Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Transkriptio

1 Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle HE laiksi ammatillisesta koulutuksesta Lausunnon antaja edustaa Valo-valmennusverkostoa, johon kuuluu 34 eri välityömarkkinoilla toimivaa organisaatiota. Lausunnon keskeiset huomiot ovat: Ammatillisen koulutuksen muuttuminen näyttöperusteiseksi on kannatettava esitys Tutkintojen suorittaminen osaamisen hankkimistavasta riippumatta on kannatettavaa On tärkeää, että oppilaitosten tulee järjestää tutkintojen suoritusmahdollisuuksia myös heille, jotka eivät osallistu tutkintokoulutukseen ennen tutkintotilaisuutta Jatkuvan haun mahdollistuminen ympärivuotisesti edistää opiskelijaksi siirtymistä Uudistus, jossa oppilaitokset velvoitetaan tunnistamaan aiemmin hankittu osaaminen ja tunnustamaan se opiskelijaksi siirryttäessä on kauan kaivattu toimenpide. Samaten erityisesti tulee kiittää toimenpiteitä, jossa tutkintojen suorittamisessa huomio kiinnitetään puuttuvan ammattitaidon hankkimiseen. Nuorten työpajojen lisäksi laissa olisi hyvä huomioida muut vastaavanlaiset välityömarkkinatoimijat ja heidän kohtaamansa aikuiset Koulutussopimus ei välttämättä sovellu tutkinnon suorittamistavaksi kaikista haastavimmalle kohderyhmälle. Ammatillisten perustutkintojen suorittaminen tulisi olla maksutonta ilman tutkintokoulutusta tutkintoa suorittaville Harkittavaksi tulisi ottaa ammattitutkintojen suorittamisen mahdollisuus ilman kustannuksia tutkinnon suorittajalle perustutkintojen tapaan tilanteessa, jossa tutkinto suoritetaan ilman tutkintokoulutusta. Tässä lausunnossa keskitytään lakiehdotukseen Valo-valmennuksen näkökulmasta, joka on lausunnon lopussa esitettyjen organisaatioiden asiakkailleen järjestämää näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavaa valmennusta. Suurin osa organisaatioista kuuluu ns. välityömarkkinatoimijoihin. Ehdotus uudeksi ammatillisen koulutuksen laiksi sisältää monia positiivisia uudistuksia. Erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittymistä enemmän tekemällä oppimisen suuntaan ja näyttöperusteiseksi on pidettävä tervetulleena uudistuksena. Monille haastavammassa asemassa oleville ihmisille nykyinen ammatillinen koulutus eri muotoinen ei ole soveltunut. Monilla kohdatuista asiakkaista on takanaan keskeytyneet toisen asteen opinnot ja runsaasti epäonnistumisen kokemuksia aina peruskoulusta toiselle asteelle. Kokemuksesta on nähty kuinka konkreettinen oikeita töitä tehden oppiminen, koululaitoksen ulkopuolella oleminen ja tiiviin henkilökohtaisen tuen tarjoaminen on mahdollistanut tutkintojen suorittamisen aikaisemmista epäonnistumisista

2 huolimatta näyttötutkintojärjestelmää hyödyntäen. Lakiehdotus kehittää ammatillista koulutusta kohti hyväksi havaittuja käytänteitä ja johtaa parhaimmillaan ammatillisen koulutuksen keskeytymisien vähentymiseen. Kannatettavana uudistuksessa on pidettävä myös tutkintojen suorittamisen mahdollistamista osaamisen hankkimistavasta riippumatta, samoin kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opiskelun keskittämistä ainoastaan puuttuvaan ammattitaitoon. Nämä kaikki tekijät yhdessä tukevat ammatillisen koulutuksen suorittamista henkilöillä, joille tutkinnon suorittaminen aikaisemmassa järjestelmässä on saattanut olla haasteellista. Monille kohdatuille asiakkaille on kertynyt erilaista osaamista tai sitä kertyy heidän työskennellessään esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilijoina. Kaikki näissä toimenpiteissä kertynyt osaaminen kannattaa tehdä näkyväksi. Osaamisen tunnustaminen myös nopeuttaa valmistumista, sillä usealle opiskelijaksi siirtyvälle nopeampi valmistumisen mahdollistaminen edistää myös tutkinnon loppuun suorittamista. On hyvä myös huomioida, että tutkintotilaisuuksia mahdollistetaan halukkaille ilman opiskelijaksi siirtymistä. Esimerkiksi kaikki ammatillisen koulutuksen aiemmin keskeyttäneet eivät palaa takaisin opiskelijaksi ja tällöin esimerkiksi erilaisissa työllistymistoimenpiteissä kertynyt osaaminen jää tunnistamatta ja tunnustamatta. Mikäli henkilöillä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa suoraan tutkintotilaisuudessa ilman opiskelijaksi siirtymistä, tuetaan myös näiden henkilöiden ammattitutkintojen suorittamista. Monet työllistymistä edistävissä toimenpiteissä olevista asiakkaista, esimerkiksi NEET-nuoret, kohtaavat kouluttautumisessaan monia haasteita. Näitä ovat mm. jäykät koulutukseen hakeutumisen aikataulut. Lakiehdotuksessa esitetään, että tulevaisuudessa koulutukseen olisi mahdollista hakeutua myös ympärivuotisesti. Tätä on pidettävä hyvänä uudistuksena, jota kannattaa jatkossa vielä vahvistaa etenkin niiden henkilöiden kohdalla joilla aiemmin ovat opinnot keskeytyneet. Esimerkiksi nykykäytännöstä tuttu - ja huonoimmassa vaihtoehdossa pitkä opintojen aloittamisen odottaminen on monelle opiskelumotivaatiota heikentävä tekijä. Opiskelemaan pitäisi päästä heti, kun motivaatio siihen syntyy. Laissa on erikseen nostettu ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppaniksi nuorten työpajat. Tämä on tärkeä kirjaus. Nuorten työpajojen lisäksi laissa voitaisiin huomioida myös muut oppilaitosten alueella toimivat toimijat, jotka pyrkivät edistämään asiakkaidensa etenemistä kohti työelämää tai koulutusta. Koulutussopimus on lakiesityksessä uutena osaamisen hankkimisen tapana, työelämäyhteistyömallina ja tutkinnon suorittamisen reittinä hyvä esitys. Koulutussopimuksessa tulee kuitenkin huomioida se, että se ei välttämättä sovi kaikista haasteellisimmalle opiskelijaryhmälle. Monelle heistä tekemällä oppiminen soveltuu hyvin, mutta työelämän vaatimukset saattavat vielä etenkin tutkinnon suorittamisen alkuvaiheessa olla liian suuret. Tuetumpi

3 ympäristö, jossa aikaa oppimiseen on enemmän, on monelle turvallisempi vaihtoehto. Koulutussopimus voisi soveltua hyödynnettäväksi välityömarkkinaympäristöön, mutta tällöin saattaa esille nousta resurssiongelmat. Organisaatioilla ei välttämättä ole resursseja koulutussopimuksella opiskelevien vastaanottamiseen ja heidän ohjaamiseensa. Tällöin edellä kuvattuja olosuhteita ei saavuteta. Mikäli onnistutaan rakentamaan onnistuneita yhteistyömalleja etenkin rahoituksen ja koulujen henkilöstön suhteen, niin koulutussopimuksella opiskeleminen erilaisissa yhteistyöorganisaatioissa voi nousta hyvin potentiaaliseksi tutkinnon suorittamisen tavaksi monella haastavampaan kohderyhmään kuuluvalle opiskelijalle. Koulutussopimus on lakiehdotuksen mukaan päätoimista opiskelua. Tästä saattaa muodostua monille aiemmin koulutuksensa keskeyttäneille ongelma, mikäli heille tarjotaan opintojen suorittamista koulutussopimuksella. On havaittu, että monelle kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa olevalle asiakkaalle opiskelijaksi siirtymisen suurimpia esteitä ovat toimeentuloon liittyvät kysymykset. Tämän vuoksi olisi pohdittava mallia, jossa koulutussopimus ei välttämättä kaikissa olosuhteissa olisi päätoimista opiskelua. Tällöin opintojen suorittaminen esimerkiksi työmarkkinatuella saattaisi olla vaihtoehto. Olennaista tulisi olla, että kaikki mahdolliset esteet purettaisiin tutkinnon suorittamisen tieltä. Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyö näiltä osin Työja elinkeinoministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on erittäin tärkeää. Lakiesityksestä jää hieman epäselväksi, onko ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ilmaista myös ilman tutkintokoulutusta tutkintoa suorittaville. Tätä sen kuitenkin tulisi olla samalla tavalla kuin aikaisempi laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta velvoittaa. Nykyisessä laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on ollut ongelmana se, että vaikka laki velvoittaa oppilaitokset järjestämään tutkintotilaisuuksia ilmaiseksi myös ilman valmistavaa koulutusta tuleville tutkinnonsuorittajille, niin näin ei kuitenkaan läheskään aina toimita. Tämä hankaloittaa merkittävästi monien tutkinnon suorittamista ja heikentää näin koko ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista. Uudessa laissa ammatillisesta koulutuksesta ja laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta tulisi huolehtia, että oppilaitokset kaikissa tapauksissa mahdollistavat aidosti lain mukaisesti tutkinnon suorittamisen myös ilman tutkintokoulutusta. Lakiehdotuksessa on esitetty, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamisesta oppilaitos voisi periä kohtuulliseksi katsomansa korvauksen tutkinnon suorittajalta. Ammattitutkinnon osalta olisi kuitenkin toivottavaa, että mikäli henkilö suorittaa tutkintoa ilman tutkintokoulutusta, niin tutkinnon suorittaminen olisi mahdollista ilman maksuja perustutkinnon suorittamisen tapaan. Tällä tuettaisiin ja joustavoitettaisiin etenkin haastavammassa asemassa olevien aikuisten tutkintojen suorittamista. Nämä henkilöt ovat voineet hankkia tutkinnon suorittamiseen vaadittavat tiedot ja taidot esimerkiksi työkokeilussa valmentajien ohjauksessa ja olisi heidän kannaltaan tärkeää, että hankittu osaaminen voitaisiin muuttaa ammatilliseksi tutkinnoksi. Kokemuksesta on havaittu, että etenkin aikuisten kohdalla ammattitutkinnon suorittaminen voi olla vaihtoehto, vaikka taustalla olisivatkin aiemmin keskeytyneet ammatilliset opinnot. Mikäli tutkinnon suorittaminen maksaa, niin

4 tutkinnon suorittaminen jää monesti tekemättä. Tällä taas on negatiivisia vaikutuksia henkilön mahdollisuuksiin työllistyä. Ari Reunanen, vastuukoordinaattori Rauman Seudun Katulähetys ry, Valo-valmennuskumppanuusverkosto Valo-valmennus on eri välityömarkkinoilla toimivien organisaatioiden ammatillisen tutkinnon osan suorittamiseen valmentavaa valmennusta. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, työkokeilijat ja palkkatuella olevat henkilöt valmentautuvat tutkintojen osien suorittamiseen oikeita töitä tehden valmentajan tukemana. Osaaminen todetaan näyttötutkintotilaisuudessa. Henkilöt tulevat tutkinnon suorittajaksi ilman valmistavaa koulutusta. Valo-valmennusta on järjestetty jo vuodesta 2009 ja toimintatapa on levinnyt viimeisten vuosien aikana eri puolille Suomea. Valo-valmennuksen avulla satoja erityisen haastavassa asemassa olevia ihmisiä on onnistunut suorittamaan ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia. Valo-valmennusta järjestävään verkostoon kuuluu valtakunnallisesti noin 35 eri organisaatiota, jotka ovat kuntien työpajoja, yhdistyksiä, säätiöitä ja yhteiskunnallisia yrityksiä. RAY on tukenut toimintatavan levittämistä ja juurruttamista valtakunnallisesti Valo-valmennuskumppanit: Askolan kunta Espoon Diakoniasäätiö Euran työpaja Eurajoen työpaja Helsingin NMKY Jyväskylän katulähetys ry Kaarinan nuoret pajamestarit ry Kotkan kaupunki KRIS Etelä-Suomi ry KOTA ry Lahden Työn Paikka Oy Niemikotisäätiö Invalidisäätiö Orton Pro Nauha ry Porin sininauha ry Raina-säätiö Raision työpaja Rannikkopojat Rauman työpaja Rauman Seudun Katulähetys ry Ravimäki-yhdistys Samaria rf Sateenkaari Koto ry Seita-säätiö Sininauhasäätiö Silta-valmennusyhdisty ry SPR-Kontti (Espoo, Vantaa, Turku) Turun työkeskus

5 Varsinais-Suomen sininauha ry Ylivieskan Sytyke-Centre Forssan kaupunki Vantaan kaupunki Tatsi ry