KIELITIETOINEN OPETUS- S2 - OPPIJAN TUKI

Transkriptio

1 KIELITIETOINEN OPETUS- S2 - OPPIJAN TUKI Annele Laaksonen, KT, erityisopettaja, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu,

2 MONIKIELISYYS OPETUKSESSA Monikielisyyttä hyödynnetään yhä enemmän opetuksessa opetussuunnitelman perusteiden mukaan. (2016) Eri oppiaineissa hankitaan tietoa eri kielillä. Tavoitteena on myös päästä irti kielten välisestä kilpailusta ja täten edistää integroitumista. (L. Nissilä, 2016) Suomessa opetus on pitkään pohjautunut ajatukselle, jonka mukaan oppilaat puhuvat äidinkielenään yhtä kieltä. Suomi on monikulttuurinen, Suomeen on tullut monikielisiä oppilaita eri maista.

3 JATKOA. Yhä useampi lapsi ja nuori saattaa puhua kotona monia kieliä ja kokea myös suomen kielen yhdeksi äidinkielekseen. (K. Rapatti & H. Lehtonen) Monikielisyys parantaa kielitietoisuutta ja laajentaa ihmisten kuvaa siitä, kuka on suomalainen tai suomenkielinen. Se, että monikieliset käyttävät vuorovaikutuksessa eri kieliä, on normaalia. Kaikkia kieliä ei tarvitse osata, mutta on eduksi, jos oppilailla on vähäistäkin kielitaitoa useista eri kielistä. Kieltä ei tarvitse osata täydellisesti, jotta sitä voi puhua.

4 MONILUKUTAIDON KEHITTÄMINEN Tekstit: sanallisia, kuvallisia, auditiivisia, numeerisia ja kinesteettisiä sekä näiden yhdistelmiä Tekstimuodot: kirjoitettuja, puhuttuja, painettuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia Monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa!

5 MONILUKUTAITO ON Ymmärrystä ja tietoisuutta siitä, miten yhdistää: lukemisen ja kirjoittamisen, puhumisen ja kuuntelemisen ja kielitiedon ajatteluun ja oppimiseen? Se on myös ymmärrystä siitä: Miten tekstejä tehdään ja tulkitaan? Miten tekstien kanssa toimitaan? Miten merkityksiä rakennetaan? Mitä teksteillä tehdään?

6 GENREPEDAGOGIIKKA Perustuu Martinin & Rosen tutkimuksiin Tekstit jakautuvat genreihin eli tekstilajeihin päätavoitteensa ja rakenteensa mukaan Oppilaan kanssa analysoidaan aineen oppimiseen tarvittavia kielellisiä malleja Analyysi opettajan kyselevässä ohjauksessa oma tuottaminen mallin mukaan Lukemista ja kirjoittamista ei erotella kun oppii lukemaan eri tekstilajeja, oppii myös kirjoittamaan niitä

7 GENREPED. PERIAATTEET Opettaja ei ole enää vain ohjaajana, vaan kielen asiantuntijana Opettaja on auktoriteettinen opeteltavan asian suhteen Opettajan täytyy osata opetettavan aineen kieltä tarpeeksi hyvin Liikutaan kielen ja metakielen, kokemuksen ja teorian ja tiedon ja toiminnan välillä Genrepedagogiikassa rakennetaan myös kielen ja kulttuurin välinen silta.

8 HAVAINTOJAMME OPPILAIDEN KIELEN OSAAMISESTA TURUN NORMAALIKOULUSSA Oppilaat ovat innostuneita oppimaan! Oppilaat puhuvat useita kieliä samanaikaisesti > oppilaat tuottavat ja ymmärtävät jonkin verran toistensa kieltä Kielen käyttö vaihtelee kontekstin mukaan Kodin vaikutus oman äidinkielen osaamisen ja vahvistamiseen Sosiaalinen kieli- akateeminen kieli Tiedonalojen kieli Ei yhtä selkeää äidinkieltä - usea äidinkieli (isän kieli) Kielen eri osa-alueet kehittyvät eri tahtiin

9 KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖT Monikielisillä lapsilla esiintyy kehityksellisiä ja neuropsykologisia häiriöitä sekä oppimisen ongelmia samassa määrin kuin kantaväestöllä Ο Ο Ο Ο ο Kielihäiriöiden diagnosointi on haastavaa > ei sopivaa testistöä ο Paras tapa; riittävän pitkäaikainen seuranta ο Moniammatillinen yhteistyö Sosiaaliset ja traumaperäiset ongelmat Kokonaisvaltainen tilannekartoitus ja tukeminen Toimintaympäristöt: koti, vapaa-aika jne. Oppimisvaikeudet on hyvä kartoittaa molemmilla kielillä, pääasiassa oppijan vahvemmalla kielellä

10 ESIMERKKEJÄ OPPIMISVAIKEUKSISTA Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Matematiikan vaikeudet Kielelliset oppimisvaikeudet Muistin vaikeudet Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet Motoriikan vaikeudet Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

11 MUUT Diagnoosi, joka vaikuttaa koulunkäyntiin Vakava sairaus Psykosomaattiset oireet Käytösongelmat Traumaattiset kokemukset Haastava kotitilanne, elämäntilanne Pitkät poissaolot Kiusaaminen, kiusaaja / kiusattu

12 OPPIMISVAIKEUKSIEN ARVIOINTI Oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä ongelmia havaitaan kotona ja / tai koulussa Vanhemmat, luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja Arvioidaan; miksi koulunkäynti ei suju? Suunnitellaan, miten pitäisi tukea? Yleinen, tehostettu, erityinen tuki > pedagogiset asiakirjat

13 OPPIMISVAIKEUKSIEN ILMENEMINEN Ilmenevät hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena. Usein ne havaitaan jo varhaislapsuudessa esimerkiksi motoriikan, kielellisen kehityksen, tarkkaavuuden tai hahmottamisen vaikeuksina. Kouluiässä ne ilmenevät lukemisen, luetun ymmärtämisen, kirjoittamisen tai laskemisen perustaitojen oppimisen vaikeuksina tai puutteina tarkkaavuuden tai toiminnanohjauksen taidoissa. Monilla oppimisen ongelmat jatkuvat vielä aikuisinakin vaikeuttaen arjen hallintaa ja kouluttautumista.

14 TUEN TASO Oppilaan tuen taso ratkaistaan aina hänen yksilöllisen tuen tarpeensa sekä oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteen perusteella Tuen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista.

15 TUEN TARPEEN ARVIOINTI Erilaiset työvälineet, seuranta, havainnointi Tarkastelun kohteena lapsen/ nuoren kyky oppia, löytää vahvuudet ja ne alueet, joissa tarvitaan harjaantumista ja taitojen karttumista Mistä on kyse, oppimisvaikeudesta vai vieraan kielen oppimiseen ja prosessointiin liittyvä vaikeus Kielen vaikeuden ei tarvitse merkitä ajattelun tai oppimiskyvyn ongelmaa Vaarana, että maahanmuuttajaoppilas diagnosoidaan liian herkästi dysfaatikoksi

16 MILLOIN TEHOSTETTU TUKI? Oppiminen ei edisty toistuvista harjoituksista, tuesta ja eriyttämisestä huolimatta Oppilas tarvitsee useita tukimuotoja samanaikaisesti Oppilas tarvitsee säännöllistä, vahvempaa ja pitempiaikaista tukea Oppilas tarvitsee yksilöllistä tukea Oppilaan oppimismotivaatio on laskenut Oppilas hyötyy oppimissuunnitelmasta Oppilaalla on vaikeuksia edetä ikätasoaan vastaavasti Oppilaalla on vaikeuksia kielellisellä ja ei-kielellisellä alueella Oppilaan kielitaito (S2) ei ole edistynyt kaikilla kielen osa-alueilla

17 TUKI, ASTEITTAIN MUUTTUVA (POL 16A ) JA (POL 17 )

18 DOKUMENTOINTIPROSESSI

19 OPPILAS JA OPISKELIJAHUOLTO

20 TRAUMATISOITUMISEN VAIKUTUKSET Traumatisoitunut lapsi ei voi hyödyntää omaa kognitiivista kapasiteettiään, koska aivot toimivat jatkuvassa hätätilassa Tämä heikentää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ja impulsiivisuuttaan Pakolaislasten vanhempien stressireaktion oireet nostavat riskiä, että myös lapsilla / nuorilla esiintyy häiriökäyttäytymistä, rauhattomuutta, ongelmia oppimisessa (Sack, Clarke & Seeley, 1995) Psykosomaattiset oireet Hidastaa nuoren itsenäistymistä, nuori tarrautuu vanhempiinsa > negatiivinen tulevaisuudenkuva

21 TRAUMATISOITUMISEN SEURAUKSET Kognitiivisten taitojen, verbaalisten taitojen, muistitoimintojen, havaitsemisen, tarkkailukyvyn ja keskittymisen heikkeneminen ovat vakavampia seuraamuksia > opettajan kyky ja taito tiedostaa, myös se, että koulusuoritusten taso voi vaihdella, sen ei tarvitse olla koko ajan heikko Lapsen kyky oppia ja prosessoida kielellistä tietoa heikkenee, vaikeuksia muistin alueella, keskittymisen ja abstraktisen päättelyn alueella > apuna turvallinen ja vakaa ympäristö, yhteistyö vanhempien kanssa (Carla Schubert, 2007)

22 OPPIMISTA TUKEVA OPPIMISYMPÄRISTÖ Hyväksyvä ilmapiiri Turvallinen ryhmä Joustavat ryhmittymät Yhteisopettajuus Vaihtelevat oppimisympäristöt Yhteistyö kodin kanssa Siisteys ja järjestys

23 JOUSTAVAT RYHMITTELYT Tasoryhmät - samantasoiset tai eritasoiset samassa ryhmässä Sukupuolen mukaan Oppimistyylit, temperamentti Parityöskentely, ryhmätyöskentely> oppilaat oppivat toisiltaan Opiskelijan käyttäminen apuopettajana, molemmat voivat hyötyä Yhteisopettajuus, yhdessä suunnitellut opetustilanteet Kouluavustaja Tukiopetus Kiinnostuksen kohteet

24 OPPIAINEESSA ERIYTTÄMINEN Kolme ulottuvuutta Laajuus Syvyys Etenemisnopeus Voi kohdistua - Opetussisältöön - Opetusmateriaalit - Opetusmenetelmät - Tehtävien määrä

25 KIELITAIDON OSA-ALUEET Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan Kielitaito jaetaan neljään osa-alueeseen: Luetun ymmärtäminen Kuullun ymmärtäminen Kirjoittaminen (tuottaminen) Puhuminen (vuorovaikutus ja tuottaminen) Omiksi osa-alueikseen voidaan erottaa kielitieto, eli rakenne ja sanasto

26 EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka pohjautuvat kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Tasot ovat alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) edistynyt kielitaito / ammatillinen kielitaitotaso (C1-C2) Suomen kielen oppiminen ei etene luokka-asteittain, vaan taitotasoittain. Samalla kielitaidon tasolla voi opiskella iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kun suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, otetaan S2- opetuksessa huomioon muiden oppiaineiden sanastoja, käsitteitä ja sisältöjä.

27 YHTEISTÄ KIELTÄ LUOMASSA (KUUKKA & RAPATTI, 2012) Aloita, lopeta, siirry selkeästi; ennakointi> käsittely > kertaus Esitä keskeiset asiat kahdella tavalla: suullinen myös kirjoittamalla tai visuaalisesti, tärkeitä sisältöjä ei koskaan vain suullisesti Osoita asioiden välisiä suhteita visuaalisesti (kuvat, kaaviot ) Käytä ennakkojäsennyksiä (sisällysluettelo tms.) Esitä mieluummin runsaasti kuin niukasti Toista tai kerro tosin sanoin Käsittele aiheita sekä yleisestä yksityiseen että yksityisestä yleiseen päin Hidasta puhetempoa Riittävän pitkä tauko kysymyksen jälkeen; aikaa prosessoida kysymyksiä ja omia vastauksia

28 PERUSLUKUTAIDON KEHITYS Kielellinen kehitys Kirjaintuntemus Kielellinen tietoisuus Nimeämisnopeus Sana- ja käsitevaraston laajuus Kuullun ymmärtäminen Metakognitiivinen tieto ja taito Ymmärtämisstrategioiden hallinta

29 S2-OPPIJAN LUKEMISEN TAVOITTEET Aiheen ymmärtäminen Ydinsisällön ymmärtäminen Yksityiskohtien ymmärtäminen Ydinsanojen (käsitteiden) ymmärtäminen) Asenteen, suhtautumistavan, sävyn ja tyylin ymmärtäminen Vuorovaikutus tekstin kanssa

30 LUKEMINEN JA SEN TUKEMINEN Tavoitteena lukemaan oppimisessa on, että oppilas oppii käyttämään lukustrategioita hyvän lukijan tavoin. Opettaja ohjaa oppilaita toimimaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa, ennakoimaan lukemaansa (otsikoista, väliotsikoista, kuvista, tiivistelmistä jne.), etsimään tekstistä pääasioita ja tukisanoja sekä tekemään niiden pohjalta päätelmiä sekä käyttämään hyväkseen lauseyhteyttä. MUISTILISTA: Kartoita, mitä ennakkotietoja tai uskomuksia oppilaalla on asiasta. Varmista, että oppilas ymmärtää pääasiat. Lukemaan oppimisen alkuvaiheissa ääneen lukeminen tukee usein ymmärtämistä.

31 JATKOA Mieti, mitkä yksityiskohdat ovat olennaisia kokonaisuuden kannalta. Anna oppilaalle tarvittaessa mahdollisuus kuulla tekstit luettuna. Ohjaa oppilasta etsimään tekstistä pääasioita ja tukisanoja. Ohjaa oppilasta tekemään johtopäätöksiä pääasioiden pohjalta. Hyödynnä Rembrandt-menetelmää: tekstin lukeminen outojen käsitteiden avaaminen tapahtumien piirtäminen tapahtumien selittäminen kaverille

32 JATKOA Ohjaa oppilasta käyttämään oppikirjaa (sisällysluettelon, sanaston jne. käyttäminen). Harkitse, mikä oppikirja on sopivin (Huom. Lähes kaikki oppikirjat on tehty suomenkielisille). Käytä oman oppikirjan lisäksi eriyttäviä oheismateriaaleja. Käytä tarvittaessa sanalistoja ja sanakirjoja. Varmista, että oppilas tutustuu erilaisiin teksteihin (asiatekstit, kertomukset, sadut, hintalaput, juna-aikataulut, tuotteiden nimet, sähköposti jne.). Opeta systemaattisesti sisällön kannalta olennaista sanavarastoa. Harjoitelkaa sanojen kaikenlaista ryhmittelyä. Taivuttakaa, johtakaa ja yhdistäkää sanoja oppilaiden ikä ja luokkataso huomioon ottaen.

33 JATKOA Muista, että oppilaan hyvä mekaaninen lukutaito ei välttämättä kerro hyvästä kielitaidosta ja luetun ymmärtämisestä. Luetun ymmärtäminen on kielitaidon osa-alueista vaativin: Harkitse tarkasti, millaisia tekstejä (asiatekstejä/kaunokirjallisia tekstejä) annat oppilaalle. Valitse mieluummin helpohko teksti, jota voit käsitellä yhdessä oppilaan kanssa monipuolisesti, kuin liian vaikea teksti.

34 KIRJOITUSTAIDON KEHITYKSEN KESKEISIÄ ENNUSTAJIA Kirjaintuntemus Fonologinen tietoisuus Visuomotoriset taidot Sanavarasto Muisti Lukemisen sujuvuus Luetun ymmärtäminen

35 MITEN LUET OPPIKIRJAN KAPPALEEN 1. Lue pääotsikko ja katso kuvat. 2. Mikä on tekstin aihe? 3. Mitä tiedät siitä jo nyt? 4. Lue väliotsikot, kuvat ja kuvatekstit. Mitä tietoja saat? Mitä tärkeitä sanoja löydät? 5. Lue tiivistelmät ja avainsanalistat. 6. Mitä tietoja saat? Mitä tärkeitä sanoja löydät? 7. Etsi tärkeät sanat ja niiden selitykset tekstistä. 8. Tee muistiinpanot. 9. Silmäile nopeasti koko teksti. 10. Täydennä muistiinpanoja. 11. Kerro tärkeimmät asiat ääneen.

36 KUULLUN YMMÄRTÄMINEN JA SEN TUKEMINEN Kuullun ymmärtämisen tavoitteiden saavuttamista edistää, kun opettajan puhe on jäsenneltyä ja sisältää sekä taukoja että sidesanoja. MUISTILISTA: Lämmittele oppilaat kuuntelemaan suomen kieltä. Kuuntelutehtävään ei voi siirtyä kylmiltään, vaan käytä sopivaa puhenopeutta ja artikuloi huolellisesti. Ota huomioon oppilaan suomen kielen taito. Käy ymmärtämiskysymykset läpi ja varmista, että tehtävänanto on ymmärretty. Tue kuuntelemista tarvittaessa näkyvissä olevilla kuvilla tai sanoilla. Käytä paljon visuaalista tukea täydentämään puhetta.

37 JATKOA. Kirjoita näkyviin tukisanoja, jotta muistiinpanoihin tekeminen puheesta helpottuu. Jos kuuntelu on pitkä, jaa kuuntelu pienempiin osiin. Käy oikeat vastaukset läpi kuuntelun jälkeen. Sano oppilaan nimi ennen kysymystä, jotta hän voi paremmin valmistautua vastaamaan. Anna oppilaalle riittävästi aikaa vastaamiseen.

38 PUHUMINEN JA SUULLINEN VUOROVAIKUTUS / TUKEMINEN Puheen ymmärrettävyyteen vaikuttavat ääntäminen, puheen tempo ja sujuvuus sekä sanastoja lauserakenteet. MUISTILISTA: Huomioi, että puhutun kielen ja sen vastaanottamisen ominaispiirteet ovat erilaisia kuin kirjoitetun kielen. Keskustele ja esitä keskustelun aikana auttavia kysymyksiä. Tee helppoja kysymyksiä, yksi kysymys kerrallaan. Anna mahdollisuus puhua myös muiden oppilaiden kanssa. Käytä pari- ja ryhmätyötä, jolloin oppilas saa puhemalleja.

39 JATKOA Edellytä suullista osallistumista kaikilta oppilailta. Anna muille oppilaille mahdollisuus S2-oppilaan auttamiseen. Selitä oudot sanat ja käsitteet. Anna selkeät työskentelyohjeet. Käytä konkreettista kieltä.

40 OPETUSPUHEEN HAASTEET S2-oppija joutuu oppimaan uuden sanan, johon ei liity mielleyhtymiä. erottamaan uuden sanan puheen tai tekstin virrasta, toisaalta oppilas voi takertua yksittäiseen outoon sanaan, eikä tällöin näe kokonaisuutta oppimaan tunnistamaan sanan kontekstissa oppimaam myös käsitteiden merkityksen > käsitteitä tulee opettaa suunnitelmallisesti ja havainnollistaen!

41 KIRJOITTAMINEN JA SEN TUKEMINEN Kirjoittamisen taidot kehittyvät S2-opetuksessa lukemisen kanssa vuorovaikutuksessa. Taitavaksi kirjoittajaksi kehittyy kuuntelemalla, puhumalla, lukemalla ja ymmärtämällä. Tavoitteena on päästä kuulemisesta ymmärtämiseen ja ymmärtämisestä tuottamiseen. MUISTILISTA: Käytä paljon perusharjoittelua. Etene kirjoittamisessa seuraavassa järjestyksessä: kirjain tavu sana lause. (vrt. KÄTS, kirjain-äänne-tavu-sana)

42 JATKOA Ohjaa oppilasta tarvittaessa tekemään omaa sanakirjaa keskeisistä käsitteistä. Ohjaa oppilasta tarkistamaan: kirjainten tunnukset, isot kirjaimet, lauseen lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki tai huutomerkki), yhdyssanat, lainausmerkit, kokonaiset lauseet, äänteiden pituus (vokaaleissa ja konsonanteissa), tavuttaminen. Anna oppilaalle riittävästi aikaa. Hyödynnä laajasti kirjoittamaan oppimisen menetelmiä, esimerkiksi saduttamista

43 ERIYTTÄMISEN TARPEITA RYHMÄSSÄ OPAS ERIYTTÄMISEEN, KOONNUT: RAIJA KATTILAKOSKI JA SATU TARVAINEN,2011 työrauhan ylläpito luokassa kaikille mielekästä tekemistä keskinäiset sosiaaliset suhteet toisten huomioonottaminen ja auttaminen luokkahenki sääntöjen noudattaminen

44 OPISKELTAVAN AINEKSEN SISÄLTÖ painopiste oppimisen laatuun, ei määrään sisällön ymmärtäminen tärkeämpää kuin asioiden ulkoa opettelu voi keskittyä keskeisten ydinasioiden opettamiseen suunnitellaan ennakkoon, mitä kaikkien tulisi oppia lahjakkaille lisähaastetta opetetaan OPS:in mukaan, ei oppikirjaa kannesta kanteen tiedonhankintataitojen ja monipuolisten opiskelustrategioiden oppiminen edistää myös sisältöjen oppimista Digitaaliset teknologiat / Perinteiset teknologiat

45 ERIYTTÄMINEN KOKEISSA Opettaja lukee tehtävät ääneen ja tarvittaessa tulkitsee ne Anna riittävästi aikaa Oppi- tai sanakirja mukana kokeessa Hyväksy vastaukset oppilaan omalla äidinkielellä Kokeen voi tehdä myös suullisesti Kysymykset katsotaan etukäteen tai koetilanteen alussa Kokeen voi tehdä myös avustajan kanssa Laadi tehtävät selkokielisiksi Oppilas tekee kokeen ensin normaalisti, uusinta avustettuna Omat muistilaput kokeeseen Tietokoneen käyttö sallittu Salli kokeitten suorittaminen tarvittaessa erityisopetuksessa ja/tai muussa pientilassa

46 Maahanmuuttajaoppilaan opetuksessa kannattaa muistaa muun muassa seuraavat periaatteet: Oppitunnin rutiinit edesauttavat oppimista. Oppitunnin rakenteen voi esimerkiksi esittää oppilaille kirjoitettuna taululle. Ota huomioon oppilaan istumapaikka luokassa. Puhu normaalilla puhenopeudella ja puhekieltä. Se on kieli, jonka kanssa oppilas on muutenkin tekemisissä. Opeta oppilaat kysymään. Oppilas saattaa vain nyökytellä ja hymyillä, vaikka ei olisi ymmärtänytkään. Havainnollista, esitä sama asia useammalla tavalla. Jäsentele, osoita selkeästi keskeiset kohdat. Varmista ydintietojen ja -taitojen oppiminen.

47 JATKOA. Ohjaa oppilasta riittävän konkreettisesti. Jos oppilas ei selviydy tehtävästä itsenäisesti, hän tarvitsee vuorovaikutuksellista tukea, joka suuntaa oppijan huomion olennaisiin asioihin. Kertaa ja toista riittävän usein ja paljon. Varsinkin keskeisiä käsitteitä ja sanastoa kannattaa toistaa useita kertoja. Aktivoi oppilaiden kielenkäyttöä. Ohjaa oppilaita keräämään listaa uusista sanoista ja käsitteistä. Esimerkiksi oppilas voi kerätä käsitellystä oppikirjan kappaleesta tai vihkostaan tietyt avainsanat, tehdä sisällysluettelon pohjalta käsitekartan tai kirjoittaa keskeisistä asioista muutaman virkkeen, jotka hän kuvittaa.

48 JATKUU VIELÄ.. Käytä tarvittaessa selityslistaa uusista vaikeista sanoista ja käsitteistä. Harkitse, minkälainen oppikirja tai muu materiaali on tarkoituksenmukaisin oppilaan kannalta. Käytä eriyttävää oheismateriaalia. Täsmällinen ja siisti vihkotyöskentely tukee oppimista. Anna paljon malleja oikeista ja hyvistä suorituksista. Pyydä mahdollisuuksien mukaan avuksi oppilaan omakielistä opettajaa. Muista kannustaa ja kehua oppilasta. Työrauha luokassa edistää oppimista. Selvitä, miten oppilas osaa puhua, lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään (tulkkipalvelut).

49 OPETTAJAN HUONEENTAULU 1. Puhu selkeästi. 2. Jäsentele puhettasi painottaen ja tauottaen. 3. Käytä ilmeitä ja eleitä sekä hyödynnä tilaa ja paikkaa. 4. Havainnollista käsitteitä. 5. Anna oppilaan puhua rauhassa virheitä korjaamatta. 6. Käytä toiminnan avulla oppimista. 7. Huolehdi siitä, että oppilaiden välille syntyy vuorovaikutusta. 8. Varmista eri tavoin, että oppilas on ymmärtänyt ohjeet ja opittavan asian. 9. Laita oppilaat käyttämään opittavaa käsitettä/asiaa monessa eri kontekstissa. 10. Anna oppijoille aikaa ja positiivista palautetta.

50 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN Keinoja: 1. Rauhallinen puhetapa 2. Runsas havainnollistaminen 3. Eteneminen askel askeleelta 4. Selkeä asian jäsentäminen 5. Uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 6. Toistaminen 7. Selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkauskeinot) Välttämätön tieto ja havainnollistaminen: toinen kieli oppimisen kohde ja väline Automatistuminen Lähikehityksen vyöhyke Prosessointikuorma

51 KIELENOPPIMISEN METATAIDOT Metataito on taito, jota tarvitaan taidon hankkimiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa, että oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja Metataitoja ovat esimerkiksi: sanakirjan käyttö lauseyhteyden käyttö ymmärtämisen apuna esimerkkisanojen hyödyntäminen taivutuksessa sanaluokan päätteleminen oman äidinkielen ja muiden kielten käyttö apuna

52 JATKOA ilmeiden, eleiden ja liikkeiden käyttö puutteellista kielitaitoa korvaamassa muistin tehokas käyttö merkityksen päätteleminen asiayhteydestä ennakointi ja perusteltu arvaaminen pääasioiden erottaminen sivuseikoista omien tavoitteiden asettelu ja opiskelun suunnittelu oman työskentelyn ja oppimisen arviointi epäonnistumisten sietäminen pitkäjänteinen työskentely kielen oppimiseksi.

53 OPPIMAAN OPPIMISEEN VAIKUTTAVAT Suhtautumisesi oppimistilanteeseen: Myönteinen asenne oppimiseen, halu oppia uutta, uteliaisuus Tehtäväsuuntautunut asenne (haluat kehittää toimintaasi asettaen itsellesi tavoitteita, olet pitkäjänteinen ja pohtiva) Uskot onnistumiseen Hyväksyt virheet ja erehdykset, siedät pettymyksiä ja vaikeuksia Olet luova ja rohkenet kokeilla uutta Uskallat ajatella itse ja osaat suhtautua asioihin rakentavan kriittisesti

54 SOSIAALISET TAIDOT OPPIMISESSA Osaat kunnioittaa muita mm. kuuntelemalla muita ja odottamalla omaa vuoroa Hyväksyt erilaisuutta Osaat keskustella ja neuvotella muiden kanssa sekä selvittää ristiriitoja Tiedät ja osaat hyvät käytöstavat Oppimisympäristösi: Ympärilläsi on turvallinen yhteisö ja hyväntuulinen ilmapiiri, jossa hyväksytään erilaisuus ja erehtyminen Yhteisössäsi puututaan kiusaamiseen tiukasti ja heti Oppimisympäristösi on kannustava, jossa keskitytään oppimiseen ja tuetaan toinen toistaan Opetusryhmäsi on kohtuullisen rauhallinen, jossa on mahdollisuus saada herkästi apua

55 PERSOONALLISUUTEESI LIITTYVÄT OMINAISUUDET: Sinulla on kohtuullisen vahva itseluottamus Olet vastuuntuntoinen Osaat pyytää ja ottaa vastaan apua Pystyt keskittymään pitkäjänteiseen työskentelyyn Kunnioitat sääntöjä ja koulun henkilökuntaa Osaat ohjata ja organisoida toimintaasi ja ajankäyttöäsi

56 MIKSI ARVIOIDAAN; OPPILAAN KANNALTA? Realistinen käsitys itsestään oppijana Tietoisuus omasta oppimisprosessistaan, reflektointitaidot Oppimisen taidot, työskentelytaidot ja niissä edistyminen Metakognitiivinen ajattelu ja toiminta Oppimisstrategiat ja niiden soveltaminen ANNELE LAAKSONEN, ERITYISOPETTAJA /KT; TURUN YLIOPISTO, TNK

57 JOKAINEN OPPILAS ON TÄHTI! Anna rehellistä positiivista palautetta aina pienistäkin edistysaskeleista. Etsi jokaisesta oppilaasta jotakin hyvää, usko heidän kykyihinsä, niin hekin uskovat itseensä!!! Iloitse oppilaan oppimisesta ja kohtaamisesta! Kannusta silloinkin, kun kaikki ei suju!

58 KUUNTELE MINUA If you touch me soft and gentle, If you listen to me before you talk, I want to grow, I really want to grow Wilhelm, 8v.

59 LÄHTEET Kuukka, I & Rapatti, K. (toim.) Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni. Helsinki. Opetushallitus. Perusopetuslaki (POL) 16a 2 mom; POL 17 3 mom. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Rose, D. & Martin, J. R. (2012). Learning to Write, Reading to Learn. Genre, Knowledge and Pedagogy in the Sydney School. Sheffield: Equinox. Tekstilajitaidot (2014). Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja Toim. K. Rapatti ja S. Shore. Laatusana. Sack. W.H., Clarke.G.N, 6 Seeley. J. (1995b). Posttraumatic stress disorder across two generations of Cambodian refugees. Journal of the American Academy of Child and Adolelescent Psychiatry, 34, Schubert, C Monikulttuurisuus mielenterveystyössä. Vaarala, H. Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L Tilanne päällä! Näkökulmia S2-opetukseen. Oppaat ja käsikirjat 2016:1. Helsinki: Opetushallitus. Vigren, H. & Alisaari. J. (2016). Turun yliopisto. VALMO-koulutus.