STETE:N JA LOHJAN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄ SEMINAARI SIIVIILIVÄESTÖ KRIISITILANTEISSA. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Sisäasiainministeriö

Transkriptio

1 STETE:N JA LOHJAN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄ SEMINAARI SIIVIILIVÄESTÖ KRIISITILANTEISSA Pelastusylijhtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö SIVIILIYHTEISKUNNAN KRIISINKESTOKYKY JA VÄESTÖNSUOJELU 1 Turvallisuusympäristön muutkset Glbalisituvassa ja teknistyvässä maailmassa turvallisuutta n tarkasteltava laaja-alaisena ja mnia keskinäisiä riippuvuuksia sisältävänä kknaisuutena. Rajaus sisäisen ja ulkisen turvallisuuden välillä n hämärtynyt mnessa suhteessa jpa menettänyt merkityksensä. Aikaisemmin kannaltamme etäiset uhkatekijät vat tulleet yhä knkreettisemmiksi. Kaukaiset knfliktit, pliittiset ja taludelliset epävakaudet, terrri-iskut, energian saatavuuden ngelmat ja lunnnkatastrfit heijastuvat meillekin. Kansainvälinen rikllisuus ulttaa lisääntyvässä määrin timintaansa myös maahamme. EU:n turvallisuusstrategiassa terrrismi n määritetty keskeiseksi uhaksi. Jukktuhaseiden käyttöön terrri-iskujen yhteydessä n varauduttava. Tiettekninen riippuvuus n maailmanlaajuista ja siitä jhtuva haavittuvuus n lisääntynyt. Npeasti leviävät tarttuvat taudit vat jälleen ajankhtaisia. Entistä useammin sallistumme kansainväliseen avustustimintaan kansainvälisten järjestöjen tai EU:n pyytäessä apua siviilikriisinhallinnan tehtäviin tai nnettmuuksien edellyttämään pelastustimintaan ja humanitaariseen apuun. Viime vudet vat sittaneet, että myös massa maassamme vi tapahtua vaikutuksiltaan merkittäviä ympäristö- ja lunnnnnettmuuksia. Niistä vat hyviä esimerkkejä viimekeväiset Lapin ennätystulvat sekä lisääntyneet myrskyt. Suuret kansainväliset tapahtumat vaativat perusteellista ja jatkuvaa uhkien arviintia ja niiden edellyttämiä turvallisuusjärjestelyjä. Viittaan vain juuri päättyneisiin MM-kisihin ja edessä levaan EUpuheenjhtajuuteemme. Siviiliyhteiskunnan varautumisessa stilaallisiin uhkiin tulee lähtökhtana lla sama uhka- ja taistelun kuva kuin pulustusvimilla. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä ja tietjen vaihta siviili- ja stilasviranmaisten kesken.

2 Turvallisuusuhkia arviidaan jatkuvasti ja varautuminen niihin kskettaa yhteiskunnan eri alueita hyvin laajalti. Pelastustimi, jnka vastuulla n tulipaljen ja muiden nnettmuuksien ehkäisy, pelastustiminta ja väestönsujelu, n tässä kentässä yksi tärkeimmistä timijista. 2 Kriittinen infrastruktuuri Kriittisellä infrastruktuurilla tarkitetaan timintja, jtka vat välttämättömiä yhteiskunnan timivuudelle. Aikanaan sillä tarkitettiin lähinnä viesti- ja tietteknisiä järjestelyjä, mutta nykyään se n ymmärrettävä humattavasti laajempana. Siihen luetaan yleensä yhteiskunnan tekniset perusrakenteet, kuljetus-, varastinti- ja jakelujärjestelmät, energia-, elintarvike- ja vesihult sekä ssiaali- ja terveydenhult. Kriisinkestkyvyn kannalta n lennaista, että kriittinen infrastruktuuri timii mahdllisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa. Se n kuitenkin varsin haavittuva ja siksi varmistus-, krjaus ja krvaaviin timintihin tulee varautua tehkkaasti. Mnet keskeiset järjestelmät kuuluvat nykyään eri mistajille, mikä mnimutkaistaa varautumista. Siksi valtinhallinnn eri sektreiden, kuntien ja liikeelämän yhteistyö varautumistimien suunnittelussa ja tteuttamisessa n välttämätöntä. Ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan lisääntyvästi myös yhteistyötä naapurimaiden, EU:n ja kansainvälisten rganisaatiiden kanssa. EU:n piirissä n käynnissä laaja selvitys- ja suunnitteluprsessi kriittiseen infrastruktuuriin khdistuvien riskien tunnistamiseksi ja niihin varautumiseksi. Humita kiinnitetään erityisesti rajjen yli ulttuviin riippuvuuksiin ja riskeihin. 3 Yhteiskunnan elintärkeiden timintjen turvaaminen Kriisinkestkyvyn turvaamiseksi n määritetty yhteiskunnan elintärkeät timinnt, jista tulee hulehtia kaikissa lissa. Vuden 2001 turvallisuus- ja pulustuspliittisessa selntessa määritystehtävä annettiin turvallisuus- ja pulustusasiain kmitealle yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Valmistelun phjalta valtineuvst teki vunna 2003 periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden timintjen turvaamisesta. Päätöksessä n tdettu seitsemän laajaa timinnallista kknaisuutta, jiden timivuuden turvaamisella ylläpidetään valtillinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdllisuudet ja turvallisuus. Ne vat: valtin jhtaminen ulkinen timintakyky stilaallinen maanpulustus sisäinen turvallisuus taluden ja yhteiskunnan timivuus väestön timeentulturva ja timintakyky henkinen kriisinsietkyky. Sisäasiain- ja sittain myös ikeus- ja ympäristöhallintjen vastuulla levaan sisäiseen turvallisuuteen luetaan laillinen ikeus- ja yhteiskuntajärjestys, yleinen järjestys ja turvallisuus, pelastustimi ja rajavalvnta. Pelastustimeen kuuluvat uhkien havaitseminen ja niistä varittaminen, väestön

3 sujautumismahdllisuuksien ylläpitäminen, nnettmuus- ja tuhtilanteiden edellyttämä pelastustiminta sekä ympäristöuhkien ja -vahinkjen trjunta. Elintärkeisiin timintihin sisältyy aikaisemmin mainitun kriittisen infrastruktuurin timivuuden turvaaminen. Yhteiskunnan elintärkeiden timintjen kknaisuutta jhtaa, valv ja yhteensvittaa valtineuvst ja kukin ministeriö hallinnnalallaan. Keskeisenä timielimenä valmistelujen yhteensvittamisessa eri ministeriöiden välillä n valtineuvstn kanslian valtisihteerin jhdlla timiva ministeriöiden valmiuspäällikkökkus. Sen merkitys n krstunut myös akuuttien tilanteiden aikaisena tietjenvaiht- ja yhteensvituselimenä. Ministeriöt laativat vastuullaan levista timinnista kehittämissuunnitelmat. Lähivusien painpisteitä surituskyvyn kehittämisessä vat jhtamisjärjestelmät ja jhtamisessa tarvittava tilannekuva, vakavan rikllisuuden trjunta mukaan luettuna terrrismi, sähköiset tiet- ja viestijärjestelmät sekä terveydensujelu. Suuri haaste n turvata varautumistimiin tarvittavien varjen sisällyttäminen budjetteihin kilpailtaessa muiden, pliittisesti ehkä hukuttelevampien käyttötarkitusten kanssa. Viranmaisten ja elinkeinelämän välistä yhteistyötä varten n Pulustustaludellinen suunnittelukunta (PTS) ja sen timielimet. Hultvarmuuskeskus (HVK) timii PTS:n sihteeristönä ja timeenpanevana elimenä. HVK ylläpitää myös kriisiajan varmuusvarastja sekä vastaa viestintäverkkjen ja tietteknisten järjestelmien varajärjestelmien rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Valtineuvst uudisti vunna 2002 päätöksen hultvarmuuden tavitteista. Siinä krstetaan yhteiskunnan tietteknisten perusrakenteiden varmistamisen tärkeyttä. 4 Väestönsujelu ja sen suus kriisinkestkyvyssä Väestönsujelussa n kysymys ihmisten ja maisuuden sujaamisesta ja pelastustiminnan hitamisesta pikkeuslissa. Lähtökhtana n se, että niin kauan kuin varaudumme maamme pulustamiseen stilaallisin keinin, meidän n myös varauduttava siviiliväestön ja siviiliyhteiskunnan sujaamiseen sdankäynnin vaikutuksilta. Tärkeitä tehtäviä vat uhkien havaitseminen ja väestön varittaminen, väestön sujautumismahdllisuuksien ylläpitäminen sekä nnettmuus- ja tuhtilanteiden edellyttämä pelastustiminta. Väestönsujelutehtäviä kuuluu pelastusviranmaisten lisäksi myös useille muille viranmaisille ja rganisaatiille. Yksittäisille kansalaisille, yrityksille ja muille yhteisöille kuuluvan matimisen varautumisen merkitys nnettmuuksien ehkäisyssä, henkilöstön, maisuuden ja ympäristön sujaamisessa ja pelastustiminnassa n entisestään krstunut. Ensisijainen väestön sujaamiskein pikkeuslissa n sujata väestö vakinaisilla asuinsijillaan tukeutuen tilanteen vaatiessa väestönsujiin. Laajasta sujien rakentamisvelvitteesta ei maassamme le luvuttu, vaikka muissa phjismassa sujien rakentamista nkin vähennetty tai sitä n khdistettu vain tietyille erityisen uhanalaisiksi katstuille alueille. Paikalle sujautumisen ensisijaisuudesta hulimatta väestöä varaudutaan kuitenkin myös evakuimaan vaaran uhkaamalta alueelta ja sijittamaan turvalliselle alueelle. Vaikka evakuinti n yhteiskunnan

4 timintaa suuresti haittaava timenpide ja vaikka yhteiskuntarakenteemme n kvin erilainen kuin viime stien aikana, tilanne vi jissakin tapauksissa käydä niin uhkaavaksi, että vaara-alueelta n pakk pistua. Pelastuslaitkset vat yhteistyössä kuntien ja muiden sapulten kanssa uudistaneet evakuintisuunnitelmat. Tavitteena n llut, että evakuinnit vidaan tteuttaa aikaisempaa justavammin ja npeammin riskien ja uhkien edellyttämällä tavalla. Suunnittelussa n tettu humin myös rauhanaikaisista nnettmuuksista jhtuvat riskit. Valtineuvst edellytti turvallisuus- ja pulustuspliittisessa selntessa, että sisäasiainministeriö laatii vuteen 2006 mennessä väestön sujaamisen strategian. Siinä kartitetaan ja arviidaan väestöön khdistuvat keskeiset turvallisuusuhat ja niiden vaikutukset sekä nrmaali- että pikkeuslissa samin kuin uhkien edellyttämät sujautumistimenpiteet.strategiassa tetaan kantaa väestönsujien rakentamiseen ja rakentamisvelvllisuuteen sekä valvnta-, hälytys- ja jhtamisjärjestelmien kehittämistarpeisiin. Väestönsujelun kehittämisessä dtukset khdistuvat alueellisen pelastustimen kykyyn kehittää vastuullaan levia väestönsujelutehtäviä sekä saltaan svittaa yhteen kuntien ja muiden rganisaatiiden paikallisia väestönsujeluvalmisteluja. Uuden alueellisen pelastustimen järjestelmän usktaan antavan aikaisempaa paremmat mahdllisuudet khdistaa väestönsujeluun mnipulista asiantuntemusta ja keskittää peratiivisia pelastusresursseja tuhalueilla tapahtuvaan pelastustimintaan. Väestönsujelun merkitys ja arvstus n eri aikina vaihdellut. Vaikuttavana tekijänä n llut kansainvälinen ja maahamme vaikuttava turvallisuustilanne, erityisesti ihmisten fyysiseen turvallisuuteen liittyvät uhat. Menemättä histrialliseen kehitykseen tarkemmin n syytä nstaa esille Tshernbylin ydinvimalannettmuus (1986), jka merkitsi "uutta aikakautta" väestönsujelussa. Varauksellinen suhtautuminen väestönsujeluun väheni ja kehittämistimiin saatiin määrärahja. Muun muassa säteilyvalvntajärjestelmä saatiin pikaisesti kuntn. Väestönsujelun merkitystä vat lisänneet maailmalla tapahtuneet terrri-iskut ja terrrismiuhan krstuminen, bilgiset ja kemialliset uhat sekä Balkanin ja Keski-Aasian kriisit. 5 Kulutus ja tiedttaminen Kriisitilanteisiin varautumisessa kulutus n keskeinen timintavalmiutta edistävä kein. Tiedttaminen turvallisuusuhista, valmiussuunnitelmista ja menettelytavista eri tilanteissa työpaikilla, kuluissa sekä myös väestölle parantaa mahdllisuuksia selvitä vaaratilanteista. Ennakk-letukset, että kriisejä ei tapahdu llenkaan tai että ne eivät kskettaisi meitä, visivat vaikeuttaa kriisisignaalien ymmärtämistä ja ikea-aikaista reagimista. Pelastuspist järjestää siviilihallinnlle tarkitettua varautumiskulutusta ja läänien valmisharjituksia yhteistyössä lääninhallitusten kanssa. Niihin sallistuvat lääninhallitukset, pelastuslaitkset, kunnat ja muut yhteistyötaht ja timintaa harjitellaan erilaisia nrmaaliljen häiriötilanteita ja pikkeusljen tilanteita silmällä pitäen. Parhaillaan n käynnissä laaja valtakunnallinen valmiusharjitus, jhn sallistuvat ministeriöt ja niiden alainen keskeinen hallint. Harjitukset, jihin sallistuvat eri hallinnn tast ja kaikki keskeiset rganisaatit, vat sittautuneet erittäin hyödyllisiksi ja yhteistimintavalmiuksia kehittäviksi.

5 6 Sisäisen turvallisuuden hjelma Sisäasiainministeriön jhdlla valmisteltiin viime vunna sisäisen turvallisuuden hjelma. Sen valmisteluun sallistui yhdeksän eri ministeriötä. Kysymys n laajasta sektrirajat ylittävästä useampivutisesta kehittämissuunnitelmasta, jlla n myös ylimmän pliittisen jhdn tuki. Ohjelman lähtökhtana n sisäisen turvallisuuden nykytilan arviinti ja tulevien uhkatekijöiden kartitus. Tämän phjalta n laadittu strategiset linjaukset ja timenpiteet, jilla tulevaisuuteen vaikutetaan. Tavitetila vuteen 2015 mennessä n määritelty seuraavasti: "Sumi n Eurpan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena n hyvin timiva julkinen sektri, jnka timinta painttuu ennalta ehkäisevään työhön. Viranmaisyhteistyöllä sekä sidsryhmien ja yksityisen sektrin kanssa kumppanuuksia slmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusdtuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut". Ohjelmassa kiinnitetään humita "arjen turvallisuuteen" mutta myös vakavimpiin tilanteisiin varautumiseen. Ohjelma sisältää lähes 100 timenpide-ehdtusta, jiden tteuttamisvastuu n sitettu eri ministeriöille. Sisäisen turvallisuuden hjelma, turvallisuus- ja pulustuspliittinen selntek ja yhteiskunnan elintärkeiden timintjen turvaamisen strategia mudstavat yhteen svitetun kknaisuuden. 7 Lpuksi Hyvä kriisinkestkyky vaatii viranmaisten, elinkeinelämän, järjestöjen ja väestön yhteistyötä, aktiivisuutta ja panstusta kaikkien yhteiseksi hyväksi. Tavitteena n hyvä ennalta varautuminen ja kyky timia tehkkaassa yhteistyössä kriisitilanteissa. Tutkimusten valssa kansalaisten luttamus turvallisuusviranmaisiin n pysynyt jatkuvasti erittäin krkeana. Riskit muuttuvat ja kansainvälistyvät. Kuten tsunamikatastrfin aikaiset kkemukset sittivat, kansalaiset dttavat viranmaisten kykenevän auttamaan ulkmaillakin. Kaikista sattuneista nnettmuuksista ja kriiseistä n tettava ppia muistaen kuitenkin, että seuraava eteen tuleva tilanne n taas erilainen kuin aikaisemmin ketut.