äänekoskella on käytetty radan vierialueella Teollisuuskadun asemakaavan muutoksessa: Rakentajan on huolehdittava siitä, että yleisten teiden ja/tai rautatien läheisyyteen rakennettaessa melu- ja tärinäolosuhteet on tarkemmin selvitetty eivätkä sallitut melutason ohjearvot ylity. Tärinän vaikutus tulee huomioida rakennusten sijoitusratkaisuissa. e) Kaavaluonnoksen mukaisessa ratkaisussa kulku Mercurian pysäköintialueelle tapahtuu nykytilanteen mukaisesti Äänekoskentien liittymästä ( yleinen tie ) ja LP-alueen kautta ( katuverkko ). Ehdotusvaiheessa ollaan luopumassa kaavaluonnokseen merkitystä uudesta sisääntuloväylästä välillä Hämeentie Kauppakatu, jolloin kaavaratkaisusta ei ole aiheutumassa muutosta nykytilanteeseen nähden katuverkon ja yleisen tieverkon käytön osalta. Merkitään tiedoksi, ei muutostarvetta. f) Lisätään korttelin 332 Äänekoskentien puoleiselle reunalle sitovan rakennusalan merkintä. g) Kaavaselostus on laadittu kaavasuunnittelun alkuvaiheeseen soveltuvalla tavalla kuvaamaan pääasiat valmisteluvaiheen kaavaratkaisun sisällöstä eikä selostusta ole tarkoitettu ehdotusvaiheen kaavaratkaisun hyväksymisen yhteydessä käytettäväksi asiakirjaksi. Ehdotusvaiheessa esitetään luopumista kaavaluonnokseen merkitystä uudesta sisääntuloväylästä välillä Hämeentie

3 Kauppakatu, jolloin myös kaavasta aiheutuvat liikenteelliset vaikutukset muuttuvat huomattavasti. Täydennetään ehdotusvaiheen kaavaselostusta liikenteen vaikutusten arvioinnin osalta. h) Rautatie sijoittuu yli 100 metrin etäisyydelle ja vähintään 5-6 m alemmaksi nykyisen Rautatienkadun pohjoispuolelle suunniteltujen uusien asuinkerrostalojen perustamistasoa. Uusien rakennusten etäisyys seututiestä tulee olemaan vähintään 70 metriä. Rautatien ja seututien tärinävaikutuksen nyt laadittavana olevassa kaavassa osoitettaviin uusiin tontteihin voi arvioida olevan vähämerkityksisen. Kaavaehdotukseen voidaan lisätä melu- ja tärinävaikutukseen liittyvä yleismääräys, jota Äänekoskella on käytetty radan vierialueella Teollisuuskadun asemakaavan muutoksessa (ks. vastine 1d). i) Täydennetään kaavaselostusta mm. luontoon liittyvien arvojen ja Koskelanpuiston luonteen kuvaamisella. j) Ks. vastine 2a), ei muutostarvetta. k) Ympäristötoimen tietojen mukaan kaavamuutosalueelle sijoittuvan Shellin tonttia ei ole merkitty maaperän tietojärjestelmään (Matti). Kohteen maaperä on tutkittu vuonna 2001, eikä maaperässä tuolloin havaittu hiilivetyjä. Koska huoltoasematoiminta on kuitenkin käynnistynyt jo vuonna 1983 ja koska varmuutta maiden puhtaudesta ei ole, olisi kaavamääräys maaperän puhdistamisesta ja kunnostamisesta ennen mahdollista käyttötarkoituksen muutosta tarpeellinen. Ympäristöministeriön kaavamerkintäohjeen mukaan on kaavaa hyväksyttäessä oltava varmuus siitä, että alue soveltuu kaavassa osoitettuun käyttöönsä myös maaperän terveellisyyden osalta. Kun huoltoasemalle tässä kaavamuutoksessa osoitetaan entinen käyttötarkoitus, ei maaperän puhdistamista koskevaa kaavamääräystä ole pidettävä tarpeellisena. Ei muutosta. l) Tarkistetaan merkintöjen ja määräysten yhdenmukaisuus. 2. Keski-Suomen museo esittää seuraavaa: a) Rautatienkadulla on paikallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä funkkistyylinen 1950 luvun puolivälissä rakennettu kahden pienkerrostalon ryhmä, joista toinen rakennus on merkitty luonnoksessa säilytettäväksi. Ekocenterinä toiminut rapattu tiilitalo on tuhoutunut sisätiloiltaan tulipalossa Molemmat 1900 luvun puolivälissä rakennetut pienkerrostalot tulisi merkitä asemakaavalla säilytettäväksi tai ainakin suunnitella suojeltavan rakennuksen pariksi vastaavankokoinen pienkerrostalo ja rakennuksille miljööllisesti yhtenäinen piha-alue. Kummankin rakennuksen tontin kaupunkihistoriallinen väljä luonne sekä asuinja liikerakennuksina toimineiden rakennusten rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot tulee turvata kaavamääräyksin. Tontin uudisrakentaminen pistetaloilla ja niitä ympäröivällä pysäköintialueilla ei turvaa riittävällä tavalla suojelemisen arvoisten rakennusten kulttuuriympäristöarvoja. b) Rautatienkadun pienkerrostalot tutkitaan Keski-Suomen museon maakunnallisessa modernin rakennusperinnön inventoinnissa vuonna 2014, sillä ne edustavat hyvin oman aikakautensa jo häviämässä olevaa rakennusperintöä. Koko kaava-alueelle tulisi tehdä modernin rakennusperinnön täydennysinventointi,

4 jossa myös vuonna 1984 rakennetun Painotalon kulttuurihistorialliset arvot tulisi selvittää. c) Kaavaluonnoksessa on tekninen virhe suojelumerkintöjen osalta: kartalla merkintä sr ja merkintöjen selityksissä sr-2. a) Tulipalossa osittain tuhoutunut Ekocenterin rakennus on purettu syksyllä 2013 asianmukaisen lausuntomenettelyn ja purkulupapäätöksen jälkeen. Ennen rakennuksen purkamista on suoritettu kohteen inventointi. Suunnittelutyön tavoitteena on lisätä hissillisten kerrostalojen määrää kaupungin ydinkeskustan palvelujen äärellä. Esitetty pienkerrostalon sijoittaminen puretun rakennuksen paikalle olisi vaikeuttamassa kadun varteen suunnitellun kolmesta asuinkerrostalosta muodostuvan kokonaisuuden kaavoittamista. Lisäksi kysyntä kaksikerroksista asuntorakentamista kohtaan Äänekoskella on rajallista. Suojeltavaksi esitetyn rakennuksen länsipuolisen alueen kaupunkikuvallisesta kehittämisestä on neuvoteltu Keski-Suomen museon edustajan kanssa. Neuvottelussa tuli esille rakennuksen lähialueen kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ratkaisun merkitystä mm. rakennusten ja rakenteiden korkeusasemien osalta. Museon lausunnossa esille otetut suojeltavan rakennuksen kulttuuriympäristöarvot voidaan kaavaluonnoksessa esitettyä maankäyttöä paremmin turvata kaavoittamalla suojelurakennuksen viereiset uudet rakennukset samaan linjaan säilytettävän rakennuksen kanssa. Myös uudisrakennusten kerrosluvun alentaminen korostaa vanhan rakennuksen merkitystä. b) Vuoden 2014 alussa on käynnistetty modernin rakennusperinnön inventointihanke, jonka yhteydessä selvitetään myös mm. Painotalon arvot. Merkitään tiedoksi. c) Tarkistetaan merkinnät yhdenmukaisiksi ehdotusvaiheessa. 3. Ympäristölautakunta esittää seuraavaa: a) Kaavaluonnos pohjautuu keskustan kehittämisen yleissuunnitelmaan ja on sen osana jatkoa kohti kestävän kehityksen mukaista kevyttä liikennettä ja lyhyitä asiointimatkoja suosivaa sekä viihtyisää keskusta-alueen asuinympäristöä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon toimivat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet sekä lisääntyvästä autoliikenteestä yhdessä jo olemassa olevien laitosten kanssa aiheutuvat meluhaitat, erityisesti nykyisen Rautatienkadun varteen suunnitellussa asuinkorttelissa. b) Kaavaselostuksesta puuttuu MRA 25 :n edellyttämä vaikutusarviointi, joka koskee terveellisyyttä ja turvallisuutta. a) Asemakaavan muutos luo kaavalliset edellytykset kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiselle etenkin Hämeentien ja Rautatienkadun risteyksessä sekä

5 Koskelan ja ydinkeskustan välisellä katuosuudella. Koskelan risteykseen on mahdollista rakentaa kaavamuutoksen myötä kiertoliittymä ja Painotalon alapuolella kevyen liikenteen väylän liittyminen Torikatuun saadaan nykyistä turvallisemmaksi ja luontevammaksi väylän tasauksen nostosta ja Kalevankadun sulkemisesta johtuen. Myös Äänekoskentieltä Koskelan suuntaan johtavan ajoneuvoliittymän siirto helluntaiseurakunnan rakennuksen viereen parantaa merkittävästi kevyen liikenteen turvallista järjestämistä. Meluasiat, ks. vastine 1d). Merkitään tiedoksi, ei muutostarvetta. b) Täydennetään kaavaselostusta tarpeellisilta osin. 4. Tekninen lautakunta esittää seuraavaa: a) Nykyisen Rautatienkadun varrella kerrostalojen sijoituksesta tontin rajaan aiheutuu mm., että perustusrakenteet, salaojat kaivoineen ja routaeristeet joudutaan tekemään osittain katualueelle. Sitovat määräykset rakennusten sijoittelussa tulisi muuttaa väljemmiksi tai siirtää sitovat rakennusalueet irti katualueen rajasta. Kerrostalot sijoittuvat rinnemaastoon, joten katutaso tulee ratkaista siten, että se sopii kaupunkikuvaan eikä muodosta betoniseiniä, jotka houkuttelevat esim. ilkivaltaisiin graffitimaalauksiin. Ajotien leveyden riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota kerrostalotontilla 30. Kerrostalotontin 28 pysäköintialue Kiertokadun ja Torikadun välissä sijaitsee rinteessä, pihasuunnitteluun tulee kiinnittää huomiota, jotta massiivisilta tukimuureilta vältyttäisiin. Kerrostalojen paikoituksen riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Jos asuntoja tulee n. 25 kpl/tontti, käytännössä autopaikkojen tarve on n. 30 ap/tontti, joka määrä tulisi osoittaa kaavan p-paikkojen mitoituksessa. b) A-2 korttelissa suojeltavaksi esitetyn rakennuksen paikoituksen riittävyys ja sijoittelu tulee huomioida. Jos rakennuksen käyttö tulee olemaan asuinrakennuksena, tarvitaan tilaa myös pihaoleskelua yms. varten. Lisäksi rakennuksen sisäänkäynti on Torikadun puolelta ja paikoitus Kiertokadun puolella. Kulkeminen pysäköintipaikalta rakennukseen tulee suunnitella siten, että se täyttää mm. esteettömyysvaatimukset. Maidontarkastamon suojeltavuusmerkinnän tarpeellisuus tulee tarkoin harkita, koska osa rakennuksesta tuhoutui tulipalossa. c) Mercurian pohjakerrosten huoltoliikenne käyttää kaavaan merkittyä LP-aluetta. Kaavaluonnokseen merkitty ajoväylä on liian kapea ja mutkikas (90 asteen kaarre), jolloin huoltoliikenne estyy kyseisen alueen kautta. Huoltoliikenne ohjautuisi Citymarketin Äänekoskentien liittymän kautta, joka ei ole toimiva ja liikenneturvallinen ratkaisu. LP-alue tulisi muuttaa siten, että huoltoliikenne Mercuriaan voidaan jatkossakin hoitaa nykyistä reittiä. LP-alueen suunnittelussa tulee varmistaa, että kevyen liikenteen kulkuyhteys Torikadulta Äänekoskentielle säilyy. d) Nykyisen lämpölaitoksen polttoainekuljetukset käyttävät myös huoltoaseman tonttia (LH). Mikäli LH-tontti rakennetaan kaavaluonnoksen mukaisesti kyseinen reitti sulkeutuu. Rekkojen peruuttaminen lämpölaitokselta Äänekoskentielle ei ole liikenneturvallisuuden ja käytännöllisyyden kannalta hyvä ratkaisu.

6 e) Kalevankadun ja Torikadun risteysalueen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kaavamuutoksen liikenne- ja katujärjestelyistä päätetään katusuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. a) Muutetaan kerrostalojen tyyppi kuusikerroksisista pistetaloista nelikerroksisiksi lamellitaloiksi, jolloin pitkänomaisten rakennusten ulkoseinät sijoittuvat suojellun rakennuksen tasolle selvästi irti tontin rajasta. Tällöin rakennus rakenteineen sijoittuu tontille siten, että rakennusten maantasokerros liittyy luontevasti katualueella ja osittain tontilla sijaitsevaan kevyen liikenteen väylään. Tällöin myös lausunnossa mainittu tontin 28 pysäköintialueen toteuttamisongelma poistuu: p-alue voidaan järjestää käyrien suunnassa tontin pohjoisosaan. Äänekosken keskusta-alueen kerrostalorakentamisessa pysäköintinormit vaihtelevat välillä 1 autopaikka / k-m2. Muutamassa kaavassa on erikseen määrätty, että autopaikkoja tulee olla vähintään 1 kpl / asunto minkä lisäksi vieraspaikoille on asetettu tonttikohtainen vaatimus. Kaavassa osoitettava autopaikkanormi kuvaa autopaikkojen vähimmäismäärää, joka on edellytyksenä rakennusluvan saamiselle. Erityisesti ydinkeskustan läheisyydessä on tarkoituksenmukaista käyttää harkinnan mukaan tavanomaista väljempää normia: kaikilla asukkailla ei ole autoa, palvelut sijaitsevat jalankulkuetäisyydellä ja julkisen liikenteen palvelutaso on hyvä. Länsiportin asemakaavassa esitetään, että kerrostaloissa autopaikkoja tulee järjestää vähintään 1 ap / 75 k-m2. b) Muuttuvasta katujärjestelystä johtuen A-2 tontin pysäköinti voidaan järjestää sekä Kiertokadun puolelle että rakennuksen eteen nykyiselle Rautatienkadulle suunnitellulle pihakadulle. Tulipalossa tuhoutunut ja sittemmin purettu osa rakennuskokonaisuudesta sijoittuu osaksi kaavaehdotuksen kerrostalotonttia 28. A-2 - tontilla on tarkoituksenmukaista säilyttää suojelumerkintä (ks. vastine 2a). c) Otetaan huomioon ehdotusvaiheessa avaamalla Torikadun ja Äänekoskentien välinen yhteys. d) Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa naapuritontin käyttö huoltoliikennettä varten sekä lämpölaitoksen ja huoltoaseman tontin kohdalla. Tarkistetaan ratkaisun toimivuus ja mahdollinen merkinnän tarkistamistarve kaavaehdotuksessa. e) Kalevankadun ja Torikadun risteyksen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota ehdotusvaiheessa: Kalevankatu esitetään suljettavaksi Torikadun puoleisesta päästä ennen kaikkea liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvistä syistä johtuen. Painotalon alapuolella sijaitsevan kevyen liikenteen väylän tasausta on tarpeen nostaa ja ratkaisu tekee mahdolliseksi myös Äänekoskentieltä Torikadulle johtavan jyrkän katuyhteyden loiventamisen. Kalevankadun katkaisu helpottaa myös Painotalon pysäköintitilojen järjestämistä.

7 5. Vapaa-aikalautakunta esittää seuraavaa: a) Kerrostalot kaavassa tulisi toteuttaa vaihtoehdon B mukaan kuusikerroksisina. b) Rautatienkadun viereen sijoittuva kevyenliikenteen väylä tulee toteuttaa riittävän leveänä; vähintään 3 m. c) Painotalon läheisyyteen tulee varata riittävästi paikoitusalueita. d) Koskelan alueelle tulee kaavassa ratkaista turvalliset ja joustavat liikenne- ja paikoitusjärjestelyt. e) Huoltoaseman sisääntulotie tulee ratkaista yritystoimintaa mahdollisimman hyvin palvelevaksi. a) Kuusikerroksisten pistetalojen asemesta kaavaehdotukseen ollaan esittämässä nelikerroksisia ns. lamellitaloja (ks. vastine 2a). b) Kaavaehdotuksessa nykyisen Rautatienkadun varrelle esitetään pistetalojen asemesta kolmen pituudeltaan noin 40 metrin asuinkerrostalon rakentamista. Talot sijoittuisivat kaavaehdotuksen mukaan samaan linjaan painotalon vieressä sijaitsevan suojeltavaksi esitetyn rakennuksen kanssa, jolloin rakennusten seinälinjan ja ajoradan reunan välinen alue olisi leveydeltään yleensä vähintään 7 m. c) Torikadun ja Kalevankadun liittymän poistaminen mahdollistaa paitsi turvallisen ja toimivan kevyen liikenteen yhteyden toteuttamisen välille Hämeentie keskusta myös Painotalon pysäköintialueen laajentamisen nykyiselle katualueelle. Sammonkadun ja Torikadun välinen osa nykyisestä Kalevankadusta esitetään muutettavaksi yleiseksi pysäköintialueeksi (LPA), jonka kautta voi järjestää kevyen liikenteen väylän Torikadulle ja ajoyhteyden mm. Painotalon tontille. d) Kaava mahdollistaa kiertoliittymän toteuttamisen Hämeentien ja Rautatienkadun risteyksessä, missä nykyisin liikenneturvallisuusongelmaa ovat aiheuttamassa mm. suuret ajonopeudet, nelihaaraliittymä, rajoitettu näkyvyys ja runsas kevyen liikenteen määrä. Koskelan toimintaa varten on rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä rakennettu rakennuksen taakse pysäköintialue, minkä lisäksi Huuhan kentän yhteydessä on noin? autopaikkaa käsittävä LP-alue. Kaavaan liittyvässä liikenteen yleissuunnitelmassa esitetään, että kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä Hämeentien tasausta nostetaan Koskelan ja sen kohdalle suunnitellun kaupunkiaukion kohdalla. Ratkaisulla voidaan hillitä ajonopeuksia, järjestää katualueelle linja-autopysäkki ja invapysäköinti sekä muodostaa kaupunkiaukiolle pieni pysäköintialue ja sen kautta kulku uudelle kerrostalotontille. e) Otetaan huomioon ehdotusvaiheessa avaamalla Torikadun ja Äänekoskentien välinen yhteys. 6. Ääneseudun Energia Oy esittää seuraavaa:

8 Saunatien lämpökeskuksen öljyhuolto toteutetaan siten, että täysperävaunurekka ajaa Saunatien suunnasta lastauspaikalle ja poistuu lastauspaikalta viereisen huoltoasematontin kautta. Osittain samanlainen liikenne toteutuu päinvastaiseen suuntaan huoltoaseman tarpeista. Ajoyhteys lämpökeskuksen ET-tontilta huoltoaseman LH-tontin kautta tulisi varmistaa kaavamääräyksin. vastine 4d). Varmistetaan kulkuyhteys tonttien välillä kaavamääräyksin (ks. myös 7. Äänekosken yrittäjät ry. esittää seuraavaa: a) Tourusen liittymän turvallisuus sekä tulevan Torikadun riittävä leveys tulee selvittää lisääntyvälle liikennevirralle sopivaksi, jos verrataan nykyiseen Kotakennääntiehen. b) Torikadun asemaa sisääntulon pääväylänä tulisi liikenneturvallisuussyistä pohtia uudelleen. Mm. Koskelan alueella on jo nyt runsaasti kevytliikennettä, etupäässä lapsia. Torikadun muuttuessa pääväyläksi lasten liikenneturvallisuus heikkenee oleellisesti liikennevirtojen lisääntyessä. c) Liittyminen Äänekoskentieltä Torikadulle on estetty. d) Torikadun varteen sijoittuvien uusien kerrostalojen kaavamerkinnät ovat liian sitovia. Talojen rakennuspaikka ei huomioi tontin haasteellisuutta eikä maastonmuotoja. Rakennukset tulisi voida sijoittaa joustavammilla merkinnöillä maastonmuotojen ja tontin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tällä mahdollistettaisiin rakennusten taloudellinen toteuttaminen sekä talojen sijoittaminen niin, että asunnot sopisivat myös senioriväestön tarpeisiin. Uusien kerrostalojen sisääntulo on osoitettu Kiertokadun kautta. Kaavassa voitaisiin osoittaa kulku tonteille myös Torikadun puolelta ja parkkialueet Torikadun puolelle. Rakennusten sijoittelu kauemmaksi Torikadusta vähentäisi meluhaittoja. e) Kiertokatu nimitys on harhaanjohtava, koska kyseessä on umpikatu. f) Shellin huoltoasemalle ja Citymarketille tulisi olla toinen liittymä Torikadun puolelta. Kaavoituksen ja kaavamerkintöjen jatkossa toivotaan edistävän yksityisten yrittäjien mahdollisuutta kilpailukykyisesti kehittää keskustaa ja yritystoimintaa. Tähän mennessä kaavoitus on heikentänyt realistisesti toteutettavaa rakentamista ja kehittymistä. Virastot, pankit ja julkiset rakennukset on jätetty muutosten ulkopuolelle, muutokset kohdistuvat yksityisten omistamiin tontteihin ja kiinteistöihin. a) Kotakennääntien 2+2 kaistainen ajorata mahdollistaisi sallituilla ajonopeuksilla turvallisen kääntymisen Hämeentielle ja edelleen Koskelan kiertoliittymän kautta uudelle sisääntuloväylälle (Torikatu). Kun Torikadun muodostamisesta vaihtoehtoiseksi keskustan sisääntuloväyläksi ollaan luopumassa, ei lausunto anna aihetta lisätarkasteluun.

9 b) Koskelan liittymän liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kaavassa esitetyn kiertoliittymän toteuttamisella. Luonnosvaiheessa esitetyn Hämeentieltä kaupungin keskustaan johtavan toisen sisääntuloväylän osoittamisesta kaavamuutoksessa luovutaan c) Avataan ehdotusvaiheessa Äänekoskentien ja Torikadun välinen yhteys. d) Mikäli halutaan vaikuttaa kaavalla kaupunkikuvallisesti yhtenäisen rakennustavan muodostumiseen, on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä asettaa tavoiteltavalle rakennustavalle yhtenäisiä, sitovia periaatteita. Äänekosken kaupunki on toteuttanut kerrostaloalueiden arkkitehtitasoiseen esisuunnitteluun perustunutta kaavoitusta ennen Länsiportin aluetta Ilmarisenkadun ja Pukkimäen asemakaavojen yhteydessä. Kaavaehdotuksen mukainen toteutustapa luo edellytykset taloudellisesti kohtuullisella tavalla toteutettavien kerrostalojen rakentamiselle, jotka toteuttamisperiaatteiltaan soveltuvat erittäin hyvin myös senioriväestön tarpeisiin: hissillä varustetuista porraskäytävistä voidaan muodostaa suora yhteys sekä rakennusten edustan katualueille että takapihalle sijoittuville autopaikoille ja oleskelualueille. Tiettyihin kohtiin voidaan sijoittaa myös autotalleja kadun puolelle. Liikennemelun kannalta lasitetuilla parvekkeilla varustettujen rakennusten sijainnilla ei ole olennaista merkitystä (ks. myös vastineet 1d ja 1h). e) Kiertokatu on perinteinen po. paikassa käytetty kadunnimi, jolla ei sinänsä ole yhteyttä umpikatuun. Ei muutosta. f) Avataan ehdotusvaiheessa Torikadun ja Äänekoskentien välinen yhteys, jolloin kulkuyhteydet keskustan ja Shellin-Citymarketin välillä säilyvät nykyisellään. Lausunnon yhteenvedossa Äänekosken Yrittäjät toteaa, että kaupunki olisi tähän mennessä kaavoituksellaan heikentänyt realistisesti toteutettavaa rakentamista ja toteuttamista ja että muutokset kohdistetaan yksityisten omistamiin tontteihin ja kiinteistöihin. Yksilöimättömään ja perustelemattomaan julkisesti esitettyyn väitteeseen on tarpeetonta ottaa kantaa tässä yhteydessä: asian tiimoilta on tarkoituksenmukaista järjestää neuvottelu kaupungin ja yrittäjäjärjestön kesken. 8. Harri Penttinen toteaa, että uudet liittymäjärjestelyt heikentävät merkittävästi huoltamon palvelua keskustan asiakkaille. Kaavaluonnoksessa tieliittymä Torikadulta huoltamolle suljettaisiin, millä olisi suuri taloudellinen merkitys toimintaan jatkossa. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon joustava kulku keskustaa palvelevalle huoltamolle. Avataan ehdotusvaiheessa Äänekoskentien ja Torikadun välinen katuyhteys, jolloin keskustan ja Shellin huoltoaseman-citymarketin välinen kulkuyhteys säilyy nykyisen kaltaisena. 9. T.A. Niskanen Oy toteaa kaavaluonnoksen olevan hyvän ja monella tapaa kaupunkikuvaa parantavan. Kaupunginhallituksen toivotaan luovan linjaa Äänekosken keskustan kehittäminen suunnitelman sanamuotojen tarkoituksesta erityisesti ilmaisujen oikeusvaikutukseton ja ohje maankäytön suunnittelulle osalta. Merkitään tiedoksi kannanotto Länsiportin alueen kaavaluonnoksesta.

10 Keskustan suunnittelun osalta voidaan yleisesti todeta, että kun kaupungilla on käytettävissään ohjeellinen pitkän tähtäimen tavoitetilaa osoittava yleissuunnitelma on päätöksenteossa helpompi ottaa kantaa yksittäisten pienialaisempienkin kaavamuutosten sopeutumiseen laajempaan kokonaisuuteen. Kunkin kaavamuutoksen yhteydessä oli sitten kyseessä ns. postimerkkikaava tai laajemman alueen kaavamuutos arvioidaan erikseen yksityisen maanomistajan intressi ja asema suhteessa yleiseen etuun. Jokaisen asemakaavamuutoksen yhteydessä maanomistajalla ja osallisilla on maankäyttöja rakennuslaissa määritellyt mahdollisuudet vaikuttaa kaavaprosessin sisältöön. Kenenkään maanomistajan osalta yleissuunnitelma ei voi olla alentamassa voimassa olevassa asemakaavassa osoitettuun maankäyttöön perustuvaa tonttien arvoa. Oikeusvaikutukseton yleissuunnitelma antaa asemakaavamuutoksille olennaisesti väljemmän ja useampia eri vaihtoehtoja mahdollistavan suunnitteluohjeen kuin oikeusvaikutuksiltaan sitova kaava. Yleissuunnitelmasta voidaan poiketa tarkemmassa asemakaavasuunnittelussa mm. mikäli asemakaavoituksessa on kehitelty keskustan toiminnan ja kaupunkikuvan kannalta vastaavan tasoinen vaihtoehto kuin yleissuunnitelmassa eikä sen toteutus ole olennaisessa ristiriidassa yleissuunnitelman keskeisten kehittämisperiaatteiden kanssa.