JOKIVARREN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA NIITÄ TARKENTAVAT PELISÄÄN- NÖT HENKILÖKUNNAN KÄYTTÖÖN

Transkriptio

1 JOKIVARREN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA NIITÄ TARKENTAVAT PELISÄÄN- NÖT HENKILÖKUNNAN KÄYTTÖÖN Nämä järjestyssäännöt vat vimassa työjärjestyksen mukaisena kuluaikana kulussa, kulun piha-alueella sekä kulun järjestämissä tilaisuuksissa. Myös järjestetyistä kulukuljetuksista jhtuva dtusaika lasketaan kuluajaksi. Järjestyslain mukaan kulun järjestyssäännöt tulkitaan ns. järjestysmääräyksiksi. Järjestysmääräyksessä tulee näkyä vimassalalue ja aika. Yksinkertaistetusti vidaan tdeta, että kulun timivalta alkaa ppilaan ensimmäisen ppitunnin alkaessa kun kellt sivat sisään ja päättyy kun ppilas pistuu kulupäivän päätyttyä kulun pihalta. Lisäksi timivaltaan kuuluvat tietysti kaikki kulun tapahtumat sekä kuluajan jälkeiset aktiviteetit (läksykerh, dtustunti, kerht ). Oppilas vi häiritä petusta mnin eri tavin. Yleistä n että erilaisten lelujen tai laitteiden käyttäminen tunnilla taikka välitunnillakin aiheuttaa häiriötä. Esine, jta ppilas käyttää luvatta ja/tai häiritsevästi vidaan ttaa tilapäisesti ppilaalta työrauhan palauttamiseksi, erityisesti js ppilas kiellsta hulimatta jatkaa esineen käyttämistä. Vaikka tällöin kajtaankin lyhytaikaisesti ppilaan hallintaan, n muiden ppilaiden ikeus saada petusta niin tärkeä ikeushyvä, että hallinnan lyhytaikainen lukkaaminen n sallittua. Lisäksi kyseessä n tällöin muutinkin lähtökhtaisesti kyseessä tilanne, jssa ppilaalle ei aiheudu haittaa, jten useimmiten ei le edes kysymys kielletystä hallinnan lukkaamisesta. Esine n kuitenkin palautettava viimeistään kulupäivän päättyessä ppilaalle tai tämän hultajalle. Pisttamisen tulee aina perustua järjestyksen tai turvallisuuden ylläpittarkitukseen taikka liittyä pakkkeinlaissa säädettyyn jkamiehen kiinnitt-ikeuteen. Mitään esinettä ei saa ttaa ppilaalta pelkästään kurinpittarkituksessa pis. Näin llen esimerkiksi sellainen menettely, että pettaja ttaa ppilaiden maisuutta haltuunsa ja palauttaa sen esimerkiksi lukuvuden päätyttyä ei le sallittu. 1. Nudatan liikennesääntöjä ja hyviä tapja. Laki velvittaa minua käyttämään pyöräillessä ja mpillessa kypärää sekä varustamaan ajneuvni riittävin valin ja heijastimin. Järjestyssäännöt eivät vi määrätä kulumatkista, mutta tki lain lemassalsta saa ja kannattaa muistuttaa. Susitus, että vasta 3. lukalta lähtien vi kulkea plkupyörällä kuluun. Yhtenäiseen khteluun vedten kyseistä määräystä ei vi kuitenkaan antaa. Kulun tapahtumissa, kuten pyöräretkillä henkilökunta valv liikennekäyttäytymistä sekä pyöräilykypärän käyttöä. Tarvittaessa kypäräksi kelpaa tilapäisesti kulun jääkiekkkypärä. Kska valvnta vi kitua ngelmaksi, lähtökhtaisesti mpilla ei siirrytä paikasta tiseen. Jissain tilanteissa mpjen ja plkupyörien käyttäminen vi tki lla perusteltua, mutta esimerkiksi yhteiset tapahtumat (kirkk tms.) päättyvät kululle, jten ajneuvt vivat hyvin dttaa kululla. 2. Vältän tarpeetnta ajelua kulun piha-alueella. Jätän plkupyöräni tai mttriajneuvni lukittuna niille varatuille alueille. Näillä alueilla asiatn leskelu n kiellettyä.

2 Lukitsemista n haluttu krstaa jpa järjestyssäännössä, mutta lukitsematta jättämisestä ei silti seuraa rangaistusta. Tarpeetn leskelu ajneuvjen luna n kiellettyä ja mikäli tätä sääntöä riktaan, siitä aluksi humautetaan ja mikäli rike tistuu, siitä vidaan määrätä harkinnan mukaan jälki-istunt. Kaikki ajneuvt vat kulun pihalla ppilaiden malla vastuulla, jten ne n syytä lukita. Kulu ei le krvaus- eikä muussakaan vastuussa. Mahdlliset varkaudet ja ilkivalta ilmitetaan pliisille, mutta ilmittajana tulee lla ensisijaisesti ppilaan hultaja. Kulupäivän aikana harjitettu ilkivalta pyritään tki selvittämään kulun tahlta. Valvntakamerat eivät valitettavasti kuvaa esimerkiksi pyörätelineitä. 3. Odtan ulkna ensimmäisen ppitunnin alkua. Pistun kulualueelta viivyttelemättä kulupäiväni päätyttyä, kuitenkin viimeistään välitunnin jälkeen. Oppilaita ja heidän hultajiaan tulee muistuttaa siitä, että kulun timivalta ja näin llen myös vastuu ppilaista alkaa vasta kulun alkaessa. Varsinaista valvntaa ei le järjestetty ennen kulun alkua. Ovet pidetään lukittuina, kska sisätilissa tapaturmariski n suurempi kuin ulkna. Sisätilissa dttaminen lisi myös illuusin siitä, että kulu n j alkanut, vaikka näin ei siis le. Erityisen kylminä aamuina ppilaat vidaan päästää sisään. Päätöksen tekee rehtri. Kulukuljetuksessa levat ppilaat saavat dttaa ppitunnin alkua iltakäyttötai A-aulassa. Lain mukaan kyyditystä dttavalle ppilaalle n varattava mahdllisuus hjattuun timintaan. Kulumme tilissa timii myös iltapäiväkerh. Tämä järjestyssääntöjen pykälä ei tietenkään kske em. aktiviteetteihin sallistuvia ppilaita vaikka iltapäivätiminta nkin peruspetuslaissa määriteltyä, kulutuksen järjestäjän rganisimaa timintaa, jka siinä mielessä n kulun järjestyssääntöjen alaista. Opettaja vi harkintansa mukaan antaa luvan yksittäiselle tai muutamalle ppilaalle petustilan (lukkahuneen) käyttöön. Opettaja vastaa tullinkin ppilaista ja mikäli pettaja itse pistuu rakennuksesta, hänen n svittava vastuun siirtämisestä tisen pettajan kanssa. Vastuussa levan pettajan pistuessa rakennuksesta myös ppilaiden n pistuttava lukasta. 4. Riisun päähineeni tullessani sisätilihin viimeistään lukkaan mennessäni. En leskele sisätilissa päähine päässäni. Säilytän ulkvaatteeni sekä kenkäni niille varatuissa paikissa. Lgiikkana n tietysti, että ulkvaatteita pidetään ulkna. Kska ulkvaatteet riisutaan ja puetaan naulaklla, ei päähinettä haluta käytännön syistä nstaa erityiseen asemaan. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan (perustuslaki) mlempia sukupulia n khdeltava samin, jten myös tytöt ttavat päähineen päästään tullessaan ulk-vesta sisään. Tytöt saattavat käyttää huivia sana kampausta ja tämä vidaan tki sallia, kska kyseessä ei le päähine. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan tämä n sallittava myös pjille. Mahdllisissa tulkintatilanteissa päähine vs. kampauksen sana leva huivi pettaja käy kasvatuksellisen keskustelun kahden kesken ppilaan kanssa ja mikäli yhteisymmärrystä ei synny, ppilas hjataan selvittämään asiaa rehtrin kanssa. Huput rinnastetaan päähineisiin.

3 Ulktakkeja säilytetään naulakissa. Talvisin päähineitä sekä käsineitä säilytetään takin hihassa katamisen sekä täiden leviämisen estämiseksi. Opettaja vastaa siitä, että kengät jätetään siistiin riviin lukan ulkpulelle. Näin mahdllistetaan siivus ja taataan turvallinen liikkuminen myös hätäpistumistilanteessa. Tietyissä lukkatilissa n pikkeavat timintamallit, esimerkiksi teknisen työn tilissa sekä rukalassa pidetään kengät jalassa turvallisuussyistä ja musiikkilukassa naulakk n sijitettu lukan sisäpulelle käytävän ahtauden takia. Palkelljen sidessa kengät haetaan lukkaan ja laitetaan vasta siellä rauhassa jalkaan. Rakennukset vat pala hidastavia, jten kiirettä ei le. Lukassa dtetaan jnssa, kengät jalassa siipivastaavan lupaa siirtyä kkntumisalueelle. Rakennuksien ylimmät kerrkset sekä A-siiven alin kerrs alittavat pistumisen pettajan päätöksellä. 5. Tulen ajissa ppitunnille asianmukaiset varusteet ja välineet mukanani ja ktitehtävät tehtyinä. Mikäli ppilas n luvatta pissa kulusta, ppilaan man pettajan tulee ilmittaa siitä hultajalle mahdllisimman pian, alakulussa saman päivän aikana, yläkulussa viimeistään seuraavana päivänä. Kk päivän luvattmasta pissalsta määrätään ppilaalle kaksi tuntia jälki-istunta ja hänet määrätään krvaamaan jkainen pissaltunti. Krvausten käytännönjärjestelyistä hulehtii lukanpettaja tai -valvja yhteistyössä ppilaanhjaajan kanssa. Oppilaalla tulee lla mukanaan ppitunneilla tarvittavat välineet sekä ktitehtävät tehtynä. Ktitehtävien, kirjjen ja vihkjen sekä pettajan harkinnan ja ilmituksen mukaan myös liikuntavarusteiden puuttuminen merkitään Wilmaan. Oma pettaja seuraa unhduksia aktiivisesti Wilmasta ja puuttuu niihin seuraavasti: Velvittavana 3. lukasta alkaen ja sveltaen alkupetuksessa: 5krt kasvatuskeskustelu (min 15min) / yhteydentt ktiin muista kirjata Wilmaan kurinpittimet -lmakkeella 10krt kasvatuskeskustelu hultajat mukana mikäli vat halukkaita sallistumaan + plle tiet lukilla 7-9 muista kirjata Wilmaan kurinpittimet -lmakkeella 15krt jälki-istunt 45min 20krt apulaisrehtrin läksyvihk + apulaisrehtrin kasvatuskeskustelu ppilaan kanssa + tiet hultajille 25krt kasvatuskeskustelu (min 15min) / yhteydentt ktiin muista kirjata Wilmaan kurinpittimet -lmakkeella 30krt akuuttina pedaggiseen tiimiin svitaan tuki- ja kurinpittimenpiteistä (pakllinen&määräaikainen läksykerh, kirjallinen varitus ) Unhdukset nllaantuvat juluna. Ktitehtävien tekeminen välitunnilla tai ennen kulun alkua ei le susiteltavaa mutta ei kiellettyäkään. Kaikenlainen kpiiminen esim. lukkatverilta n plagiintia eli kiellettyä. Tässä tapauksessakin jälki-istunnn perusteena n annettujen hjeiden nudattamatta jättäminen ja hulimattmuus. Lisäksi vidaan vedta POL 35 ; 2 mm. Oppilaan n suritettava tehtävänsä tunnllisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

4 Liikuntatunneille ppilaan tulee saapua myös asianmukaisesti varustautuneena. Js ppilaalla ei le mia liikuntavälineitä kuten suksia tai luistimia, ne lainataan kululta ja palautetaan käytön jälkeen ikeille paikilleen. Jäälle mennään vain luistimet jalassa ja kypärä päässä sääntö kskee sekä tyttöjä että pikia ja mlempia luistelualueita. Kypäränä vi käyttää jääkiekkkypärän lisäksi plkupyöräkypärää. Henkilökunnan timesta ei järjestetä välituntisin kypärien tai luistinten jakelua ppilas käyttää mia välineitään välituntiliikunnassa. Omia jääkiekk-, kaukalpall- tai jääpallmailja vivat 1-6.-lukkien ppilaat säilyttää lukassaan tai lukanpettajan parhaaksi katsmalla tavalla. Välituntiluistelusta ei lunnllisesti saa aiheutua myöhästymisiä ppitunneilta. Luistinten vaiht tapahtuu pihalla levassa luistelukpissa. Lukalla vi lla ma välituntipall. Lukan pallsta vastaavat lukan ppilaat ja lukan ma pettaja. Sukset säilytetään ensisijaisesti luistelukpissa levissa suksitelineissä tai ppilaan massa lukassa (ei kskaan käytävillä). Kulu ei valitettavasti vi vastata kuluun tai kulun piha-alueille jätetyistä välineistä. Ktitehtävänsä laiminlyönyt ppilas vidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvnnan alaisena surittamaan tehtäviään. Jkivarren kulussa ppilaille n järjestetty läksykerh, jta vi tarvittaessa käyttää myös tähän tarkitukseen. Erityisesti pienimpien ppilaiden khdalla n järkevää ilmittaa hultajalle tehtävien surittamaan jäämisestä. 6. Käyttäydyn kaikissa tilanteissa khteliaasti ja tisia kunniittaen. Nudatan kaikkien kulun aikuisten antamia hjeita. En käytä lukkaavaa kieltä enkä hyväksy henkistä enkä fyysistä väkivaltaa. Ilmitan näkemäni kiusaamisen kulun aikuiselle. Ensisijainen puuttumistimenpide n kasvatuskeskustelu. Opettaja harkitsee tapauskhtaisesti, tarjaak hän hultajalle mahdllisuutta sallistua kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan kurinpittimenpiteenä, vaikka kyseessä ei le juridisesti kurinpit- vaan puuttumistimi. Peruspetuslain 36 :n mukaan petusta häiritsevä ppilas vidaan pistaa lukasta ppitunnin jäljellä levaksi ajaksi. Mikäli ppilas ei määräyksestä hulimatta pistu lukasta, hänet vidaan pistaa khtuullisia vimakeinja käyttäen. Pistamisen vi surittaa pettaja tai rehtri. Lukasta pistaminen n aina kirjattava ja vimakeinjen käytöstä n annettava erillinen selvitys. On susiteltavaa, että mikäli ppilas judutaan pistamaan vimakeinja käyttäen, paikalla n vähintään kaksi aikuista (turvallisuus, tdistaja). Epäasiallisesti käyttäytyvä ppilas vidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntn pettajan tai rehtrin harkinnan mukaan. Oppilasta n kuultava ennen rangaistuksen antamista. Hänen esittämänsä näkemykset tulee kirjata jälki-istuntlmakkeeseen (Wilma). Mikäli ppilas jatkaa huna käytöstään jälki-istunnt saatuaan (lähtökhtaisesti viisi jälki-istunta samasta aiheesta tai pikkeuksellisen väkivaltainen / epäasiallinen käytös), rehtri vi antaa ppilaalle kirjallisen varituksen ja edelleen esittää ppilasta ertettavaksi määräajaksi kulusta. Erttamisesta päättää petustimen JRy. Kurinpitrangaistukset: Oppilasta, jka rikk järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, vidaan rangaista kurinpidllisesti. Kurinpitrangaistuksia vat kirjallinen varitus ja ppilaan erttaminen enintään klmeksi kuukaudeksi. Opetuksen järjestäjän n hulehdittava, ettei ertettu jää jälkeen petuksesta. Ertetulle laaditaan petussuunnitelmaan

5 perustuva henkilökhtainen suunnitelma, jnka mukaan petus tteutetaan ja ppimista seurataan. Kurinpittimien kirjaaminen: Lukasta pistaminen lpputunnin ajaksi n myös kirjattava Wilmaan, kasvatuskeskustelusta ja jälki-istunnsta n tiedtettava ktiin ennen istuntajankhtaa, kirjallinen varitus ja määräaikainen erttaminen kurinpitrangaistuksia, jiden yhteydessä hultajia n kuultava. Varituksesta ja erttamisesta annetaan aina päätös (rehtri / petustimen jhtryhmä). Valvntavastuu: Peruspetuslain 31 a :n mukaan ppilasta ei saa jättää ilman valvntaa, js hänet n määrätty pistumaan ppitunnilta tai ppilaan sallistuminen petukseen n evätty jäljellä levan työpäivän ajaksi. Tapaa, jlla valvnta n suritettava, ei le laissa määritelty. Kulussamme n tulkittu lakia siten, että ppilas vidaan määrätä lukan ven taakse dttamaan. Hänelle vidaan tarvittaessa antaa tuli ja/tai pulpetti mukaan. Oven takana ppilas n pettajan välittömässä valvnnassa. Js ppilas pistuu ven takaa, hän rikk pettajan antamaa määräystä. Tarvittaessa ppilaan vi lähettää myös rehtrin puhuteltavaksi. Ktiin lähetetyn ppilaan valvnta n mutkikkaampaa. Valvnnan järjestävät rehtrit tapauskhtaisesti, mutta jka tapauksessa tetaan yhteys hultajiin. Yleisestikin vidaan tdeta, että jkainen tapaus n harkittava erikseen myös lukasta pistamisen yhteydessä. Opettajan n kasvatusalan ammattilaisena tulkittava ppilaan senhetkinen mielentila ja järjestettävä valvnta tilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkiksi raivkhtauksen saanutta ppilasta ei vi jättää yksin käytävään. Kiusaaminen määritellään ja siihen puututaan KiVa-menetelmän mukaisesti. Oppilaita hjataan sekä puuttumaan kiusaamiseen että kertmaan siitä jllekin kulun aikuiselle, mutta puuttumatta tai kertmatta jättämisestä ei seuraa autmaattisesti rangaistusta. 7. Arvesineet ja elektrniset laitteet vat kulussa malla vastuullani. Käytän laitteita ppitunneilla pettajan hjeiden mukaisesti. Rehtrilla tai kulun pettajalla n yhdessä tai erikseen ikeus työpäivän aikana ttaa haltuunsa ppilaalta turvallisuutta vaarantava esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jlla ppilas häiritsee petusta tai ppimista. Js haltuun tettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä ppilas kettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ttamisen, rehtrilla tai kulun pettajalla n ikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ttamiseksi välttämättömiä vimakeinja, jita vidaan pitää pulustettavina ppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kknaisarviinti humin ttaen. Oikeus käyttää vimakeinja kskee vain ppilaan maa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, jita käytetään ppimisen tai petuksen häiritsemiseen. Opetusta häiritsevät elektrniset laitteet tetaan ppilaalta pis lpputunnin ajaksi. Laitteet eivät saa aiheuttaa häiriötä. Oppilas ei saa ppitunnin aikana käyttää elektrnisia laitteita ilman pettajan lupaa. Siis esimerkiksi viestien lähettäminen tai lukeminen n petusta häiritsevää timintaa. Opettaja vi myös tarvittaessa hjeistaa ppilaat sulkemaan virran pis laitteesta petustilanteen niin vaatiessa. Pis tetut elektrniset laitteet tulee palauttaa ppilaalle ppitunnin päättyessä ja viimeistään kulupäivän lpuksi. Opettaja vastaa laitteesta niin kauan, kun laite n hänen hallussaan. Mikäli pis ttaminen lppupäiväksi katstaan tarpeelliseksi, laite varustetaan nimilapulla ja timitetaan kansliaan. Pisttaminen ja palauttaminen kirjataan Wilmaan.

6 8. En harjita salakatselua enkä -kuuntelua teknisiä apuvälineitä käyttäen. En julkaise asianmukaisiakaan tallenteita ilman khteen lupaa. Salakatselu ja -kuuntelu sekä niiden yrittäminen n rikslaissa kielletty. Julkaiseminen vaatii lähtökhtaisesti aina khteen luvan. 9. Vietän välituntini rajatulla kulualueella lukuun ttamatta sisätilissa järjestettyä välituntitimintaa. Välituntialueet tiedtetaan syyslukukauden alkaessa. Oppilaat eivät saa pistua kulun alueelta ilman lupaa kulupäivän aikana. Oppilaan pistuessa luvatta kulun alueelta, annetaan hänelle siitä tunti jälki-istunta. Kulu n vastuussa ppilaasta kk kulupäivän ajan. Välituntitiminnan aiheuttaessa epäjärjestystä, paikkjen stkemista, kulun maisuuden rikkutumista tms. se keskeytetään ppilaskunnan hjaajan ilmittamaksi ajaksi. Valvjien näkyvyyden vuksi ulkna valvva henkilökunta käyttää humiliivejä. 10. Hulehdin malta saltani kulualueen ja lukkien siisteydestä. Käytän välineitä ja materiaaleja hulellisesti ja säästeliäästi. Kysyn aina luvan kulun välineistön tai tisten ppilaiden tavariden lainaamiseen. Ilmitan sattuneesta vahingsta välittömästi kulun henkilökunnalle. Mikäli ppilas syyllistyy tarpeettmaan rskaamiseen tms. hänet velvitetaan siivamaan aiheuttamansa stkut. Kulumme timinta-ajatuksen mukaan kaikkien tulisi ppia myös vastuuta, jhn kuuluu ilmitusvelvllisuus sattuneesta vahingsta. 11. Rukailen hyvien tapjen ja annettujen hjeiden mukaisesti. Rukalaan saavutaan ilman päällystakkeja, kengät jalassa (turvallisuus). Päällystakit vidaan jättää rukalan ulkpulella leviin naulakihin tai päärakennuksessa piskelevien salta lukan ulkpulelle. Jkaisella lukalla n mat rukailuvurt, jita tulee nudattaa mahdllisimman tarkasti. Rukailuun n varattu 15 minuuttia rukasalissa. Mikäli rukailu suu kaksistunnille eikä siirtymätauka (5min) tarvita, säästyvän ajan vi käyttää rukasalissa jllin aika n 20 minuuttia. Opettajien tulee hjeistaa ppilaita pesemään kätensä ennen rukailua jk lukassa, käytävässä tai rukalassa. Mikäli jkin rukalaji tai rukailuvälineet lppuvat linjastlta, käydään kertmassa asiasta khteliaasti keittiöhenkilökunnalle. Jkaisella rehtrilla, pettajalla ja avustajalla n rukalassa valvntavastuu. He vastaavat kuitenkin ensisijaisesti masta ryhmästään, jten heidän n sijituttava rukalaan niin, että he näkevät man ryhmänsä ppilaat kk rukailun ajan. Parhaiten tämä nnistuu sillin, kun pettaja ja/tai avustaja istuvat samassa pöydässä ppilaiden kanssa.

7 Kaikenlainen stkeminen ja rualla leikkiminen n erittäin huna ja spimatnta käytöstä, jten siitä tulee aina rangaista ppilasta vähintään puhuttelulla, yleensä myös jälki-istunnlla. Rangaistuksen antaa se pettaja, jnka kanssa ryhmä n syömässä. Kaikilla aikuisilla n velvllisuus puuttua havaitsemaansa spimattmaan käytökseen. Nudatamme periaatetta Minkä tan, sen myös syön, jten ppilaita tulee hjata mieluummin hakemaan lisää rukaa kuin ttamaan aluksi liikaa. 12. Tupakinti ja kaikkien päihteiden käyttö ja kuluun tuminen sekä energiajumien nauttiminen n kiellettyä. Kuluun ei saa tuda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jnka hallussapit n muussa laissa kielletty tai jlla vidaan vaarantaa maa tai tisen turvallisuutta taikka jka erityisesti sveltuu maisuuden vahingittamiseen ja jnka hallussapidlle ei le hyväksyttävää syytä. Tupakkaa ja alkhlia saa myydä vain 18 vutta täyttäneille. Tupakan ja alkhlin tuminen kuluun vidaan tulkita turvallisuutta ja yleistä järjestystä vaarantavaksi teksi, jten niiden pisttaminen alaikäiseltä n perusteltua. Kulun pettajalla ja rehtrilla n työpäivän aikana ikeus tarkastaa ppilaan mukana levat tavarat, ppilaan hallinnassa levat kulun säilytystilat ja päällisin pulin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ttamiseksi, jlla vidaan vaarantaa maa tai tisen turvallisuutta, js tällaisen esineen tai aineen hallussa pit n ilmeistä ja ppilas pyynnöstä hulimatta kieltäytyy niitä luvuttamasta tai ei lutettavasti sita, ettei hänen hallussaan niitä le. Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee lla ppilaan kanssa samaa sukupulta. Tarkastuksessa tulee lla läsnä tarkastajan lisäksi tinen täysi-ikäinen kulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee lla läsnä hänen valitsemansa kulun henkilökuntaan kuuluva, js tämä n saapuvilla. Edellä säädetystä tarkastuksen surittamistavasta vidaan kuitenkin piketa, js se n asian kiireellinen lunne humin ttaen turvallisuuden kannalta ehdttman välttämätöntä. Oppilaalta löytyneet tupakat ja päihteet timitetaan rehtrille, jka vastaa niiden tdisteellisesta hävittämisestä. Tupakinnista kiinni jäänyt ppilas jätetään kulupäivän jälkeen tekemään tupakka-aiheista esitelmää rehtrin hjauksessa. Henkilökuntaan kuuluvien tulee ilmittaa tämän järjestyssäännön rikkmisepäilystä aina rehtrille, jka tekee päätöksen timenpiteistä. Päihtyneen ppilaan hultajiin tetaan heti yhteys hultajat kululle ppilas terveydenhitajalle. Päihteiden käytön epäilystä, päihteiden käytöstä, hallussapidsta, välityksestä tai myynnistä tulee tehdä lastensujeluilmitus (rehtri tekee). Tarkempia hjeita löydät kulun turvallisuusppaasta. Energiajumien tumista kuluun ei vi kieltää, jten autmaattista pisttikeutta ei myöskään le. Mikäli kuluun tudut energiajumat aiheuttavat yleistä häiriötä, tölkit vi takavarikida krkeintaan kulupäivän ajaksi. Mikäli ppilas ju järjestyssääntöjen vastaisesti energiajumaa, hänet tulee puhutella järjestyssääntöjen rikkmisesta. Js rike tistuu, ppilaalle vidaan määrätä jälki-istunta. Avnaisen tölkin sisältö pyydetään kaatamaan viemäriin ja js ppilas ei sustu näin timimaan, tölkki takavarikidaan kulupäivän ajaksi. Pistt-ikeutta käyttänyt pettaja säilyttää tölkin/tölkit itse. Mikäli ppilas ei nuda avattua tölkkiä svittuna aikana, sisältö kaadetaan viemäriin pilaantumisvaaran takia. Avaamattmista, nutamattmista tölkeistä tetaan

8 yhteys hultajaan ja timitaan hultajan antamien hjeiden mukaisesti. Edellä kuvattu kskee kaikkia jumapakkaustyyppejä sekä energiajumatabletteja ja -geelejä. 13. Tulentekvälineiden, teräaseiden ja muiden turvallisuutta vaarantavien välineiden ja laitteiden kuluun tuminen n kielletty. Turvallisuutta vaarantavaksi välineeksi vidaan tulkita esimerkiksi paperiveitsi vaikka sen terä lisi hyvinkin lyhyt, mikäli ppilas käyttää veistä turvallisuutta vaarantavasti. Vastaavasti matalatehisetkin kynälaserit vivat aiheuttaa silmävammja, jten niitä n pidettävä turvallisuutta vaarantavina laitteina. Säteilyturvakeskus n esim. kieltänyt kynälasereiden jakamisen sisäänpääsyn yhteydessä suuressa tilaisuudessa, vaikka sallistujat livat aikuisia. Oppilaan taskuja ja reppua tarkastettaessa timitaan kuten edellisessä pykälässä. Näiden järjestyssääntöjen rikkmisesta rangaistuksiani vat nuhtelu, jälki-istunt, kirjallinen varitus tai määräaikainen kulusta erttaminen (POL 36 ). Krvaan tahallaan aiheuttamani vahingt. Hunn käytöksen ja vahingntet vin krvata myös svittamalla tekni työtehtävillä. Oppilasta tulee aina puhutella eli nuhdella järjestyssääntöjen rikkmisesta. Ensisijainen puuttumistimi n kasvatuskeskustelu. Nuhtelun lisäksi ppilaalle vidaan määrätä jälki-istunta. Ennen jälki-istunnn määräämistä ppilasta tulee kuulla asiasta ja hänen näkemyksensä n kirjattava. Jälki-istuntlmake n vain tiedte tulevasta rangaistuksesta ktiin. Kyseistä lmaketta ei tule vain antaa ppilaalle, vaan jälki-istunnn määräämistä tulee aina edeltää nuhtelu, jka suritetaan rauhallisessa tilassa mlempien sapulien llessa rauhallisessa mielentilassa. Hyvä puhuttelu n aina suunniteltu etukäteen ja timii vähintään yhtä tehkkaana kasvatuksellisena timena kuin jälki-istunt. Rangaistuksesta n tiedtettava ktiin esimerkiksi Wilmasta tulstettavalla ilmituslmakkeella. Kirjaaminen tapahtuu Wilmaan, jhn jälki-istunnn valvja myös kuittaa rangaistuksen suritetuksi. Opetushallituksen näkemyksen mukaan muuntrangaistusta ei vi käyttää, jten työtehtävät eivät vi lyhentää jälki-istuntaikaa. Jälki-istunnssa saa teettää kasvatuksellisia, ppilaan ikä- ja kehityskauteen spivia tehtäviä. Mikäli samalle ppilaalle judutaan tistuvasti määräämään jälki-istunta, vidaan tdeta, että rangaistus ei le riittävä tai timiva. Näissä tapauksissa pettaja vi viedä asian pedaggisen tiimin käsittelyyn ja aiheesta n tarpeen mukaan järjestettävä (asiantuntija)palaveri (hultajat, ma pettaja, rehtri (ei asiantuntijapalaverissa), kuraattri). Mikäli palaverikaan ei tu muutsta tilanteeseen, pedagginen tiimi (tai ma pettaja apulaisrehtrin kanssa neuvteltuaan) vi esittää tarvittaessa rehtrille kirjallisen varituksen antamista. Kirjallinen varitus n hallinnllinen päätös, jsta vi valittaa. Jälkiistunnsta ei le valitusikeutta.

9 Viimeisenä vaihtehtna n määräaikainen kulusta erttaminen, jsta päättää aina mnijäseninen timielin, kska kyseinen päätös rajittaa yksilön ikeuksia, tässä tapauksessa ikeutta saada petusta. Orimattilassa tämä timielin n petustimen jhtryhmä. Erttamisen aikana ppilaalle tulee järjestää petus (lähinnä annetaan ja tarkistetaan tehtävät) ja tarvittava ppilashult. Päätös erttamisesta tulee tehdä yhteistyössä lastensujelun kanssa, jten harkintavaiheessa lastensujelulla n ltava tiet k. asian vireillälsta, jtta se vi halutessaan lausua näkemyksensä asiasta.